Kaivosteollisuus ry kannattaa avointa keskustelua verotuksesta ja osallistuu mielellään keskusteluun.

Yhdistys katsoo, että tänään julkistetun kansalaisjärjestö Finnwatchin Kaivosverotuksen kehitysmaa – raportin tarkoituksena on kiristää kaivosten verotusta muuta teollisuutta korkeammaksi.

Finnwatchin raportti jättää huomiotta lukuisia asioita. Raportti ei mainitse kaivosyhtiöiden kokonaisveroastetta, johon lasketaan mukaan elinkeinoverot, palkkaverot ja energiaverot. Näin kaivosyhtiöiden Suomeen maksamien verojen määrä nousee aivan toisiin lukemiin.

Kaivoksen avaaminen vaatii satojen miljoonien eurojen investointeja. Kaikkiaan näitä investointeja on tullut Suomeen yli kolme miljardia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kotimaasta ei tällaisia pääomia löytynyt.

Näissä investoinneissa on suuret riskit. Ulkomaiset sijoittajat menettivät satoja miljoonia Talvivaaran osakkeiden myötä. On myös huomattava, että kaivosalan investointien takaisinmaksuaika on hyvin pitkä, helposti kymmenenkin vuotta.

Suomen vetovoima kaivosyhtiöiden investointikohteena on muutenkin hiipumassa. Arvostettu Fraser-instituutti sijoitti tänään julkaistussa tutkimuksessaan Suomen vasta viidenneksi kaivosmaiden ja – alueiden vertailussa. Verotus oli yksi syy putoamiseen kärjestä.

Finnwatchin raportti unohtaa myös mainita, että mainituissa kaivosyhtiöissä on tehty verotarkastuksia, jossa ei ole löytynyt huomautettavaa. Tämä olisi ollut kohtuullista, sillä kaivosyhtiöt kertovat lukunsa avoimesti.

Vastaavasti raportti kehuu Australian kaivosveron toimivuutta. Pois jäi kuitenkin maininta, että Australia luopui kaivosverosta nopeasti vuonna 2014, sillä vero ei tuonut odotettuja tuloksia.

Suomessa hallitus päätti viisaasti luopua kaivosten energiaveron korotuksesta, jottei talousahdingossa olevaa kaivosalaa rasitettaisi enempää kuin muitakaan teollisuudenaloja. Kaivosala työllistää suoraan 4500 suomalaista.

Kaivosteollisuus ry pitää avointa keskustelua verotuksesta ja sen vaikutuksista tärkeänä, jotta saadaan aikaan reilut ja yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt.

Pekka Suomela
toiminnanjohtaja
Kaivosteollisuus ry
050 533 2848
pekka.suomela@teknologiateollisuus.fi

Xerox esittelee ensimmäisen inkjet-arkkipainokoneen ja täysin uuden rullasyöttöisen inkjetin.

InfoTrendsin mukaan värimustesuihkupainatus tulee kattamaan kokonaisuudessaan 57 % digitaalisesta värituotantopainamisesta vuoteen 2019 mennessä¹. Auttaakseen painopalveluiden tarjoajia hyödyntämään mustesuihkumarkkinoilla käynnissä olevaa kasvua, Xerox ilmoitti eilen lanseeraavansa Drupa 2016 -messuilla Sakasan Düsseldorfissa 31.5.–10.6. kaksi uutta mustesuihkupainokonetta: Xerox Brenva™ HD Production -mustesuihkupainokoneen ja Xerox Trivor™ 2400 -mustesuihkupainokoneen.

Tuotteet ovat ensimmäisiä painokoneita Xeroxin uudessa mallistossa, johon kuuluvat innovatiiviset mustesuihkut: Brenva TM:n arkkimustesuihkumarkkinalle sekä Trivor 2400:n, johon on tarjolla Xerox IJ^®  Print Server powered by Fiery^®. Mustesuihkutulostimet tarjoavat kasvumahdollisuuksia painopalveluille ja tuotannon siirämisen arvokkaampien sovellusten pariin, kuten sähkösuorat, kirjat ja katalogit.

“Keskitymme laajentamaan inkjet-portfoliotamme lisäämällä vaihtoehtoja ja ominaisuuksia painopalveluiden tarjoajille auttaaksemme heitä kasvussa”, kertoi Robert Stabler, varatoimitusjohtaja ja liiketoimintayksikön johtaja, Global Graphic Communications Business Group, Xerox. “Brenva HD:n ja Trivor 2400:n myötä mustesuihkusta tulee entistä saavutettavampaa ja huokeampaa suurelle osalle painopalveluiden tarjoajista.”

Uusi haltuunotto arkkimustesuihkumarkkinalla

Brenva HD:lla Xerox tähtää InfoTrendsin nimittämälle “Zone of Disruption” -alueelle, joka sijoittuu korkeatasoisten ja huokeampien mustesuihkupainokoneiden välin. Brenva HD yhdistää mustesuihkun kustannustehokkuuden arkkipainamisen joustavuuden kanssa. Tarkoitus on huomioida niiden tulostuspalveluiden tarjoajien tarpeet, jotka työskentelevät esim. suorapostitusten ja kirjojen parissa. Sisällyttämällä useimmat luotettavat paperiradan komponentit palkintoja voittaneesta Xerox iGen^®:sta, Brenva HD tarjoaa parasta mahdollista automaatioota ja luotettavia ominaisuuksia painokoneiden tuottavuuden maksimoimiseksi, sisältäen:

• In-line-spektrofotometri kalibrointiin ja profilointiin
• Kohdeorientoitunut värihallintajärjestelmä tekstin, grafiikan ja kuvien erottamiseen ja kuvanlaadun optimointiin
• “K-only”-toiminto, joka mahdollistaa painokoneen kustannustehokkaan yksivärisen ajon

Joustava tänään, skaalautuva huomenna

Xerox Trivor 2400 Inkjet Press tarjoaa jo vakaan pohjan rakentaneille painoille kasvumahdollisuuksia aikana, jolloin liiketoiminnan ja painokoneiden vaatimukset lisääntyvät. Trivor 2400 yhdistää korkean suorituskyvyn ja kasvaneen nopeuden (värillisenä 168 metriä minuutissa, yksivärisenä 656 metriä minuutissa) pienellä jalanjäljellä. Painokone mahdollistaa painoille siirtymisen katalogeihin, lehtiin ja värikirjoihin, antaen asiakkaille enemmän valinnanvapauksia. Sisään suunniteltu automaatio varmistaa loistavan, luotettavan tulostusjäljen sisältäen linjassa olevan tiheyden optimoinnin, kirkkaan pikseliteknologian, puuttuvan musteen paikannuksen ja oikaisun.

Uusi EFI^®:n kanssa yhteistyössä kehitetty Xerox IJ Print Server powered by Fiery -toiminto käsittelee useita tietovirtoja eri sovelluksille. IJ Print Server yksinkertaistaa integraation, tarjoaa kattavan värinhallinnan ja yhdistyy saumattomasti asiakkaan työnkulun kanssa.

Saatavuus

• Saatavuus ja ohjehinta tuotteelle Xerox Trivor 2400 Inkjet Press Xerox IJ Print Server powered by Fiery -toiminnolla ilmoitetaan drupa-messuilla
• Xerox Brenva HD Production Inkjet Press on saatavilla Euroopassa toukokuussa 2016 ja Pohjois-Amerikassa syyskuussa 2016. Toimitukset aloitetaan kesäkuussa 2016. Ohjehinta alkaen $649,000.

Brenva HD ja Trivor 2400 IJ Print Server powered by Fiery -toiminnolla ovat esillä drupa-messuillla 2016, hallissa 8B A62, Messe Dusseldorf. Teemallaan ”Let the Work Flow” Xerox esittelee messuosastollaan uusia tapoja työn parantamiseksi lisäämällä toimintojen automaatiota, integraatiota ja tuottavuutta.

Lisätietoja Xeroxista drupassa osoitteessa: xerox.com/drupa.

¹ Global Production Printing & Copying Market Forecast: 2014-2019, InfoTrends

Lisätietoja: Janne Tilli, maajohtaja, Graphic Communications, Xerox Oy, janne.tilli(at)xerox.com, puh. 040 586 9210

Valaisinvalmistaja Ledlenser pidentää takuuaikojaan.  Uusi viiden (5) vuoden takuuaika koskee kaikkia Ledlenser-tuotteita, joiden ostokuitti on päivätty 1.1.2016 tai sen jälkeen.

Tuotteiden runkotakuu on voimassa ostopäivästä lukien. Takuu kattaa valmistusvirheestä aiheutuneet viat, mutta ei paristoja, väärinkäytöksestä aiheutuneita vikoja eikä muita ulkoisten tekijöiden aiheuttamia vikoja tai vaurioita.

Takuuaikana ilmennyt vika korjataan tai tuote vaihdetaan uuteen. Tämä ei kuitenkaan pidennä alkuperäistä takuuaikaa.

Takuuhuoltoon lähetettävien valaisimien mukana tulee olla ostokuitti, josta ilmenee ostopäivä. Lisäksi mukaan tulee liittää tiivis vikaseloste ja selkeä palautusosoite.

