L&T Biowatti Oy:lle on myönnetty oikeus käyttää PEFC-merkkiä sekä puun alkuperän seurannan sertifikaatti. Myönnetty sertifikaatti on osoitus L&T Biowatin erinomaisesta työstä, joka vastaa PEFC:n kansainvälisiä vaatimuksia ja edistää kestävää metsätaloutta Suomessa.

PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Suomessa tästä työstä vastaa PEFC Suomi eli Suomen Metsäsertifiointi Ry.

PEFC-merkin avulla kuluttaja tunnistaa kestävästi hoidettujen metsien puusta valmistetun tuotteen. PEFC-logo tuotteessa osoittaa myös, että jokaiselta yritykseltä, joka puuta tai siitä valmistettua tuotetta on matkan varrella jalostanut, löytyy PEFC-järjestelmän mukainen sertifioitu puun alkuperän seurantajärjestelmä.

Lyhyt ja kolea viime kesä sekä erityisesti lumettomaan aikaan osuneet tammikuun ankarat pakkaset ovat aiheuttaneet pahimmat kasvituhot sitten 1980-luvun. Näistä poikkeuksellisista olosuhteista johtuvat kasvikuolemat paljastuvat nyt vähitellen kevään edetessä.

Tammikuussa kovat 20-30 asteen pakkaset tulivat Oulua myöten lumettomaan ja märkään maahan. Noin kolme viikkoa kestänyt ankara pakkasjakso on vioittanut kylmälle alttiita juuristoja ja jo silloin osattiin odottaa suuria vaurioita. Huonoja kuulumisia tuhoista on jo saatu viheralueilta, taimistoista, pihatarhureilta, marjanviljelyksiltä ja syksyn metsänistutusaloilta. Suurimmat menetykset nähdään erityisesti syksyn istutuksissa, jotka eivät ehtineet kunnolla juurtua.

Nyt kevään edetessä on käynyt ilmi, että talvi on koitunut tuhoksi myös monille vanhemmillekin istutuksille. Tavallisia talviamme hyvin kestävät kasvit ovat kuolleet.

Tammikuun lumettoman ajan kovat pakkaset on vain yksi osasyy kasvikuolemiin. Viime kesä oli märkä, kylmä ja lyhyt, joten kasvit eivät ehtineet varautua normaalisti talven tuloon. Lisäksi lokakuun lyhyt pakkasjakso vaurioitti useita kasvilajeja, esimerkiksi pensashortensiat ja ryhmä- ja maanpeiteruusut kärsivät jo silloin. Monien tavallisesti hyvin kestävien pensaslajien versot ovat kuolleet talven aikana. Ne voidaan vielä pelastaa voimakkaalla alasleikkauksella, jos juuret ovat pysyneet elossa. Tässä vaiheessa kärsineen näköisten havukasvien toipumisesta ei voi sanoa mitään varmaa. Tässä vaiheessa ruskettuneet havukasvit voivat vielä toipua, joten niitä ei vielä kannata vaihtaa uusiin. esimerkiksi tuivio on joka kevät pronssinruskea, mutta vihreä väri palautuu alkukesällä. Talvituhojen lopullinen laajuus selviää juhannuksen aikoihin.

Pensaiden, köynnösten ja puiden lisäksi myös perennat kärsivät talvesta. Perennapenkeissä tuhoja paljastuu jatkuvasti lisää. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa moitteettomasti ainakin 30 vuotta menestyneet tutut perennalajit kuten malvat, kurjenpolvet, kuunliljat, pionit, päivänliljat, syysleimut, bellikset, taponlehdet ja talviot ovat kärsineet pahoin.

Taimien saatavuudessa ongelmia

Suuri osa kevään taimitoimituksiin tulevista taimista on varastoitu kylmävarastoissa taimitarhoilla. Kuitenkin merkittävä määrä astiataimista on Suomessa perinteisesti talvetettu ulkona. Koska suojaavaa lumipeitettä ei saatu, tuhosivat tammikuun pakkaset runsaasti näitä taimia. Tästä johtuen monista kasvilajeista on jo nyt toimitusvaikeuksia ja kesän lähestyessä ongelmat vain pahenevat.

Lisätietoja: Taimistoviljelijät ry, Jyri Uimonen 040-827 4833, jyri.uimonen@puutarhaliitto.fi

Tornioon oluen palauttava Sangen Oy järjestää Innovaatioforumin

Sangen järjestää yhdessä BusinessOulun kanssa tapahtuman, jossa haetaan uusia innovaatioita ja potentiaalisia yhteistyökumppaneita liiketoimintojen kehittämiseen sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä.

Sangen Oy investoi tulevan vuoden aikana yli miljoona euroa uuteen pienpanimoon, joka sijaitsee Tornion Panimon vanhassa tuotantotilassa. Ensimmäisen tuotantovaiheen on tarkoitus valmistua kesäkuussa ja laajennuksen tämän vuoden loppuun mennessä.

Sangen Oy hakee uusia innovaatioita, jotka liittyvät juomien raaka-aineisiin, valmistukseen, pakkaukseen, muotoiluun, logistiikkaan, älykkäisiin tuoteratkaisuihin, tuotannon seurantaan, energiaratkaisuihin, käyttö- ja kunnossapitoratkaisuihin.

Sangen Oy:lla on osakeanti käynnissä toukokuun loppuun asti. www.sangen.fi/anti

Ohjelma:

• Avauspuheenvuoro BusinessOulu Life Science asiakkuuspäällikkö, Heidi Tikanmäki
• Avaus ja kohteen kuvaus Sangen Oy, Mikko Ahokas
• Matchmaking
• Vapaa verkostoituminen

Aika: Torstai 26.5.2016 klo 13.00 – 16.00 

Paikka: TellUs Innovation Arena (Oulun yliopisto, Linnanmaa)

Ilmoittaudu tästä 

Lisätiedot:

Mikko Ahokas

Hallituksen puheenjohtaja, Sangen Oy

Mobile: +358 40 502 5249

E-mail: mikko.ahokas@sangen.fi

Heidi Tikanmäki

Avainasiakkuuspäällikkö, BusinessOulu, Life Science

Mobile: +358 40 542 0007

E-mail: heidi.tikanmaki@businessoulu.com

Teollisuuden tuotannossa eletään tällä hetkellä myös paluumuuton aikaa. Suomen johtava teollisuuden messutapahtuma kokoaa alan yritykset, asiantuntijat ja päättäjät 27.–29. syyskuuta Tampereelle pohtimaan paluumuuton lisäksi digitalisaation ja lean-johtamisen vaikutuksia. Alihankinta-messujen kumppaniyrityksenä toimii tänä vuonna Sandvik Mining and Construction Oy.
    
– Teollisuusyritysten paluumuutto puhuttaa juuri nyt, kun tuotanto on ainakin osittain palaamassa Aasiasta Eurooppaan. Kiinan talouden rakennemuutos ja talouskasvun epävarmuus avaavat uusia mahdollisuuksia Euroopalle. Merkittävä kysymys on, tuleeko tuotanto asettumaan esimerkiksi Puolaan vai meille Suomeen. Täällä päässä on varmistettava yritysten investointien saaminen kasvuun sekä robotisoinnin ja digitalisaation laaja-alainen hyödyntäminen. Tekeminen kehittyy koko ajan ja Alihankinta-messut toimivatkin kattavana tilannekatsauksena, joka valottaa, missä alalla mennään, toteaa Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Jukka Palokangas.

Digitalisaatio voi mahdollistaa pienen yrityksen kansainvälisen menestyksen

Alihankinta-messujen ajankohtaiset pääteemat ovat tänä vuonna digitalisaatio ja johtaminen. Tampereen Messut Oy:n kanssa teemoja ovat toteuttamassa Teknologiateollisuus ry, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys, FIMECC Oy, Automaatioseura ry sekä Suomen Lean-yhdistys ry.

– Parhaimmillaan digitalisaatio tekee mahdolliseksi sen, että pienestäkin yrityksestä voi tulla aiempaa nopeammin todella merkittävä kansainvälinen yritys, kuvaavat toista pääteemaa Kemppi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama ja liiketoiminnan kehityksestä, Kemppi ARC System -ohjelmistokehityksestä sekä tietohallinnosta vastaava johtaja Katri Sahlman.
”Digitalisaatio – enemmän mahdollisuuksia, vähemmän hypeä”

Lean-johtamisen toimintojen sujuvoittamiseen tähtäävät strategiat ovat herättäneet keskustelua ja kuhinaa kentällä etenkin viimeiset pari vuotta. Toiminnanjohtaja Kalle Arsalo Suomen Lean-yhdistys ry:stä toteaakin, että ”johtamista on nykyisin vaikea käsitellä viittaamatta lean-johtamiseen tavalla tai toisella”.
”Sujuvoittamalla kohti menestystä”

– Liian usein sekä strategisessa että operatiivisessa johtamisessa tavoitteet, vastuut, valtuudet ja roolit eivät ole selkeästi määriteltyjä ja konkreettisesti käytössä. Tämä aiheuttaa organisaation toimintaan tehottomuutta, jolloin myöskään lean-kulttuurin luominen ja konkreettiset kehityshankkeet eivät etene, erittelee Pasi Vastamäki, Lean Lion Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja.
”Miksi lean-hankkeet liian usein epäonnistuvat?”

