Quantcast
Channel: Tuotanto - ePressi
Viewing all 2913 articles
Browse latest View live

Kittilä Mine produces its one millionth ounce of gold

0
0

Agnico Eagle Finland Oy announced today that on February 1, 2016 the Kittilä Mine in northern Finland achieved a major milestone when it produced its one millionth ounce of gold.

Producing one million ounces of gold is a significant and historical achievement for Agnico Eagle Finland and a proud moment for all employees at the Kittila mine”, said Ingmar Haga, Managing Director of Agnico Eagle Finland.

The Kittilä mine is the largest primary gold producer in Europe. Construction of the mine began in 2006 and the first gold was poured on January 14, 2009. Agnico Eagle Finland Oy is a subsidiary of Agnico Eagle Mines Limited, a senior Canadian gold mining company that has produced precious metals since 1957.

The mine employs more than 400 employees and approximately 300 contractors’ employees. About 55% of its employees live in the municipality of Kittilä and over 90% in the Lapland region.

History of Kittilä Mine

The story of Kittilä Mine started in 1986, when the road between Kittilä and the village of Pokka was being reconstructed and a piece of rock with visible gold nuggets was found after a road cutting explosion. Geological Survey of Finland (GTK) undertook an exploration program to explore the potential deposit.

In 1998, Ministry of Trade and Industry sold the claim to a Swedish junior company Riddarhyttan Resources Ab, which continued exploration in the area. In spring 2002 Agnico Eagle became interested in the deposit and by 2005 it had purchased all capital stock of Riddarhyttan. The feasibility study was completed in June 2006 and construction of the mine was commenced immediately.

The first doré bar was poured on January 14, 2009, and the mine achieved commercial production in spring of the same year. At the beginning, ore was mined from two open pits until they were closed in November 2012. Now ore is mined exclusively from the underground mine.

In the end of 2014, the expansion of the concentration plant was completed. Current reserves consist of 4.4 million ounces of gold. With current reserves and at current production volumes the mine is expected to operate until 2035.

Further information

Ingmar Haga, Managing Director of Agnico Eagle Finland, tel. +358 40 700 3518, ingmar.haga@agnicoeagle.com

Mikko Korteniemi, General Manager, tel. +358 40 743 4191, mikko.korteniemi@agnicoeagle.com

Video material on gold pouring

By clickin the following link, you may download video material on gold pouring for your use: http://klaffi.com/public/vt249m_Kittila_miljoonas_unssi_DL/. Shots are long and they should be edited as required by the editorial content.

 


Työhyvinvoinnilla lisätään tuottavuutta Mikkelissä

0
0

Tuottavuuspaineiden kasvaessa yritykset etsivät keinoja liiketoimintansa tehostamiseen. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n pilotissa tarjotaan yrityksille mahdollisuus kehittää tuottavuutta hyvän henkilöstöhallinnon kautta.

Tuottavuus syntyy työelämän laadusta. Tämä on Lapin yliopiston henkilöstötuottavuuden tutkimusjohtaja Marko Kestin viesti yritysjohtajille.

”Hyvällä johtamisella ja lähiesimiestyöllä saadaan 10 kertaa parempi tulos kuin säästötoimenpiteillä. Henkilöstön kehittäminen on avain koko Suomen kasvuun.”

Kolmisenkymmentä yrittäjää paneutui työn tuottavuuteen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n aamukahveilla tiistaina 12.4.2016. Tarja Kyllönen Bisneskoutsilta esitteli Marko Kestin tutkimuksen perusteella kehitettyä tuottavuuslaskuria. Laskurin avulla voidaan analysoida, miten paljon liikevaihtoa ja käyttökatetta voidaan aikaansaada esimerkiksi sairauspoissaoloja vähentämällä tai henkilöstön kokemaa työelämän laatua parantamalla.

Kyllönen näkee, että henkilöstöllä on paljon hiljaista tietoa jota voidaan hyödyntää kehittämisessä.

”Työpaikoilla sählätään paljon kiireen ja muutosten keskellä, mikä on este tuottavuuden parantamiselle. Ratkaisu tähän on osaava esimiestyöskentely ja työntekijöiden motivointi. Työkykyisemmät, osaavammat ja motivoituneemmat ihmiset tekevät työnsä paremmin ja siten tuottavuus ja työelämän laatu nousevat”, sanoo Kyllönen.

Yrityksen henkilöstön tuottavuuspotentiaalia on mahdollista arvioida tiistaina 19.4. Miksein järjestämällä HR-klinikalla. Ilmaisen henkilökohtaisen sparrauksen voi varata Tarja Kyllöseltä, 050 569 4777 tai sähköpostilla tarja.kyllonen@bisneskoutsi.fi.

Marko Kesti puhuu työelämän laadusta ja hyvinvoinnista Yritysfoorumi Mikkelissä 28.4. http://www.yritysfoorumimikkeli.fi/

 

Lisätietoja:

Eero Seppälä, yrityspalvelujohtaja, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 794 2214, eero.seppala@mikseimikkeli.fi

 

Suomi tarvitsee metallien jalostuksen kasvuohjelman

0
0

Suomi tarvitsee metallinjalostajille suunnatun kasvuohjelman, jolla taataan kohtuuhintaisen energian saanti, tasapuolisuus globaalissa ilmasto- ja kauppapolitiikassa, toimintavarmuus logistiikassa sekä huipputason osaamisen varmistaminen.

Metallinjalostajien visiona on olla osana Eurooppaan rakennettavaa kiertotaloutta ja tuottaa innovaatioita koko arvoketjulle kestävän kehityksen edistämiseksi. Metallien jalostus haluaa investoida Eurooppaan ja luoda talouden dynamiikkaa. Päästäkseen tähän metallinjalostusteollisuus tarvitsee tasaveroisen kilpailuasetelman globaaleilla markkinoilla ja pitkän ajan näkymän Euroopan toimintaympäristön kehittymiseen.

Kilpailukyvyn turvaaminen on välttämätöntä, jotta investoijat ovat valmiita panostamaan eurooppalaisen metallinjalostusteollisuuden kehittämiseen. Keskeisinä elementteinä ovat reilu kaupankäynti ja kilpailukykyinen EU. Erityisesti energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä kauppapolitiikkaa pitää pitkällä aikavälillä tarkastella eurooppalaisen kilpailukyvyn näkökulmasta.

Suomi tarvitsee "Metallien jalostuksen kasvuohjelman", jolla suomalainen toimintaympäristö saadaan samalle viivalle kilpailijoidemme kanssa. Tämä tarkoittaa kohtuuhintaista energiaa, tasapuolisuuden takaamista globaalissa ilmasto- ja kauppapolitiikassa, toimintavarmaa logistiikkaa sekä huipputason osaamisen varmistamista. Hallituksen tulee nopeasti

– löytää keinot EU:n kauppapolitiikan parantamiseksi ja lisätä sen läpinäkyvyyttä, vaikuttavuutta ja nopeutta

– vaatia että Kiina noudattaa WTO-sopimuksessa sovittuja sääntöjä

– varmistaa riittävä tuki osaamisen ja huippututkimuksen säilymiseksi Suomessa

– ehkäistä Suomessa toimivien, maailman puhtaimpien ja tehokkaimpien tuotantolaitosten toiminnan supistuminen, kunnes tärkeimmät kilpailijamaat kattava ilmastosopimus saadaan aikaan.

Suuri työllistäjä

Metallien jalostus on Suomessa korkean osaamisen ala ja teollista selkärankaa n. 12 prosentin osuudellaan viennistä. Metallien jalostus työllistää Suomessa suoraan yli 15 000 huippuammattilaista.

Rakentaminen, meriteollisuus, kuljetusvälineteollisuus, erilaiset pienkoneet sekä elektroniikkateollisuus tarvitsevat jatkuvasti merkittäviä määriä korkeatasoisia ja ympäristöystävällisesti valmistettuja metallituotteita. Metallien jalostuksen arvoketju kaivosteollisuudesta aina kuluttajien käyttöön tuotettaviin lopputuotteisiin asti muodostaa kansantaloutemme kilpailukyvyn kannalta elintärkeän ja korvaamattoman osan.

