Suomalaiset hyvin tavoittanut Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja saa jatkoa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan jo lähes puolet (46 %) vastaajista tunnisti suomalaisten tuotteiden ja palveluiden työllistävistä vaikutuksista muistuttavan kampanjan. Kampanjan viesti ”Osta työtä Suomeen” on vakuuttanut kuluttajat, sillä työllistävyys on nyt toiseksi tärkein syy valita suomalaista.

Suomalaisen Työn Liitto, K-ryhmän kaupat, suomalaiset elintarvikevalmistajat ja käyttötavarateollisuuden sekä rakennus- ja remontointialan yritykset ovat kampanjoineet yhdessä näkyvästi suomalaisen työn puolesta. Kampanjan tavoitteena on suomalaisten tuotteiden myynnin lisäämisen ja työllisyysvaikutusten kertomisen lisäksi ennen kaikkea helpottaa kuluttajan mahdollisuuksia valita tuotteita, jotka edistävät suomalaista työtä. Tämä tavoite on toteutunut erityisen hyvin nuorten ja naisten kohdalla.

– Kampanjasta tietoiset kuluttajat ostavat selvästi keskimääräistä useammin erityisesti kotimaisia elintarvikkeita ja käyttötavaroita. Tuoreen tutkimuksemme mukaan jopa 73 prosenttia ostaa aina tai useimmiten kotimaisen elintarvikkeen, kun vuosi sitten luku oli 71 prosenttia ja sitä ennen, kampanjan alkaessa 62 prosenttia, iloitsee toimitusjohtaja Tero Lausala Suomalaisen Työn Liitosta.

Yleisimpiä syitä ostaa kotimaisia elintarvikkeita ovat laatu (53 %), työllistymisvaikutus (42 %) ja turvallisuus (36 %). Käyttötavaroiden suosion taustalla ovat niin ikään laatu (63 %) ja työllistämisvaikutukset (46 %). 

– Vaikka suomalaisuuden arvostus on nousussa, on jokaisen meistä silti itse tehtävä päivittäin omat suomalaista työtä edistävät valintamme. Suomalaisia tuotteita löytyy eri tuoteryhmissä aina sisustuotteista rakentamiseen, ja kotimaisen valinnan vaikutukset on hyvä pitää mielessä kaikkien ostosten yhteydessä. Onkin ilahduttavaa nähdä, että työllistymisvaikutus on heti laadun jälkeen toiseksi tärkein syy suosia kotimaista. Ostamalla suomalaisia tuotteita luodaan työtä Suomeen, kiteyttää Lausala kampanjan sanomaa.

Sanoma onkin tavoittanut suomalaiset kuluttajat hyvin, sillä tutkimuksen mukaan lähes kaikki vastaajat ymmärsivät vastaajan viestin. Suomalaisista peräti 61 prosenttia sanoi, että kampanjan viesti on ”Ostamalla suomalaisia tuotteita luodaan työtä Suomeen”. Viidesosan mielestä kampanjalla halutaan lisätä suomalaisten tuotteiden myyntiä.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatunnus helpottaa suomalaista työtä edistävien tuotteiden löytämistä kauppojen valikoimista tänäkin vuonna ja mukana on lähes 50 yritystä. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 ja siihen vastasi 1051 16–75-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Syyt valita kotimainen elintarvike

1) Laatu 53%
2) Työllistävä vaikutus 42%
3) Turvallisuus 36%
4) Paikallisuus 34%
5) Tuoreus 32%
6) Maku 23%

11) Uutuus 0%

Syyt valita kotimainen käyttötavara

1) Laatu 63%
2) Työllistävä vaikutus 46%
3) Sopii suomalaiseen arkeen 27%
4) Tuttuus / tunnettuus 26%
5) Turvallisuus 26%
6) Käytännöllinen 23%

11) Uutuus 1%

Lisätietoja:

Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 407 2623, tero.lausala@avainlippu.fi
Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 374 7410, jokke.eljala@avainlippu.fi

Eläimillä on Suomessa hätä. Sadat tuhannet tuotantoeläimet elävät päivittäin oloissa, joita ei nykytietämyksen valossa enää pitäisi sallia. Esimerkiksi lypsylehmistä yli puolet elää suuren osan elämästään päästään kiinni kytkettyinä. Eläinsuojelulaissa tarpeettoman tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Silti säädökset sallivat, että porsaat voidaan kastroida ja vasikoiden sarvenalut polttaa ilman kivunlievitystä.

”Suomen eläinsuojelulaki on 20 vuotta vanha ja jäänyt auttamatta jälkeen muiden Pohjoismaiden kehityksestä. Tutkimustieto eläinten kyvyistä, tunteista ja tarpeista on lisääntynyt valtavasti. Lain tärkeimmät uudistusta vaativat kohdat koskevatkin eläinten käyttäytymistarpeita, kuten liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä sekä kivunlievitystä”, sanoo vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä Animaliasta.

Eläinten aseman parantamiseen on riitettävä resursseja

Hallitusohjelmassa eläinsuojelua ei ole mainittu lainkaan eikä maataloustuottajille saisi sen mukaan aiheutua lisäkustannuksia tuovia velvoitteita tällä hallituskaudella. Haastavasta taloustilanteesta huolimatta on muistettava, että uusi eläinsuojelulaki tulee vaikuttamaan eläinten oloihin jopa seuraavat parikymmentä vuotta.

”Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa ei saa enää rakentaa uusia parsinavettoja ja Ruotsissa niiden rakentamista ei ole tuettu vuoden 2007 jälkeen. Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kieltäneet tiineytyshäkkien käytön kokonaan. Suurimmassa osassa EU-maita koirien tunnistusmerkintä ja omistajatietojen rekisteröinti on jo pakollista. Suomi on tippunut kehityksen kelkasta”, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus aloitettiin jo vuonna 2011. Animalia ja SEY ovat olleet mukana lakivalmistelun ohjausryhmässä alusta alkaen. Ohjausryhmän työ päättyi vuoden 2015 lopussa ja laki kirjoitetaan valmiiksi viranomaistyönä vuoden 2016 aikana.

Animalia ja SEY aloittavat Eläinlaki-kampanjan, jonka tavoitteena on saada Suomeen eläinsuojelulaki, joka on Euroopan kärkeä. Kampanjassa kerätään allekirjoituksia vetoomukseen, jossa päättäjiltä vaaditaan korjauksia eläinsuojelulainsäädännön vakavimpiin epäkohtiin.

Eläinlaki-kampanjaa tukevat useat julkisuuden henkilöt kuten laulaja Anna Abreu, taiteilija Jani Leinonen ja kirjailija Katja Kettu sekä kymmenet järjestöt. Kampanjan suojelijana toimii Finlandia-voittaja, kirjailija Laura Lindstedt.

Kampanjan verkkosivut: www.elainlaki.fi

Lisätietoa:

Mai Kivelä
toiminnanjohtaja (vs.), Animalia
puh. 050 384 5072
mai.kivela(at)animalia.fi

Maria Lindqvist
toiminnanjohtaja (vs.), SEY
puh. 050 371 2740
maria.lindqvist(at)sey.fi

Suomen Rahapaja julkaisee tänään Karlin päivänä 28.1.2016 juhlarahan suomalaisen makeisteollisuuden uranuurtaja, kauppaneuvos Karl Fazerin syntymän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Karl Fazer ja suomalaisuus -juhlaraha lyödään hopeisena nimellisarvoltaan 10 ja 20 euron juhlarahana.

Kauppaneuvos Karl Fazer (1866-1932) oli ulkomailla kouluttautunut kondiittorimestari ja suomalaisen makeisvalmistuksen uranuurtaja. Karl Fazer oli edistyksellinen monessakin suhteessa: hän suhtautui intohimolla paitsi tuotteiden laatuun, myös tuotteiden pakkaamiseen ja mainontaan sekä asiakaspalveluun. Fazerin käynnistämä kahvila- ja konditoriatoiminta oli suosittua, ja siitä tuli osa helsinkiläistä kulttuurielämää. Helsingin Kluuvikatu 3:n konditorialiike on avattu v. 1891 ja toimii yhä samassa osoitteessa. Makeisten teollisen valmistuksen Fazer käynnisti v. 1897.