"Pidennetty takuu kertoo omaa kieltään tuotteiden laadusta. Asiakkaalle se tuo tietysti lisäturvaa”, kertoo Ledlenser-tuotteita maahantuovan Nordic Trailin myyntipäällikkö Heikki Pirttilahti.

Ledlenser valmistaa kannettavia valaisimia vapaa-aikaan, urheiluun, työskentelyyn ja teollisuuteen. Tuotteiden maahantuojana toimii rovaniemeläinen Nordic Trail.  

Lisätietoja:

Heikki Pirttilahti, myyntipäällikkö, Nordic Trail

Puh. 0207 310 433

heikki.pirttilahti@nordictrail.fi

Mint of Finland has made a proposal to the Ministry of Finance for the minting of two commemorative two-euro coins in 2016: one in honour of Eino Leino and the other to commemorate Georg Henrik von Wright.

The planned mintages for both coins are one million pieces. The final decision on minting the coins lies with the Ministry of Finance. A commemorative coin can be obtained as change in regular circulation, or it can be purchased from the Mint of Finland online shop and from retailers.

Two-euro special coins are collectors' favourites, but also make for fantastic gifts. Each country using the euro as its currency is allowed to release two commemorative two-euro coins each year. These special coins are legal tender in all euro countries. The obverse of a special two-euro coin is identical to normal circulation pieces, while the national side of the coin bears the themed image.

Mint of Finland's website lists all commemorative two-euro coins released in Finland to date.

The coin design is a proposal to the Ministry of Finance.

For more information, please contact:

Auli Mikkonen
Communications and Marketing Coordinator
Mint of Finland
+358 40 660 5900
auli.mikkonen@mint.fi

Puuliiton hallitus hyväksyy keskusjärjestöjen neuvotteleman kilpailukykysopimuksen työehtosopimustensa sovellutusneuvotteluiden pohjaksi sillä edellytyksin, että myös maan hallitus toimii kilpailukykysopimuksen mukaisesti, ja että SAK:n hallitus päättää hyväksyä neuvottelutuloksen 7.3 kokouksessaan. Sipilän hallituksen on poistettava kilpailukykysopimuksen mukaisesti pakkolait valmistelusta, luovuttava 1,5 miljardin leikkauksista ja veronkorotuksista sekä toteutettava veronkevennykset hallitusohjelman mukaisesti.

Puuliitto on valmis aloittamaan sovellutusneuvottelut, mutta irtaantuu sopimuksesta mikäli Sipilän hallitus ei toteuta toimiaan kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Puuliiton hallitus edellyttää, että kaikkien sopimustensa sovellutusneuvotteluissa on päästävä liittoa tyydyttävään ratkaisuun toukokuun loppuun mennessä.

Lisätietoja: Puheenjohtaja Jari Nilosaari, puh. 0400 872 641

Puuliiton hallitus pitää käsittämättömänä sitä, että voimakkaassa vastatuulessa valmisteltu metsähallituslain uudistus on edennyt eduskunnan päätettäväksi ilman pätevää arviota lakimuutoksen taloudellisista vaikutuksista saati kokonaisarviota sen seurauksista Metsähallituksen kyvylle toteuttaa tehtävänsä.

– Merkittävää ja laajavaikutteista päätöstä ollaan nyt tekemässä tyhjän päällä, mikä osin johtuu siitä, että lakivalmistelulle ei ole annettu riittävästi aikaa ja osin siitä, että päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa ei ole syystä tai toisesta tuotettu, perjantaina 4. maaliskuuta kokoontunut Puuliiton hallitus totesi.

Lakiesityksen keskeisin ongelma edelleen on metsätalouden liiketoiminnon yhtiöittäminen. Sille ei ole tähän mennessä esitetty minkäänlaisia kestäviä perusteluja. Yhtiöittäminen ei ole EU-kontekstissa missään suhteessa pakollista tai välttämätöntä. Toisaalta yhtiömuodon ei ole osoitettu tuottavan hyötyjä tai tehokkuutta verrattuna Metsähallituksen nykyiseen liikelaitospohjalle rakennettuun toimintamalliin.

Puuliiton mukaan Metsähallituksen toiminta pitää rakentaa erityisliikelaitospohjalle niin, että metsätalouden liiketoimintoa ei yhtiöitetä.

– Se on edelleen mahdollista ja järkevää Metsähallituksen sisäisen yhtenäisyyden, luonnonvarasuunnitteluun nojaavan sidosryhmätoiminnan ja yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamisen takia, joihin yhtiöittäminen tulisi väistämättä lyömään särön.

– Yhtiöittäminen tarkoittaa taloudellisen tuottavuuden painottamista, minkä todennäköisiä seurauksia ovat sisäisten kustannussäästöjen tekeminen työvoimakustannuksia leikkaamalla tai toimintojen ulkoistaminen esimerkiksi hakkuuoikeuksien myymisenä ulkopuolisille yrityksille. Samalla yhtiöittäminen raottaa ovea Metsähallituksen yhtiöitetyn osan osittaiseen tai jopa kokonaan ulkopuolelle myymiseen tulevaisuudessa.

– Mitään näistä riskitekijöistä ei pidä päästää tapahtumaan. Parhaiten se estetään säätämällä laki, joka sataprosenttisella varmuudella pitää Metsähallituksen valtion omistuksessa ja suorassa ohjauksessa.

Lisätietoja: Puheenjohtaja Jari Nilosaari, puh. 0400 872 641

Teurastamojen ja lihanjalostuslaitosten tuotantotähteet päätyvät nykyisin jäte- tai polttolaitoksiin. Coction kehittämällä tekniikalla niistä voidaan jalostaa uutta raaka-ainetta kokkien ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

Joensuun kupeessa Ylämyllyllä toimiva Coctio avaa onnistuessaan uusia markkinoita elintarviketeollisuudelle ja samalla vähentää ympäristökuormaa. Yhtiön innovaatio on avaimet käteen -periaatteella toimitettava tuotantolinja, joka prosessoi lihan- ja kalanjalostajien sekä elintarviketeollisuuden liha- ja luujätteen uudelleen hyödynnettäviksi raaka-aineiksi.

Käyttökohteita ovat muun muassa liemet, kastikkeet ja kastikepohjat. Elintarviketeollisuus voi hyödyntää gelatiinipohjaisia jalosteita myös omissa tuotteissaan maun ja laadun parantajana. Luujäännöksestä voidaan tehdä lemmikkien kuivamuonaa ja viimeinen jäännös on vielä hyödynnettävissä tuotantolaitoksen omassa lämpöenergiantuotannossa. Tuhka kelpaa lannoitteeksi tai kompostiin.

Toimitusjohtaja Kai Iiskolan mukaan kiinnostus aidoista aineksista valmistettuihin luuliemiin kasvaa jatkuvasti. Tiedon lisääntyessä kuluttajat hakevat keinotekoisille aromaateille luonnollisempia, laadukkaampia ja terveellisempiä vaihtoehtoja.

”Luuliemi on monessa ruoassa ja kastikkeessa erittäin tärkeä aines. Se on kuitenkin työläs valmistettava ja vähänkään mittavampi teollinen tuotanto on jotain ihan uutta”, Iiskola toteaa.

Euroopassa kiinnostusta

Parin vuoden ikään varttunut startup-yritys on kontaktoinut kotimaista lihanjalostus- ja elintarviketeollisuutta, mutta vastakaiku on jäänyt toistaiseksi vaisuksi. Suuntana ovatkin vientimarkkinat, joista toimitusjohtaja lupailee ensimmäisiä avauksia vielä kuluvan kevään aikana. Apuna ovat olleet Iiskolan edellisen yrityksen, kastikevalmistaja Puljonki Oy:n aikaiset henkilösuhteet sekä onnistuneet mediakontaktit alan erikoisjulkaisuihin.

”Kiinnostusta on ympäri Eurooppaa ja se tulee kotimaassakin kasvamaan, kun saamme Ylämyllylle rakennettavan testilinjan kuntoon. Esimerkiksi suoraan lihanjalostustehtaan jatkeeksi rakennettuna 2,5 miljoonan euron laitos maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Se mikä tällä hetkellä menee jätteeksi, muuttuu rahanarvoiseksi uusiotuotteeksi”, hän toteaa.

Homman haaste on tuotannon mittakaava ohella muun muassa rasvan matala syttymislämpötila (370 astetta) ja elintarviketeollisuuden tiukat hygieniavaatimukset. Linjasto myydään asiakkaan tarpeisiin sopivina moduuleina.

”Sekin on huomattu, ettei tällaista konepajaosaamista enää kovin paljoa meiltä Suomesta löydy”, toimitusjohtaja lisää.

Team Finland oikea askel

Joensuulaisyritys työllistää toistaiseksi viisi henkilöä, lähinnä myynnissä ja markkinoinnissa. Muut toiminnot on ulkoistettu.

Paikallinen Ely-keskus, Tekes ja Finnvera ovat olleet matkan varrella äärimmäisen tärkeitä kumppaneita.

”Tekes on ollut todella isossa roolissa ja lainoittanut sekä tuotekehitystä että tämän pilottitehtaan rakentamista. Ely-keskukselta olemme saaneet kehittämisavustusta ja Finnveralta sekä lainaa että takauksia. Ilman näitä palveluja emme yksinkertaisesti olisi tässä”, Kai Iiskola kiittelee.