Kun Aasian talouskasvun hidastuminen on vähentänyt metallien kysyntää globaalisti ja luonut mittavan ylitarjonnan maailmanmarkkinoille, eurooppalaisten tuottajien kilpailukyvystä huolehtiminen ja polkumyynnin estäminen tulisi olla jokaisen EU:n jäsenvaltion ykkösprioriteetti. Viimeaikaiset massiiviset terästehtaiden sulkemiset Isossa-Britanniassa osoittavat selkeästi, kuinka suurta ja usein korvaamatonta vahinkoa tehoton teollisuus- ja kauppapolitiikka aiheuttaa EU-maille.

Useimpien muistissa on vielä hyvin myös suomalaisen elektroniikkavalmistuksen ja kaivosteollisuuden alasajo. Kuviteltiin, että Suomessa ei tarvita perusteollisuutta ja voidaan keskittyä yksinomaan palveluiden tuottamiseen. Suomen nykyinen hälyttävän heikko talouskunto ja jälkeenjääneisyys muista EU-maista osoittavat, että palveluihin keskittyvä ja valmistavaa teollisuutta hylkivä politiikka ei toimi eikä Suomi pysty säilyttämään nykyistä elintasoaan ilman perusteollisuutta. Lisäksi on käynyt selväksi, että Suomen merkittävimmät kilpailijamaat eivät tyydy vain ”alhaisen jalostusasteen” teollisuuden kehittämiseen, vaan laajentavat systemaattisesti elinkeinorakennettaan juuri samaan suuntaan kuin Suomikin, eli tuotekehitykseen, palveluihin ja markkinointiin siten, että aina vain merkittävämpi osa arvoketjun toiminnoista siirtyy pois Suomesta.

Tänä vuonna Outokumpu Oyj:n Torniossa isännöimillä Metallienjalostuspäivillä teemana on "suomalaisen metallinjalostusklusterin tulevaisuudennäkymät". Metallienjalostuspäivät on alan korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja muiden sidosryhmien sekä teollisuuden välinen vuorovaikutustilaisuus, joka järjestetään joka toinen vuosi.

Lisätietoja:
Kimmo Järvinen. toimitusjohtaja, Metallinjalostajat ry, p. 043 825 7642
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Laiva- ja voimalaitosmoottorien tulevaisuutta valaistaan Helsingissä kesäkuussa

0
0

Helsingissä järjestetään kesäkuussa kansainvälinen laiva- ja voimalaitosmoottorikongressi. Finlandia-talolla järjestettävään kongressiin on tulossa lähes tuhat alan kansainvälistä asiantuntijaa, jotka edustavat moottoreiden valmistajia, asiakkaita, tutkijoita sekä energia- ja logistiikka-aloja.

Kongressin teemana on tulevaisuuden polttomoottori.

Korkeatasoinen kongressi nostaa esiin polttomoottoritekniikassa viime vuosina saavutetut merkittävät edistysaskeleet. Alan huipputekniikkaa edustaa esimerkiksi Suomessa suunniteltu ja kehitetty Wärtsilä 31 moottori. Wärtsilä 31 moottorilla on ennätysalhainen polttoaineen kulutus. Moottori on saatavana dieselmoottoriversiona, kaasumoottoriversiona ja nk. kaksoispolttoainemoottorina eli DF-moottorina. http://www.wartsila.com/products/marine-oil-gas/engines-generating-sets/wartsila-31

Kongressissa puheenaiheina ovat myös ympäristöön ja sääntelyyn liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.

Kongressin yhteydessä on yleisölle avoin yritysnäyttely, jossa esitellään viimeisimmät teknologiauutuudet. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus osallistua teemoitetuille yrityskierroksille alan suomalaisiin yrityksiin.

Kongressin järjestäjänä toimii teknologiateollisuuden polttomoottoritoimialaryhmä yhdessä alan kansainvälisen kattojärjestön CIMACin kanssa. Suomalaisten pienten ja suurten yritysten lisäksi kongressiin osallistuvat muun muassa Aalto-yliopisto sekä Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot ja Vaasan yliopisto.

Kestävää teknologiaa

Polttomoottorit ja niihin liittyvät ratkaisut ovat tänä päivänä ympäristöystävällisiä high tech -tuotteita. Nesteytetty maakaasu ja biopolttoaineet ovat yhä laajemmin käytössä laiva- ja voimalaitosmoottorien polttoaineena.

Suomalainen polttomoottorien valmistus, suunnittelu ja alan koulutus ovat korkealla tasolla. Yhteistyö eri sidosryhmien, komponenttien valmistajien sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa on elintärkeää uuden kestävän moottoriteknologian kehityksessä.

Elinkaariajattelu, kiertotalous sekä huollon ennakoitavuus ja globaali saatavuus myös etäohjauksena lisäävät ympäristöystävällisyyttä ja asiakkaan tyytyväisyyttä.

Median edustajat ovat tervetulleita kongressiin ja sen oheistapahtumiin, kuten yrityskierroksille.                  

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.cimaccongress.com.

Merja Salmi-Lindgren, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry, polttomoottori ja turboteknologia -toimialaryhmä, puh. 040 516 0054, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

Oras Invest celebrated its 70th anniversary in 2015 – STABILITY ACHIEVED THROUGH LONG-TERM DEVELOPMENT

0
0

There were no changes to the holdings of Oras Invest Ltd in 2015: Oras Group 100%, Uponor 23%, Kemira 18% and Tikkurila 18%. Having reached the age of 70, the family-owned company and industrial owner continued the systematic development of its companies towards sustainable and profitable growth. In 2015, the long-term commitment of Oras Invest to the strategies of its companies was reflected in positive performances from all companies in very challenging conditions. The combined net sales of the companies increased to EUR 4.3 billion, and the companies employed nearly 13,000 people in 40 countries.

The Net Asset Value of Oras Invest grew to EUR 795 million (EUR 732 million). Total Shareholder Return took a positive turn to 9% (-6%).

The Group's equity-to-assets ratio improved to 85% (81%), while its gearing reduced to 18% (23%).

CEO Jari Paasikivi: “The uncertainty in many of our principal markets did not reduce in 2015. The full impact of the bad news on a global scale is not yet known. Our industries, building and water, are in the middle of a global transformation. The importance of the active and long-term development of our companies through their Boards, in close cooperation with management, is emphasised in these circumstances. We are constantly developing strategies for transforming challenges into new opportunities."

Oras Group’s two strong brands, Oras and Hansa, succeeded in retaining their strong market positions in their most important home markets, Finland and Germany, even though the company’s net sales and operating profit shrank slightly.

Uponor improved both its net sales and operating profit in spite of major seasonal fluctuations in the availability and pricing of raw materials, and sales. A major transformation programme was initiated in Europe to ensure profitable growth and cost-efficiency. Growth in North America continued for the fifth consecutive year.

Kemira improved its net sales and operating profit. The acquisition of AkzoNobel's paper chemicals business contributed to the growth, and the integration of the company went according to plan.

Tikkurila experienced the weakening of the Russian rouble as diminished net sales, but the company's profitability remained at a good level. The company's performance in Western markets improved, and it increased its market shares for example in Poland and Sweden.

“We encourage our companies to invest in R&D and innovations. All Oras Group companies are forerunners in industrial applications and product features and must retain this position, always keeping one step ahead of the competition. Investing in competence builds a solid foundation for growth, also in challenging circumstances. Last year, we celebrated our 70th anniversary as a family-owned business. Each step along that path has increased our knowledge and competence, equipping us to meet future challenges. We have been able to maintain a long-term perspective and produce significant value for society through steady growth,” Jari Paasikivi says. 

On 14 April 2016, Robin Lawther joined the Board of Directors of Oras Invest. 