Juhlarahan on suunnitellut Kirsti Doukas

Juhlarahan suunnittelija, Kalevala Korun muotoilujohtaja Kirsti Doukas kertoi juhlarahan suunnittelun taustoista ja suunnittelutyöstä Fazerin järjestämässä aamiaistilaisuudessa Kluuvikadun Karl Fazer Caféssa. Juhlarahan arvopuolta koristaa kaakaopuu hedelmineen, mikä on tunnustus Karl Fazerin uralle sokerileipurina sekä teollisen makeistuotannon uranuurtajana Suomessa. Karl Fazer oli myös suuri luonnonystävä ja lintuharrastaja. Fazerin rakkaus lintuihin näkyy myös juhlarahan tunnuspuolen höyhenkuvioinnissa.

Suomen Rahapajan toimitusjohtaja Paul Gustafsson kertoi siitä, millaisia henkilöitä kunnioitetaan juhlarahalla ja luovutti numeroidut Karl Fazer ja suomalaisuus -juhlarahat Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthumille, Fazer-konsernin suklaa- ja kaakaoasiantuntija Majlen Fazerille sekä Kirsti Doukasille.

Hopeisia Karl Fazer ja suomalaisuus -juhlarahoja lyödään nimellisarvoltaan 10 ja 20 euron suuruisena. Nimellisarvoltaan 10 euron juhlarahoista 150 kappaletta on numeroitu. Numeroidut hopearahat on sekoitettu 10 000 kappaleen kokonaislyöntimäärään satunnaisesti. Juhlarahoissa on hopeaa suhteessa Ag500/1000, niiden halkaisija on 28,5 millimetriä ja paino 10 grammaa.

Nimellisarvoltaan 20 euron juhlarahoista 150 kappaletta on numeroitu ja ne myydään erikseen pakattuna lasivitriiniin. 20 euron juhlarahojen maksimilyöntimäärä on 5000. Juhlarahoissa on hopeaa suhteessa Ag925/1000, niiden halkaisija on 38,6 millimetriä ja paino 25,5 grammaa.

Lisäksi Suomen Rahapaja ja Fazer ovat tehneet rajatun erän juhlavuoden pakkauksia, jossa yhdistyvät Karl Fazer ja suomalaisuus 10 € -juhlaraha sekä rasia Fazerin Sininen -konvehteja.

Juhlarahat ovat myynnissä Suomen Rahapajan verkkokaupassa sekä jälleenmyyjillä. Hopeisen 10 euron nimellisarvoisen juhlarahan myyntihinta on 38 euroa ja nimellisarvoltaan 20 euron arvoisen 61 euroa. Numeroidun 20 euron nimellisarvoisen juhlarahan myyntihinta on 100 euroa.

Suomen Rahapaja valmistaa juhlarahat valtiovarainministeriön asetuksesta Vantaalla sijaitsevassa tehtaassaan. Juhlarahalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-tunnus.

Lisätietoja:
Auli Mikkonen
digitaalisen markkinoinnin ja yritysvastuun asiantuntija
Suomen Rahapaja
+358 40 660 5900
auli.mikkonen@mint.fi

Lapin ammattikorkeakoulu on pärjännyt hyvin kiristyneillä tutkimusrahoitusmarkkinoilla. Innovaatiorahoituskeskus Tekes rahoitti ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistyötä viime vuonna 1,4 miljoonalla eurolla. Pohjois-Suomen korkeakouluista Lapin AMKin edellä on itseoikeutetusti vain Oulun yliopisto.

Tiedot käyvät ilmi Kauppalehden kokoamasta tilastosta, jolle on koottu ne viisikymmentä yritystä ja tutkimuslaitosta, jotka saivat viime vuonna eniten Tekes-rahoitusta. Muut pohjoissuomalaiset korkeakoulut eivät yltäneet viidenkymmenen eniten rahoitusta saaneiden listalle.

Ammattikorkeakoulujen välisessä vertailussa Lapin ammattikorkeakoulu on ykkönen myös Tekes-rahoituksessa. Kauppalehden kokoamalle listalle on Lapin lisäksi päässyt vain Turun AMK. Ammattikorkeakoulu on koko olemassa olonsa ajan onnistunut ulkoisen rahoituksen hankkimisessa paremmin kuin mikään muu suomalainen ammattikorkeakoulu.

Tekes-rahoitteista tutkimusta ja kehittämistyötä tekevät Lapin ammattikorkeakoulussa tällä hetkellä Käynnissäpidon O&M-tutkimusryhmä, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan ACE-tutkimusryhmä, Optisen mittaustekniikan tutkimusryhmä, Arctic Power -tutkimusryhmä ja ASM-tutkimusryhmä, joka keskittyy materiaalien käytettävyyden tutkimukseen.

Tekes-rahoituksella tutkitaan ja kehitetään ammattikorkeakoulussa muiden muassa 3D mittausteknologiaa, energiatehokkaita betonielementtiratkaisuja arktisiin olosuhteisiin ja erikoisterästen hitsauksen laatua. Uusin Tekes-rahoituksen kohde on ammattikorkeakoulussa kehitetyn eSled-sähkökelkkakonseptin kaupallistaminen.

Tekes on osarahoittajana myös laajassa S-STEP-tutkimusohjelmassa, jossa Lapin AMKin asiantuntijat kehittävät yhteistyössä 29 muun suomalaisen tutkimus- ja yrityspartnerin kanssa älykästä mobiililaitetta käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön työn tueksi. Tekesin rahoitusta on mukana myös kansainvälisessä Mantis-hankkeessa, jossa toimii 47 osapuolta 12 eri Euroopan maasta. Lapin AMKin asiantuntijat kehittävät teollista internetiä energiateollisuuden kunnossapidon näkökulmasta.

Lapin AMK on saanut Tekes-rahoitusta myös Horisontti-hankkeiden valmisteluun, mikä viestii siitä, että ammattikorkeakoulu on varteenotettava toimija myös eurooppalaisessa huippututkimuksessa.

LISÄTIETOJA

• TKI-johtaja Eero Pekkarinen, p. 0400 690 966
• Osaamisalajohtaja Matti Uusimäki, p. 0500 685 162

Kauppalehti 28.1.2016: Pk-yrityksille enemmän Tekes-rahaa – 50 suurinta tuensaajaa

Lapin AMKin Tekes-rahoitteisista hankkeista

• Mantis-hanke: Kemin Compuksessa kehitetään teollista internetiä maailmanmarkkinoille (Lapin AMKin uutinen 12.5.2015)
• S-STEP-tutkimusohjelma: Suomella etulyöntiasema teollisen mobiili- ja internet-teknologian kehittämisessä (Lapin AMKin uutinen 19.9.2014)

 Lapin AMK:n ulkoisesta TKI-rahoituksesta

• Lapin AMKin uutinen 22.9.2015: Tosielämää palveleva tutkimus- ja kehittämistyö tekee Lapin AMKista ykkösen
• Lapin AMKin uutinen 21.8.2014: Lapin AMK on lunastanut rahoittajien luottamuksen

 Lapin AMKin Teollisuuden ja luonnonvara-alan tutkimusryhmät

• Arctic Civil Engineering (Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka)
• Arctic Power (Kylmä- ja olosuhdetutkimus)
• Arctic Steel & Mining (Materiaalien käytettävyyden tutkimus)
• ELMA laboratorio
• O&M Käynnissäpidon tutkimusryhmä
• Ardico-verkosto
• Luonnontuotealan uuselintarvikekysymykset
• pLab – ohjelmistolaboratorio
• Optinen mittaustekniikka

TAUSTAA

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat. Se rahoittaa suomalaista tutkimus- ja kehitystyötä ja innovaatiotoimintaa vuosittain noin 550 miljoonalla eurolla. Tekes myös luo verkostoja pienten ja suurten yritysten, teollisuuden ja tutkimuksen, yksityisten ja julkisten toimijoiden sekä alueellisten, kansallisten ja globaalien toimijoiden välille. Lähde: www.tekes.fi

Huoltovarmuuskeskus myy viljaa ja käynnistää tätä varten tarjouskilpailun.