Lisää ajankohtaisia puheenvuoroja Suomen teollisuudesta: www.alihankintakolumni.fi

Sandvik Mining and Construction Oy Alihankinta-kumppaniyritykseksi

Viime vuosien tapaan Alihankinta-messuilla on kumppaniyritys, joka tänä vuonna on yli 130 maassa toimiva metalli- ja kaivosteollisuusalan yritys Sandvik Mining and Construction Oy. Aiempien vuosien menestyksekkäitä kumppaneita ovat olleet Ponsse Oyj ja Normet Oy. Vuodesta 1988 järjestetty Alihankinta esittelee jälleen Suomen koko teollisuuden ja sen kärkiyritykset Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen viidessä loppuunmyydyssä hallissa.

LISÄTIEDOT: www.alihankinta.fi, @Alihankinta, #Alihankinta
Alihankinta-kolumnit: www.alihankintakolumni.fi

Tampereen Messut Oy, www.tampereenmessut.fi, etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi,
facebook.com/tampereenmessut, @TampereenMessut
Jani Maja, tuoteryhmäpäällikkö, p. 050 356 1325, @maja_jani
Tanja Järvensivu, tapahtuma- ja viestintäpäällikkö, p. 050 536 8133, @TanjaJarvensivu
Jenna Antila, tiedottaja, p. 040 172 1188, @Jenna_messuaa

Suomen vaikea taloustilanne on pakottanut maan hallituksen kipeisiin ratkaisuihin ja leikkauksiin. Luopuminen sähköntuotannon tulevista tuista olisi nyt hyvä kohde säästöille. Sähköntuotanto ei kaipaa yhteiskunnan taloudellista tukea, vaan markkinoiden toimintakyvyn palauttamista, Energiateollisuus ry:n (ET) toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo. 

Uusiutuvan energian tukijärjestelmät häiritsevät Naukkarisen mukaan sähkömarkkinoiden toimintaa.  Sähkömarkkinoilta ei puutu energiaa, vaan tehoa ja säätökykyä. Markkinat eivät edistä tällä hetkellä sellaisia investointeja, joita sähköjärjestelmä kaipaa.

Nykyisestä, erityisesti tuulivoiman rakentamista edistävästä tukijärjestelmästä on tullut veronmaksajalle odotettua kalliimpi. Valtion budjettivaroin tuetaan nyt rakennettavaa tuulivoimaa noin 300 miljoonalla eurolla joka vuosi pitkälle 2020-luvulle. Kokonaiskustannukset voivat nousta jopa 3,5 miljardiin euroon.

Suomi saavutti EU:n uusiutuvalle energialle asettamat tavoitteet kuusi vuotta etuajassa, ja pohjoismaissa on vähäpäästöisesti tuotetusta sähköstä ollut pitkään jopa ylitarjontaa. Sähköntuotannossa uusiutuvat energialähteet ovat kehittyneet kilpailukykyisiksi ja fossiilisten energialähteiden käyttö vähentyy nopeasti.

– Yhteiskunnan varoja ei kannata nyt suunnata tuotantoon, jolle ei ole tarvetta ja josta ei ole pulaa.

Päähuomio liikenteen päästöihin

Suomen hallitus valmistelee kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, jolla pannaan toimeen hallitusohjelman kunnianhimoiset tavoitteet lisätä uusiutuvaa energiaa, puolittaa öljyn käyttö ja edistää suomalaista cleantech –osaamista. Osana strategiaa hallitus valmistelee myös uutta uusiutuvan energian tukijärjestelmää.

ET:n laskelmien mukaan maan hallituksen tavoite vähintään 50 prosentin uusiutuvan energian osuudesta vuoteen 2030 mennessä toteutuu ilman uusiutuvan sähkön tukijärjestelmiä. Teollisuuden ja lämmityksen energiankäytöstä reippaasti yli puolet on uusiutuvaa, myös ilman tukia. Ja mikäli hallitus toteuttaa uusiutuvan energian tavoitteensa liikenteen osalta, puolet kaikesta energiankäytöstämme on uusiutuvaa vuonna 2030.

– Tehokkaille ohjauskeinoille on paikkansa. Suurin haaste ilmasto- ja energiapolitiikassa on Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen toiminnoissa, jotka jäävät EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle. Siellä ylivoimaisesti suurin päästölähde on liikenne. Liikenteen päästöjen pitänee lähes puolittua, jotta Suomi voi toteuttaa osansa EU:n ilmastopolitiikasta.

– Tarvitsemme pitkäjänteistä ja ennakoitavaa energiapolitiikkaa. Päästökaupan kanssa päällekkäisistä ohjauskeinoista ja ylisääntelystä on luovuttava. Suurimmat haasteet päästöjen vähentämisessä ovat päästökaupan ulkopuolisella sektorilla, jonne voimakkaimmat kannustimet on ohjattava, Naukkarinen toteaa.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 60 772 

Betoniteollisuuden vuoden 2015 työturvallisuuskilpailun tulokset ovat ratkenneet. Kokonaiskilpailun voittajaksi ylsi Elementtisarjan paras tuotantolaitos, betonisia talotekniikkaelementtejä valmistava Rudus Oy:n Kotkan betonielementtitehdas.

Tehtaan siivitti voittoon muun muassa työturvallisuuden tiivis huomiointi tuotantomenetelmien ja valmistettavien tuotteiden jatkuvassa kehittämisessä, tehtaassa selvästi havaittavissa oleva, poikkeuksellisen positiivinen ja turvallisuusmyönteinen ilmapiiri sekä yli 1 500 päivän mittainen yhtäjaksoinen tapaturmaton jakso. Työpaikan ilmapiiristä kertoo esimerkiksi se, että työntekijät tekevät vuosittain toistasataa aloitetta toiminnan kehittämiseksi.

– Ruduksessa on tehty määrätietoista työtä työturvallisuuden kehittämisessä. Olemme ylpeitä siitä, että työmme on tuottanut tulosta ja Ruduksen Kotkan Elpo-tehdas on noteerattu turvallisena työpaikkana. Erityistä iloa koen siitä, että työntekijämme osallistuvat aktiivisesti työturvallisuuden kehittämiseen, tuoteryhmäjohtaja Kimmo Leimola kertoo.

– Vaaranpaikkoja on tehdasympäristössä paljon. Ne on pitänyt tunnistaa ja korjata tai työtapoja on pitänyt muuttaa niin, että riskit ovat minimoituneet. Tärkeimpänä asiana koen kuitenkin asenteen, jolla työtä tehdään. Se on tehtaalla kohdallaan. Työturvallisuus on ollut ehdoton ykkönen jo yli kymmenen vuoden ajan ja se on olennainen osa meidän joka päiväistä työtämme, Leimola jatkaa.

Tuomariston mukaan myös muut osakilpailuvoittoihin yltäneet tehtaat ovat korkeatasoisia ja äärimmäisen tasaväkisiä työturvallisuuden suhteen, joskin hyvä turvallisuuden taso on eri tehtaissa saavutettu hieman erilaisin toimintatavoin.

– On ilo todeta, miten työturvallisuus ja muutkin työolot ovat parantuneet tehtaissa vuosi vuodelta, tuomariston jäsenenä kuudetta kertaa toimiva Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi toteaa.

Kilpailun valmisbetonisarjan voitti Rudus Oy:n Raahen valmisbetonitehdas ja betonituotetehtaiden sarjan Lammin Betoni Oy:n betonituotetehdas. Kokonais- ja osakilpailuvoittajien lisäksi kilpailussa palkittiin myös parhaat turvallisuustasonsa parantajat; tämän palkinnon ansaitsi elementtisarjassa Betonimestarit Oy:n Haapaveden tehdas ja tuotetehtaiden sarjassa Lujabetoni Oy:n Siilinjärven ratapölkky- ja ontelolaattatehdas.

Kokonaiskilpailun voittaja palkitaan kultaisella kypärällä ja Fennian lahjoittamalla 5 000 € rahapalkinnolla, joka on tarkoitettu käytettäväksi voittajatehtaan työturvallisuustyöhön. Palkinnot ja muut huomionosoitukset luovutetaan Betoniteollisuuden Kesäseminaarissa Turussa 12.8.2016.