Oras Investin juhlavuosi 2015 – PITKÄJÄNTEINEN KEHITTÄMINEN TOI VAKAUTTA

0
0

Oras Invest Oy:n omistukset pysyivät vuonna 2015 ennallaan: Oras Group 100 %, Uponor 23 %, Kemira 18 % ja Tikkurila 18 %. Nyt jo 70 vuoden ikään ehtinyt perheyritys ja teollinen omistaja jatkoi yritystensä määrätietoista kehittämistä kestävään ja kannattavaan kasvuun. Pitkäjänteinen sitoutuminen yritysten strategiaan näkyi vuonna 2015 Oras Investin kaikkien yritysten suoriutumisena suhteellisen hyvin vaativissa oloissa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 4,3 miljardiin euroon, ja ne työllistivät lähes 13 000 ihmistä 40 maassa.

Nettovarallisuus (Net Asset Value) kasvoi 795 miljoonaan euroon (732 miljoonaa euroa). Omistajan kokonaistuotto (Total Shareholder Return) kääntyi positiiviseksi ja oli 9 % (-6 %).

Oman pääoman suhde kokonaispääomaan jatkoi vahvistumistaan ja oli nyt 85 % (81 %) samalla kun nettovelkaantumisaste supistui edelleen 18 %:iin (23 %).

Toimitusjohtaja Jari Paasikivi: ”Monien päämarkkinoidemme jo vuosia jatkunut epävarmuus ei helpottanut vuonna 2015. Maailmalta kuului huolestuttavia uutisia ilmiöistä, joiden kaikkia vaikutuksia ei vielä tiedetä. Toimialamme, rakentaminen ja vesi, ovat keskellä globaalia muutosta. Tällaisissa oloissa korostuu yritystemme aktiivinen ja pitkäjänteinen kehittäminen niiden hallituksissa tiiviissä yhteistyössä johdon kanssa. Kehitämme jatkuvasti strategiaa, jolla pystymme varmistamaan haasteiden muuttamisen uusiksi mahdollisuuksiksi."

Oras Group onnistui kahdella brändillään, Oraksella ja Hansalla, säilyttämään vahvan markkina-asemansa tärkeimmillä kotimarkkinoillaan, Suomessa ja Saksassa, vaikka liikevaihto ja liikevoitto supistuivat.

Uponor paransi sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan huolimatta raaka-aineiden saatavuuden, hinnoittelun ja myynnin suurista kausivaihteluista. Euroopassa käynnistettiin merkittävä muutosohjelma kannattavan kasvun ja kustannustehokkuuden vahvistamiseksi. Pohjois-Amerikassa kasvu jatkui jo viidettä vuotta.

Kemira kasvatti liikevaihtoaan ja liikevoittoaan. AkzoNobelin paperikemianliiketoiminnan osto vaikutti kasvuun, ja sen integrointi onnistui suunnitelman mukaan.

Tikkurila koki Venäjän ruplan heikkenemisen liikevaihdon supistumisena, mutta kannattavuus pysyi hyvänä. Länsimarkkinoilla tulos parani, ja markkinaosuudet kasvoivat Puolassa ja Ruotsissa.

”Kannustamme yrityksiämme tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Ne kaikki ovat teollisuuden sovellusten ja tuoteominaisuuksien edelläkävijöitä, ja sellaisina niiden tulee pysyä, aina askeleen edellä. Panostus osaamiseen luo vakaata perustaa kasvulle vaativissakin oloissa. Juhlimme viime vuonna 70. toimintavuottamme perheyrityksenä. Kaikki historiamme aikana ottamamme askeleet ovat lisänneet ymmärrystämme ja osaamistamme ja samalla mahdollistaneet uusien haasteiden kohtaamisen. Olemme pystyneet säilyttämään pitkän tähtäimen näkemyksen ja kasvamaan tasaisesti merkittäväksi yhteiskunnalliseksi arvontuottajaksi”, sanoo Jari Paasikivi.

Uutena Oras Investin hallituksen jäsenenä on aloittanut 14.4. Robin Lawther.

Lisätiedot: jari.paasikivi@orasinvest.fi puh. 010 28 68 112

Oras Investin vuosikertomus 2015 (www.orasinvest.fi) sisältää myös katsauksen perheyrityksen 70 vuoden kaareen teollisena omistaja ja yritystensä pitkäjänteisenä kehittäjänä. 

Varsinais-Suomen osaajien tarve kasvaa

0
0

Koulutuksen alueellisen jakautumisen tulisi olla oikeassa suhteessa työpaikkojen sijaintiin. Tulevaisuudessa työpaikat siirtyvät enemmän kasvukeskuksiin, joten niiden alueilla tarvitaan uusien alojen osaajia. Varsinais-Suomen kasvavan vientiteollisuuden osaamistarpeet vaativat jatkossa aiempaa enemmän tekniikan ja liiketoiminnan osaajia. Opetus- ja kulttuuriministeriö käy lähiaikoina neuvotteluja ammattikorkeakoulujen alakohtaisista aloituspaikoista opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Tekniikan alalla Varsinais-Suomessa on erityisesti vientiteollisuudessa pulaa korkean osaamisen työvoimasta.

– Teknologiateollisuuden yritykset vastaavat 50 prosentista Varsinais-Suomen viennistä ja 70 prosentista alueen elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Korkean teknologian vientialalle osaaminen ja osaajien saatavuus on keskeinen menestystekijä. Siksi koulutuksen ja koulutusjärjestelmän on jatkuvasti uudistuttava, muistuttaa Teknologiateollisuus ry:n Varsinais-Suomen aluepäällikkö Teppo Virta.

– Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumista, profiloitumista, työnjakoa ja yhteistyötä tulee vauhdittaa. Tässä näen Turun AMK:lla voivan olla merkittävän roolin Varsinais-Suomen suurimpana tekniikan alan kouluttajana. Samalla mahdollistetaan uudenlaiset ratkaisut koulutuksen ja tutkimuksen toteutukseen.

Esimerkkinä Teppo Virta mainitsee Turku Future Technologies (TFT) -yhteistyön, jonka valmisteluun on osallistunut merkittävä joukko varsinaissuomalaisten teknologiayritysten edustajia. Sillä on mahdollisuus muodostua kansainvälisestikin merkittäväksi yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ekosysteemiksi.

– Suomenkielinen DI-koulutus on ollut pitkään tämän alueen tavoitteena, ja nyt se näyttää toteutuvan, mikä on loistava asia. Varsinais-Suomen ja Turun seudun vahvuus pohjaa laajaan, laadukkaaseen ja monipuoliseen osaamiseen, korostaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve.

Monia merkkejä kasvusta näkyvissä

Meriklusteriin liittyvillä toimialoilla lisääntyy jatkuvasti erikoisosaajien tarve. Myös esimerkiksi teknisten myyjien kysyntä on kasvussa.

– Varsinais-Suomen elonkeinorakenne tarvitsee teknisten tuotteiden ja palvelujen myyntitaitoja, pelkät hyvät tuotteet ja palvelut eivät riitä globaaleilla markkinoilla, toteaa koulutus- ja tutkimuspäällikkö Marjo Kumpula Turun AMK:sta.

Samoin finanssi- ja kiinteistöpalvelujen myynti kaipaa uusia osaajia.

– If on keskittänyt myyntiä Turkuun. Kiinteistönvälitysalan keskusliitolta saimme juuri Yhteiskunnallisen Merkkiteko -huomionosoituksen. Kiinteistönvälityksessä korostuu monialaisuus, etenkin rakennustekniikan insinööriopiskelijoiden ja myynnin tradenomiopiskelijoiden yhteistyö, Kumpula kertoo.

Maakunnan kasvusta kertoo myös se, että ELY-keskuksen työllisyyskatsausten mukaan nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys laski useassa Varsinais-Suomen kunnassa viime vuonna, ja edelleen tänä keväänä. Valtakunnalliset ennakointitiedot koulutustarpeesta puhuvat samaa kieltä.

– Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ennakointitietojen mukaan Varsinais-Suomi on yksi niistä kuudesta maakunnasta, joissa AMK-tutkinnon suorittaneita on valmistumassa liian vähän suhteessa ennustettuun vuoden 2030 työvoimatarpeeseen, toteaa Turun AMK:n hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen.