Myytävä viljamäärä sisältää vehnää noin 44 000 tn ja ohraa noin 6 000 tn. Myytävästä viljasta on muodostettu kauppaeriä, joista tarjouksia pyydetään. Kauppaeriä koskevat tiedot (esim. sijainti, laatu, määrät) ovat luottamuksellisia.

Tarjouskilpailuun osallistumista harkitsevien on toimitutettava Huoltovarmuuskeskukseen allekirjoittamansa salassapitositoumus ennen kauppaerätietojen luovuttamista.Salassapitositoumus on tulostettavissa Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilta www.huoltovarmuus.fi.

Salassapitositoumus toimitetaan osoitteeseen Huoltovarmuuskeskus, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 HELSINKI tai sähköpostitse kirjaamo(at)nesa.fi.

Salassapitositoumus annetaan kerran. Jo aiemmin salassapitositoumuksen antaneille kauppaerätiedot luovutetaan automaattisesti kahden arkipäivän kuluessa tarjouskilpailun avaamisesta.

Tarjouskilpailu avataan 1.2.2016 ja saapuneet tarjoukset käsitellään tarjouskilpailun päätyttyä.

Voidakseen osallistua tarjouskilpailuun on tarjouksen tekijän asetettava ennakkoon Huoltovarmuuskeskukselle vakuus suhteessa tarjottuun viljamäärään. Vakuuden suuruus on 15 euroa/tn. Huoltovarmuuskeskus ilmoittaa tarjouskilpailuun osallistuneille tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Ohjeet ja ehdot tarjouskilpailuun osallistumiselle ovat nähtävissä Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla www.huoltovarmuus.fi. Pyynnöstä Huoltovarmuuskeskus voi myös toimittaa tarjouskilpailua koskevat ohjeet.

Kirjallisen tarjouksen tulee olla toimitettuna Huoltovarmuuskeskukselle 15.2.2016 klo 13 mennessä. Myöhästyneet tai ehtojen vastaiset tarjoukset tulevat hylätyiksi.

Osoite: Huoltovarmuuskeskus, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 HELSINKI tai sähköposti: kirjaamo(at)nesa.fi.

Tarkempia tietoja antaa tarvittaessa valmiusasiamies Juha Mantila, sähköposti juha.mantila(at)nesa.fi.

Vakuuden asettamista koskevissa kysymyksissä tietoja antaa talouspäällikkö Tuomo Mäenpää, sähköposti tuomo.maenpaa(at)nesa.fi.

NSG Group esittelee runsaan määrän toiminnallisia lasituotteitaan Amsterdamissa 9.-12.2.2016 järjestettävillä Integrated Systems Europe –messuilla. ISE on maailman vilkkain ammattimaisten AV-tuotteiden ja sähköisten järjestelmien näyttelytapahtuma.

Digitaaliset infonäytöt ovat mediateollisuudessa vahvoja markkinointi- ja viestintävälineitä, ja niiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. NSG Group tarjoaa laajimman valikoiman kestäviä, karkaistavia, pinnoitettuja lasituotteita, jotka sopivat kaikenlaisiin digitaali- ja kosketusnäyttöihin. NSG TEC™-tuotteet ovat täydellinen valinta sähköä johtavaa TCO-pinnoitetta vaativiin kosketusnäyttöihin.

Pilkington OptiView™ vähentää heijastuksia digitaalinäytöissä, televisio- ja tietokoneruuduissa, litteissä näytöissä ja lentokoneikkunoissa. Se vähentää pintaheijastuksen jopa alle yhteen prosenttiin mutta läpäisee valoa erinomaisesti. Pilkington OptiView™ Protecton heijastamattomaksi pinnoitettu laminoitu lasi, jolla on kaikki laminoidun lasin turvaominaisuudet. Sen hyvä valonläpäisy, alhainen heijastavuus, neutraali väri, UV-suoja ja iso varastokoko sopivat erittäin hyvin ulkokohteiden näyttötauluihin.

NSG Group tuo nähtäväksi myös uudet digitaaliset näyttöpeilituotteensa Pilkington MirroView™ ja Pilkington MirroView™ 50/50. Nämä erittäin heijastavalla peilipinnoitteella varustetut tuotteet piilottavat tehokkaasti digitaalinäytöt ja videoruudut niiden ollessa suljettuna. Kun näyttö avataan, se näkyy läpi normaalisti.

Messuilla on esillä myös sarja pinnoittamattomia lasivaihtoehtoja. Pilkington Optiwhite™ on erityiskirkas, vähärautainen floatlasi, joka sopii erityisen hyvin tarkoituksiin, joissa läpinäkyvyys ja värin puhtaus ovat tärkeitä. Ultra Fine Flat Glass, NSG UFF™ (paksuus 0,33 ̵- 1,1 mm), on korkealaatuinen erittäin ohut lasi LCD-näyttöihin, älypuhelimiin ja tabletteihin. Digitaalinäyttömarkkinoille tarkoitettu uutuus on myös erittäin ohut NSG glanova™, jonka kemiallinen kestävyys on huippuluokkaa.

Vierailijoilla on tilaisuus nähdä myös powerglass^® – laminoitu high tech –lasi, johon on integroitu Glas Plaltzin valmistamat ledit. NSG TEC™ -lasiin perustuva tuotteen maksimikoko on 1200 x 3200 mm ja paksuus 4 - 6 mm.

Tässä vain muutama esimerkki high performance –lasituotteista, jotka ovat esillä NSG Group osastolla nro 8-H380.

Lisätietoja: http://www.pilkington.com/en/digital-signage

Tero Toivasen ja Juhana Venäläisen artikkeli ”Yhteisvaurauden uusi aika” valittiin Vuoden Tiedekynä 2016 -palkintoehdokkaaksi. Kirjoitus on tiivis yhteisvaurauden käsitteen historian ja nykyisyyden analyysi, joka etenee taloustieteelliseen pohdintaan. 

Toivasen ja Venäläisen artikkeli on osa Mikko Jakosen ja Tiina Silvastin toimittamaa TALOUDEN UUDET MUODOT teosta, joka sisältää toistakymmentä kirjoitusta vaihtoehtoisesta taloudesta. Mukana on näkökulmia aikapankeista ja jakamistaloudesta yhteiskunnallisiin yrityksiin ja jälkikeynesiläisyyteen.

Talouskriisi runtelee, mutta niin maailmalla kuin Suomessa uskotaan yhä jatkuvaan kasvuun ja uusklassiseen talousteoriaan. TALOUDEN UUDET MUODOT sen sijaan esittelee taloudellisen toiminnan vaihtoehtoisia muotoja. Mitä ovat jakamistalous, solidaarisuustalous, yhteisvauraus, jälkikeynesiläisyys, perustulo, yhteiskunnallinen yritystoiminta ja uudet osuuskunnat? Millaista on talous fossiilikapitalismin jälkeen, ja millaista on nykypäivän palkkakilpailu, kulttuuripolitiikka ja työ prekaarissa yhteiskunnassa.

Kirjan kirjoittajat ovat suomalaisia tutkijoita ja kansalaisaktivisteja. Mukana ovat Antti Alaja, Tuomo Alhojärvi, Paavo Järvensivu, Joel Kaitila, Jouko Kajanoja, Vesa-Matti Lahti, Hanna Moilanen, Jukka Peltokoski, Miikka Pyykkönen, Johanna Perkiö, Sanna Ryynänen, Tero Toivanen, Niklas Toivakainen, Saila Tykkyläinen, Tere Vaden, Juhana Venäläinen ja Ruby van der Wekken.

"Kirja on raikas tuulahdus talouspuheessa, joka keskittyy pääasiassa kasvun tarpeellisuuden jankkaamiseen." Talouselämä

Koneen Säätiö myöntää vuosittain 25 000 euron Vuoden Tiedekynä -palkinnon "erityisen ansiokkaasti kirjoitetusta suomenkielisestä tieteellisestä kirjoituksesta". Palkinnonsaajan 2016 valitsee professori Risto Heiskala, voittaja julkistetaan maaliskuussa.