Taustatietoa Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailusta

Betoniteollisuuden valtakunnallinen työturvallisuuskilpailu on järjestetty vuosittain vuodesta 2009 alkaen, eli kilpailu järjestettiin nyt seitsemättä kertaa. Kilpailu käytiin yhteensä 62 tuotantolaitoksen kesken kolmessa eri sarjassa: elementtitehtaat (43 tehdasta), valmisbetonitehtaat (8 tehdasta) ja betonituotetehtaat (9 tehdasta).

Kilpailussa kukin tehdas pisteytettiin Elmeri+ -järjestelmän mukaisen turvallisuusmittauksen, tehtaan turvallisuusjohtamisen tason, tapaturmataajuuden ja sairauspoissaolojen perusteella.

Tuotantolaitosten turvallisuustason auditoinnin ja mittaukset toteutti Tapaturva Oy Juha Merjaman johdolla. Kolmihenkinen tuomaristo valitsi kokonaiskilpailun voittajan sarjavoittajien joukosta tehdaskäyntien ja tehtaan henkilökunnan haastattelujen pohjalta. 

Kilpailun tuomariston muodostivat puheenjohtaja Matti Harjuniemi Rakennusliitosta, ylitarkastaja Keijo Päivärinta Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta ja toimitusjohtaja Jussi Mattila Betoniteollisuus ry:stä.

Työturvallisuuskilpailun tavoitteena on ollut yritysten työturvallisuustyön motivaation kohottaminen, hyväksi todettujen turvallisuuskäytäntöjen levittäminen ja yritysten turvallisuudesta vastaavien henkilöiden kannustaminen. Kilpailu liittyy oleellisena osana RT:n ”Nolla tapaturmaa 2020” -tavoitteeseen.

Lisätietoja:

Jussi Mattila
Toimitusjohtaja
Betoniteollisuus ry
Puh. 0400 637 224

Kimmo Leimola
Tuoteryhmäjohtaja
Rudus Oy
Puh. 0440 751 832

Juha Merjama
Toimitusjohtaja
Tapaturva Oy
Puh. 040 752 5247

Suomalaisia elintarvikkeita ostamalla kuluttajat haluavat tukea paikallista työllisyyttä. Suomalainen alkuperä ja paikallisuus lisäävät myös kuluttajien luottamusta ruoan laatuun ja puhtauteen. Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimuksen mukaan suomalaisia ruoantuottajia ei kuitenkaan arvosteta tarpeeksi.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan kyselytutkimuksesta käy ilmi, että vain neljäsosan mielestä suomalaisia ruoantuottajia arvostetaan tarpeeksi. Peräti 72 prosenttia pitää arvostusta liian vähäisenä.

- Tärkeimmät syyt ostaa suomalaisia elintarvikkeita ovat laatu, työllistävä vaikutus ja turvallisuus. Erityisesti työllistävä vaikutus on noussut kuluttajien arvostuksessa viimeisen vuoden aikana.  Suomalaiset ymmärtävät, että Suomeen tarvitaan uusia työpaikkoja ja että työllisyysaste pitää saada nousuun,Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala sanoo.

Ostamalla suomalaisia ja paikallisia elintarvikkeita kuluttaja voi vaikuttaa suoraan työllisyyteen. Suurin vaikutus syntyy elintarvikkeiden jalostuksessa, jakelussa ja myynnissä. Alkutuotannon työllistävä vaikutus on pienempi. Lausalan mukaan ruoantuottajiin liittyy kuitenkin myös muita arvostustekijöitä kuin työllisyys, kuten mielikuva suomalaisen ruoan laadusta ja turvallisuudesta.

-Kuluttajien valinnoilla on todella vaikutusta suomalaiseen työllisyyteen. Jo pienillä arkisilla valinnoilla, kuten esimerkiksi sillä, että kaupassa valitsee suomalaisen tuotteen, tulee tukeneeksi kaikkia suomalaisen elintarvikkeen valmistukseen ja jakeluun osallistuneita osapuolia, Lausala toteaa.

Yhteisömerkeistä tunnistaa suomalaisen tuotteen

- Suomalaisista 68 prosenttia on sitä mieltä, että kaupassa tunnistaa riittävän hyvin suomalaisen elintarvikkeen. Esimerkiksi Hyvää Suomesta -merkki ja Avainlippu auttavat kuluttajia tunnistamaan suomalaisia työllistävät tuotteet ruokakaupoissa. Merkinnöistä näkee tiedon yhdellä silmäyksellä ilman, että asiakkaiden tarvitsee lukea tuoteselostetta jok’ikisen ostoksen kohdalla, kertoo Keskon vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske.

Kesko käyttää valikoimissaan olevien tuotteiden yhteydessä tunnettuja alkuperämerkintöjä, kuten kotimaisuudesta kertovaa Avainlippu-merkkiä, kun merkkien kriteerit täyttyvät. Lisäksi K-kaupoissa nostetaan esiin paikallisia ja lähituottajien tuotteita, esimerkiksi K-supermarketit järjestävät kesän mittaan noin sata paikallista sinulle -tapahtumaa ympäri Suomen.

- Suomalaisten tuotteiden hyvä tarjonta on niin kauppiaiden, tuottajien kuin kuluttajienkin etu, ja haluamme panostaa tähän jatkossakin. Voimme yhdessä huolehtia siitä, että laadukasta, suomalaista ruokaa on tarjolla tulevaisuudessakin, Jäske sanoo.

Arvostetaanko suomalaisia ruoantuottajia tarpeeksi (koko Suomi)?

26 % arvostetaan tarpeeksi
72 % arvostetaan liian vähän
2 % arvostetaan liikaa

Tunnistaako kaupassa riittävän hyvin suomalaisen elintarvikkeen?

68 % kyllä
32 % ei

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Lisätietoja:
Tero Lausala, toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 407 2623, tero.lausala@avainlippu.fi
Hanna Malinen, viestintäpäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 369 4949, hanna.malinen@avainlippu.fi Timo Jäske, vastuullisuuspäällikkö, Keskon Päivittäistavarakauppa, 050 529 2028, timo.jaske@kesko.fi

Today, we are seeing a lot of remigration in industrial production. Arranged in Tampere 27–29 September, the leading industrial trade fair in Finland brings together companies, experts and decision-makers to discuss this topic, as well as the impacts of digitalisation and lean management. This Subcontracting Fair's main partner this year is Sandvik Mining and Construction Oy.
    
– The remigration of industrial companies is a hot topic at the moment. Production is, at least partially, returning to Europe from Asia. The structural reforms and uncertain growth of the Chinese economy open up new opportunities for Europe. The key question is, whether production will be established in countries like Poland, or here in Finland. At this end, we must ensure increasing investments in companies and the extensive utilisation of robotics and digitalisation. There is constant development in progress, and the Subcontracting Fair offers a comprehensive review of the industry's current status, says Jukka Palokangas, Chief Economist from the Federation of Finnish Technology Industries.

Digitalisation can enable global success for a small company

The main themes of this year's Subcontracting Fair are digitalisation and leadership. The event is implemented by Tampere Trade Fairs Ltd. in co-operation with the Federation of Finnish Technology Industries, Association of Finnish Technical Traders, FIMECC Oy, Finnish Society of Automation, and Lean Association of Finland.

– At its best, digitalisation can propel the growth of a small company, helping it to become an internationally significant business at an unprecedented pace, state Teresa Kemppi-Vasama, Executive Chairman of Kemppi Oy's Board, and Katri Sahlman, Vice President of Kemppi Oy responsible for the company’s business development, Kemppi ARC System software development, and ICT.
”Digitalisation – more opportunities, less hype”

Lean management strategies, aimed at increasingly flawless functions, have been a hot discussion topic in the field, especially over the past couple of years. Kalle Arsalo, Executive Manager of the Lean Association of Finland, notes that "nowadays, leadership is difficult to discuss without referring to Lean one way or another."
”By optimising towards success”

– Too often the objectives, responsibilities, powers and roles have not been clearly defined and are not concretely used in strategic or operational management. This causes ineffectiveness in the organization’s activities and thus the creation of a Lean culture and concrete development projects do not progress either, points out Pasi Vastamäki, co-founder and chairman of the board at Lean Lion Oy.  
”Why do Lean projects fail so often?”

Read more topical writings about Finland’s industry and economy at www.alihankintakolumni.fi/in-english/

Sandvik Mining and Construction Oy is the Subcontracting Fair's partner company

In the past few years, the Subcontracting Fair has featured a main partner company. Following in the successful footsteps of the prior partners Ponsse Oyj and Normet Oy, this year's partner company is Sandvik Mining and Construction Oy, a metal and mining company with operations in more than 130 countries.  Arranged since 1988, the Subcontracting Fair showcases the whole spectrum of Finnish industry and leading industrial companies in the five sold-out halls of the Tampere Exhibition and Sports Centre.