 

Lisätiedot:

Rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila, p.050 5985 761, tavoitettavissa haastatteluja varten 18.4. klo 14–16

Teknologiateollisuus ry:n aluepäällikkö Teppo Virta, p. 040 082 7368

Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve, p. 044 907 5210

Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Marjo Kumpula, p. 050 5985564

Turun AMK:n hallituksen pj Niko Aaltonen, p. 050 558 9345

Suomalaisille lähiruoka on tuotettu alle 50 kilometrin päässä

0
0

Suomalaisista 83 prosentin mielestä lähiruoka tarkoittaa alle 50 kilometrin sisällä tuotettua ruokaa selviää Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksesta. Paikallisen tuotteen valinnalla halutaan erityisesti tukea alueen työllisyyttä ja elinvoimaa.

Lähiruoka on ollut viime vuosien nouseva trendi, mutta mitä sillä todella tarkoitetaan? Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus selvitti suomalaisten mielipiteitä lähiruoasta. Tutkimuksen mukaan 83 prosenttia suomalaisista pitää alle 50 kilometrin sisällä tuotettua elintarviketta paikallisena. Sadan kilometrin sisällä tuotettua elintarviketta pitää paikallisena vielä 50 prosenttia suomalaisista.

- Suomalaisille paikallisuus on alkuperämaan rinnalla merkitsevä tekijä ruokaostoksilla. Tutkimuksemme mukaan paikallisia tuotteita valitsemalla suomalaiset haluavat tukea erityisesti alueen työllisyyttä ja elinvoimaa, kertoo projektipäällikkö Merja Mantila Suomalaisen Työn Liitosta.

Paikallisille elintarvikkeille on kysyntää niin kuluttajien kuin lähiruoan tarjoajien osalta. Lähiruoan on kuitenkin oltava vaivattomasti kuluttajien saatavilla, jotta tuotteet löytävät tiensä yhä useamman suomalaisen ruokapöytään.

- Suomen maakunnista saa laadukkaita paikallisia elintarvikkeita. Nämä paikalliset tuotteet on pystyttävä ostamaan tavallisen kauppareissun yhteydessä yhtä helposti kuin muutkin ostokset. Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä suomalaisten elintarvikkeiden tunnistettavuuteen kaupoissa, mutta lähiruokaa, paikallisia elintarvikkeita ja tuottajia voitaisiin nostaa vielä vahvemmin esiin. K-ruokakaupoissa järjestetään esimerkiksi erilaisia lähiruoan maistatustapahtumia asiakkaille tänäkin vuonna, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske.

Paikalliset tuotteet ja tuottajat kiinnostavat asiakkaita

K-ruokakaupoissa suomalaisten tuotteiden osuus valikoimasta on jo yli 80 prosenttia. Suomalaisuuden lisäksi ostoissa panostetaan paikallisuuteen. Viime vuonna K-kauppiaiden suorat ostot Suomen maakunnista olivat 610 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna on 43 miljoonaa euroa.

- Meillä on hyvä valikoima paikallisia tuotteita, joista suosituimpia ovat esimerkiksi Puumalan lohi, Roinilan liha sekä paikallisleipomoiden tuotteet. Kesää kohti kauppaan saadaan lähituottajilta vihanneksia ja syksymmällä marjoja, sanoo kauppias Kalle Heikinheimo K-supermarket Karikosta.

Kampanjatutkimuksen mukaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa paikallisuutta suositaan, koska sillä halutaan tukea paikallista työllisyyttä. Tämä ei tule yllätyksenä kauppiaalle.

- Paikallisia tuotteita toivotaan. Uusi kauppamme on ollut vasta viikon verran auki, mutta esimerkiksi paikallisleipomoiden tuotteista on tullut toiveita. Kuuntelemme asiakkaita herkällä korvalla ja lisäämme toivottuja lähiruokia kaupan valikoimaan kertoo Heikinheimo.

Kuinka etäällä tuotettu elintarvike koetaan paikalliseksi?

  • tuotanto alle 10 km sisällä: 100 % vastaajista
  • tuotanto alle 30 km sisällä: 98 % vastaajista
  • tuotanto alle 50 km sisällä: 83 % vastaajista
  • tuotanto alle 100 km sisällä: 50 % vastaajista
  • tuotanto alle 200 km sisällä: 14 % vastaajista
  • tuotanto alle 500 km sisällä: 5 % vastaajista
  • tuotanto kauempana kuin 500 km sisällä Suomessa: 3 % vastaajista

Syy suosio paikallisia elintarvikkeita

  • haluan tukea paikallista työllisyyttä: 61 %
  • haluan tukea alueen elinvoimaa: 52 %
  • paikallisten tuotteiden ostaminen on ympäristöystävällistä: 41 %
  • haluan tietää missä elintarvikkeet on tuotettu: 40 %
  • saan puhtaampia elintarvikkeita: 26 %
  • saan terveellisimpiä elintarvikkeita: 19 %

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Mikkelin Kenkäverossa järjestetään lähiruokatreffit 19.4. Lähiruokatreffien tavoitteena on edistää alueen lähiruokatoimijoiden ja K-ruokakauppiaiden yhteistyötä sekä löytää kaupan tarpeisiin sopivia lähiruokakumppaneita ja lisätä paikallisten tuotteiden myyntiä.

Lisätietoja:
Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 330 3640, merja.mantila@avainlippu.fi
Timo Jäske, vastuullisuuspäällikkö, Keskon Päivittäistavarakauppa, 050 529 2028, timo.jaske@kesko.fi
Kalle Heikinheimo, K-kauppias, K-supermarket Karikko 040 758 1889, kalle.heikinheimo@k-supermarket.fi
Hanna Malinen, viestintäpäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 369 4949, hanna.malinen@avainlippu.fi


Selvitys: Suomalaiset lean-menetelmiä käyttävät yritykset menestyvät paremmin

0
0

Codento selvitti lean-menetelmiä käyttävien suomalaisten organisaatioiden lean-toiminnasta saamia hyötyjä ja kokemuksia. Puolet vastaajaorganisaatioista kertoi toiminnan tehostuneen lean-menetelmien avulla, ja lähes puolet oli onnistunut parantamaan myös asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksen kiinnostava löydös oli myös se, että laajalti lean-menetelmiä käyttävien organisaatioiden talouskehitys oli ollut suotuisampaa kuin verrokeilla. 

Puolella kyselyyn vastanneista organisaatioista (50,6 %) toiminta tehostui lean-menetelmien avulla. Lähes puolet (44,6 %) paransi sen avulla asiakastyytyväisyyttä. Henkilökohtaisella tasolla lean-menetelmien käyttäjät saivat enemmän aikaiseksi (45,8 %), kykenivät jättämään turhia asioita tekemättä (47 %). Työtyytyväisyyskin lisääntyi (43,4 %). Sen sijaan kustannussäästöjä oli jäljitetty vähemmän (28,9 %). Tämän taustalla lienee mittaamisen haasteellisuus. Kustannussäästöjä saadaan usein välillisesti esim. säästettynä työaikana, ja tällöin mittareiden asettaminen on hankalaa.

Lähes kaikilla vastaajaorganisaatioilla, joilla lean oli laajalti käytössä, talouskehitys oli samalla tai paremmalla tasolla kuin viisi vuotta aiemmin. Heikentyneen talouskehityksen organisaatioilla lean oli huomattavasti harvemmin käytössä. Näyttää siis siltä, että leanin käyttö tavalla tai toisella korreloi taloudellisen menestyksen kanssa.

Lean-menetelmien käyttökohteiden kärjessä olivat ohjelmisto- ja kehitysprojektit. Lean-menetelmiä käytetään laajimmin ohjelmistoprojektin suunnittelu- ja toteutusvaiheeseen (56,6 ja 65,1 %) sekä jatkokehitykseen ja ylläpitoon (49,4 %). Tultaessa kohti päivittäisjohtamista ja tuotantoa käyttö väheni merkittävästi.

Valtaosassa organisaatioista leanit menetelmät ovat tuore tuttavuus, eli niitä oli käytetty yhdestä viiteen vuotta (57,8 %). Leanien ja ketterien menetelmien käyttö on yleistynyt etenkin suomalaisessa julkishallinnossa. Menetelmistä suosituin oli Scrum ja sen konseptit kuten kehitysjono, retrospektiivit ja tuoteomistajarooli. Kakkossijalle kiilasi Kanban.