Vientipalvelujen keskittäminen entistä selkeämmin yhdeksi Team Finland -kokonaisuudeksi saakin häneltä kiitosta.

”Suunta kohti yhden luukun periaatetta on oikea. Se on yrittäjällekin helpompaa ja selkeämpää”, hän toteaa.

Vaikka ensimmäinen tuotantolinja on vasta valmistumassa, on toimitusjohtajalla selkeä visio tulevasta. Tavoitteena on vähintään 3–4 linjaston vuosimyynti.

”Samalla tässä luodaan kokonaan uutta konepajateollisuutta ja uutta työtä sillekin sektorille”, Iiskola muistuttaa.

Lisätietoja

Kai Iiskola
Toimitusjohtaja
Coctio
Puh. 040 556 3642
kai.iiskola (at) coctio.com

Teksti: Recommended
Kuva: Coctio
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Viestintäpäällikkö Kaj Nordgren, Tekes
puh. 050 5577 714, kaj.nordgren@tekes.fi

Lisää asiakkaiden tuloksia

Kansainvälinen kilpailukyky ja koneinvestoinnit puhuttavat kotimaisessa metalliteollisuudessa nyt jos koskaan. "Jotain tarttis tehrä", ettei maailmalla arvostetulta suomalaiselta konepajaosaamiselta petä pohja ja linjastot jää pyörimään tyhjää konekannan vanhentuessa käsiin. Ratkaisuja ja tulevaisuuden suuntaa kannattaa tulla kartoittamaan ensi viikolla Tampereelle.

Uusi Konepaja-messutapahtuma 15.–17.3.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa esittelee konepajojen investoinneista päättäville henkilöille Suomen laajimman kattauksen koneita ja laitteita yli kymmeneen vuoteen. Tapahtuman yhteydessä pidetään 15.–16.3. Ohutlevypäivät ja julkistetaan Plootu Fennica -ohutlevytuotekilpailun voittajat. Samaan aikaan järjestetään Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry:n toimeksiannosta kansainvälinen hitsausalan Nordic Welding Expo, jonka yhteydessä toteutetaan Nuorten SM-hitsauskilpailut sekä robottihitsauskilpailut.

Konepaja-messuilla on paikan päällä markkinoiden uusin kone- ja laitekanta sekä asiantuntijaosaaminen yritysten kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamiseen. Yli 700 kansainvälistä tuotemerkkiä edustavaa päämiestä esittäytyy 260 näytteilleasettajayrityksen osastolla. Tuhansien ammattilaisten sekä 100 koneen ja laitteen lisäksi ohjelmassa pureudutaan robotisointiin, teollisuuden digitalisoitumiseen ja metallien 3D-tulostukseen. Tarkemmat tiedot ohjelmasta: www.konepajamessut.fi.     

Konepaja & Nordic Welding Expo avajaiset tiistaina 15.3. klo 10.45, Tietoiskualue I, A-halli

Avajaispuheenvuoroissa luodaan katsaus alan näkymiin, nostetaan esille digitalisaation merkitys konepajoille sekä pohditaan Konepaja-messujen tärkeyttä paitsi investointien vauhdittajana myös uutena merkittävänä tapahtumana niin Suomen kuin myös muiden Pohjoismaiden osalta.

•    toimitusjohtaja Hannu Vähätalo, Tampereen Messut Oy
•    Euroopan teknologiateollisuuden puheenjohtaja, toimitusjohtaja Tomas Hedenborg, Fastems Group
•    toimitusjohtaja Timo Salli, Katsa Oy

Palkitsemiset:
•    Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry (SHY) palkitsee hitsausalan osaajia
avajaisten lopuksi klo 11.00 alkaen, Tietoiskualue I, A-halli
o    hallituksen puheenjohtaja Ismo Meuronen
o    toimitusjohtaja Jouko Lassila
o    Palkinnot: Hitsauksen parhaat diplomityöt vuonna 2014 ja 2015, Hitsaustekniikka-lehden parhaat artikkelit vuonna 2014 ja 2015, Vuoden hitsaushuippu-tunnustuspalkinnot

•    Plootu Fennica 2016 -ohutlevytuotekilpailun julkistus ja palkintojenjako
tiistaina 15.3. klo 12.00, A-halli, A 618, Teknologiateollisuus ry   

Akkreditoituminen messuille ja mediatilaisuuksiin: www.konepajamessut.fi (Medialle).
Haastattelupyynnöt: viestinta@tampereenmessut.fi.

Twitter: Seuraa @TampereenMessut ja osallistu keskusteluun hashtagilla #Konepaja, #NordicWeldingExpo.
Kuvat, videot sekä muut mediamateriaalit: www.konepajamessut.fi (Medialle).

Konepaja-messut ja Nordic Welding Expo -messut 15.–17.3.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Messut ovat avoinna tiistaina ja keskiviikkona klo 10–17, torstaina klo 10–16.

Lisätiedot: www.konepajamessut.fi, www.nordicweldingexpo.fi
Twitter: @TampereenMessut, #Konepaja, #NordicWeldingExpo
Facebook: facebook.com/tampereenmessut  

Tampereen Messut Oy, www.tampereenmessut.fi, etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi
Mikael Wänskä, projektipäällikkö, p. 040 350 0445
Tanja Järvensivu, tapahtuma- ja viestintäpäällikkö, p. 050 536 8133, @TanjaJarvensivu
Meri Mattila, tiedottaja, p. 0400 914 877, @MeriTMattila

Tervetuloa TTS Työtehoseuran Puuta liikkeelle ‐seminaariin keskustelemaan 10 miljoonan lisäkuution liikkeelle
saamisesta ja kuulemaan tästä aiheesta alan kärkivaikuttajilta.

Paikka: Jyväskylän Paviljonki, Lutakonaukio 12, Jyväskylä
Aika: Maanantai 14.3.2016 klo 9.30–15.30
Seminaarin puheenjohtaja: toimitusjohtaja Juha Ojala, TTS

Ohjelma:
09.30–10.00 ILMOITTAUTUMINEN JA AAMUKAHVI
10.00–10.15 Seminaarin avaus, toimitusjohtaja Juha Ojala, TTS
10.15–10.45 Suomen kilpailukyky metsäalalla – onko sitä? ylijohtaja Juha S. Niemelä, Maa- ja metsätalousministeriö
10.45–11.15. Metsäteollisuuden puunhankinnan tulevaisuuden näkymät, metsäjohtaja Tomi Salo, Metsäteollisuus ry
11.15–11.45. Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana, kenttäpäällikkö Pauli Rintala, MTK
11.45–12.30 LOUNAS
12.30–13.00 Kannattavan puunhankintalogistiikan kulmakivet, toimitusjohtaja Pasi Mikkonen, Metsäkolmio Oy
13.00–13.30 Korjuu‐ ja kuljetusyritysten haasteet osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinnissa, varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ja toiminnanjohtaja Kari Palojärvi, SKAL
13.30–14.00 ILTAPÄIVÄKAHVIT
14.00–14.30 Koulutuksella tehokkuutta puunhankintaan. Korjuu – kuljetus – operaatioiden
ohjaus – yrityksen johtaminen, kehitys‐ ja asiakkuuspäällikkö Minna
Karppinen, TTS ja asiakkuuspäällikkö Kari Suutarinen, TTS
14.30–15.00 Paneelikeskustelu alustusten pitäjien kesken, toimitusjohtaja Juha Ojala, TTS
15.00–15.30 Seminaarin loppukeskustelu ja yhteenveto, toimitusjohtaja Juha Ojala, TTS

Seminaarin ohessa voi tutustua TTS:n ajankohtaisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksiin.
Ilmoittautuminen linkistä www.tts.fi/ilmoittaudun.
Osallistumismaksu on 50 euroa, joka sisältää lounaan ja kahvit.

TERVETULOA VERKOSTOITUMAAN METSÄN MERKEISSÄ!

Posti on tehnyt kolmen yrityksen kanssa sopimukset raskaan liikenteen kalustohankinnoista. Sopimukset koskevat perävaunuja ja kontteja eli vaihtokuormatiloja. Sopimusten arvo on lähes seitsemän  miljoonaa euroa. Sopimukset on tehty vuoden 2015 ja 2016 aikana Forssassa toimivan Fokor Oy:n, Kolppissa toimivan Ekeri Oy:n ja Närpiössä toimivan Närko Oy:n kanssa.

 -Meille on ensisijainen tärkeää, että kuljetuskalustomme on turvallinen ja täyttää meidän sekä asiakkaidemme tarpeet ja vaatimukset myös eri sääolosuhteissa. Kokeilemme rohkeasti myös uutta teknologiaa, kuten kaasuautoja, raskaan liikenteen osalta, kertoo kuljetuspalveluista vastaava johtaja Jaakko Kaidesoja Postista.

 Hankinnan taustalla ovat niin kaluston uusiminen kuin esimerkiksi Postin onnistunut strategian mukainen siirtyminen Suomessa puolueettoman kotimaanjakelijan rooliin. Posti myi alkuvuodesta 2015 Skandinavian maantierahtiliiketoiminnan sekä kansainvälisen maantie-, lento- ja merirahtiliiketoiminnan Suomessa.