Mikko Jakonen & Tiina Silvasti (toim.): Talouden uudet muodot
www.intokustannus.fi/kirja/talouden_uudet_muodot
Into-tieto, ISBN 978-952-264-366-7, 300 sivua

Lisätiedot: www.intokustannus.fi/kirja/talouden_uudet_muodot
Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, puh. 050 4362170

Kuinka hitsaus sujuu robotilta? Mitä teknologian kehityksen vauhdissa pysyminen yritystoiminnalta edellyttää? Muun muassa näitä teemoja nähdään ja kuullaan T3K-hankkeen järjestämässä Hitsauksen tulevaisuus -tilaisuudessa Sataedun Kankaanpään toimipisteessä parin viikon kuluttua.

Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen koordinoima T3K-hanke järjestää tilaisuuden yhteistyössä JH-robottipalvelun, Alfamatin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Tilaisuudessa tutustutaan automaation tuomiin mahdollisuuksiin metallialan yrityksille ja kuullaan myös täydennyskoulutusta järjestäviä oppilaitoksia.

– Haluamme herätellä alan yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa. Jos tulevaisuuden kilpailutuksissa haluaa olla mukana, täytyy teknologiaa osata hyödyntää tuotannossa oikealla tavalla. Tämä on kilpailuvaltti, jolta ei kannata sulkea silmiään, kannustaa T3K-hankkeen Pohjois-Satakunnan projektipäällikkö Leena Kallio.

Tilaisuuteen ovat kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleita. 

Alustava ohjelma:

klo 13.00–14.00 Robottihitsausnäytös: JH-robottipalvelu, Jorma Hakasuo
klo 14.10–15.05 "Suur- ja ultralujat teräkset ja niiden hitsaaminen sekä hitsauksen laatunäkökohdat", Alfamat Veli-Matti Härmä
klo 15.05–16.00 "Teknologia kehittyy - kehittyykö yrityksesi ?", SAMK RoboCoast projektipäällikkö Marko Mikkola
klo 16.00–17.00 PSKK:n järjestämä iltapala ja terveiset PSKK:lta, Marko Rajamäki

Vapaa seurustelua ja verkostoitumista.

Paikka: Sataedu Kankaanpää, Toimenkatu 2
Aika: 17.2. klo 13.00–17.00

Lisätietoja tilaisuudesta ja hankkeesta: Leena Kallio, T3K -hankeen projektipäällikkö, 050 526 0382, leena.kallio@pskk.fi

Tornion Panimo kuohuu sosiaalisessa mediassa 

Lauantaina perustettu Facebook-sivusto, Tornion Panimo, kerää valtavalla vauhdilla seuraajia. Lauantai-iltana perustettu ryhmä on kerännyt 24 tunnissa jo reilusti yli 3000 tykkääjää ja sivustoa on jaettu eteenpäin ahkerasti. 

Sivulla haetaan panimotoiminnan uudelleen käynnistymisen kannattajia, sekä investoijia tulevaan Sangen Oy:n järjestämään osakeantiin. Investoinnin mahdollistaja, Sangen Oy tulee olemaan pääosakas perustettavassa Tornion Panimo Oy:ssä. Osakeanti julkistetaan 10.2.2016, jolloin annin sisällöstä ja innovaatioista kerrotaan lisää. 

Tornion Panimon taivalta on helppoa seurata Facebookissa kirjoittamalla hakusanaksi Tornion Panimo tai Sangen. 

Sangen Oy on aiemmin ilmoittanut investoivansa Tornion panimoon ja tislaamoon, sekä muihin oleellisesti panimon liiketoimintaa edistäviin hankkeisiin. Syksyllä 2010 lopetettu panimotuotanto on tarkoitus aloittaa jo tämän kevään aikana ja suurempia määriä tulee olemaan tarjolla jo heinäkuun lopulla Oulun Qstock –festivaalilla. 

Tornion Panimon pääomistaja on oululainen v. 2015 perustettu Sangen Oy, jonka asiantuntijat toimivat neuvonantajina verkostonsa kautta. Sangen Oy tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä Tornion Panimon yrityksen johdon kanssa, kehittääkseen yhtiötä sen nopean kasvun vaatimissa rahoitus-, myynti-, markkinointi- ja tuotekehitysstrategioissa.

Lisätiedot: 

Mikko Ahokas

Hallituksen puheenjohtaja, Sangen Oy

Mobile: +358 40 502 5249

E-mail: mikko.ahokas@sangen.fi

Sangen Oy on oululainen yritys, joka on perustettu v. 2015. Sangen Oy valmistaa ja valmistuttaa alkoholipitoisia juomia, pääasiassa suomalaisista puhtaista raaka-aineista. Toiminnan ytimenä on tuotekehityslaboratorio.

Saksan entinen ulkoministeri ja tunnettu vihreä poliitikko Joschka Fischer saapuu Helsinkiin 15. helmikuuta 2016 julkaisemaan uuden kirjansa EPÄONNISTUNUT EUROOPPA?

Joschka Ficher puhuu 15.2. kirjan julkistamisseminaarissa Is Europe Failing?, jossa häntä kommentoivat Olli Rehn, Erkki Tuomioja, Teija Tiilikainen ja Ville Niinistö, puheenjohtajana Heidi Hautala. Seminaari järjestetään kello 15.30–17.45 Kansallissalissa, Aleksanterinkatu 44 A, tervetuloa, ilmoittautumiset: https://ssl.eventilla.com/iseuropefailing 
Seminaarin jälkeen kello 18 Joschka Fischer on Heidi Hautalan haastateltavana Akateemisen kirjakaupan kohtaamispaikalla, Keskuskatu 1, vapaa pääsy.

Joschka Fischer on vihreän puolueen piirissä legendan maineessa ja syystä. Konkaripoliitikko tunnetaan räväkkänä hahmona ja terävänä keskustelijana, joka ei epäröi kertoa, mitä ajattelee.

Uudessa kirjassaan Ficher etsii vastauksia Euroopan kohtalonkysymyksiin ja esittää joukon käytännöllisiä uudistuksia, joilla EU nostetaan jälleen jaloilleen ja estetään sen hajoaminen.
Kirja avaa Euroopan huolestuttavan nykytilan: Euron kriisi, kansallismielisten populistipuolueiden nousu, Syyrian ja Irakin sekasorto ja sen aiheuttama pakolaisuus ja Venäjän politiikka Ukrainassa riippuvat synkkinä pilvinä Euroopan taivaalla. Vaarat eivät tule vain ulkopuolelta. Euroopan unioni on itse talouspolitiikallaan ja toimimattomilla rakenteillaan ajanut tilannetta umpikujaan. EU ei ole uskaltanut etsiä yhteisiä ratkaisuja, päinvastoin, Saksan johdolla on liu’uttu takaisin kansallisen politiikan aikaan.

Kirjan julkaisua tukee Vihreä Sivistysliitto.

Joschka Fischer: Epäonnistunut Eurooppa?
Into-tieto 978-952-264-534-0, 144 sivua.
Alkuperäinen nimi: Scheitert Europa?
Suomentaja: Mari Janatuinen

Lataa painokelpoinen kansikuva

Lisätiedot: Intokustannus.fi
Mika Rönkkö, mika.ronkko@intokustannus.fi, puh. 050 4362170

Suomalainen Image Wear Oy vahvistaa neulos-, potilas- ja seniorivaatetuksen liiketoimintaosaamistaan ostamalla Suomen johtavan sairaalatekstiilien neulososaajan MediWe Oy:n liiketoiminnan.

”Kaupan avulla saamme Image Weariin vahvuutta erityisesti vaativien potilasvaatteiden valmistamiseen. MediWe Oy puolestaan varmistaa nyt tehtävän yrityskaupan avulla hallitun sukupolvenvaihdoksen sekä pitkäaikaisen, kehittävän omistuksen jatkossakin. Kaikki MediWe Oy:n kuin myös tuotantoyksikkö Zira Oy:n henkilöt siirtyvät luonnollisesti Image Wearin palvelukseen vanhoina työntekijöinä”, kertoo toimitusjohtaja Pekka Nikkanen Image Wearista.