Selvityksen muita löydöksiä ovat kiinnostavat havainnot Scrumiin liittyvästä tuoteomistajan haasteellisesta roolista sekä miten eri menetelmien käyttö projektien eri vaiheessa vaikuttaa tuloksiin ja toimintaan. Tuoteomistajaroolin mukana olo heikensi koettua ymmärrystä kehittämistarpeista sekä sitä, miten kehityshankkeiden toteutuksen koetaan sujuvan. Lean-menetelmien johdonmukainen käyttö läpi projektien elinkaaren synnytti vastaajaorganisaatioissa parhaat kokemukset - jos projektin vaiheissa käytettiin sekaisin eri menetelmiä, tulokset huononivat.

Kyselyyn osallistui 83 vastaajaa sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Vastaajista 53 % oli yli 200 hengen organisaatioista. 

Lean-menetelmät Suomessa 2016 -raportin voi ladata kokonaisuudessaan täältä:

http://content.codento.fi/download/leanselvitys2016

 

Lisätietoja antaa:

Petri Aukia, toimitusjohtaja, Codento Oy
Email petri.aukia@codento.com  
Puhelin +358 400 438610
Twitter @aukia

Uusi kirja: Ensimmäinen kivi. Kiinnostava henkilöhistoria nivoutuu osaksi kertomusta Pohjois-Suomen vesistörakentamista ja teollistamista.

0
0

Hiltunen, Juhani: Ensimmäinen kivi.  Kemin kromimalmin löytäjän Martti Matilaisen elämäkerta.

Martti Matilainen löysi vuonna 1959 malmikiven, minkä seurauksena Kemin Elijärven kromikaivos perustettiin. Vuonna 1918 syntynyt Matilainen oli ammatiltaan sukeltaja. Matilainen työskenteli 40-luvun lopulta 60-luvulle saakka lähes kaikilla Pohjois-Suomen suurilla patotyömailla. Myöhemmin hän toimi mm. Elijärven kaivoksen sosiaalipäällikkönä. Matilainen oli pitkään mukana myös Kemin maalaiskunnan kunnallispolitiikassa. Juhani Hiltusen – Matilaisen vävyn – kirjoittama elämäkerta valottaa myös kohteensa perhe-elämää ja kasvaa Pohjois-Suomen jälleenrakennuskauden ajankuvaksi.

Juhani Hiltunen on kemiläinen toimittaja, joka pyörittää myös suosittua Rokkineuvos-sivustoa. Ensimmäinen kivi on hänen esikoisteoksensa. Hiltunen antaa mielellään haastatteluja kirjan tiimoilta.

Ensimmäinen kivi julkistetaan tiistaina 26.4. klo 17.30 Kemin kulttuurikeskuksen pienessä auditoriossa.

 

Lisätiedot:

Nordbooks, kustantaja Matti Ylipiessa 045 134 6090,info@nordbooks.fi

Kirjan kirjoittaja Juhani Hiltunen 0405565326, hilqu@hotmail.com

 

Kirjan tiedot:

ISBN 9789523151802 | KL 99.1 | kovakantinen |340 s. + kuvaliite 12 s. | 235x160 mm | 37,00

 

Kansikuva web

Kansikuva paino

Arvostelukappaletilaukset kirjat@nordbooks.fi

Uusi kirja: Ensimmäinen kivi. Kiinnostava henkilöhistoria nivoutuu osaksi kertomusta Pohjois-Suomen vesistörakentamista ja teollistamista.

0
0

Hiltunen, Juhani: Ensimmäinen kivi.  Kemin kromimalmin löytäjän Martti Matilaisen elämäkerta.

Martti Matilainen löysi vuonna 1959 malmikiven, minkä seurauksena Kemin Elijärven kromikaivos perustettiin. Vuonna 1918 syntynyt Matilainen oli ammatiltaan sukeltaja. Matilainen työskenteli 40-luvun lopulta 60-luvulle saakka lähes kaikilla Pohjois-Suomen suurilla patotyömailla. Myöhemmin hän toimi mm. Elijärven kaivoksen sosiaalipäällikkönä. Matilainen oli pitkään mukana myös Kemin maalaiskunnan kunnallispolitiikassa. Juhani Hiltusen – Matilaisen vävyn – kirjoittama elämäkerta valottaa myös kohteensa perhe-elämää ja kasvaa Pohjois-Suomen jälleenrakennuskauden ajankuvaksi.

Juhani Hiltunen on kemiläinen toimittaja, joka pyörittää myös suosittua Rokkineuvos-sivustoa. Ensimmäinen kivi on hänen esikoisteoksensa. Hiltunen antaa mielellään haastatteluja kirjan tiimoilta.

Ensimmäinen kivi julkistetaan tiistaina 26.4. klo 17.30 Kemin kulttuurikeskuksen pienessä auditoriossa.

 

Lisätiedot:

Nordbooks, kustantaja Matti Ylipiessa 045 134 6090,info@nordbooks.fi

Kirjan kirjoittaja Juhani Hiltunen 0405565326, hilqu@hotmail.com

 

Kirjan tiedot:

ISBN 9789523151802 | KL 99.1 | kovakantinen |340 s. + kuvaliite 12 s. | 235x160 mm | 37,00

 

Kansikuva web

Kansikuva paino

Arvostelukappaletilaukset kirjat@nordbooks.fi

Ensimmäinen FICORA:n hyväksyntä datadiodille

0
0

Combitech Oy:n edustama ruotsalaisen Advenica Ab:n yksisuuntainen tietoliikenneyhdyskäytävä eli datadiodi SecuriCDS on ensimmäisenä saanut FICORA:n eli Viestintäviraston hyväksynnän SALAINEN / SECRET -tasolle. Datadiodia voidaan käyttää turvalliseen tiedonsiirtoon eri verkkojen välillä.


SecuriCDS DD1000i on integroitu datadiodi, joka sisältää erittäin kehittyneet proxy-ominaisuudet suoraan sisäänrakennettuna. Laitteen avulla pystytään vastaamaan yhdensuuntaisiin tiedonsiirtohaasteisiin erittäin turvallisuuskriittisissä verkkoympäristöissä.


Suomessa Advenican ratkaisuja edustaa Combitech Oy, mikäli haluat lisätietoja ota yhteyttä:
Jouni Jääskeläinen, myyntijohtaja
+358 40 585 3063
jouni.jaaskelainen@combitech.fi

Kansallinen mökkipäivä käynnistää mökkeilykauden ja saa suomalaiset työn touhuun

0
0

Toukokuun ensimmäisenä perjantaina 6.5. vietetään ensimmäistä kansallista mökkipäivää. Mökkipäivä aloittaa mökkikauden, kun moni suomalainen suuntaa helatorstaiviikonloppuna mökille. Samalla alkavat jokavuotiset mökkipuuhat ja -projektit, joita suomalaiset pitävät keskeisenä osana mökkeilyelämystä, kertoo tuore Sinivalkoinen jalanjälki -mökkitutkimus.

Kansallista mökkipäivää vietetään ensimmäisestä kertaa perjantaina 6.5. Päivän tarkoituksena on muistuttaa alkavasta mökkikaudesta ja vapaa-ajan asumisen kansantaloudellisesta merkityksestä. Mökkeily työllistää kymmeniä tuhansia suomalaisia rakentamisen, remontoinnin ja yleisesti paikallispalveluiden kautta.

- Mökkeilyllä ja mökkeilijöiden valitsemilla palveluilla on erittäin merkittävä vaikutus monen suomalaisen paikkakunnan työllisyyteen. Mökkeilyn työllisyysvaikutuksen arvioidaankin olevan jopa 60 000 työpaikkaa. Valitsemalla kotimaisia tuotteita ja palveluita jokainen meistä voi auttaa lisäämään työllisyyttä, hyvinvointia ja siten mökki-Suomen elinvoimaisuutta. Onkin ollut ilo huomata, että 67 prosenttia mökkeilyä koskevaan tutkimukseen vastanneista pitää mökillä käyttämiensä palveluiden kotimaisuutta tärkeänä, Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila kertoo.