- Voimme toimia Suomessa common carrier -toimijana, mikä tarkoittaa puolueetonta kotimaan jakelijaa, jolla ei ole omaa kansainvälistä liikennettä. Tarjoamme Suomessa ja Suomeen saapuvien tavaroiden nouto- ja jakelukuljetukset, hoidamme lähetysten terminaalikäsittelyn ja kuljettamisen koko maan kattavalla jakeluverkostolla, Kaidesoja toteaa.

- Postin henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen lisäksi valtakunnallinen jakeluverkosto, kuljetusten nopeus ja tasainen korkea laatu ovat Postin valttikortteja kuljetuspalveluissa. Myös suomalaisuus nähdään yhtenä voimavarana: Posti koetaan luotettavana ja neutraalina kuljetuskumppanina, sanoo Kaidesoja.

Lisätiedot: Postin MediaDesk puh. 020 452 3366 (arkisin klo 9.00-16:30)

Suomalainen Smart Space ­palveluita tuottava OiOi­ yhtiö on kehittänyt jäästä tai lumesta
rakennettavan vuorovaikutteisen kosketuspinnan.

OiOi:n kehittämän Smart Ice ­menetelmän ansiosta nyt myös lumesta ja jäästä voidaan tehdä kosketukseen reagoivia näyttöpintoja. Jäinen kosketuspinta esiteltiin Mikkelin jääfestivaalilla viime lauantaina 27. helmikuuta.
“Käyttäjille kokemus oli taianomainen. Jään maalaaminen tempaisi mukaansa kaikenikäiset.
Moni lapsi totesi, että tämä on ihan kuin Frozen­elokuvan taikamaailmasta”, kertoo
toimitusjohtaja Sami Kämppi​OiOi:sta.

Mikkelissä esitelty jäinen kosketuspinta oli käytännössä 100­kiloisista jääkuutioista
rakennettu 2,5 metriä korkea, neljä metriä leveä ja 30 senttimetriä syvä seinä. Jäiseen
pintaan pystyi OiOi:n kehittämän menetelmän ansiosta maalaamaan värejä ja kuvioita.
Samalla pinta toimi soittimena.

OiOi:n jäästä tai lumesta tehtyjä kosketuspintoja voidaan hyödyntää monipuolisesti
esimerkiksi talvimatkailussa ja ­tapahtumissa, kun kaivataan uudenlaisia elämyksiä
kohtuullisilla kustannuksilla.

“Esimerkiksi lumesta tehty kosketuspinta soveltuu samojen vuorovaikutteisten sisältöjen
esittämiseen kuin mikä tahansa digitaalinen näyttö”, Sami Kämppi toteaa.
Sensoreiden, elektroniikan ja jään yhdistelmä toimii kovallakin pakkasella – Mikkeliin
jääseinä rakennettiin kostean hyytävässä 16 asteen pakkasessa. OiOi:n ja Hacklab Mikkelin
kehitystyön ansiosta sensorit ja elektroniikka toimivat vakaasti.

OiOi:n on tarkoitus aloittaa Smart Ice ­tuotteen markkinointi heti Suomessa ja
kansainvälisillä markkinoilla.

Katso video Smart Ice ­jääkosketuspinnasta:
https://vimeo.com/157276582

Kuva: https://www.dropbox.com/s/a4l28sho5x7nrur/oioi_smartice.jpg?dl=0 Lisätietoja: Sami Kämppi 040 820 4561 sami.kamppi@oioi.fi oioi.fi

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n pääjohtaja Antti Vasara uskoo, ettei Suomella tai yrityksillä ole muuta mahdollisuutta saada talouskasvua kuin innovoimalla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta on kuitenkin leikattu rankalla kädellä. VTT:henkin on osunut.

Vasara ei kuitenkaan lähde suoralta kädeltä leimaamaan kaikkia leikkaustoimia virheiksi, vaan sanoo ymmärtävänsä valtion tiukan taloustilanteen tuomat vaatimukset. Hän kuitenkin toivoo, että tki-toiminta nähtäisiin pitkän tähtäimen investointina eikä lyhyen tähtäimen kuluna.

Vasara pelkää Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa, että kun tki-rahoituksesta säästetään, samalla rakennetaan tulevavaisuuteen innovaatiovelkaa, joka tulee joskus maksettavaksi.

Kun kotimainen rahoitus supistuu, on VTT:n saatava enemmän rahaa EU:sta. Vasara kuitenkin muistuttaa, että kaikkialla maailmassa on sama ongelma tki-rahoituksen niukkuuden suhteen. Siksi myös EU-raha on erittäin kilpailtua. Silti hän kannustaa myös yrityksiä hakemaan EU-rahoitusta.

Palkankorostus hyvästä työstä

On työntekijän ja yrityksen etu, jos hyvin tehdystä työstä voidaan palkita, toteaa GE Healthcare Oy:n henkilöstöjohtaja Nina Jankola-Väntär Vision haastattelussa.

GE Healthcaressa yrityskohtaisen palkkapolitiikan lähtölaukaus oli, kun ylemmistä toimihenkilöistä 65 prosenttia ilmoitti kyselyssä kannattavansa paikallista ratkaisua. Sen jälkeen luottamusmiesten kanssa käydyissä neuvotteluissa toimintamallista päästiin sopimukseen. Vuodesta 2011 lähtien ylemmät toimihenkilöt ovat olleet yrityskohtaisen sopimuksen piirissä.

Myös toimihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa on keskusteltu yrityskohtaisuuden käyttöönotosta. Toimihenkilöt olivat jo tulossa mukaan paikalliseen ratkaisuun, mutta valitettavasti Pro ei hyväksynyt sitä.

Jankola-Väntärin mukaan olisi hienoa, jos kaikille ryhmille olisi samanlaiset käytännöt. Se selkeyttäisi henkilöstöpolitiikkaa ja kaikilla olisi samanlainen kohtelu. Hän oudoksuu väitteitä, että paikallisella sopimisella haluttaisiin polkea työntekijöiden oikeuksia.

– Eihän sellainen kanna! Meidän on toimittava pitkäjänteisesti niin, että ihmiset viihtyvät täällä töissä. Ei yrityksenkään olisi järkevää tehdä sopimusta, joka ei olisi työntekijöille hyvä. Etu on yhtäläinen, siksi olemme onnistuneet löytämään yhteisen sävelen ylempien toimihenkilöiden edustajien kanssa.

Kilpailukykysopimus kääntäisi Suomen suunnan

Kilpailukykysopimus kääntäisi Suomen suunnan ylös, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen uskoo.

Se parantaisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Toivon että sen myötä vienti lähtisi vetämään, Inkeroinen toteaa Visiossa.

Inkeroisen mukaan prosessi kuitenkin osoitti, että neuvotteluihin kasaantui taas aivan liikaa ratkottavia kysymyksiä. Tulevaisuudessa neuvottelut on oikein hajauttaa vientivetoisesti liittotasolla käytäviksi. Maan hallituksen poliittinen valta ja työehtosopimukset pitää eriyttää.

Visio verkkoon

Visio siirtyi nyt digiaikaan, kun neljä kertaa vuodessa ilmestynyt printti muuttui yhdeksän kertaa vuodessa ilmestyväksi verkkolehdeksi.

Teknologia-alalla on huikeita menestystarinoita niin yrityksistä kuin ihmisistäkin. Visio haluaa kertoa niistä entistä laajemmalle lukijakunnalle. Vision lukijaksi pääset osoitteessa http://visiolehti.fi/.

Xeroxin tutkimuksen mukaan täysin digitaalisesti toimivat yritykset ovat näköpiirissä, mutta tällä hetkellä kyse on enemmän puheesta kuin toiminnasta.

Data on yritystoiminnan keskiössä ja hyödyllisen tiedon havaitseminen suuren tietovirran joukosta luo haasteensa. Näin todetaan tutkimuksessa, johon osallistui 600 IT-alan asiantuntijaa yrityksistä Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa. Xeroxin “Digitisation at Work” -raportti osoittaa, että siirtyminen paperista digitaalisiin prosesseihin on kiinni yksilöistä, mutta moni kyselyyn vastanneista kertoi, ettei ole vielä valmis tähän muutokseen.

Raportin mukaan erityisen huolestuneita ollaan paperin käyttöön nojautuvista prosesseista, joista kustannukset (42 %) ja turvallisuus (42 %) olivat suurimmat huolenaiheet. Kyselyyn osallistuneet ennustivat, että seuraavan kahden vuoden aikana 9 % keskeisimmistä liiketoiminnan toimenpiteistä tulee olemaan paperin varassa.

Yli puolet (55 %) vastaajista myönsi organisaatioiden prosessien olevan suurelta osin tai kokonaan paperiin perustuvia ja noin kolmannes (29 %) kommunikoi edelleen loppuasiakkaan kanssa paperin välityksellä sähköpostin tai sosiaalisten kanavien sijaan. 

41 % vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että siirtyminen digitaaliseen työnkulkuun leikkaisi yrityskuluja ja 87 % vastaajista omaa tarvittavat taidot muutoksen toteuttamiseen.

"Organisaatiot näkevät digitaalisen tulevaisuuden ketteränä ratkaisuna, mutta nykyiset yritysprosessit ovat edelleen riippuvaisia paperinkäytöstä", kertoo myyntijohtaja Tove Zilliacus, Large Enterprise Operations, Xerox Oy. "Ero yrityksen näkemyksen ja vaadittavien vaiheiden välillä, joilla saavutetaan menestyksekäs digitaalinen muutos, on viivyttänyt digitalisaatioon siirtymistä."