Image Wear on Suomen johtava työvaatevalmistaja, jonka laaja tuotevalikoima sisältää yli 4 500 tuotetta. Suomessa ja Virossa viime vuonna yhteensä yli 300 henkilöä työllistänyt perheyritys kasvaa nyt kaupan myötä. Uusia tuotteita yrityskauppa tuo erityisesti hoiva-alalle. ”MediWe Oy:n erityisosaaminen on korkealaatuisten ja käytössä mukavien potilasvaatteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Näiden tuotteiden saaminen Image Wearin valikoimaan on luonteva täydennys hoiva- ja palvelualan työvaatekokonaisuuteemme. On hienoa saada joukkoomme kokeneita ja sitoutuneita, meille uusien tuotteiden osaajia”, Pekka Nikkanen lisää.

MediWe Oy on neuloksista valmistettujen tuotteiden markkinointiin ja tuotantoon erikoistunut perheyritys, joka on ollut jo vuosia oman segmenttinsä markkinajohtaja. Yritystoiminnan vankka pohja ulottuu edellisen sukupolven osaamiseen.

”MediWen toiminnassa on paneuduttu hoitoa vaativien potilaiden ja hoivakotiasukkaiden pukeutumiseen ja asukokonaisuuksiin. Tuotteet ovat siksi miellyttäviä, toimivia, helppohoitoisia ja kestäviä ja sopivat erityisesti pesuloiden, tekstiilihuoltajien, sairaaloiden ja hoitokotien tarpeisiin. Määrätietoinen tavoitteemme on ollut toimia luotettavasti, varmasti ja täsmällisesti – toiminnan keskiössä on aina asiakas”, kuvaa MediWe Oy:n toimitusjohtaja Sirpa Kärkkäinen.

”Askel Image Wearin vahvan brändin alle on meille hyvä tapa varmistaa vuosikymmenien aikana hankitun osaamisen säilyminen ja edelleen kehittyminen. Osana merkittävää suomalaista perheyritystä, MediWen tuoteosaaminen ja liiketoimintakokemus jatkavat kehittymistään meille sopivassa arvokehyksessä”, kiteyttää Kärkkäinen.

Lisätietoja:

Pekka Nikkanen, Image Wear Oy

pekka.nikkanen@imagewear.fi, puh. 020 7980 519

Sirpa Kärkkäinen, MediWe Oy

sirpa.karkkainen@mediwe.fi puh. 040 7760 820

--

Image Wear on Suomen johtava ja Euroopan laajuisesti merkittävä työvaatetoimittaja. Image Wear -konserniin kuuluvat Tampereella sijaitseva emoyhtiö Image Wear Oy ja Virossa toimiva Image Wear AS. Vuonna 1959 perustettu vakavarainen suomalainen perheyritys työllisti viime vuonna 133 ihmistä Suomessa ja 182 Virossa. Yritysten yhteen laskettu liikevaihto oli 24,6 M€.

MediWe Oy on erikoistunut erityistä osaamista vaativien trikootuotteiden valmistukseen ja myyntiin potilas- ja hoivakotiasukaskäyttöön. MediWe on Suomen markkinajohtaja potilasvaatetoimittajana. MediWe Oy on perheyritys, joka on perustettu vuonna 1992 ja sillä on erittäin tiivis yhteistyö tuotantoyritys Zira Oy:n kanssa, joka on perustettu 1979. Liikevaihtoa vuonna 2015 kertyi 2,7 M€ ja yritykset työllistävät Iisalmessa 15 henkilöä.

Ulko- ja parvekeovistaan tunnettu Kaskipuu Oy rakentaa uuden ikkunatehtaan Viitasaaren ulko-ovitehtaansa yhteyteen. Investoinnin arvo on yli 12 miljoonaa euroa, ja se toteutetaan pääosin vuoden 2016 loppuun mennessä. Investoinnin myötä uusia työpaikkoja syntyy Suomeen arviolta 170–200 hengelle.

Kaskipuun uudesta ikkunatehtaasta tulee yksi Pohjoismaiden suurimmista ja tehokkaimmista. Tuotantokapasiteetti on yli 200 000 ikkunayksikköä. Kotimaan lisäksi ikkunoita myydään Skandinaviaan ja Venäjälle.

Investointi luo työpaikkoja

”Olen erittäin tyytyväinen, että voimme tehdä näin ison investoinnin Suomeen ja tarjota työtä suurelle joukolle ihmisiä. Tämä kertoo siitä, että korkealaatuisille Kaski-tuotteille on kova kysyntä sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Nyt tehtävän investoinnin myötä pystymme palvelemaan nykyisiä asiakkaitamme entistäkin kokonaisvaltaisemmin”, toteaa Kaskipuun toimitusjohtaja Matti Kaski.

Viitasaaren tuotantolinjaan tulee useita työvaiheita, jotka poikkeavat perinteisestä ikkunavalmistuksesta. "Linjat mahdollistavat laadukkaat, energiatehokkaat ja yksilölliset tuotteet kustannustehokkaasti", sanoo Kaski. "Viitasaaren tehtaalle tulee 70–90 uutta työpaikkaa."

Paluu vanhaan

Ikkunoiden valmistus ei ole kuitenkaan aivan uusi aluevaltaus Kaskipuulle.

"Ikkunoiden valmistus on ikään kuin paluu yrityksen menneisyyteen. Isäni valmisti niitä. Viime vuosina olemme valmistaneet vain kiinteitä ikkunoita mutta nyt myös avattavia", kertoo Matti Kaski.

B to b -myynti laajenee kuluttajamyyntiin

Kaskipuun asiakkaita ovat mm. talotehtaat, rautakaupat, rakennusliikkeet ja muut jälleenmyyjät. Ikkunatehdasinvestoinnin myötä Kaskipuu aloittaa myös suoran kuluttajamyynnin. Yritys rakentaa koko maan kattavan organisaation palvelemaan yksityisiä kotitalouksia ja taloyhtiöitä ovi- ja ikkunaremonteissa.

"Koko Suomen kattavaan myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin rekrytoimme uusia työntekijöitä noin 80–100 henkilöä", toteaa Matti Kaski. "Lisäksi asennusverkosto työllistää noin 30 ammattilaista." 

Lisätiedot tj. Matti Kaski p. 050 384 4668, matti@kaski.fi

Euroopassa kasvu vahvistuu, mutta Suomi ei pääse siihen kiinni. Teknologiateollisuuden liikevaihdon odotetaan säilyvän alkuvuonna ennallaan tai laskevan hieman. Se on edelleen 20 miljardia alempi kuin vuonna 2008. Hallitukselta odotetaan rakennepäätöksiä sekä niiden rinnalle kasvua ja uudistumista tukevia panostuksia. Vaikeista ajoista huolimatta teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat viime vuonna 28 500 henkilöä.

Timo Suomi on valittu kulttuuri- ja kongressikeskus Tampere-talo Osakeyhtiön ohjelmapäälliköksi. Suomi siirtyy Tampere-taloon Yleisradiosta, jossa hän on vastannut yli tuhannen musiikkiohjelman monikameraohjauksesta ja tuottamisesta. Hän on tehnyt lähes 200 suoraa musiikkiohjelmalähetystä, kuten Euroviisujen Suomen karsinta- ja finaalilähetykset 2001‒2007, kehittänyt useita menestyneitä tv-formaatteja sekä saanut niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin tunnustuksia ja palkintoja töistään. Suomi aloittaa tehtävässään 7.3.2016.

Timo Suomen, 51, kehittämiin formaatteihin kuuluvat mm. Satuhäät 2005‒2015, Rauhassa 2015, Ikimuistoinen 2000‒2003 ja Laulava Sydän 1999‒2002. Hän on toiminut monikameraohjaajana monissa suomalaisten artistien DVD- julkaisuissa, luennoinut tv-ohjaamisesta ja tuottamisesta sekä työskennellyt alan kansainvälisissä tehtävissä mm. Norjassa.