FURTHER INFORMATION: www.subcontractingtradefair.com, @Alihankinta, #Alihankinta
Subcontracting Columns: www.alihankintakolumni.fi/in-english/

Tampere Trade Fairs Ltd.: www.tampereenmessut.fi, firstname.lastname@tampereenmessut.fi
facebook.com/tampereenmessut, @TampereenMessut
Jani Maja, Product Group Manager, tel. +358 50 356 1325, @maja_jani
Tanja Järvensivu, Event and Communications Manager, tel. +358 50 536 8133, @TanjaJarvensivu
Jenna Antila, Communications Officer, tel. +358 40 172 1188, @Jenna_messuaa

”Tavoitteena on uusiutuvan sähkön investointien toteutuminen markkinaehtoisesti”, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön asettaman työryhmän raportti, joka luovutettiin tänään ministeri Olli Rehnille. Myös Energiateollisuus ry katsoo, että sähkön tuotantotukien aika on ohi. Hallituksen tavoitteet uusiutuvalle energialle saavutetaan kohdistamalla toimet erityisesti liikenne- ja lämmityssektorille öljyriippuvuuden vähentämiseksi.

Työryhmä nostaa kiitettävästi esille uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian kokeiluhankkeille myönnettävän tuen merkityksen. Puhtaiden energiaratkaisujen kehittäminen ja kaupallistaminen luovat Suomelle uutta osaamista ja työpaikkoja myös vientiteollisuuteen. Nykyinen kärkihankeraha energiateknologialle vuosina 2016 ‑ 2018 antaa arvokasta kokemusta ja mahdollisuuden kehittää edelleen investointituen myöntämistä kokeiluhankkeille. Tällainen tukimuoto teknologian kehittämiseksi on maassamme ensiarvoisen tärkeä.

Suomen haaste on lisätä uusiutuvia energialähteitä liikenteessä

Kesällä Euroopan Unionin jäsenvaltioille jaetaan sitovat velvoitteet päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 EU-päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. Tämä tarkoittaa Suomelle tiukkaa tavoitetta, jonka toteuttamiseksi erityisesti liikenteen päästöjen vähentäminen on keskeistä. Ponnistelut uusiutuvien liikennepolttoaineiden ja sähköisen liikenteen edistämiseksi ovat Suomen hallitukselle keskeistä.

– Valtion onkin ohjattava taloudellisia resurssejaan näihin toimiin sähköntuotannon tukemisen sijaan, toteaa asiantuntija johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuudesta.

Uusiutuvat sähköntuotantomuodot kilpailukykyisiä

– Kun uudelle sähköntuotannolle on kysyntää, investoinnit suuntautuvat uusiutuviin energialähteisiin päästökaupan ohjaamana, Leskelä arvioi.

Maatuulivoima, metsäenergian käyttö yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa sekä aurinkovoima omaan käyttöön tuotettuna ovat tuotantokustannuksiltaan jo kilpailukykyisiä. Teknologian hinta on kehityksen myötä laskenut viime vuosina merkittävästi ja laskee arvioiden mukaan edelleen. Edullisimpia tuotantomuotoja on turha tukea.

Sähkömarkkinoilla on pulaa tehosta, ei energiasta

Työryhmän mukaan tukijärjestelmässä on pyrittävä teknologianeutraalisuuteen, mutta on otettava huomioon sähköntuotantokapasiteetin säädettävyyteen liittyvät ominaisuudet.

– On hyvä, että nimenomaan sähkön toimitusvarmuus nousee työryhmän johtopäätöksiin, sillä Suomessa meillä on erityinen haaste talviaikaisesta sähkötehon riittävyydestä, ei sähkön vuosienergiasta.

 Suomessa oli kaikkien aikojen sähkön käytön hetkellinen ennätys viime talvena 7.1.2016, mikä osoittaa, että tehopiikit ovat korkeat melko maltillisesta sähkön kokonaiskäytöstä huolimatta. Tuotannon käytettävyys, kun sähkön tarve on suurin, on siten ensiarvoisen tärkeä ottaa huomioon myös uusiutuvia energialähteitä edistettäessä.

Lisätietoja:
Johtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593 7233
Asiantuntija Pia Oesch, puh. 050 589 0328

Osana hallituksen valmistelemaa energia- ja ilmastostrategiaa hallitus asetti työryhmän, joka valmisteli raportin uusiutuvan energian tuotantotukijärjestelmistä ja arvioi niiden soveltuvuutta Suomeen. Raportti luovutettiin ministeri Rehnille 13.5.2016. Energia- ja ilmastostrategian avulla pannaan toimeen hallituksen energiatavoitteet ja Suomen ilmastovelvoitteet vuoteen 2030 saakka.

Pilkington Lahden Lasitehdas Oy ja Anjalankosken Umatek Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Lahden Lasitehtaan maa-alueen ja kiinteistön kaupasta.  Kaupasta huolimatta rakennuslasituotteiden myynti ja markkinointi jatkuu entiseen tapaan Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n nimissä.

”Lahden Lasitehtaan lasintuotanto lakkautettiin vuonna 2012 Euroopan talouskriisin ja konserninlaajuisten uudelleen järjestelyiden johdosta. Tämän jälkeen olemme selvittäneet tehtaan käynnistämistä useaan otteeseen eri tahojen kanssa, mutta nykyisen tuote- ja kapasiteettitilanteen valossa emme valitettavasti näe tehtaan käynnistämistä realistisena lähitulevaisuudessa. Näin ollen teimme vaikean päätöksen myydä tehdaskiinteistön”, kertoo Pilkington Automotive Finlandin Euroopan erikoisajoneuvoliiketoiminnan johtaja Richard Lawrence.

Pilkington Lahden Lasitehdas Oy jatkaa kiinteistökaupasta huolimatta nykyistä liiketoimintaansa rakennuslasituotteiden myyjänä ja markkinoijana Suomessa. Rakennuslasit valmistetaan Pilkingtonin tehtailla eri puolella Eurooppaa. Pilkingtonin tuotannollinen toiminta Suomessa keskittyy Tampereella ja Laitilassa valmistettaviin ajoneuvolaseihin.

Lisätietoja:

Pilkington Lahden Lasitehdas Oy
Toimitusjohtaja Mikko Heiska
p. +358 50 532 9675, mikko.heiska[at]fi.nsg.com

Kaupallinen päällikkö Markku Laiho
p. +358 500 492 744, markku.laiho[at]fi.nsg.com

Espoon yrittäjänaiset

Embargo 14.5.2016 kello 08.30

Espoon yrittäjänaiset valitsivat vuoden 2016 espoolaiseksi yrittäjänaiseksi Carpentum Oy:n toimitusjohtaja Kati Kettusen.  Kati Kettunen perusti Carpentumin vuonna 1997 ja on kasvattanut sen 15 hengen asiantuntijayritykseksi. 

Carpentum Oy on taloushallintoliiton auktorisoima tilitoimisto, jonka asiakaskuntaa ovat eri toimialoilla vaikuttavat pk-yritykset. Carpentumin arvoja ovat asiakaslähtöisyys, luotettavuus ja laatu. Carpentumilla on toimipisteet Espoossa ja Kirkkonummella. 

Yritystoiminnan lisäksi Kati Kettunen on toiminut Yritysespoon puheenjohtajana vuosina 2008 – 2011. Yritysespoon kautta Kettunen on tarjonnut asiantuntija-apua aloittaville yrittäjille ja hän on luotsannut monet yrittäjät napakasti yrityselämän alkutaipaleelle antaen yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen tarvittavia neuvoja.

Kettunen on myös Kirkkonummen kunnanvaltuutettu ja yhdyskuntatekniikan lautakunnan puheenjohtaja.

Espoon yrittäjänaiset ry kuuluu Suomen Yrittäjänaisiin.  

Kuvia: Viime vuoden yrittäjänainen Katja Nopola kukittaa Kettusen: https://www.dropbox.com/s/6zrmai0xmiqimkw/kuva2.jpg?dl=0

Katja Nopola, Kati Kettunen ja puheenjohtaja Aide Tonts: https://www.dropbox.com/s/rcepsmnfoverojs/kuva3.jpg?dl=0

Lisätietoja: Espoon yrittäjänaiset, puheenjohtaja Aide Tonts puh. 050 375 5620 

Carpentum Oy, Kati Kettunen, puh.040 513 4960 

www.espoonyrittajanaiset.fi

Remontointi on yksi helpoimmista tavoista säilyttää kotien ja mökkien arvoa. Ikkunoiden vaihdolla voidaan parantaa arvon lisäksi talojen energiatehokkuutta. Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimuksen mukaan suomalaisista 56 prosenttia hoitaa ikkuna- ja oviremontit itse.