"Suomessa digitalisaatio on tunnetusti edennyt pidemmälle kuin monessa Keski-Euroopan maassa. Migraatio paperista (Paper Based) digitaalisen paperin (Electronic Paper) kautta digitaaliseen prosessiin (Digital Business) on edennyt pitkälle. Suomessa ollaan jo pidemmällä digitaalisen paperin ja digitaalisen prosessin välissä. Paljon on tehty, mutta vielä on paljon hyödyntämättä niistä mahdollisuuksista, jotka auttavat työntekijöitä ja asiakaspalvelua ja tätä kautta myös loppuasiakkaita", Zilliacus täsmentää.

Automaatio prioriteettina

Prosessien automatisaatioon liittyen lähes kolme neljäsosaa vastaajista kertoi tunnistaneensa automatisoitavia alueita. Kyselyyn vastanneet mainitsivat kirjanpidon (38 %), kuluraportoinnin (37 %), ostovelat (36 %) ja asiakaspalvelun (35 %) todennäköisimpinä työtehtävinä, jotka tulevat todennäköisesti täysin automatisoitumaan yrityksen sisällä.

Raportissa ilmeni useita perusasioita, joita yritysten pitäisi huomioida tehdäkseen automaatiosta ja digitaalisesta työnkulusta arkea yrityksen keskeisissä toiminnoissa. Tutkituista yrityksistä:

• 40 % ei ole vielä toteuttanut ratkaisuja liikkuvalle työvoimalle
• 47 % ei ole vielä ottanut käyttöön tai parantanut pilvipalveluita
• 45 % ei ole vielä yhdistänyt tai kehittänyt ennakoivaa analyysia big datan kautta

Useimpien yritysten kohdalla paperiin pohjautuvien prosessien digitalisointi tai uudelleensuunnittelu ennen automatisointia tulee johtamaan parempiin tuloksiin. Analysoimalla esimerkiksi työntekijöiden tulostuskäyttäytymistä tarjoutuu näkemys digitalisoinnin mahdollisuuksiin tilanteissa, jossa paperin käyttö on suurta. Raportin mukaan 90 % vastaajista kertoi omaavansa toimivat työkalut työntekijöiden tulostuskäyttäytymisen analysointiin, mutta vain noin puolet heistä (45 %) käyttävät näitä työkaluja täydellä teholla.

Xerox tarjoaa tuottavuuden lisäystä ja helpottaa digitaaliseen muutokseen siirtymistä tarjoamalla työnkulun automatisointipalvelut osana hallinnoituja tulostuspalveluita. Yritys myös kehittää automaatiotyökaluja läpi portfolionsa tukeakseen täyden valikoiman tarjoomaansa.

Tutkimus

Coleman Parks Research tutki vuoden 2015 toisella puoliskolla 600 IT-alan asiantuntijaa ja organisaatioiden päätöksentekijää Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Länsi-Euroopassa (Benelux-maat, Ranska, Saksa, Iso-Britannia) Tutkimustyö suunniteltiin siten, että tutkittavien yritysten asenteita, haasteita ja aloitteita liittyen digitaaliseen murrokseen ja paperipainotteisiin prosesseihin ymmärrettäisiin entistä paremmin.

Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden vastuualueisiin kuului digitaalisen teknologian strategia, ratkaisut ja infrastruktuuri.

Toimialat tutkimuksessa olivat julkinen sektori, rahoituspalvelut ja suuryritykset.

Xeroxin raportti kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: https://www.xerox.co.uk/en-gb/services/managed-print/insights/digital-transformation

Lisätietoja: Tove Zilliacus, myyntijohtaja, Large Enterprise Operations (LEO), Xerox Oy, tove.zilliacus(at)xerox.com, puh. 040 586 9062

Pihat paremmiksi hyvän suunnitelman avulla

Maaliskuu virittää sopivasti ajatuksia alkavaan kevääseen ja sen myötä viihtyisään ympäristöön. Nyt on hyvä aika suunnitelma lähimaisemia paremmiksi. Pihan kunnostaminen kannattaa ottaa esille talonyhtiön kokouksessa tai naapurien kanssa. Monia parannuksia voi toteuttaa jo tänä vuonna, mutta pihan kokonaisvaltaiseen uudistamiseen tarvitaan usein ammattilaisen apua ja virallisia päätöksiä, koska suunnittelu ja budjetointi voivat viedä useita kuukausia jopa vuoden.

 Viihtyisä ja toimiva piha on tärkeä osa asumista. Moni vanha piha kaipaa päivitystä samaan tapaan kuin muutkin kiinteistön osat. Hyvässä pihassa on huomioitu toimivuus ja visuaalisuus, ja sen osia ovat pintamateriaalit, rakenteet, kasvillisuus, leikki- ja oleskelupaikat sekä pihan huolto. Kestävät materiaalit ja hyvin suunniteltu valaistus tekevät pihasta toimivan jokaisena vuodenaikana. Ammattilainen huomioi myös aina mahdollisuuksien mukaan esteettömän liikkumisen, turvallisuuden, huoltoreitit ja pelastustiet, kertoo pihasuunnittelija Eeva Blomberg.

Paljonko maksaa?

Pihan suunnittelussa on hyvä varautua aikataulun lisäksi myös riittävään budjettiin. Tämä yleensä hahmottuu parhaiten sen jälkeen, kun suunnittelijalta on saatu tarjous suunnittelutyöstä aikatauluineen.  Luonnoksen pohjalta tilaaja voi rajata tai lisätä toivomuksiaan toteutuksen suhteen. Esimerkiksi talonyhtiön pihan peruskorjaussuunnitelma voi maksaa 3000 – 10 000 € riippuen työn laajuudesta ja sijainnista. Pääsuunnittelija tilaa kohteen mittauksen ja tarvittaessa sähkö-, LV-, rakenne- ja muut suunnittelijat.  Toteutuksen osalta hintahaitari on hyvin laaja riippuen ratkaisuista. Karkeasti uuden talon pihaan tulisi varata noin 10 % rakentamisen kokonaisbudjetista ja saneerattavan pihan kohennus maksaa karkeasti 20 000 – 200 000 € riippuen laajuudesta.

Moni arastelee pihan kokonaisremonttia, mutta asumisviihtyisyyden ja kiinteistön arvon nousun kannalta kunnostaminen onhyödyllistä, sillä piha ja yleisalueet ovat usein näkyvin osa kiinteistöä. Hyvän suunnitelman avulla voidaan ratkaista ongelmia, saada suojaa naapureilta, vaimentaa tuulta, ehkäistä eroosiota sekä ohjata hulevedet pois rakennuksista oikeisiin paikkoihin. Yksityistaloudet saavat piharemontin teettämisestä myös kotitalousvähennystä.

Viihtyisyyteen kannatta panostaa

Kuitenkin tärkein peruste pihasuunnittelulle on viihtyisyyden lisääminen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu piha lisää yhteisöllisyyttä, tuo esiin rakennusten parhaita puolia, vähentää ilkivaltaa ja kannustaa pitämään entistä parempaa huolta kiinteistöstä. Kasvillisuus tuo erityisesti näyttävyyttä ja lisää seurattavaa ja tarkkailtavaa pihapiiriin.

Mikä on nyt pihoilla in?

Moni kaupunkilainen on innostunut pienimuotoisesta viljelytoiminnasta, minkä vuoksi yhteisöllinen hyötypuutarha- ja/tai kasvihuone on nyt suosittua. Luonnonmukaisuus, luonnonkivet, pulppuavat vesiaiheet, uudet terassimateriaalit ja kesäkeittiöt, led-valot ja kuntoilu-välineet tekevät myös kovasti tuloaan pihoille, kertoo Eeva Blomberg. Moni rakentaa pihastaan jatketta keittiölle ja olohuoneelle, minne on mukava siirtyä viettämään ulkoelämää.

Lisätietoja:     suunnitteluhortonomi Eeva Blomberg eeva.blomberg@pihasuunnittelu.net,                    www.pihasuunnittelu.net

                    puutarha-agronomi, Timo Taulavuori, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, www.puutarhaliitto.fi   p. 09-58166

Vinkki: Kotipuutarhan puhelinneuvontaa saa numerosta 0600 – 303 036 maanantaista keskiviikkoon

klo 15 – 18. Puhelun hinta 1,00 € avausmaksu ja 1,98 €/min.

Kotimaisuuskampanjat ovat tämän hetken ilmiö ja yhä useampi kuluttaja pohtii kaupassa ostopäätöstensä vaikutuksia. Viime joulukuussa ensimmäistä kertaa järjestetyn Osta työtä Suomeen -päivän huomasi kolmannes suomalaisista. Heistä yli puolet aikoo pitkällä tähtäimellä lisätä suomalaisten tuotteiden ja palveluiden ostamista, selviää Suomalaisen Työn Liiton Taloustutkimukselta tilaamasta tutkimuksesta. Lähes viidennes vastaajista alkoi ajatella uudella tavalla suomalaisten tuotteiden ja palveluiden ostamisen tärkeyttä teemapäivän vuoksi.