Ohjelmapäällikkö johtaa Tampere-talon ohjelmaosastoa ja vastaa kulttuuriohjelmasta sekä ohjelmasuunnittelun ja -sisältöjen kehittämisestä. Ohjelmapäällikkö on johtoryhmän jäsen ja osallistuu strategiseen ja liiketoiminnan suunnitteluun. Venla- ja Telvis-palkinnoilla sekä kansainvälisilläkin tunnustuksilla huomioitu Suomi aloittaa työnsä talossa, joka on hänelle jo ennestään erittäin tuttu paikka.

‒ Olen tehnyt talossa urani aikana lukuisia tuotantoja ja lähetyksiä, kuten tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlakonsertin ja -vastaanoton sekä viimeksi uudenvuoden lähetyksen. Tampere-talo kasvaa ja kehittyy lähivuosina merkittävästi ja tulossa on hienoja uusia avauksia, joten odotan innolla pääseväni mukaan tähän työhön, Suomi sanoo.

Ohjelmapäällikön tehtävään haki lähes 70 henkilöä, ja se kiinnosti laajasti niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin ammattilaisia.

‒ Timo Suomi on vahva visionääri, jolla on tahtoa ja laaja-alaista kokemusta viedä isoja kokonaisuuksia eteenpäin. Hän on vetänyt useita maamme laadukkaimpia ohjelmasisältöjä niin budjettien kuin yleisömäärienkin puolesta. Olen innoissani, että saamme hänen kaltaisensa ammattilaisen taloon, sanoo Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Paulina Ahokas, puh. 040 551 1551

Timo Suomi, puh. 040 537 6280

Liitetiedostona Timo Suomen kuva
Kuvaaja Anne Sivula 

www.tampere-talo.fi

Vuosi 2015 oli Tampere-talon historian paras. Tapahtumakävijöitä oli lähes 308 000 ja päiväkävijöitä ennätykselliset 355 000. Liikevaihto oli 8 miljoonaa euroa ja tulos kaikkien aikojen korkein, 400 000 euroa. Koko liikevaihto ja muut tuotot kohosivat 13,5 miljoonaan. Tampereen kaupunki ja Osakeyhtiö investoivat parhaillaan uusiin palveluihin ja tiloihin kaikkiaan 20 miljoonaa euroa. Tampere-talo tuottaa vuosittain merkittäviä, valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä saavuttavia kulttuuri- ja tapahtumasisältöjä: balettivierailuja, oopperaa, lastenkulttuuria, rock- ja pop-konsertteja, kansainvälisiä kongresseja ja -konferensseja, kokouksia, seminaareja ja erilaisia messutapahtumia. Vuoden 2015 ohjelmiston kohokohtia olivat mm. loppuunmyyty Verdin Nabucco-ooppera, Wienin valtionbaletin ensivierailu Suomessa sekä Viron kansallisbaletin Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Tampere Filharmonian Sibelius-juhlavuoden konsertti tavoitti MUKANA-striimauspalvelun kautta 139 000 koululaista ympäri Suomen. Jopa 10 000 katsojaa osallistui Sorsapuistossa pidettyyn ilmaiskonserttiin. Ilmainen tiedetapahtuma Valoa pimeyteen, Tampereen lääkäripäivät ja roolipeli- ja animetapahtuma Tracon kuuluvat myös vuoden huipputapahtumiin.

Viime päivinä mediassa on ollut vilkasta kirjoittelua törkyisistä ekopisteistä, jotka pursuavat kartonkia ja muuta jätettä. Koen tärkeäksi avata vuodenvaihteessa voimaan astunutta muutosta, joka koskettaa jokaista alueemme asukasta.

Vuoden alussa voimaan tullut pakkausjäteasetus on aiheuttanut sen, että pakkausjätteen keräyksestä vastaa nyt Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy. Pakkausjätteellä tarkoitetaan kotitalouksissa syntyvää pakkausjätettä: esimerkiksi viili-, jogurtti- ja ketsuppipurkkeja sekä metallisia ja lasisia ruuan säilytyspurkkeja. Aiemmin kunnat vastasivat pakkausmateriaalin keräyksestä.

Kunnilta RINKI Oy:lle on pakkausjätteiden keräyssäiliöitä siirtynyt jo 1400 kappaletta. RINKI avaa keräyspisteitä lisää vaiheittain, kunnes kaikki pakkausjäteasetuksen mukaiset 1850 pistettä ovat valmiit. Tämä tarkoittaa sitä, että aivan kaikissa aiemmin käytössä olleissa ekopisteissä ei enää oteta vastaan pakkausjätettä. Kaikki ne pisteet, jotka jäävät paikalleen, ovat RINKI Oy:n vastuulla.

Kuten ekopisteissä tavallisesti, niin myös näissä käytöstä poistetuissa pisteissä on kerätty aiemmin pakkausten ohella monenlaista muuta jätettä: lasia, metallia, kartonkia ja paperia. Nyt kaikki vanhat lasisäiliöt ovat Kiertokapulan vanhoilla ekopisteillä lukittu. Muut säiliöt on tarkoitettu paperinkeräykseen.

Se tarkoittaa, että piste on poistettu kaikkien muiden jakeiden osalta käytöstä. Se tarkoittaa myös sitä, että lukittuja säiliöitä ei saa avata väkivalloin. Valitettavasti tällaista varsin puuhakasta toimintaa on nähty useassa paikassa. Se ei mielestäni kuulu järkevän ihmisen käytökseen, saatikka lailliseen sellaiseen. Rikkoja syyllistyy toisen omaisuuden turmeluun. Lisämiinuksena tulee vastuuton käytös yhteistä ympäristöämme kohtaan. Tuuli, lumi ja eläimet levittävät jätteet ympäristöön, ja varmasti eläimet myös haavoittavat lasinsirpaleiden ja avattujen säilytyspurkkien vuoksi itseään.

Paperia voi tuoda Kiertokapulan vanhoihin ekopisteisiin kuten ennenkin. Muistetaan silti tässäkin yhteinen ympäristö: jos säiliö on täynnä, ei ole oikein jättää paperijätettä säiliön viereen. Se kun harvoin siinä kauaa siistinä säilyy, ja keräysauton kuljettaja joutuu siivoushommiin sen sijaan että hän pysyisi tyhjennysaikataulussa. Jos piste on epäsiisti eikä sitä kohdella oikein, tullaan piste poistamaan käytöstä.

Tatu Savolainen
operatiivinen päällikkö
Paperinkeräys Oy

Puutarhalahja – iloa sekä saajalle että antajalle

Lähestyvä ystävänpäivä ja monet muutkin tilaisuudet saavat useimmat meistä miettimään, mitä antaa lahjaksi, mitä viedä tuliaisena? Ystävien arvostukset ovat muuttuneet monelta osin viime vuosina. Osa meistä haluaa karsia ympäriltään turhaa, osa puolestaan miettii yhä tarkemmin, mihin kulutus vaikuttaa? Suuri osa myytävistä lahjatavaroista tuodaan muualta maailmasta ja niiden valmistaminen, kuljettaminen ja pakkaaminen kuluttavat resursseja ja luonnonvaroja. Kuluttaa voi myös kestävämmällä tavalla.

Lahjan antaminen ja saaminen ovat molemmat tärkeitä osia sosiaalisessa kanssakäymisessä. Hyvin osunut valinta ilahduttaa ja lisää keskinäistä ystävyyttä, kumppanuutta ja rakkautta. Ystävänpäivä on juhlistamme kaupallisimpia, jolloin meille markkinoidaan paljon erilaista ei-niin-mieleistä -tavaraa.

Puutarhatuotteet ovat aina toimivia lahjavalintoja ihmisille, joilla on jo kaikkea tai jotka eivät kaipaa ympärilleen lisää tavaraa.

Makumuistot käyttöön

Syötävät puutarhatuotteet ovat tarkoitettu kulutettaviksi ja usein myös yhdessä nautittaviksi. Salaattitarvikkeet tai vaikkapa valmis kasvislisäke ovat isännille ja emännille mieluista tuotavaa. Erinomaista talviruokaa ovat esimerkiksi uunissa paahdetut hunajoidut juurekset, jotka maistuvat lämmitettyinä sellaisenaan esimerkiksi kermaviilikastikkeen kera tai muun ruuan lisäkkeenä. Isäntäväen kanssa on hyvä jo etukäteen sopia tällaisesta tuliaisesta. Myös maukkaat salaatit voi valmistaa etukäteen, vihjaa Puutarhaliitosta Timo Taulavuori.