Suomalainen lähtee mökille töihin

Mökkeilyn taloudellisten vaikutusten lisäksi mökkipäivällä halutaan muistuttaa suomalaisesta mökkeilykulttuurista ja sen erityispiirteistä. Mökille lähdetään paitsi hiljentymään ja rentoutumaan, myös ahkeroimaan ja pakertamaan. Mökkitutkimus 2016 osoittaa, että työnteko kuuluu olennaisesti suomalaiseen mökkeilyelämykseen.  Kyselyyn vastanneista 74 prosenttia pitää pieniä puuhatöitä tärkeänä osana mökkeilyä ja 62 prosenttia tekee mielellään erilaisia huolto- ja kunnostustöitä.

- Suurin osa mökkeilijöistä nikkaroi mielellään itse, mutta tutkimuksen mukaan erikoisempaa osaamista ja aikaa vieviä töitä teetätetään mielellään paikallisilla yrittäjillä. Tällaisia ovat esimerkiksi jätevesijärjestelmä, rakennusten perustukset sekä ikkunat ja ovet, kertoo Rautia-ketjun markkinointipäällikkö Olli-Pekka Sipilä.

Sen lisäksi, että suomalaiset mökkeilijät nauttivat puuhastelusta ja kunnostustöistä, on niille tutkimuksen mukaan myös selvää tarvetta: suomalaisista mökeistä melkein 40 prosenttia on yli 50 vuotta vanhoja ja korjaustarpeita löytyy jopa 85 prosentilla mökeistä.

- Tutkimuksessa selvisi, että yleisimpiä korjausta kaipaavia kohteita mökeillä ovat laituri, sauna sekä rakennuksien ulkokatto ja ulkoseinät. Ylläpidosta on oman ilon lisäksi myös todellista hyötyä kun mökin arvo säilyy ja viihtyvyys paranee, Sipilä sanoo.

Kansallinen mökkipäivä löytyy Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan Facebookista. Tukensa mökki-Suomelle ja sen merkityksille voi antaa klikkaamalla itsensä tapahtumaan ja haastamalla mukaan myös ystävät ja tutut. Keskusteluun mökkipäivästä sekä mökkiin liittyvistä kunnostustöistä ja hankinnoista voi osallistua sosiaalisessa mediassa hashtagein #kansallinenmökkipäivä, #ostatyötämökkisuomeen ja #sinivalkoinenjalanjälki.

Pienet puuhatyöt ovat tärkeä osa mökkikokemusta:

  • 74 % täysin samaa tai samaa mieltä
  • 9 % täysin eri tai eri mieltä
  • 17 % ei samaa eikä eri mieltä

Teen mielelläni erilaisia töitä mökin huoltamiseksi / kunnostamiseksi:

  • 62 % täysin samaa tai samaa mieltä
  • 17 % täysin eri tai eri mieltä
  • 21 % ei samaa eikä eri mieltä

On tärkeää, että mökillä käyttämäni palvelut tuottaa kotimainen yritys:

  • 67 % täysin samaa tai samaa mieltä
  • 11 % täysin eri tai eri mieltä
  • 22 % ei samaa eikä eri mieltä

Rautia on mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa, joka muistuttaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista maamme työllisyystilanteeseen. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -mökkitutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2016 ja siihen vastasi 2222 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Lisätietoja:
Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 330 3640, merja.mantila@avainlippu.fi
Hanna Malinen, viestintäpäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 369 4949, hanna.malinen@avainlippu.fi
Olli-Pekka Sipilä, markkinointipäällikkö, Rautia-ketju, 050 5870 734, olli-pekka.sipila@kesko.fi

Suomalaiset vihannesviljelijät varmistavat laatua

0
0

Suomalaiset vihannesviljelijät varmistavat laatua

 

Kotimaisten puutarhatuotteiden arvostus kuluttajien näkökulmasta on korkealla. Työ jatkuu ja suomalaiset puutarhayrittäjät panostavat edelleen parantaakseen toimintansa ja tuotteittensa laatua.  Nyt jo runsaat 130 yritystä on liittynyt mukaan uuteen sertifioituun IP-laatujärjestelmään (IP =  integroitu tuotanto = integrated production), jonka avulla kehitetään yritysten toiminnan laatua ja varmistetaan tuotteiden turvallisuus. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat mahdollisimman laadukkaita tuotteita ruokapöytäänsä ostamalla kotimaisia kasviksia.

Sertifioinnilla tarkoitetaan sitä, että yritys sitoutuu noudattamaan hyvää viljelytapaa, mitä valvoo valtuutettu sertifiointiyritys, kertoo erikoisasiantuntija Katarina Lassheikki Puutarhaliitosta. Puutarhaliiton vetämässä IP-sertifioinnin käyttöönottohankkeessa on mukana Maa- ja metsätalousministeriö ja PTY Päivittäistavarakauppa ry. 

Erillistä lisämerkkiä ei liitetä IP sertifioituun tuotteeseen, vaan suomalaiset IP-sertifioidut yritykset voivat tuotteissaan käyttää hyvin tunnettua Puhtaasti kotimainen –tuotemerkkiä, joilla ilmennetään samalla  sitä, että kasvikset ovat kokonaan suomalaisia ja laadukkaita. Tämän lisäksi yrityksellä on käytössä varmenteena numerotunnus, jonka myöntää sertifiointilaitos. Näitä tuotteita nauttimalla kuluttaja voi varmentaa sen, että tuotteisiin kulutetut eurot auttavat taloudellista toimintaa ja työllisyyttä Suomessa. Samalla hän voi nauttia turvallisin mielin maukkaista ja terveellisistä kasviksista.

 

Lisätietoja:             erikoisasiantuntija Katarina Lassheikki, Puutarhaliitto ry – Trädgårdsförbundet rf

                             p. 040-552 0267, katarina.lassheikki@puutarhaliitto.fi

                             toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry – Trädgårdsförbundet rf

                                                          p. 040-745 3005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

 

                              http://www.puutarhaliitto.fi/index.php?section=156

Väitös: Viestintä kansainvälisissä virtuaalisissa projektitiimeissä

0
0

Tämä monitieteinen tutkimus yhdistelee informaation prosessoinnin teoriaa, tietojohtamista ja luottamustutkimusta globaalien tuotekehitysprojektien viestinnän tarkastelussa. Tuotekehitys tapahtuu yhä useammin globaaleissa projekteissa, joissa työskennellään organisatorisesti ja maantieteellisesti hajautuneesti, jolloin suuri osa viestinnästä tapahtuu ICT:n välityksellä. Onnistunut viestintä on usein vaikeaa, koska projektit toimivat vaativissa, alati muuttuvissa ja monimutkaisissa ympäristöissä. Tyypillisesti projektin aikana pitää pystyä viestimään suuri määrä tietoa ja välittämään osaamista eri toimijoiden välillä.

Viestintäprosessissa liikkuu informaatiota, joka on tiedon ja osaamisen raaka-ainetta. Jotta tietoa ja osaamista olisi mahdollista hyödyntää, on tärkeää ymmärtää virtuaalisten tuotekehitysprojektien viestintäprosesseja.

Tulokset osoittavat, että organisaatio- ja yksilötason luottamusta tarvitaan ja luottamuksen eri lajeilla on erilainen vaikutus viestintään. Tutkimus nostaa myös esille projektin eri vaiheiden erilaiset viestintätarpeet, jotka huomioimalla voidaan kasvattaa virtuaalisten projektien kyvykkyyttä. Yksilötasolla tarvittavat virtuaaliset viestintätaidot ovat ammatillinen sekä riittävä projektissa käytettävä kielitaito, kulttuurien tuntemus ja herkkyys, kuuntelemisen taito, vastuullisuus, vahvat ICT:n käyttö- ja mediataidot sekä e-mail etiketti.

Tutkimus on merkittävä, koska virtuaalinen projektiperustainen globaali työ lisääntyy ja etätyön tarve tulee kasvamaan. Näin ollen virtuaalisten viestintätaitojen tunnistaminen osana tietojohtamisen strategiaa tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

Tutkimus on aidosti monitieteinen: väitöskirja on tehty tuotantotaloudella, mutta väittelijä on humanistitaustainen ja opettaa tällä hetkellä informaatiotutkimusta ja viestintää tuntityönä yliopistossa. Väitöskirjan teoriapohja on myös monitieteinen ja yhdistää harvinaisella tavalla projektitutkimusta, tietojohtamista ja viestinnän teoriaa.