Osta työtä Suomeen -päivää vietettiin ensimmäisen kerran 4.12.2015. Verojenpalautuksia seuranneena päivänä vietetyn tempauksen tarkoituksena oli herätellä suomalaisia tukemaan omilla kulutusvalinnoilla suomalaista työtä.

Sukupuolella on huomattava vaikutus sinivalkoiseen valintapäätökseen, sillä naiset aikoivat satsata selvästi todennäköisemmin suomalaisuuteen teemapäivänä. Myös suurituloisimmat ovat selvästi taipuvaisempia suomalaisen suosimiseen. Vedenjakajana kuluttajilla on 35 vuoden ikä, sillä sitä nuoremmat panostavat suomalaisuuteen selvästi harvemmin. Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa suomalaisuutta suositaan epätodennäköisemmin, kun taas Pohjois- ja Itä-Suomessa kotimaisuuden suosio on voimakkainta.  

Kysyttäessä pitäisikö veronpalautuksia saavien käyttää rahojaan suomalaisen työn tukemiseen ostamalla suomalaisia tuotteita ja palveluita, vastaajista 65 prosentin mielestä pitäisi. Ikä selittää vahvasti vastaajien mielipidettä, sillä 50–64 -vuotiaista 72 prosenttia soisi veronpalautusten kohdistuvan suomalaisiin ostoksiin ja yli 65-vuotiaiden kohdalla tätä mieltä oli 82 prosenttia.

- Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden ostamista pitkällä tähtäimellä lisäävien määrä on suuri, koska on paljon aina suomalaisen vaihtoehdon valitsevia ihmisiä, iloitsee Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan projektipäällikkö Merja Mantila Suomalaisen Työn Liitosta.

- Osta työtä Suomeen -päivän saama sosiaalisen median suosio yllätti positiivisesti ja siitä syntyi heti jokavuotinen perinne. Seuraavan kerran teemapäivää vietetään perjantaina 2. joulukuuta, jolloin ostetaan jälleen vain suomalaisia tuotteita ja palveluita. Ollaan silloinkin siis tarkkana kun tehdään ostoksia, Mantila jatkaa.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatunnus helpottaa suomalaista työtä edistävien tuotteiden löytämistä kauppojen valikoimista tänäkin vuonna ja mukana on 50 yritystä.  

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 ja siihen vastasi 1051 16–75-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Lisätietoja:

Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 330 3640, merja.mantila@avainlippu.fi
Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 374 7410, jokke.eljala@avainlippu.fi

EU:n päästökaupan ilmaisjako mahdollistaa teollisuudelle huomattavia ansaitsemattomia voittoja, tuore selvitys paljastaa. Suomessa esimerkiksi Rautaruukki (nyk. SSAB), Neste, Outokumpu ja Finnsementti ovat saaneet mahdollisuuden kerätä ansaitsemattomia hedelmiä.

CE Delftin ja Carbon Market Watchin selvityksen mukaan vuosien 2008-2014 välillä EU:n päästökaupan ilmaisjako on mahdollistanut yhtiöille ansaitsemattomia voittoja kuluttajien ja valtioiden tulojen kustannuksella jopa 24 miljardin euron edestä. Niin sanottuja windfall-voittoja syntyy, kun yritykset voivat myydä ilmaiseksi saamiaan päästöoikeuksia eteenpäin, siirtää oikeuksien kustannukset kuluttajahintoihin tai tienata päästöoikeuksia kolmansissa maissa toteuttamillaan hankkeilla.

Suomen luonnonsuojeluliitto pitää saastuttajien keräämiä windfall-voittoja epäoikeudenmukaisina ja ilmastopolitiikkaa rapauttavina.

"Ilmaisjaon vuoksi kyseisille yrityksille ei tule taloudellista kannustinta vähentää päästöjään. Sen sijaan ne voivat kääriä selviä voittoja huonosti toimivan systeemin avulla. Tilanne tulee korjata vuonna 2021 alkavalla neljännellä päästökauppakaudella. Nyt laskun maksavat kansalaiset ja viime kädessä ilmasto", summaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Suomalaisille yhtiöille, muiden muassa Rautaruukille (nyk. SSAB), Neste Oilille, Outokummulle ja Finnsementille, mahdollisia windfall-voittoja on kertynyt jopa 481 miljoonaa euroa.

Suomenkin päästökauppatulot valuvat yhtiöille

Uusi selvitys saattaa kyseenalaiseksi myös keinot, joilla ehkäistään riskiä tuotannon siirtymisestä heikomman ilmastopolitiikan maihin. Hyvä esimerkki tällaisesta keinoista on Sipilän hallituksen parhaillaan valmistelema laki päästökaupan välillisten kustannusten, kuten korkean sähkön hinnan, korvaamisesta teollisuudelle. Varat otettaisiin Suomen päästökauppatuloista.

"Aiemmin päästökaupasta saadut tulot on ohjattu ilmastonmuutoksen torjuntaan kehitysmaissa, mutta nyt ne ollaan antamassa saastuttajille. Kehitysmaiden ilmastorahoituksen leikkaaminen hiilivuotoriskin varjolla on haitallista sekä ilmastolle että kansainväliselle diplomatialle", Aho kritisoi.

Sipilän hallituksen toimet saivat OECD:lta ison kolauksen viime viikolla. OECD:n raportin mukaan ympäristönormeilla ei ole negatiivista vaikutusta vientialoihin, sillä uusia innovaatioita ja aloja syntyy kannattamattomien tilalle. Myös Valtiotalouden tutkimuskeskuksen ja Euroopan komission selvitysten mukaan ympäristöpolitiikan vaikutus on hyvin pieni suhteessa muihin kilpailukyvyn osa-alueisiin.

"Euroopassa tarvitaan kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, jotta olosuhteet puhtaiden ratkaisujen kehittymiselle syntyvät ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan. EU:n päästökauppa on pahasti rampautunut ja päättäjiltä vaaditaan lujuutta, jotta kaikki järjestelmän porsaanreiät saadaan tukittua seuraavalle kaudelle”, Aho sanoo.

"Teollisuuden ilmastovaikutusten vähentämiseksi olisi järkevää vähentää energiaintensiivisen teollisuuden energiaverohelpotuksia ja jakaa tukia takaisin perustuen toiminnan ilmastovaikutuksiin.” 

Lisää aiheesta

CE Delftin ja Carbon Market Watchin raportti 14.3.2016 
OECD:n raportti ympäristösääntelyn vaikutuksesta vientialoihin 10.3.2016:
VATT Ilmastopolitiikan vaikutukset Suomen kansantalouteen ja kilpailukykyyn – mitä arvioista voidaan oppia? 2015
Ecorys, Carbon Leakage Evidence Project Factsheets for selected sectors 2013

Lisätietoja

Hanna Aho, suojeluasiantuntija, p. 040 660 5788, hanna.aho@sll.fi

Kemijärvelle ja Kemiin suunnitellut uudet biojalostamot tarvitsevat puuta ja muita biopohjaisia raaka-aineita. Luonnonvara-alan korkeatasoinen osaaminen on avainasemassa erityisesti biojalostamoiden raaka-ainehankinnassa.

Suomen tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Biotalouden kasvu edellyttää luonnonvarojen älykästä käyttöä.

Lapin ammattikorkeakoulussa on varauduttu jalostamojen tuloon paitsi tekniikan niin myös luonnonvara-alan koulutuksessa ja tutkimuksessa.

- Pohjoisen puuraaka-ainetta on tarjolla nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän jalostettavaksi, kunhan se vain saadaan liikkeelle metsästä tehtaalle, kertoo koulutusvastaava Jussi Soppela.

Suomen tarvitsemat biotalouden raaka-aineresurssit ovat monipuoliset, mutta kustannustehokkuutta koettelee niiden laajuus ja hajanainen sijainti. Kustannusten hallitsemiseksi on luotava paikallisia ja alueellisia toimintamalleja.

Osaamisloikka valmisteilla

Luonnonvara-alan opetusta antavat korkeakoulut kehittävät paraikaa biotalouden erikoistumiskoulutusta yhdessä yritysten kanssa.

Tavoitteena on parantaa luonnonvara-alan asiantuntijoiden ja yrittäjien osaamista erityisesti biomassojen käytön, jalostuksen ja viennin osalta. Kestävä kehitys, bisnesosaaminen ja yritysverkostojen perustaminen ja toiminta ovat myös aiempaa tärkeämpiä teemoja.   

Puuraaka-ainehuolto, metsänhoito ja metsäsuunnittelu

Rovaniemellä hyödynnetään metsätalousinsinöörien koulutuksessa jo tehokkaasti tämän päivän teknologiaa ja työelämäyhteyksiä. Jussi Soppelan mukaan Rovaniemen luontoympäristö, elinkeinoelämä ja tutkimustyö tarjoavat oivallisia mahdollisuuksia niin teoriaopintojen toteuttamiseen kuin käytännön maasto-osaamisen kartuttamiseen. Nykyiset biotalouden jalostuspaikat ja -laitokset ovat osa oppimisympäristöä, joihin opiskelijat tutustuvat myös harjoittelujaksoilla. 

- Nykyisin Lapissa hakataan noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain. Kemin ja Kemijärven laitosten arvioitu vuotuinen raaka-ainetarve on noin neljä miljoonaa kuutiometriä, mikä tarkoittaa vähintäänkin kymmeniä uusia metsäasiantuntijoiden työpaikkoja maakunnassa, Jussi Soppela sanoo.