Kukat ovat myös aina arvostettu vieminen ja lahja. Ne ilahduttavat aikansa ja niiden avautumista ja elinkaarta on hienoa seurata esimerkiksi näin talvella, jolloin muu luonto nukkuu. Esimerkiksi tulppaanit keskellä talvea on hyvä valinta joko sellaisenaan tai sidottuna näyttäväksi kimpuksi. Lakastumisen jälkeen kimpun voi hävittää kompostoimalla biojätteiden mukana. Kukkien valikoima seuraa koko ajan vuoden kiertoa, joten niistä löytyy aina ajankohtainen lahja. 

Nyt on myös hyvää aikaa valmistautua tulevaan kesään. Tähän aikaa vuodesta voi lahjaksi antaa myös esim. puutarhaneuvojan käynnin tai ammattilaisen tekemän pihasuunnitelman, josta on iloa pitkään, kertoo Viherympäristöliiton pääsihteeri Seppo Närhi.

Kotimainen työllistää

Kotimainen puutarhatuote on myös kannattava valinta, sillä jokainen alalla käytetty euro työllistää kotimaassa. Puutarha-ala on työvaltainen elinkeino, joka kokonaisuudessaan tarjoaa työtä parille kymmenelle tuhannelle viljelyn, kuljetuksen, palvelujen ja kaupan parissa. Puutarha-alan ammattilaisista useat ovat käsityöläisiä. Esimerkiksi kukkakaupan floristi on hyvä esimerkki ammattilaisesta, joka käsityötaidon ja visuaalisen näkemyksen pohjalta saa aikaan uniikkeja tuliaisia hyvinkin erilaisiin tarkoituksiin ja tilanteisiin.

Lisätietoja:

Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry, p. 0400-419 085, seppo.narhi@viherymparisto.fi

Timo Taulavuori, toimitusjohtaja, Puutarhaliitto ry, p. 040-745 3005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen pitää ammatillisen koulutuksen reformia yhtenä tärkeimmistä – ellei tärkeimpänä – osaamisen ja koulutuksen uudistuksesta tällä hallituskaudella. Siihen ajaa pakko, sillä nykyisillä rakenteilla koulutus ei pysy työelämän osaamistarpeiden nopeassa muutoksessa mukana.

Ministeri vakuuttaa Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa, että ammatillinen koulutus rakentuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin sekä opiskelijan että työelämän tarpeista.

– Keskeisintä ei ole koulutuksen pituus tai se missä osaamista hankitaan, vaan se, mitä opitaan ja osataan, Grahn-Laasonen painottaa.

Grahn-Laasosen mukaan ammatillisen koulutuksen reformin onnistuessa vientiteollisuus ja elinkeinoelämä voivat luottaa siihen, että Suomessa pystytään tulevaisuudessakin kilpailemaan korkealla osaamisella.

Teknologiateollisuus ry:n uusi puheenjohtaja Risto Siilasmaa nostaa Vision haastattelussa esiin huolensa työllisyydestä.

– Huono työllisyysaste on fakta, joka on helppo sivuuttaa, kun työttömyysaste ei ole noussut kovin paljoa. Se johtuu kuitenkin siitä, että eläköityminen on niin nopeaa. Meillä puhutaan työttömyydestä, sen sijaan, että puhuttaisiin työllisyydestä, Siilasmaa huomauttaa.

Risto Siilasmaan mielestä toinen hälyttävä merkki suunnan muuttamisen tarpeellisuudesta on ristiriita kilpailukykyrankkausten ja reaalimaailman todellisuuden välillä. Kilpailukykypotentiaalia mittaavat tulokset näyttävät, että Suomi on aivan maailman huippua, mutta kun tarkastellaan yritysten halukkuutta investoida Suomeen, olemme häntäpäässä.

– Tämä on käsittämätön paradoksi. Me emme ole pystyneet tätä kilpailukykypotentiaalia hyödyntämään. Olemme historiallisessa tarkastelussa menneet koko ajan huonompaan suuntaan. Yritykset ovat menettäneet uskonsa, Siilasmaa summaa.

– On vaivan varma, että työelämän joustojen lisäämisen kautta halukkuus investointeihin lisääntyisi. Joustojen ja niiden myötä kasvavien investointien kautta Suomen kilpailukykypotentiaali muuttuisi hyvinvoinniksi. Nyt se pysyy vuodesta toiseen vain potentiaalina.

Siilasmaa nostaa esimerkiksi työpaikkojen lisäämisen. Hän sanoo suoraan, että ammattijärjestöjen huolenaiheena ei ole ollut työpaikkojen määrän kasvattaminen, vaan tavoitteena on ollut keskipalkkojen korottaminen. Sillä puolestaan on ollut merkittävä vaikutus työpaikkojen määrän huonoon kehitykseen.

Hän ehdottaa, että kansantaloudessa tavoitteeksi otetaan jatkossa yksityisen sektorin bruttopalkkasumman maksimoiminen.

- Jos keskitytään yksisilmäisesti keskiansioiden ja etuisuuksien kasvattamiseen tai ylläpitämiseen, työpaikkoja ei saada lisää, Siilasmaa toteaa.

Visio verkkoon

Visio siirtyi nyt digiaikaan, kun neljä kertaa vuodessa ilmestynyt printti muuttui yhdeksän kertaa vuodessa ilmestyväksi verkkolehdeksi.

Teknologia-alalla on huikeita menestystarinoita niin yrityksistä kuin ihmisistäkin. Visio haluaa kertoa niistä entistä laajemmalle lukijakunnalle. Vision voit lukea ja tilata osoitteessa http://visiolehti.fi/.

Sangen Oy ostaa OPR Oy Polarmallaksen koko osakekannan – yrityksen nimi muuttuu Tornion Panimo Oy:ksi. 

Alkoholituotteiden valmistaja Sangen Oy ostaa OPR Oy Polarmallaksen koko osakekannan. Kaupan jälkeen OPR Oy Polarmallaksen varasto, laitekanta sekä tytäryhtiöt siirtyvät Sangen Oy:lle ja Tornioon. OPR Oy Polarmallaksella on voimassa olevat luvat alkoholituotteiden valmistukseen ja myyntiin.

OPR Oy Polarmallas omistaa mm. pienpanimolaitteiston, jonka avulla on mahdollista valmistaa jopa 300- 450 000 litraa olutta.

”Yrityskaupan myötä pystymme toteuttamaan ensimmäisen tuotantovaiheen arvioidun aikataulun mukaisesti”, sanoo Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Mikko Ahokas. 

Fermentointikapasiteettia on 4 000 litraa ja varastotankkeja on 18 000 litraa, joka vastaa noin kuukauden varastointikapasiteettia. 

Panimolaitteiston lisäksi kauppaan sisältyy tislauslaitteisto sekä jatkuvatoiminen aromitislauslaite. Täyttökone ja pullotuslinja mahdollistavat pullotuksen ja etiketöinnin. 

”Olemme etsineet toiminnalle jatkajaa jo pitkään ja Sangen Oy sopii erinomaisesti tähän”, kertoo OPR Oy Polarmallaksen omistaja, Heikki Saviharju. Saviharju on kertonut luopuvansa pikkuhiljaa omistamistaan liiketoiminnoista.

Yrityskauppa vastaa hyvin Sangen Oy:n strategisiin tavoitteisiin eikä kauppa vaikuta OPR Oy Polarmallaksen nykyisiin asiakkaissuhteisiin. OPR Oy Polarmallas on myynyt tuotteita Lapin matkailukohteisiin sekä lähinnä ulkomaille. 

Kauppahintaa ei julkisteta. 

OPR Oy Polarmallaksen toimintaan kuuluu alkoholijuomien valmistus ja myynti. OPR Oy Polarmallaksen tuotteita ovat mm. oluet ja väkevät alkoholijuomat. Tunnetuimpia OPR Oy Polarmallaksen tuotteita ovat Jellona Terwasnapsi, Jellona Salmiakkilikööri sekä Katajawiina.