Suomalaisten varallisuudesta merkittävä osa on sidottu kiinteistöihin, kuten koteihin ja mökkeihin. Remontoinnilla kiinteistöjen arvoa pystytään säilyttämään ja joissakin tapauksissa jopa nostamaan. Sinivalkoinen jalanjälki -mökkitutkimuksen mukaan suomalaiset tekevät remontteja usein itse ja esimerkiksi 56 prosenttia suomalaisista tekee ikkuna- ja oviremontin itse tai talkoilla.

- Suomalaisten omaisuus koostuu pitkälti taloista ja mökeistä, joiden huoltamisella ja remontoinnilla voidaan säilyttää niiden arvo. Rakentamisella ja remontoinnilla on myös laajempia taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia, jos niissä käytetään suomalaisia palveluja ja tuotteita, sanoo Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

Suomalaisten palveluiden ja tuotteiden käyttäminen remontoinnissa kannattaa. Kun Suomen olosuhteet ja rakennustavat tunnetaan, on lopputulos niin säätä kuin käyttöä kestävä.

- Taloudellisesti vaikeina aikoina suomalaisen työn tukeminen johtaa positiiviseen kierteeseen, jolla luodaan Suomeen työtä ja saadaan verovaroja, jolla taas tuetaan suomalaista yhteiskuntaa. Niinkin yksinkertainen asia kun ikkunoiden vaihto voikin olla sijoitus oman kotiin, mutta myös Suomen talouteen, sanoo Mantila.

Ikkunoiden vaihto voi säästää kuudesosan energiakulutuksesta

Suomessa kesä on remonttien kulta-aikaa. Vanhoista rintamamiestaloista ja mökeistä löytyykin useita remontointia ja korjausta kaipaavia kohteita. Yksi helposti unohtuva remontti ovat kuitenkin ikkunat. Suomessa monissa taloissa on yhä alkuperäiset, 40 vuotta tai vanhemmat ikkunat.

- Vanhojen ikkunoiden kautta energiaa ja rahaa menee hukkaan valtavia määriä. Korjausrakentamisessa ikkunoita vaihtamalla lämpöhäviö voi laskea jopa viidesosan. Lisäksi kunnollisilla ikkunoilla ja ovilla voidaan säästä jopa kuudesosa rakennuksen energiakulutuksessa, kertoo Lammin Ikkunat ja Ovet toimitusjohtaja Hannu Saarinen.

Suomalaiset huomaavat ikkunoiden vaihdon tarpeen kuitenkin usein vasta talvella, kun kylmä veto pääsee sisään. Silloin ikkunoiden vaihto on kuitenkin usein hankalampaa tai jopa mahdotonta.

- Tekee ikkunan ja ovien vaihdon sitten itse tai teettää ammattilaiselle, niin se olisi hyvä tehdä talvea ennakoiden kesällä. Lisäksi ikkunoiden ja niiden erilaisten pinnoitteiden avulla voidaan parantaa kesällä suomalaisia koteja vaivaavia ongelmia, kuten liian korkea sisälämpötilaa ja UV-säteiden sisälle pääsyä, Saarinen sanoo.

Lammilla on 40 vuotta kokemusta ikkunoiden ja ovien valmistuksesta. Täysin kotimaisessa omistuksessa oleva yritys myös valmistaa ja suunnittelee kaikki tuotteensa Suomessa.

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -mökkitutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2016 ja siihen vastasi 2222 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Lisätietoja:
Hannu Saarinen, toimitusjohtaja, Lammin Ikkuna Oy, 010 8411 715, hannu.saarinen@lammin.fi
Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 330 3640, merja.mantila@avainlippu.fi

Työkaari kantaa -hankkeen pilottiyritykset ovat lähteneet vauhdilla kehittämään työhyvinvointia. Hankkeessa haetaan kehitystä kaikenikäisten johtamisessa ja positiivisia muutoksia henkilöstön kokemassa työhyvinvoinnissa. Tavoitteena on saada mukaan vähintään 100 yritystä.

Ensimmäisenä mukaan lähteneelle Frankelle työhyvinvointiasiat eivät ole uusia, sillä niitä on kehitetty pitkäjänteisesti jo vuosia. "Uudessa hankkeessa näemme mahdollisuuden saada uusia tuulia ja uudenlaista sisältöä kehittämistoimintaamme työkaaren eri vaiheista. Työkaarimallin mukaisia toimia on jo toteutettu, mutta esimerkiksi työuran suunnitteluun voisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota", kiteyttää toimitusjohtaja Antero Asikainen.

Frankella on aktiivinen Hyvä työ -projektiryhmä, jossa on sekä johdon että henkilöstön edustus. Työsuojeluvaltuutettu Tuula Vokkolaisen mukaan ryhmä odottaa hankkeelta uutta draivia jo tähänkin mennessä vauhdikkaaseen menoonsa.

Lappeenrantalainen Flowrox Oy käynnisti Yksilötutka-kyselyn toukokuun alussa. Henkilöstöjohtaja Tommi Talasto pitää erityisen tärkeänä hankkeessa toteutettavan henkilöstökyselyn lisäksi toimintatapaa, jolla kyselyn tuloksista muodostetaan henkilöstöä osallistamalla konkreettisia ja henkilöstön toiveista kumpuavia kehittämistoimenpiteitä. Flowroxilla kysely toteutetaan globaalisti, jolloin vastaajia tulee viidestä eri maanosasta.

Yksilötutka mittaa hyvinvoinnin

Hankkeen internetsivustolla osoitteessa www.työkaari.fi voi testata oman työhyvinvointinsa Yksilötutkan avulla. "Yksilötutka on kehitetty yksinkertaiseksi työhyvinvoinnin mittariksi, ja sen taustalla on laajaa työhyvinvoinnin tutkimusta, eli se on hyvin luotettava mittari", hankkeen projektipäällikkö Kirsi Mäkelä kertoo. Yksilötutkaa on tarkoitus käyttää yritysten omien kehittämisprojektien käynnistäjänä.

Hankkeeseen osallistuvat yritykset saavat tunnukset internetsivujen extranet-osioon, jossa on mahdollisuus luoda yritykselle oma Yksilötutka-kysely. Lisäksi extranetistä löytyy työkaarijohtamisen työkalupakki, joka sisältää mm. Työterveyslaitoksen kanssa kehitetyn Työkaarikeskustelun sekä lisätietoa muista työkaluista, oppaista ja tutkimuksista.

Yritykset hyötyvät myös hyvien käytäntöjen jaosta. Tommi Talasto Flowroxilta kertoo olevansa kiinnostunut myös verkostoitumismahdollisuuksista muiden hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa ja on itse valmis tarjoamaan tukeaan sekä parhaita käytäntöjä muillekin yrityksille. Flowroxilla uskotaan, että hankkeen avulla voidaan pidentää ja parantaa ihmisten työssäjaksamista.

Ennen kesää hankkeeseen haetaan mukaan noin kymmentä pilottiyritystä, mutta kaikilla Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksillä on mahdollisuus osallistua. Mukaan tavoitellaan vähintään 100 yritystä kautta Suomen. "Hankkeeseen osallistuminen on maksutonta", muistuttaa Mäkelä.

Hanke osaltaan toteuttaa Työelämä2020-hankkeen tavoitteita, ja se saa ESR-osarahoitusta. Hankkeen yhteistyökumppanit ovat Teknologiateollisuus, Metallityöväen Liitto, Ylemmät toimihenkilöt YTN sekä Ammattiliitto PRO.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Kirsi Mäkelä, Teknologiateollisuus ry, puh. 050 5389 668
www.työkaari.fi

Yhtiön City Data Exchange -ratkaisu tuo julkisen ja yksityisen datan julkisen sektorin ja yritysten käyttöön mahdollistaen paikalliset innovaatiot ja siten parempia palveluita kaupunkilaisille

HELSINKI, 18.5.2016 – Hitachi Insight Group ilmoitti tänään uudesta City Data Exchange -ratkaisustaan, jonka avulla julkinen ja yksityinen data tehdään avoimeksi siten, että tietovarannot tukevat innovaatioita, jotka voivat tehdä tulevaisuuden älykaupungit kestävämmiksi, menestyvämmiksi sekä eloisammiksi. Hanke toteutettiin Kööpenhaminan kaupungin sekä sitä ympäröivän pääkaupunkiseudun aloitteesta; projekti tukee Kööpenhaminan tavoitetta olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2025 mennessä, sekä tarjoaa mahdollisuuden parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua ja vahvistaa paikallista taloutta.