- - -

Filosofian maisteri Päivi Lohikoski väittelee Oulun yliopistossa 29.4.2016. Tuotantotalouden alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Information processing in global virtual NPD projects (Viestintä kansainvälisissä virtuaalisissa tuotekehitysprojekteissa). Vastaväittäjinä toimivat professori Hans Georg Gemuenden (Technical University Berlin, Saksa) ja Consultant (free-lance) Atte Kinnula (Terävä Consulting). Kustoksena toimii professori Jaakko Kujala. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla OP-salissa (L10) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Päivi Lohikoski

Syntymäaika ja -paikka: 1974 Oulu

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 1993, Karjasillan lukio

Nykyinen työpaikka:
Freelancer, Directora
044 572 5584

Tiedekunta ja laitos:
Teknillinen tiedekunta, tuotantotalous
0294 480 000

Väittelijän yhteystiedot:
paivi.lohikoski@directora.fi
044 572 5584

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1183-1


Tuore raportti nostaa esiin: Kaupunkien ja talouden kasvu lähtee liikkeelle asemanseuduilta

0
0

Suurten kaupunkien raideyhteyksien ja asemanseutujen kehittämisessä on mittava mahdollisuus. Kasvua syntyy luomalla uusia houkuttelevia sijainteja ja ottamalla vanhojen asemanseutujen joutomaat hyötykäyttöön.

Näkemykset sisältyvät raporttiin ”Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta”, jonka on laatinut aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI yhdessä rakennusalan toimijoiden, asiantuntijoiden ja kaupunkien edustajien kanssa.

Raportin mukaan Vantaalla Kehäradan ja Espoossa Länsimetron varrella tapahtuva kasvu on oiva esimerkki siitä, miten panostaminen raideliikenteeseen saa liikkeelle yksityisiä investointeja asumiseen ja palveluihin. Kun Länsimetrossa julkinen valta investoi maan alle, se synnyttää arvoltaan kuusinkertaisesti kaupunkirakentamista maan päälle yksityisen sektorin tuottamana.

”Huhtikuun alun kehysriihessä hyväksytyt raideliikennehankkeet sysäävät tehokkaasti käyntiin asuntorakentamista Helsingin ja Tampereen seuduilla. Kaupunkien ja valtion on nyt jatkotoimin varmistettava, että investointien hyödyt toteutuvat täysimääräisesti”, raportin laatimiseen osallistunut Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa.


Uutta kasvua vanhoilta asemanseuduilta

Myös kasvukeskusten olemassa olevat asemanseudut muodostavat merkittävän kaupunkirakentamisen potentiaalin. Erinomaisilla paikoilla kaupunkien ytimissä sijaitsevia vanhoja, vajaakäyttöisiä asemanseutuja on Suomessa kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa, yhteensä jopa parikymmentä. Rata-alueet halkovat usein kaupunkeja jakaen niitä erillisiin osiin.

Raportissa todetaan, että vetovoimaisia kaupunkikeskustoja voidaan laajentaa asemaseuduille uudistamalla ratapihoja, siirtämällä toimintoja muualle tai rakentamalla kansia raiteiden päälle. Muutos on jo käynnissä muun muassa Tampereella ja Hämeenlinnassa. Asemanseutujen kehittämistä on hidastanut etenkin maanomistuksen pirstoutuneisuus. Alueiden infra ja maa-alueet jakautuvat VR:n, Liikenneviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kesken.

”Valtion tulee luovuttaa asemien tienoilla liikenteelle tarpeettomaksi käyneet maat uuteen käyttöön. Näin mahdollistetaan kaupunkien kehittäminen, vapautetaan valtion varallisuutta tuottavampaan käyttöön ja luodaan edellytyksiä kasvulle. Kaupunkien on puolestaan otettava näiden alueiden kehittäminen johtoonsa”, MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen sanoo.

Valtiovarainministeriöllä on jo parin vuoden ajan ollut valtion maanomistajien yhteistyöryhmä, jossa on selvitetty myös asemanseutujen maanomistuskäytäntöjä. Ryhmän loppuraporttia odotetaan julkaistavaksi lähiaikoina.

Antikainen kertoo kaupunkien kasvun esteiden jarruttaneen Suomessa koko talouden kasvua, joka maailmanlaajuisestikin tapahtuu lähes yksinomaan kasvavilla kaupunkiseuduilla. Tämä johtuu siitä, että talous suosii nykyisin urbaaneja elinkeinoja ja hyötyy kasautumiseduista. Asemanseutujen merkitystä puolestaan korostaa 2000-luvulla tapahtunut muutos sekä yritysten että asukkaiden halukkuudessa hakeutua raideliikenneyhteyksien varrelle.

Kaupunkipolitiikan tiekartaksi kutsutussa raportissa ehdotetaan paitsi asemanseutujen kehitystä ja tonttitarjonnan vauhdittamista, myös usean hallituskauden ylittävää liikenneinvestointiohjelmaa sekä uusia vaihtoehtoja infrastruktuurin rahoitukseen. MDI on koonnut raportin Rakennusteollisuus RT:n, SAK:n, Rakennusliiton, Rakennustietosäätiön ja Hypo-pankin kanssa näiden aloitteesta. Työpajoihin on lisäksi osallistunut useita asiantuntijoita sekä edustajia kuudesta kaupungista: Espoosta, Hämeenlinnasta, Kuopiosta, Lahdesta, Tampereelta ja Turusta.

Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta -raportti löytyy osoitteesta www.mdi.fi/kaupunkipolitiikantiekartta.


Lisätietoja:

  • MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen, puh. 040 7641 829
  • Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti, puh. 040 506 5021

NORDIC3DEXPO palaa jälleen ensi vuonna!

0
0

Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäiset 3D-tulostus- ja teknologiamessut olivat menestys.

Tapahtuma keräsi noin 40 näytteilleasettajaa Suomen lisäksi myös Ruotsista, Tanskasta, Saksasta ja Tsekeistä. Vantaan Energia Areenalla vieraili messujen aikana yli tuhat ammattilaista, ja 3d-tekniikasta kiinnostunutta messuvierasta.

Tapahtuma saa jatkoa jälleen ensi vuonna, tapahtumapaikka ja aika julkaistaan myöhemmin.

EU:n vaarallisten tuotteiden tietopankki hyödyttää niin kuluttajia kuin yrityksiäkin

0
0

Eurooppalaiseen vaarallisten tuotteiden hälytysjärjestelmään (RAPEX) ilmoitetaan vuosittain yli 2000 vaaraa aiheuttanutta tuotetta.  Eniten ilmoituksia tehdään leluista sekä vaatteista, tekstiileistä ja muotituotteista. Järjestelmän ansiosta tieto vaarallisista tuotteista välittyy laajasti, mikä edesauttaa näiden tuotteiden tehokasta poistamista Euroopan markkinoilta. EU-komissio on julkaissut tiedotteen ja viime vuoden tilastot 25.4.2016. 

EU-komissio ja jäsenmaat ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä tuotteiden turvallisuuden parantamiseksi. Vaarallisten tuotteiden hälytysjärjestelmän avulla komissio, jäsenvaltiot sekä eräät muut järjestelmän piiriin kuuluvat maat (yhteensä 31 maata) vaihtavat tietoja vaarallisiin tuotteisiin liittyvistä toimenpiteistä. Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimii järjestelmän yhteyspisteenä ja koordinoi toimintaa kansallisesti.

–  Aktiivinen viranomaisyhteistyö on olennainen osa yhteisen sisämarkkina-alueen tuoteturvallisuusvalvontaa. Yhteistyön avulla voidaan merkittävästi lisätä markkinavalvonnan vaikuttavuutta, kun vaaralliseksi todettuja tuotteita voidaan jäljittää koko Euroopasta eikä vain omasta maasta, kertoo tarkastaja Nina Majuri Tukesista.