Lisätietoja: 

Mikko Ahokas

Hallituksen puheenjohtaja, Sangen Oy

Mobile: +358 40 502 5249

E-mail: mikko.ahokas@sangen.fi

Tornion Panimon pääomistaja on oululainen v. 2015 perustettu Sangen Oy, joka valmistaa ja valmistuttaa alkoholipitoisia juomia, pääasiassa suomalaisista puhtaista raaka-aineista. Toiminnan ytimenä on tuotekehityslaboratorio.Sangen Oy tulee toimimaan tiiviissä yhteistyössä Tornion Panimon yrityksen johdon kanssa, kehittääkseen yhtiötä sen nopean kasvun vaatimissa rahoitus-, myynti-, markkinointi- ja tuotekehitysstrategioissa.

Isännöintiliiton julkaiseman Putkiremonttibarometri 2015:n mukaan viime vuonna saneeratun rakennuksen keski-ikä oli 50 vuotta. Elementtirakentaminen alkoi vauhdilla Suomessa vasta 1960-luvun puolessa välissä, joten elementtirakenteisten talojen saneerausbuumi on vasta tulossa. Saneerausmäärät tulevat vähintään kaksinkertaistumaan, arvioi Uponorin hankekehityspäällikkö Toni Wahlfors. Käsillä oleva 15 miljardin korjausvelka yhdistettynä tuleviin korjauksiin vaatii tehokkaampia menetelmiä ja parempia työtapoja sekä uudenlaista ajattelua. Uponor on vahvasti kehittämässä LVI-alaa ja -tekniikkaa tuoden uusia tuotanto- ja rakentamistapoja alalle.

Uponor on mukana Korjausrakentaminen 2016 –messuilla Wanhassa Satamassa osastolla B22 tiistaina 9.2.2016 klo 10-17.

Asennusvalmiina tehtaalta työmaalle

Uponorin R2i-menetelmät (Ready to install) ovat tulosta pitkäjänteisestä työstä ja tuotekehityksestä. Kytkentävalmiit moduulit ja teollisesti esivalmistetut elementit ovat laadukkaita ja soveltuvat monenlaisiin kerros­, rivi- ja omakotitalokohteisiin sekä muihin kiinteistöihin. Edistykselliset talotekniikkaratkaisut nopeuttavat työmaavaiheen asennuksia. Uponor Cefo -linjasaneerausjärjestelmä, Uponor-tekniikkaseinä, Uponor-jakokeskus sekä uusin tulokas Uponor-tekniikkahormi tuovat tehokkaita ratkaisuja sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Etuina ovat vakioitu, korkea laatu, turvallisuus sekä kustannusten-, tilan- ja ajan säästö. Urakoitsijalle teollisesti esivalmistettujen elementtien tuoma hyöty rakentuu kokonaisuudesta, tasalaatuisuudesta sekä ajan että kustannusten säästöistä. Työmaan läpimenoaika tehostuu, kun työmaalla tehtävän työn osuus voidaan minimoida. Myös logistisesti teollinen esivalmistus on järkevää. 

Pilottikohteissa merkittävät säästöt

- Aikoinaan keittiöt ja sähkökeskukset tehtiin paikan päällä. Tällä hetkellä molemmat näistä rakennustuotteista esivalmistetaan tehtaassa ennen työmaa-asennusta. Nyt Uponorilta tuleva LVI-tekniikka asennetaan lähes valmiina moduuleina paikoilleen, oli kyse sitten käyttövesiputkistoista, tekniikkajärjestelmistä tai jakotukeista. Ainoastaan putkien kytkeminen jää työmaalle, Uponorin Toni Wahlfors kuvailee. Kokemukset pilottikohteista ovat olleet erittäin positiivisia

- Tekniikkahormin osalta uudiskohteessa puhutaan jopa viikon ajansäästöstä. Flowall-allianssin pilottikohteessa yhteistyökumppanimme Consti toteutti Työtehoseuran kanssa tutkimuksen Uponor-tekniikkaseinän asennuksesta. Tulokset olivat erittäin kannustavia. Ajallinen säästö oli jopa 10%:n luokkaa ja luku epäilemättä kasvaa, kun menetelmää kehitetään eteenpäin, Wahlfors korostaa. 

Tervetuloa tutustumaan Uponorin R2i-elementteihin Korjausrakentaminen 2016 –messuille Wanhaan Satamaan tiistaina 9.2.2016.

Lisätietoja:

Uponor Suomi Oy 
Mika Laurila, liiketoimintapäällikkö 
puh. 0400 859 512, mika.laurila@uponor.com 

Liitteenä olevia kuvia voi käyttää juttujen yhteydessä vapaasti. Kuviin merkintä: Uponor 

Sangen Oy hakee rahoitusta Tornion Panimon tuotantoon

Tornion perinteikkääseen panimoon sijoittava Sangen Oy järjestää osakeannin 10.2.2016 – 31.5.2016. Yhtiö hakee pääomaa Tornion Panimon tuotannon käynnistämiseen ja liiketoiminnan aloittamiseen. Oluen ja muiden alkoholijuomien tuotannon on tarkoitus alkaa tulevan kesän aikana. Liiketoiminnalla tulee olemaan merkittävä aluetaloudellinen vaikutus.

Kansainvälinen kuluttajatottumus suosii pienpanimoiden oluita. Yhdysvalloissa pienpanimo-oluiden myynti kasvoi 17 prosenttia vuonna 2013. Ensimmäistä kertaa pienpanimoiden myynti ohitti perinteisen Budweiser-oluen myynnin. Eurooppa on seurannut Yhdysvaltojen kehitystä: Viiden vuoden aikana pienpanimoiden määrä on kaksinkertaistunut Euroopassa. Suomessa panimotoiminta on edelleen keskittynyt kolmeen suurimpaan toimijaan, jotka tuottavat yhteensä 97 prosenttia oluesta. Kansainvälistä kuluttajantottumusta seuratessa kotimaisilla pienpanimoilla on merkittävät mahdollisuudet kasvattaa osuuttaan merkittävästi. Tulevaisuus on pienpanimoiden!

”Järjestämme osakeannin saadaksemme pääomaa tuotannon aloittamiseen ja panimoliiketoiminnan käynnistämiseen. Tavoitteenamme on kerätä 1,5 miljoonaa euroa uutta omaa pääomaa yritykseen, nopeaa kasvua mahdollistamaan”, Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ahokas kertoo.

”Rahoituskierros mahdollistaa investoinnin, jolla tulee olemaan pitkällä tähtäimellä merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Vihdoinkin Tornioon saadaan isomman mittakaavan panimotuotanto takaisin”, Ahokas jatkaa.

Sangen Oy:n ensimmäinen oma olut- ja siiderivalikoima julkaistaan ennen kesää 2016. Panimotuotanto on määrä aloittaa jo tulevan kesän aikana. Yhtiö on arvellut tuotannon aloittamisen tuovan työtä noin kymmenelle uudelle työntekijälle.

Osakeantiin voi osallistua Sangen Oy:n kotisivujen kautta, sillä se järjestetään FundingTool -teknologialla. Sangen Oy:stä sijoituskohteena löytyy lisää tietoa Sijoittaja.fi-sivustolla. Antivaltuutuksen mukaan Sangen Oy voi myydä yhteensä 30 000 kpl osakkeita, mikä on 30 prosenttia yrityksen koko osakekannasta. Yhden osakkeen hinta on 50 euroa, määrittäen yrityksen arvon 5 miljoonaan euroon.

Osakeannin sivut avautuvat keskiviikkoaamuna 10.2. osoitteessa www.sangen.fi/anti

Sangen Oy järjestää kiinnostuneille sijoittajille ja lehdistölle osakeannin julkistamistilaisuuden keskiviikkona 10.2.2016 klo 10:00-11:00 Lapland Hotel Oulussa, Kirkkokatu 3:ssa.

Lisätietoja antaa Sangen Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Mikko Ahokas, puh 040 50 25 249 mikko.ahokas@sangen.fi