City Data Exchange -palvelu tuottaa dataa, jonka avulla kaupungit voivat kehittyä älykaupungeiksi. Hitachi Insight Group kehittidatan markkinapaikan viimeisen vuoden aikana rakentaen ratkaisun, luoden ensimmäiset sovellukset sekä testaten niitä oikean datan avulla tiiviissä yhteistyössä kaikkien dataa palveluun tarjonneiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Julkistuksensa myötä City Data Exchange kokoaa yhteen dataa julkisen ja yksityisen sektorin datan tuottajilta, tehden aiemmin sirpaleisesta datamaisemasta yhtenäisen “one-stop-shopin”, Kööpenhaminan alueelta kerätylle julkiselle ja yksityiselle datalle.

“Data on digitaalisen maailmamme polttoainetta, mutta monissa kaupungeissa se jätetään hyödyntämättä”, sanoo Hans Lindeman, Senior Vice President, Hitachi Insight Group, EMEA. Vaikka dataa olisi saatavilla julkisissa, vapaasti käytettävissä tietokannoissa, sen tiivistämisen ja käsittelyn kustannukset saattavat helposti ylittää hyödyt. “City Data Exchangen avulla Hitachi tekee raskaan työn: toimimme dataa hallinnoivien organisaatioiden sekä sitä kiireellisesti tarvitsevien ihmisten välissä, jotta voimme auttaa Kööpenhaminan asukkaita”, Lindeman jatkaa.

Merkittävä määrä dataa tulee ensimmäistä kertaa saataville Hitachin annettua suuntaviivat turvalliselle,yksityisyyden säilyttävälle sekä helppokäyttöiselle dataformaatille. City Data Exchange hyväksyy vain sellaista dataa joka on toimittajan täysin anonymisoimaa. Tämä säästää organisaatioilta useista lähteistä peräisin olevan datan tiivistämisen sekä käsittelystä aiheutuvaa vaivaa ja kuluja. Samalla esimerkiksitietopääomasta voi nyt tulla liiketoiminnallinen resurssi, jota voidaan kaupallistaa organisaation ulkopuolella.

Hitachi Insight Group on kehittänyt kahta sovellusta osoittaakseen, miten City Data Exchangen dataa voitaisiin hyödyntää sovelluksissa: Journey Insight auttaa kaupunkilaisia pitämään kirjaa kirjaa kulkuneuvojen käytöstään ja siten ymmärtämään liikkumisensa hiilijalanjäljen. Toinen sovellus on Energy Insight, jonka ansiosta niin kotitaloudet kuin yrityksetkin voivat nähdä, paljonko energiaa ne käyttävät. Molemmat sovellukset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

City Data Exchange tulee tarjoamaan dataa eri kategorioissa, kuten: kaupunkielämä, infrastruktuuri, ilmasto ja ympäristö, yritysdata ja talous, väestö, asunnot ja rakennukset sekä julkisten palveluiden käyttö. Palvelu vastaa siten paikallishallinnon, kaupunkisuunnittelijoiden, arkkitehtien, vähittäiskauppiaiden, televerkkojen, julkisten palveluiden tuottajien, sekä kaikkien muiden sellaisten yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin, jotka haluavat ymmärtää, miten Kööpenhamina, sen yritykset sekä asukkaat toimivat.

Kategorioiden kattavuudesta voidaan nähdä, että palvelujulkistuksella on paljon Kööpenhaminaa suurempi merkitys. Siitä voi tulla keskeinen ratkaisu datavetoisessa kaupunkisuunnittelussa sekä IoT:n eli Esineiden internetin big data -analytiikassa myös muissa kaupungeissa ympäri maailmaa.

“Älykaupungit tarvitsevat älykkäitä ratkaisuja, ja ne ovat mahdollisia vain, jos kaikki tieto on kaikkien ulottuvilla. City Data Exchange -palvelu tekee tämän mahdolliseksi. Se on ratkaisu, joka auttaa meitä suunnittelemaan parempia julkisia tiloja ja tarjoamaan kööpenhaminalaisille yrityksille parempia palveluja sekä luomaan työpaikkoja”, sanoo Frank Jensen, Kööpenhaminan ylipormestari.

Tyypillinen esimerkki siitä, miten City Data Exchange voi muuttaa kaupunkisuunnittelua, on Gehl-arkkitehtitoimiston suunnitteluprojekti, jossa toteutettiin julkisen tilan analyysi vuonna 2005 Kööpenhaminan Vesterbrogade-kävelykadun houkuttelevuuden parantamiseksi. Merkkittävä osa heidän suunnittelutyöstään perustui kerättyyn dataan. Kiitos datan vaihdon, Gehl voi nyt palata hankkeeseen ja saada nopeasti syvällisempää tietoa siitä, miten kaupunkilaiset käyttävät aluetta. Tämä data helpottaa suunnittelupäätösten tekemistä sekä julkista päätöksentekoa.

Mind My Business -mobiilisovellus on toinen hyvä esimerkki siitä, miten integroitua dataa hyödyntävä palvelu, kuten City Data Exchange, voi auttaa kaupungin taloutta kukoistamaan. Vizalyticsin kehittämä sovellus kokoaa yhteen kaiken datan, joka voi vaikuttaa vähittäiskauppiaan liiketoimintaan – reaaliaikaisesta informaatiosta, kuten työmaiden ja liikenteen haasteiden vaikutuksista liiketoimintaan aina muistutuksiin verojen maksamisesta tai uusista säännöksistä. Tällainen “kivijalkakauppiaiden selviytymissovellus” hyödyntää kaikkia tarpeellisia datalähteitä, jotka City Data Exchange kokoaa yhteen.

City Data Exchange tarjoaa asiakkailleen tällä hetkellä raakadataa, ja lisää palveluvalikoimaansa analytiikkatyökalut myöhemmin tänä vuonna. Datan keräämisestä ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset tullaan kattamaan tilaus- ja palvelumaksuilla. Näiden maksujen arvioidaan olevan merkittävästi edullisemmat kuin yksittäiselle yritykselle tai kaupungille aiheutuisi sen itse tiivistämästä, keräämästä ja integroimasta datasta.

Lisätietoa:

https://www.hitachiinsightgroup.com/en-us/pdf/solution-profile/hitachi-solution-profile-city-data-exchange.pdf

Hitachi Insight Group -yksiköstä

Hitachi Insight Group -yksikkö on omistautunut viemään läpi liiketoiminnallisia ja yhteiskunnallisia muutoksia digitalisaation avulla. Sen tarjoamissa digitaalisissa ratkaisuissa hyödynnetään IoT:n connected intelligenceä, jonka avulla voidaan tuottaa käytännöllisiä ratkaisuja. Nämä ratkaisut tukevat päätöksentekoa, tuottavat poikkeuksellisia tuloksia sekä älykkäämpiä, turvallisempia, terveempiä ja tehokkaampia yhteiskuntia. Hyödyntäen Hitachin monipuolista teollisuusalan osaamista sekä laajaa asiantuntemusta niin operationaalisen kuin informaatioteknologiankin alalla, Hitachi Insight Group -yksikkö palvelee sekä julkisen että yksityisen sektorin asiakkaita neljässä markkinakategoriassa: Smart City, Smart Energy, Smart Healthcare sekä Smart Industry. Yksikkö sijaitsee Santa Clarassa, Kaliforniassa, ja toimii eri puolilla maailmaa. Lisätiedot: www.hitachiinsightgroup.com.

Ota yhteyttä:

Bastiaan van Amstel
Corporate Communications, EMEA
Bastiaan.vanamstel@hds.com
Puh: +31610964023

Chris Drago
Corporate Communications, Americas
Chris.Drago@HitachiInsightGroup.com
Puh: +14084104591

Strategisen huippuosaamisen keskittymissä saavutetut tulokset, kyvykkyydet ja hyväksi todetut toimintamallit tulee hyödyntää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla yrityksissä ja hallituksen kasvustrategian toteutuksessa. Kansainvälisesti houkuttelevat innovaatio- ja osaamisverkostot ovat keskeinen osa keinovalikoimaa, joilla kilpailukykyä rakennetaan myös tulevaisuudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön nimeämä SHOK-johtoryhmä on tarkastellut strategisen huippuosaamisen keskittymien nykytilaa ja niiden toiminnasta saatuja kokemuksia. Se ehdottaa raportissaan joukon toimenpiteitä yksityisen ja julkisen sektorin strategisen osaamis- ja innovaatioyhteistyön edistämiseksi.

Strateginen yhteistyö sitoo yrityksiä Suomeen

Suomessa tarvitaan yrityslähtöistä, liiketoiminnan tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevää soveltavaa tutkimusta kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. SHOK-johtoryhmä katsoo, että SHOK-toiminta on onnistunut nimenomaan tutkimuksen ohjaamisessa yritysvetoiseksi. Tätä kautta on luotu kyvykkyydet korkeatasoiseen ja kustannustehokkaaseen ohjelmavalmisteluun ja -johtamiseen sekä uuden osaamisen luomiseen yhdessä tekemällä.