Suomen tekemät ilmoitukset ja jatkotoimenpiteet vuonna 2015

Suomi ilmoitti vaarallisten tuotteiden hälytysjärjestelmään viime vuonna yhteensä 52 tuotetta. Eniten ilmoituksia tehtiin leluista ja erilaisista sähkölaitteista. Lisäksi ilmoituksia tehtiin muun muassa koruista ja lastenhoitotarvikkeista.

Järjestelmään tehtyjen ilmoitusten perusteella jäsenmaiden viranomaiset etsivät kyseisiä tuotteita markkinoiltaan ja tekevät niihin tarvittaessa reaktiivisia jatkotoimenpiteitä, esimerkiksi edellyttävät oman maansa yrityksiltä tuotteiden poistamista markkinoilta tai keräämistä pois kuluttajilta.

Muiden maiden tekemien ilmoitusten johdosta Suomi teki 193 tuotteelle jatkotoimenpiteitä. Eniten jatkotoimenpiteitä tehtiin moottoriajoneuvoista, mikä johtuu osaltaan niiden hyvistä jäljitettävyystiedoista. Jatkotoimenpiteitä tehtiin myös mm. koruista, leluista ja harrastusvälineistä. Suomen ilmoittamiin tuotteisiin tehtiin muissa jäsenmaissa yhteensä 19 jatkotoimenpidettä. Jatkotoimien määrä kuvastaa hyvin eurooppalaisen yhteistyön tuomia hyötyjä.

Tietopankki vaarallisista tuotteista

EU:n komissio julkaisee verkkosivuillaan viikoittain yhteenvedon viranomaisten ilmoittamista tuotteista. Kaikille avoimesta tietokannasta löytyy tiedot jo lähes 20 000 vaaraa aiheuttaneesta tuotteesta.

Erityisesti kauppiaiden ja sisäänostajien kannattaa hyödyntää kertynyttä tietoa toiminnassaan. Viikkoyhteenvetojen seuraaminen ja omien tuoteryhmien tyypillisten vaarojen etsiminen pienentää riskiä vaarallisen tuotteen päätymisestä omiin valikoimiin. Ennakoinnin avulla voi  säästyä kalliilta jälkitoimilta. Yritykset vastaavat tuotteidensa turvallisuudesta ja niillä on velvollisuus ilmoittaa viranomaisille, jos heidän tuotteissaan havaitaan turvallisuuspuutteita.

Vaarallisia tuotteita koskevasta nopeasta tietojenvaihdosta hyötyvät ennen kaikkea kuluttajat, koska sen ansiosta voidaan tehokkaammin poistaa vaaralliset tuotteet markkinoilta.

Komission 25.4.2016 julkaisema tiedote ja tilastot vuodelta 2015 vaarallisten tuotteiden hälytysjärjestelmässä (Rapid Alert System)

 

Lisätietoja:

Tarkastaja Nina Majuri, puh. 029 5052 145, etunimi.sukunimi@tukes.fi

Liitteet:

Vaarallisten tuotteiden yhteenvedot   

EU:n komission tiedote 25.4.2016

EU:n komission tilastot vaarallisista tuotteista 

Komission esittelyvideo järjestelmästä 

OECD:n maailmanlaajuinen GlobalRecalls-portaali 

 

 

Suomalaisuus merkille – kuluttajat haluavat ostaa suomalaista ja tunnistaa suomalaisen työn

0
0

Suomalaisista 84 prosenttia kertoo suosivansa suomalaisia tuotteita aina kun mahdollista. Omilla kulutusvalinnoilla halutaan tukea suomalaista työtä ja olla mukana luomassa yhteiskunnallista hyvää, selviää Suomalaisen Työn Liiton teettämästä tutkimuksesta.

Suomalaisen Työn Liiton tuore tutkimus osoittaa, että alkuperällä on merkitystä suomalaiselle kuluttajalle. Kotimaisuutta suositaan ja arvostetaan: 74 prosenttia kuluttajista olisi valmis maksamaan enemmän Suomessa valmistetuista tuotteista ja 68 prosenttia Suomessa tuotetuista palveluista.

– Suomalaisuuden merkitys erityisesti elintarvikkeissa on kasvanut viime vuosina. Suomalaisista 87 prosenttia pitää tärkeänä, että voi omilla valinnoillaan tukea suomalaista työtä. Myös suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin yhdistetyt piirteet, kuten vastuullisuus, laatu ja rehtiys lisäävät kotimaisen vaihtoehdon suosiota, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Paikallisuuden merkitys kasvaa kotimaisuuden rinnalla

Kuluttajan vaikutusmahdollisuuksista suomalaiseen työhön muistuttavan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan kyselyyn vastanneista 68 prosenttia piti suomalaisia elintarvikkeita kaupassa helposti tunnistettavina. Kampanjassa mukana olevien K-ruokakauppojen vähittäismyynnistä peräti 80 prosenttia tulee kotimaisista tuotteista, ja kampanjan aikana luku on kasvanut entisestään.

– Kampanjatutkimukseen vastanneiden mukaan suomalaisuus on kaupoissa hyvin esillä elintarvikkeissa. Paikalliset tuotteet ja lähiruoka haluttaisiin sen sijaan vahvemmin esiin. Paikallistuotteiden suosio onkin kasvanut viime vuosien kotimaisuusbuumin myötä. Yksi syy on varmasti niiden selkeä yhteys oman lähialueen työllisyyteen, Lausala toteaa.

Suomalaisen työn tunnistamiseksi ja takeeksi on olemassa erilaisia yhteisömerkkejä, kuten Ruokatiedon elintarvikkeille myöntämä Hyvää Suomesta -merkki sekä Suomalaisen Työn Liitto myöntämä Avainlippu-merkki, joka on jo yli 50 vuotta kertonut suomalaisesta valmistuksesta ja tuotannosta. Avainlipun tuntee 86 prosenttia kyselyyn vastanneista, ja ostopäätökseen se vaikuttaa yli puolella suomalaisista. Lisäksi Suomalaisen Työn Liitto myöntää Design from Finland -merkkiä, joka viestii suomalaisen, ainutlaatuisen muotoilun alkuperästä.

– Merkkien ansiosta kuluttajat löytävät suomalaista työtä edistävät tuotteet vaivatta kauppareissullaan, Lausala summaa.

Suosin kotimaisia tuotteita ja palveluntarjoajia aina kun mahdollista.

84 % täysin samaa tai jonkin verran samaa mieltä                                                
16 % täysin eri tai jonkin verran eri mieltä

Tunnistatko kaupassa riittävän hyvin suomalaisen elintarvikkeen?

68 % kyllä
32 % ei

Kuinka hyvin tunnet Avainlippu-merkin?

86 % erittäin hyvin tai melko hyvin
14 % melko huonosti tai erittäin huonosti

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan bränditutkimukseen ja Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Frankly Partnersin toteuttama bränditutkimus tehtiin kvantitatiivisella verkkokyselyllä, jonka kohderyhmänä olivat yli 15-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti. Tiedonkeruu toteutettiin tammikuussa 2016 ja siihen osallistui 1 143 suomalaista. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Lisätietoja:
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, 050 407 2623, tero.lausala@avainlippu.fi
Hanna Malinen, viestintäpäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 369 4949, hanna.malinen@avainlippu.fi

Teknologiateollisuuden talousnäkymät 3.5. klo 10:00

0
0

Teknologiateollisuuden suhdannetilanteesta ja lähikuukausien näkymistä pidetään lehdistötilaisuus tiistaina 3. toukokuuta 2016 klo 10:00.

Tiedotustilaisuus pidetään Teknologiateollisuuden tiloissa osoitteessa Eteläranta 10, 11. kerros, Helsinki. Tiloihin kuljetaan Teollisuuskeskuksen aulasta (2. kerros). Tilaisuutta isännöi toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Lisäksi varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen arvioi tilaisuudessa työmarkkinatilannetta.

Toivomme ilmoitusta osallistumisestasi viimeistään maanantaina 2.5. sähköpostitse

mari.hiltunen@teknologiateollisuus.fi tai puhelimitse 040 774 3916.

Tervetuloa

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY

Viestintä

Viewing all 2913 articles
Browse latest View live