Kiertotalous ja sivuvirrat uusi mahdollisuus maaseudun yrittäjille

Biotuotetehtaat voivat hyödyntää kasviperäisiä tai kiertotalouden sivuvirroista syntyviä erilaisia biopohjaisia raaka-aineita tuotantonsa perustana. Sivuvirtojen hyödyntäminen luo uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa yrittäjyyttä ja monipuolistaa maataloustuotantoa ja maaseutuyrittäjyyttä.

Ammattikorkeakoulun agrologikoulutuksesta valmistuu maaseudun kehittämisen asiantuntijoita, joilla maataloustuotanto ja alan yritystoiminnan tunteminen ovat keskeinen osa koulutusta. Perusosaamisen lisäksi tarvitaan uutta osaamista muun muassa kiertotaloudesta ja sivuvirroista.

Jussi Soppelan mukaan maakunnan uudet biotalouden hankkeet, arvoketjut ja prosessit tarjoavat luonnonvara-alan koulutukselle ja tutkimukselle uusia näköaloja ja mahdollisuuksia, mutta luovat myös tarpeita oman opetuksen ja työelämäyhteyksien kehittämiseen.

- Koulutuksista jo valmistuneille ja nykyisille opiskelijoille tulevaisuus näyttäytyy entistä valoisammalta lisääntyvien työmahdollisuuksien myötä.  Samalla lisääntyvät vaatimukset kyetä kehittämään alaa vastaamaan tuotannon uusia tarpeita.       

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nostanut kiertotalouden ja sivuvirrat yhdeksi AMK-opetuksen nousevista aloista. Lapin AMK valmistelee aiheesta suuntaavien opintojen kokonaisuutta, jota tullaan jatkossa tarjoamaan tekniikan ja luonnonvara-alan AMK-opiskelijoille.

Tutkimus- ja kehittämisyksikkö odottaa ratkaisuja urakoitsijoista

Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalan TKI-päällikkö Seppo Saari kertoo, että biojalostamot voivat hyödyntää ammattikorkeakoulussa tehtävää tutkimusta ja kehittämistyötä jo laitosten suunnitteluvaiheessa. Erityisosaamisesta hän mainitsee ensimmäisenä raaka-aineketjut. 

Luonnonvara-alan TKI-tutkimusryhmällä on vahvaa ja ajantasaista metsätalousosaamista sekä sitä tukevat verkostot biotalousalan elinkeinoelämään, tutkimuslaitoksiin ja oppilaitoksiin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi toimintaa tukee monialainen ja poikkitieteellinen yhteistyö ammattikorkeakoulun opetuksen ja muiden tutkimusryhmien kanssa.

Materiaalien käytettävyystutkimukseen erikoistunut Arctic Steel and Mining -ryhmä on puolestaan osallistunut monen teollisuuslaitoksen materiaaliteknisiin ratkaisuihin, jonka syvä osaaminen mahdollistaa.  

- Lisäksi ammattikorkeakoulun Käynnissäpidon tutkimusryhmä on mukana monen investointivaiheessa olevan tai jo toimivan tuotantolaitoksen toiminnan kehittämisessä, mikä kattaa sekä toimintaprosessit että teknologiat. Ryhmä on parhaillaan mukana kehittämässä Outokumpu Chromen kunnossapitostrategiaa, Seppo Saari listaa. 

Konenäköosaamisen tarve lisääntyy teknologioiden kehittyessä. Ammattikorkeakoulun Optisen mittaustekniikan ryhmä on osallistunut mittaustekniikan ongelmien ratkaisuun niin metsä-, metalli- kuin kaivosteollisuudessakin. 

- Energiatehokkuus on yksi panostuskohteistamme. Sen osalta rakennustekniikan ryhmämme (Arctic Civil Engineering) yhdessä sähkövoima- ja automaatiotekniikan koulutuksen kanssa toimii jo useiden tahojen yhteistyökumppanina energia-asioissa. 

Yhteistyöhön päästään tarvittaessa heti kun Lapin uusien jalostamojen toimijat ovat selvillä.

Lisätietoja:

koulutusvastaava Jussi Soppela, jussi.soppela(ät)lapinamk.fi, 0400 128 301
TKI-päällikkö Seppo Saari, seppo.saari(ät)lapinamk.fi, 040 543 0249

EU-maataloustukien maksatusten viivästyminen asettaa tuottajat kohtuuttomaan tilanteeseen. Samaan aikaan vienti Venäjälle on tyrehtynyt ja tuottajahinnat ovat laskeneet ylituotannon seurauksena.

– Maksatusten viivästyminen on täysin asiatonta. Ei ole kenenkään etu, että tuottajat ovat ahtaalla, ei eläinten eikä tuottajien. Tilanteesta kärsivät kaikki. Halpuutuskilpailu on johtanut tuottajahintojen laskuun. Eläintuotteiden hintoja voisi pikemminkin nostaa ja kaupan tulisi malttaa olla ottamatta osuutta hinnankorotuksesta. Säästynyt erotus tulisi palauttaa tuottajille, jotka voisivat käyttää sen eläinten hyvinvoinnin parantamiseen, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton puheenjohtaja Helinä Ylisirniö.

Suomen 20 vuotta vanhaa eläinsuojelulainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Eläinten hyvinvoinnin tarpeista on saatu tutkimustietoa kiihtyvällä tahdilla nykyisen lain kirjoittamisen jälkeen. On vaarana, että uuteen eläinsuojelulakiin ei tehdä todellisia eläinten hyvinvointiparannuksia kustannusten pelossa.

– Eläinsuojelulain uudistustarpeet eläintuotannossa ovat akuutteja. Eläimillä tulee olla lain suoma vapaus liikkua, toteuttaa keskeisimpiä lajityypillisiä tarpeitaan sekä oikeus asianmukaiseen kipulääkitykseen kipua aiheuttavissa toimenpiteissä. Tuottajat eivät kuitenkaan saa yksin joutua korkeamman eläinten hyvinvoinnin maksumiehiksi. Kaupan, kuluttajien ja valtion on tultava vastaan, jotta tuotantoeläinten olot saadaan vastaamaan nykytietoa eläinten hyvinvoinnin tarpeista, sanoo Ylisirniö.

EU-kansalaiset ovat valmiita maksamaan lisää

Julkisten hankintojen kilpailutuksessa eläinten hyvinvointi tulee nostaa kilpailukriteeriksi ja julkisilla hankinnoilla tulee edistää eläinten hyvinvointia. Tavoitteen tulee olla, että eläintuotteista maksetaan riittävä hinta kattamaan eläinten hyvinvoinnin korkea taso. Esimerkiksi Ruotsissa on tavallista käyttää julkisissa hankinnoissa eläinten hyvinvointiin liittyviä kriteereitä, kuten tuotantoeläinten ulkoilumahdollisuutta tai maksimiaikaa eläinkuljetuksille. Se antaa etulyöntiaseman kotimaiselle, tiukemman eläinten hyvinvoinnin tason eläintuotannolle.

– Investointitukien maksaminen eläinten hyvinvointia edistäville rakenteille ja eläinten hyvinvointikorvauksen kehittäminen helpottaisivat tuottajien ahdinkoa ja parantaisivat eläinten hyvinvoinnin tasoa. Toisaalta vapaaehtoisten merkintäjärjestelmien kehittäminen on tärkeää, jotta tuottajat, jotka haluavat erityisesti panostaa eläinten hyvinvointiin, voivat saada työlleen kunnon korvauksen ja kuluttajat erottaa nämä tuotteet kaupan hyllyllä.

Tuoreen eurobarometrin mukaan kuusi kymmenestä EU-kansalaisesta on valmiita maksamaan korkeammasta eläinten hyvinvoinnin tasosta. Yli puolet etsii kaupan hyllyiltä eläinten hyvinvointimerkintöjä.

– Muista toimenpiteistä huolimatta eläinsuojelulain on oltava korkeatasoinen, sillä se määrittää eläinten hyvinvoinnin vähimmäistason. Suomalaisten tuotantoeläinten korkea hyvinvoinnin taso voisi olla todellinen kilpailuvaltti. Suomen tuotantoeläinten elinolosuhteita tulee edelleen kehittää, jotta kuluttajan luottamus kotimaisen eläintuotannon laatuun säilyisi ja eläimet voisivat hyvin, sanoo Ylisirniö.

Lisätiedot:

http://www.eurogroupforanimals.org/eurobarometer/

SEY on tehnyt esityksen eläinten hyvinvointimerkintäjärjestelmäksi.
http://www.sey.fi/seytoimii/kulutus-ja-elainsuojelu/hyvinvointimerkki

Haastattelut:

Helinä Ylisirniö
Puheenjohtaja
P. 050 371 2740
helinay@sanamaakari.fi

Maria Lindqvist (18.3. alkaen)
vs. toiminnanjohtaja
puh. 050 371 2740 
maria.lindqvist@sey.fi

Annukka Seppävuori
vs. viestintäpäällikkö
P. 050 557 2463
annukka.seppavuori@sey.fi

Parin viimeisen vuoden aikana Kittilässä on kehitetty elintarvike- ja luonnontuotealaa ja paneuduttu sen tulevaisuuden näkymiin. Tavoitteena on laadukkaat paikalliset tuotteet alan yrittäjyyttä kehittämällä.