- Yrityslähtöistä, uudistuvien liiketoimintaekosysteemien varaan rakentuvaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tulee jatkaa ja entisestään vahvistaa. Julkisen SHOK-tutkimusohjelmille varatun tutkimusrahoituksen päättyminen ei saa johtaa yhteistyön päättymiseen, johtoryhmän puheenjohtajana toiminut ABB:n toimitusjohtaja Tauno Heinola korostaa.

Johtoryhmä haastaa eri toimijoita nostamaan yhteistyön ambitiotasoa. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan yhtenä tavoitteena tulisi olla, että Suomessa toimii vuoteen 2020 mennessä ainakin 2–3 kansainvälisesti kilpailukykyistä, vetovoimaista ja merkittävän liiketoimintapotentiaalin omaavaa keskittymää biotalouden, cleantechin, digitalisaation ja terveysalan kaltaisilla kasvun painopistealueilla (BCDH-strategia).

- Vahvan osaamisperustan luomisen lisäksi on tarpeen keskittyä aiempaa enemmän osaamisen kaupallistamiseen ja uuden liiketoiminnan edistämiseen. Nykyisessä taloustilanteessa myös yhteistyön rahoituspohjaa on laajennettava, alivaltiosihteeri Petri Peltonen TEMistä jatkaa.  

- Puhumme nyt yli toimialojen tapahtuvasta strategisesta yhteistyöstä; yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen strategisen johdon vahvasta sitoutumisesta yhteistyöhön; rohkeammasta kansainvälistymisestä ja uusien ansaintamallien hakemisesta; kokeilukulttuurista; immateriaalioikeuksia koskevasta päätöksenteosta; kilpaillun tutkimus- ja innovaatiorahoituksen sujuvoittamisesta; suurten yritysten ja veturien roolin tunnistamisesta ja tunnustamisesta, Tauno Heinola luettelee.    

Digitalisaation hyödyt täysmääräisesti käyttöön

Strategisen huippuosaamisen keskittymiä ja SHOK-toimintaa orkestroineita yhtiöitä oli alun perin kuusi. Näistä ollaan siirtymässä kolmeen toimialarajat ylittävään keskittymään ja yhtiöön. CLIC Innovation Oy keskittyy cleantechiin ja biotalouteen. FIMECC Oy ja DIGILE Oy ovat yhdistymässä keskittyen teollisen internetin ja digitalisaation ohjelmiin ja yhteistyöhön. Terveys- ja hyvinvointialan yhteistyötä fasilitoivan SalWe Oy jatkaa toimintaansa ja selvittää verkostoitumismahdollisuuksia terveysalan digitalisaation edistämiseksi.

- Näillä keskittymillä ja niitä orkestroivilla yhtiöillä on hyvät edellytykset luoda nopeasti kiinnostavia liiketoimintaekosysteemejä, hakea rahoitusta hankkeilleen ja uudistaa omaa toimintaansa. Laaja joukko vientiteollisuuden yrityksiä on vahvasti sitoutunut keskittymien toimintaan. Myös hallitusohjelman tavoitteiden näkökulmasta on tärkeää, että BCDH-strategian toteutuksessa hyödynnetään tehokkaimpia mahdollisia keskittymiä ja yhteistyöalustoja, Tauno Heinola toteaa.  

Digitalisaatio tarjoaa kaikille aloille merkittäviä mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. Yrityksille ja koko Suomelle on elintärkeää saada digitalisaation hyödyt täysmääräisesti käyttöön nopealla aikavälillä.

Johtoryhmä esittääkin, että hallitus tukee biotalouden tavoin digitalisaatiota hyödyntävän liiketoiminnan syntyä uudella kärkihankerahoituksella. Se ehdottaa, että hallitus kohdistaa vuosina 2016–2018 digitalisaatioon perustuvaan innovaatio- ja tutkimusyhteistyöhön 200 miljoonan euron lisämäärärahan.

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa kirkastettava

Kansainvälisesti houkuttelevat innovaatio- ja osaamisverkostot ovat keskeinen osa keinovalikoimaa, joilla Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä rakennetaan. SHOK-johtoryhmän mielestä hallitusohjelmakauden kärkihankkeiden rinnalle tarvitaan pidemmän aikavälin visioita sekä sitoutumista tavoitteisiin, uudistuksiin ja investointeihin, joiden toteutus voi vaatia useampia hallitusohjelmakausia.

- On perusteltua odottaa, että pääministerin johtama Tutkimus- ja innovaationeuvosto kirkastaa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita ja vahvistaa poikkihallinnollista ohjausta. Neuvoston tulisi keskittyä Suomen pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta keskeisiin kysymyksiin ja strategisiin aloitteisiin. Globaali näkökulma ja myös aiempaa vahvempi kytkentä talouspoliittiseen päätöksentekoon ovat tärkeitä, Petri Peltonen kiteyttää. 

Lisätietoja:
Tauno Heinola, toimitusjohtaja, ABB Oy, 050 332 7889, etunimi.sukunimi@fi.abb.com
Petri Peltonen, alivaltiosihteeri, TEM, 050 626 63, etunimi.sukunimi@tem.fi
Mervi Karikorpi, apulaisjohtaja, Teknologiateollisuus ry, 040 7419801,
etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

L&T ottaa ensimmäisenä siivousalan toimijana Suomessa käyttöön uuden ajan siivousrobotin. Ilona-robotti aloittaa työt Kauppakeskus Sellossa tällä viikolla.

Media on tervetullut tutustumaan Ilonaan torstaina 19.5. klo 12.30 Kauppakeskus Selloon, 2. kerrokseen Anttilan eteen. 

Ilona on älykäs yhdistelmäkone, joka voidaan ohjelmoida tekemään työ itsenäisesti. Robotti pesee lattioita ja on niin fiksu, ettei se törmäile. Sen perässä ei tarvitse kävellä, ja ammattilaisilla jää aikaa vaativampien tehtävien hoitoon.

Siivousrobotille haluttiin myös nimi, ja L&T:n siivous- ja tukipalvelujen työntekijöille järjestettiin nimikilpailu. Suomen- ja englanninkielisiä ehdotuksia tuli kisaan noin 150. Raati päätyi lopulta Ilona-nimeen, jota ehdotti Eini Leppänen Jyväskylästä.

"Ilona on hauska nimi, ja se sopii naisvaltaiselle siivousalalle. Robotti on meidän Ilonamme. Saimme paljon kekseliäitä ehdotuksia, ja moni oli perustellut ehdotuksensa hienosti", liiketoimintajohtaja Jaana Mulari sanoo.

Vastanneiden kesken arvottiin robotti-imuri kotikäyttöön, ja myös voittajanimen keksijälle toimitetaan pieni palkinto.

Tarkoituksena on kerätä Sellosta kokemuksia siitä, miten robotti toimii ja millaisissa paikoissa sitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot:

Jaana Mulari, liiketoimintajohtaja

jaana.mulari@lassila-tikanoja.fi tai 0500 443 403

Palveluyritys Lassila & Tikanoja avaa 18.5. verkkokaupan, joka on vaivattoman tekemisen asialla. L&T Marketin tuotteet on suunnattu kuluttajille, jotka ovat kiinnostuneita muun muassa remontoinnista, puutarhatöistä sekä sisustamisesta. 

L&T Marketin ideana on tehdä pihatyö- ja remonttituotteiden ostamisesta mahdollisimman helppoa. Verkkokaupasta voi ensivaiheessa ostaa kuormalavoja, lavakauluksia, talkoolavoja sekä suursäkkejä.

"L&T Marketilla jatkamme kiertotalouteen liittyvien palveluiden digitalisointia. Verkkokauppa on uusi ja moderni alusta kierrätys- ja kiertotalouspalveluiden helppoon sekä nopeaan hankintaan. Palvelun tarkoituksena on helpottaa asiakkaidemme arkea", kommentoi toimialajohtaja Petri Salermo. 

Verkkokaupan suunnittelussa on panostettu siihen, että kaupan ulkonäkö on selkeä ja jokainen asiakas voi tehdä ostoksensa mahdollisimman vaivattomasti. 

"L&T Marketti on kehitetty Lassila & Tikanojan digitiimin johtamana soveltaen kokeilevaa palvelukehitystä. Marketin ensimmäinen versio on tarjolla pääkaupunkiseutulaisille. Kauppaa kehitetään jatkuvasti asiakaspalautteiden perusteella. Kehitysaskelista tiedämme jo nyt esimerkiksi sen, että seuraavassa julkaisuversiossa myös laskutus on mahdollista, joten kaupan palvelut sopivat jatkossa hyvin esimerkiksi taloyhtiöille ja isännöitsijöille”, kertoo digimentalisti Ville Simola. 