Lappi – maailman suurin luomukeruualue

Kittilässä on valmistunut elintarvike- ja luonnontuotealan kehittämisohjelma, joka tähtää vuoteen 2020. Taustalla on ajatus siitä, että Kittilän kunnan alueelta löytyy monipuolisesti raaka-aineita marjojen, kalan, poron, sienien ja yrttien muodossa. Näitä raaka-aineita voidaan hyödyntää jalostamalla niitä laadukkaiksi paikallisiksi tuotteiksi ja niiden ympärille voidaan kehittää yrittäjyyttä.

Kuluttajilla ja markkinoilla toimivilla yrityksillä sekä julkisella sektorilla on halukkuutta käyttää paikallisia tuotteita. Perinteisesti alan kehittämistoiminta on ollut tuotantolähtöistä, ja Kittilässä havaittiin selkeä tarve kokonaisvaltaisen paikallisen elintarvike- ja luonnontuotealan toteutettavuusselvitykselle ja sen pohjalta työstettävälle toimialojen toimintaohjelmalle.

- Merkittävä osa alueella kulutettavista elintarvikkeista tuodaan ulkopuolelta. Kuitenkin Lapissa on paljon mahdollisuuksia elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyyden kehittämiselle, onhan Lappi maailman suurin luomukeruualue, ja metsämme ovat täynnä monipuolisesti luonnonantimia, kertoo elinkeinojohtaja Katariina Palola Kideve Elinkeinopalveluista.

- Yhä useampi alueella vieraileva kansainvälinen matkailija haluaa kokea Lapin elämyksenä myös lautasella. Kittilän lentoaseman läheisyydessä sijaitsevissa matkailukeskuksissa käy vuosittain noin miljoona vierailijaa, ja alueen matkailukeskuksissa on yhteensä toistasataa ravintolaa. Lisäksi tulevaisuuteen on hyvät matkailun kasvuodotukset uusien kansainvälisten suorien lentoreittien johdosta Euroopasta Kittilään, Palola jatkaa.

- Tulevaisuuden tavoitteena on, että alueella olisi enemmän lähiruokaa tarjottavana niin yksityiselle kuluttajalle, kauppaan, ravintoloihin kuin julkisiin keittiöihinkin. Kuntien hankintatoiminnan kehittämisen avulla voidaan edistää lähiruoan käyttöä myös julkisissa keittiöissä. Tämä työ on jo aloitettu Kittilän ja Sodankylän alueella.

Kehittämisohjelma laadittiin Kideve Elinkeinopalveluiden toteuttamassa Elintarvike- ja luonnontuotealan esiselvityshankkeessa, jossa vahvistettiin alueen elintarvike- ja luonnontuotealaa. Hanke sai rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta ja rahoituksen myöntäjänä ja vastuuviranomaisena toimi Lapin Ely-keskus.

Kehittämisohjelma ja tietoa hankkeesta:  http://www.kideve.fi/

Yhteistyö elintarvike- ja luonnontuotealalla jatkunut

Hankkeen ja kehittämisohjelman tuloksena syntynyt elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjäverkosto on jatkanut työtä alan hyväksi. Verkosto kokoontuu säännöllisesti ja kehittää uusia yhteistyön muotoja. Eväsfestit -nimisellä lähiruokatempauksilla alan toimijat ovat osallistuneet useisiin tapahtumiin Levillä ja Kittilässä. Eväsfesteillä yleisö on saanut tutustua ja maistella paikallistuotteita sekä keskustella tuottajien kanssa.

- Minusta on mahottoman hyvä, että tämä elintarvikepuoli on otettu Kittilässäki yheksi painopistealuheeksi, koskapa meilä on täälä kuiten aika monta yrittäjää, jokka ruan kans on tekemisissä ja maholisuuksia on, koska kaikkien meän on ruokaa syötävä ja koska meilä on puhas luonto. Nyt meän pittää mietiskellä, minkälaista ruokaa met haluamma syyä ja minkälaista sapuskaa haluamma meän viehraile tarjota: onko se sitä sammaa, mitä on tarjola kaikissa paikoissa kautta Suomen vai onko meilä tarjota jotaki muuta, jotaki, josta saahaan elämys, kertoo yrittäjä Heli Palo Mettän Aartheet -yrityksestä.

- Elintarvikepuolen kehitys Kittilässä on vasta alkutaipalheela ja nämä tapaamiset ja Eväsfestit on ollu vasta alkusoittoa tulevasta. Minusta on ollu kauhean mukava tutustua toishiin yrittäjhiin ja jakkaa heän kans kokemuksia ja ideoita ja ompa meän kesken saatu jotaki yhteistyökuvioitaki aikaseksi. Porukka ei tosin vielä ole valmis eikä täynä; meän tapaamisista puuttuu vielä muutampia kittiläläisiä ja lähikuntienki elintarvikeyrittäjiä, joitten kyllä soisin lähtevän matkhaan tähän yhtheisheen kehittämisheen. Mie voisin melkeinpä taata, että jotaki hyötyä siittä matkhaan lähtemisestä itte kullekki tullee olehmaan! yrittäjä Heli Palo jatkaa.

Lapsille ja ikäihmisille lähiruokaa julkisista keittiöistä

Kittilässä on parin viime vuoden aikana lisätty lähiruuan osuutta julkisissa keittiöissä. Koulujen ja terveyskeskuksen keittiöillä on seitsemän viikon ruokalistassaan mahdollisuus valmistaa ainakin seitsemän kertaa lähiruokaa lounasvaihtoehdoksi. Lähiruokaa koululaiset ja vanhukset saavat muun muassa poronlihakeiton, käristyskeiton ja poronkäristyksen muodossa, ja kalaa fileenä sekä itse tehtynä murekkeena siiasta, ahvenesta ja hauesta. Leivät toimitetaan keittiöille päivittäin Kolarista ja Sodankylästä, ajoittain myös Kittilästä. Lähiruuan raaka-aineet ja tuotteet saadaan muutoin tällä hetkellä pääosin Kittilän ja Sodankylän alueelta.

Lähiruuan edelläkävijöiltä mallia

Kittilän elintarvike- ja luonnontuotealan tuottajat ovat tutustuneet yritysvierailuilla Kiuruveden malliin, jossa luomu- ja lähiruoka on nostettu kaupunkistrategiaan saakka. Aiheesta kuultiin Kittilässä lisää maaliskuussa, kun Kiuruveden kaupungin ruokapalvelupäällikkö Helena Laitinen luennoi lähiruoasta osana Kiuruveden elintarvikehankintoja.

Lisätiedot:
Kittilän kunta, Kideve Elinkeinopalvelut: Katariina Palola, elinkeinojohtaja, p. 0400 955 472, katariina.palola@kittila.fi
Yrittäjä: Heli Palo, elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjä, Mettän Aartheet, p. 0400 972 186, heli.palo@mettanaartheet.fi

Kuvat 1 ja 2: Koulujen ja terveyskeskuksen keittiöillä on seitsemän viikon ruokalistassaan mahdollisuus valmistaa ainakin seitsemän kertaa lähiruokaa lounasvaihtoehdoksi. Kuvassa terveyskeskuksen lounas, jossa porokeittoon liha tulee Sodankylän Unarista. Lisäksi tarjolla porkkanaleipää Kittilästä, uunijuustoa kelontekemäläisestä ternimaidosta Kittilästä. Sämpylät on itse leivottu keittiöllä. Usein keitossa olevat juurekset saadaan Kaukosesta Kittilästä.

Kuva 3: Eväsfestit-lähiruokatapahtuma on järjestetty vuoden sisällä useamman kerran Levillä ja Kittilässä. Tapahtumassa yleisö pääsee tutustumaan elintarvike- ja luonnontuotealan tuottajiin ja heidän tuotteisiinsa.

Kuva 4: Yrittäjä Heli Palo painottaa, että nyt on hyvä aika miettiä, millaista ruokaa halutaan syödä ja matkailijoille tarjota – sitä samaa, jota ympäri Suomen, vai jotain paikallista, joka voi olla aito paikallinen elämys.

Uutuutena puhelinneuvontaa kotipuutarhureille

Keväisin herää paljon erilaisia kysymyksiä puutarhan hoitoon ja sen rakentamiseen liittyen. Hyvät neuvot ovat tarpeen, kun mietittävinä ovat esimerkiksi kasvien valinta, puiden ja pensaiden leikkuu, pensaiden suojaus kevätauringolta tai vaikkapa kasvimaan lannoitus. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Kirsi Mäkinen vastaa Kotipuutarhan puhelinneuvonnassa erilaisiin kysymyksiin, jotka liittyvät puutarhan hoitoon ja sen perustamiseen. Nyt kannattaa aloittaa valmistautuminen kesään kevätleikkauksilla ja tehdä hyvä suunnitelma kevään istutusten ja maanparannuksen osalta!

Puhelinneuvonta numerossa 0600-303 036 on avoinna maanantaista keskiviikkoon klo 15 – 18 ja sen hinta on avausmaksu 1,00 €  + 1,98 €/min. Puhelinneuvonnan järjestää Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarhalehden kanssa.