Tutustu L&T Markettiin: www.ltmarketti.fi 

Lisätiedot:

Digimentalisti Ville Simola,

ville.simola@lassila-tikanoja.fi tai 050 385 6217

Täysin uusi ruostumaton kulkutietuoteperhe R-tasolta

Teollisuuden kulkuteiden ja hoitotasojen 3D-suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut R-taso Oy on lanseerannut uuden ruostumattomasta teräksestä valmistettavan modulaarisen kulkutietuoteperheen. Tuoteperhe kattaa mm. hoitotasot, portaat, porrastornit, säiliöportaat, tikkaat sekä kaiteet. 

"Halusimme parantaa työturvallisuutta teollisuuden vaativissa prosesseissa, joissa kulkutierakenteilta edellytetään erityistä korroosiokestävyyttä," toimitusjohtaja Ville Törmänen kertoo.  

"Tuotekehityksessä kiinnitimme erityistä huomiota asiakkaiden tehtaiden koko elinkaareen," Törmänen jatkaa. "Modulaarisen rakenteen ansiosta kulkutierakenteita voidaan muunnella helposti esimerkiksi prosessiin tulevien muutoksien myötä. Asiakkaan näkökulmasta tämä merkitsee merkittäviä kustannussäästöjä tehtaan elinkaaren aikana," Törmänen lupaa.

Ruostumattomien teräsrakenteiden suunnittelussa hyödynnetään yrityksen kehittämää automatisoitua 3D-suunnittelujärjestelmää. Rakenteet soveltuvat saumattomasti yhteen yrityksen kuumasinkittyjen tuotteiden kanssa, jolloin tehdaskokonaisuuden kulkutieratkaisuista saadaan yhdenmukainen teräslaadusta riippumatta.  

"Yrityksen näkökulmasta tarkasteltuna tuoteperheen laajentaminen ruostumattomiin teräsrakenteisiin on ollut luonnollinen osa kansainvälistä kasvustrategiaa," Törmänen kertoo. "Teräsrakenteiden optimoinnilla olemme voineet minimoida logistiset kustannukset, jolloin kotimaisten markkinoiden lisäksi voimme toimia kilpailukykyisesti kansainvälisillä markkinoilla."  

Toimivat ja turvalliset kulkutiet ja hoitotasot ovat oleelliset tehtaan elinkaaren kannalta. Hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella minimoidaan ikävät ja kalliit työtapaturmat, sekä mahdollistetaan hyvin virtaavat huoltotoimenpiteet. R-tasolla suhtaudumme intohimoisesti työturvallisuuteen ja haluamme taata asiakkaillemme laadukkaan palveluketjun. Erikoistumisen, pitkän kokemuksen ja oman tuotekehityksen ansiosta voimme palvella asiasta monissa kysymyksissä etupainotteisesti - meille turvalliset kulkutiet ovat jokapäiväistä asiaa.

Lisätietoja ja yhteydenotot:

Ville Törmänen

Toimitusjohtaja, OTK, eMBA

R-taso Oy

Puusepänkatu 1

FI-92120 Raahe

Tel. +358 50 3367889

ville.tormanen@r-taso.fi

Suomalaiset haluavat kesäpöytään erityisesti lähellä tuotettuja vihanneksia, marjoja ja kasviksia, selviää Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan tutkimuksesta. Kestosuosikki, uusi peruna, saa kilpailijan muista kasviksista. Marjoissa mansikkaa voittanutta ei ole.

- Kesä on kotimaisten paikallistuotteiden parasta aikaa ja lähiruokaa on tarjolla laajasti. Kasvikset, marjat ja uudet perunat ovat joka vuosi odotettuja ja kysyttyjä herkkuja. Näissä paikallisuus onkin suomalaisille erityisen tärkeää. Kala-, liha- ja kanatuotteiden osalta taas arvostetaan yleisesti kotimaisuutta, kertoo K-supermarket-ketjun johtaja Ari Sääksmäki.

Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus komppaa Sääksmäen kommenttia: kasvikset ja marjat pitävät listan kuuden suosituimman paikallisen ruoankärkeä. Paikallisruokien ykkösenä on kuin onkin uudet perunat. Toista sijaa pitää mansikat. Kolmanneksi eniten suositaan muita vihanneksia ja kasviksia. Vasta kasvimaan antimien jälkeen listalta löytyvät kala, liha ja kana.

Vertailtaessa kasvis- ja liharuokien suosiota, tutkimuksessa näkyy sukupuolikohtaisia eroja. Naiset suosivat keskimääräistä enemmän kasviksia ja marjoja, kun taas miehet pitävät naisia enemmän lihasta, makkarasta ja kalasta.

Paikallisia elintarvikkeita suosimalla halutaan tukea työllisyyttä

Suomalaisen Työn Liiton teettämän bränditutkimuksen mukaan peräti 77 prosenttia suomalaisista suosii paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita aina kuin mahdollista. Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimus puolestaan paljastaa syitä ostopäätösten taustalla.

- Kampanjatutkimuksesta käy ilmi, että paikallisia elintarvikkeita ostamalla halutaan ennen kaikkea tukea paikallisalueen työllisyyttä ja elinvoimaa, Suomalaisen Työn Liiton Merja Mantila kertoo.

Paikallisia elintarvikkeita suositaan myös terveyssyistä: niiden uskotaan olevan puhtaampia ja terveellisempiä. Lisäksi kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tietämään elintarvikkeiden alkuperästä.

- 40 prosenttia suomalaisista suosii paikallista, koska he haluavat tietää, mistä ruoka on päätynyt kauppaan. Tutkimuksemme mukaan myös ympäristöystävällisyys on syy paikallisten elintarvikkeiden suosimiseen, Mantila sanoo.

Mitä paikallisia ruokia suosit kesällä?

77 % uusia perunoita

72 % mansikoita

67 % muita vihanneksia ja kasviksia

56 % tomaattia

51 % salaatteja

40 % muita marjoja

38 % kaloja

25 % lihaa

17 % makkaraa

12 % broileria

Suosin valinnoissani paikallisia tuottajia ja palveluntarjoajia aina kun mahdollista.

77 % täysin samaa tai jonkin verran samaa mieltä

Syy suosia paikallisia elintarvikkeita.

61 % Haluan tukea paikallista työllisyyttä

52 % Haluan tukea alueen taloudellista elinvoimaisuutta

41 % Paikallisten tuotteiden ostaminen on ympäristöystävällistä

40 % Haluan tietää missä elintarvikkeet ovat tuotettu

26 % Saan puhtaampia elintarvikkeita

19 % Saan terveellisempiä elintarvikkeita

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan bränditutkimukseen ja Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Frankly Partnersin toteuttama bränditutkimus tehtiin kvantitatiivisella verkkokyselyllä, jonka kohderyhmänä olivat yli 15-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti. Tiedonkeruu toteutettiin tammikuussa 2016 ja siihen osallistui 1 143 suomalaista. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Lisätietoja:

Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 330 3640, merja.mantila@avainlippu.fi
Hanna Malinen, viestintäpäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 369 4949, hanna.malinen@avainlippu.fi
Ari Sääksmäki, ketjujohtaja, K-supermarket, 050 410 2344, ari.saaksmaki@kesko.fi

Mediassa nostetaan usein esiin Sotaveteraaniliiton suuri omaisuus. Yksittäisen sotaveteraanin saaman riittämättömän palvelun ratkaisuksi esitetään, että liitto voisi myydä yhden sijoitusasuntonsa ja käyttää varat sotaveteraanin palvelun järjestämiseen.

Sotaveteraaniliitto, kuten ei muukaan järjestö voi ottaa hoitovastuuta. Se kuuluu yhteiskunnalle, kunnille ja valtiolle. Sotaveteraaniliitto käyttää sotaveteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä tukemiseen hankitut varat tähän tarkoitukseen.

Sotaveteraaniliiton viime vuoden tulot olivat 1,601 milj. euroa. Ne muodostuivat lehden ilmoitushankinnasta, säätiöavustuksista, raha-automaattiyhdistyksen avustuksesta, lehden tilausmaksuista ja myynnin tuotoista. Viime vuodelta liiton kulut olivat 1,676 milj. euroa. Ne muodostuivat annetuista avustuksista, lehden kuluista, henkilöstökuluista, hallinnon kuluista ja myynnin kuluista.

Liiton taseen loppusumma oli 953 200 euroa ja tulos oli tappiolla 74 994 euroa.

Liiton valtuusto käsitteli toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kevätkokouksessaan 12.5.2016. 

Liiton tilinpäätös 2015 on liitetiedostona. 

Lisätietoja:    Toiminnanjohtaja Markku Seppä

                    markku.seppa@sotaveteraaniliitto.fi

                    puh. (09) 6126 2012 tai 0400 921 332