eWork Barometri on suurin vuosittain toteutettu katsaus pohjoismaisiin IT-, tekniikka- ja johdon konsulttimarkkinoihin. Lokakuussa toteutetun Barometrin mukaan konsulteilla on positiiviset odotukset palveluidensa kysyntään lähitulevaisuudessa. Tuloksien mukaan konsultoinnin hinta on noussut Pohjoismaissa kevään barometristä. Suomessa hintatason odotetaan kuitenkin pysyvän vakaana. 

Kysely toteutettiin lokakuun 2015 aikana ja siihen vastasi yhteensä 1771 konsulttia, jotka jakautuvat maittain seuraavasti: Ruotsi 1263, Suomi 211, Norja 143, Tanska 121, muu (suurin osa Puola) 33. 

Kyselyyn vastanneet ovat optimistisia, että konsultointipalveluiden käyttö tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa. Kokonaisuudessaan 47 prosenttia vastaajista odottaa konsultointipalveluiden kasvavan jonkin verran tai paljon. Suomen osalta 33,6% vastanneista arvioi konsultointipalveluiden käytön kasvavan jonkin verran tai paljon, mikä on linjassa edellisen kyselyn kanssa (31,8%, kevät 2015). 

Samalla markkinoilla on tapahtunut selkeä kysynnän nousu, mikä näkyy myös eWork Nordic Oy:n viimeisen yhdeksän kuukauden liikevaihdon voimakkaassa nousussa. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan kauteen on peräti 48% (julkaistu eWork Scandinavia AB:n osa-vuosikatsauksessa 22.10.2015). 

- ”Työnteon muodot ovat murroksessa ja konsulttiyrittäminen koetaan entistä positiivisempana vaihtoehtona työllistyä. Tämä näkyy myös asiakkaiden positiivisemmassa suhtautumisessa käyttää konsultin asiantuntijuutta tilapäisesti projekteissaan. Samalla konsultoinnin ostamisesta on tullut läpinäkyvämpää ja helpompaa verkostojen avulla.” kertoo Magnus Silén, toimitusjohtaja, eWork Nordic Oy 

eWork Barometrissä kartoitamme näkemyksiä konsultointialan osaamistarpeiden ja työllisyyden kehityksestä sekä yleisesti konsulttien odotuksia konsulttityöltä. Kysely on lähetetty eWorkin 65 000 konsultin verkostolle, jonka lisäksi vastauslinkkiä on jaettu valituissa medioissa. Barometritulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä: barometer.eworknordic.com. 

Lisätietoja antaa: 

Magnus Silén, Toimitusjohtaja, 358 (0) 40 556 3956, magnus.silen@eworknordic.com 

Digitaalisuus on valttia myös äärimmäisessä paineessa ja kuumuudessa kalliota porattaessa. Robit antoi kallioporalle aivot ja sai vastineeksi kilpailukykyisen tuotteen.

<lt>Mitä sitä kieltämään, lempääläinen Robit on esimerkki yrityksestä, jollaisia Suomi janoaa lisää paljon ja nopeasti. Perinteinen teollisuusyritys tuo asiakkailleen lisäarvoa digitaalisuudella. Robitin tuotanto ja tuotekehitys sijaitsevat Suomessa, yritys vie yli sataan maahan ja laatu sekä tuotannon tehokkuus varmistetaan automaatiolla.

Robitin historia juontaa juurensa vuoteen 1985. Yritys suunnittelee, valmistaa, toimittaa ja huoltaa porauksessa käytettäviä kulutusosia. Tuotteita käytetään esimerkiksi tunneliporauksessa, vesikaivojen poraamiseen, kaivosteollisuudessa ja monenlaisissa maanrakennustöissä. Asiakkaina on muun muassa johtavia globaaleja rakennus- ja kaivosalan yrityksiä ja urakoitsijoita. Robitin tuotteet olivat käytössä esimerkiksi Vancouverin ja Sotšin talviolympialaisten rakennustöissä, kuten myös tulevissa Korean olympialaisissa vuonna 2018.

Yritys kasvusuunnassa

”Kehittyvissä maissa kaupungistuminen lisää rakennusporauksen kulutusosien kysyntää. Myös teollistuneissa maissa liikenneverkostojen laajentaminen edellyttää toteutuksessa vaativampia tekniikoita. Kaivostoiminta siirtyy syvemmälle kovempiin olosuhteisiin. Etsimme myös jatkuvasti yritysostokohteita tuotetarjontaamme ja markkinapresenssiä laajentaaksemme. Viiden vuoden päästä tarkoituksemme on edelleen olla kasvava, kansainvälinen ja kannattava yritys”, kertoo toimitusjohtaja Jussi Rautiainen.

Robitin viimeisen kymmenen vuoden liikevaihto on ollut lähes jatkuvassa kasvussa ollen viime vuonna 38 miljoonaa euroa. Henkilöstöä on yhteensä 124 eri puolilla maailmaa. Kasvu on saatu aikaan omin voimin ilman ulkopuolisia sijoituksia. Viime toukokuussa yritys listautui pörssiin tavoitteenaan kasvaa entistä nopeammin.

Älykäs pora syntyy

<lt>Tekesin rahoituksella Robit kehitti, testasi ja patentoi seitsemän vuoden aikana ensimmäisenä maailmassa mittausteknologian, joka mittaa kallioon poratun reiän suoruuden porausprosessin yhteydessä. Poraaja saa välittömästi palautetta porareiän asemasta 3D-mallina ja voi tehdä korjaavan liikkeen seuraavaa reikää porattaessa. Nyt markkinoilla olevilla ratkaisuilla porareiän suoruus voidaan mitata vasta kentän porauksen jälkeen ja kokonaan erillisenä manuaalisena toimenpiteenä. Siitä koituu pidemmän päälle merkittäviä lisäkustannuksia ja viivästyksiä.

Robitin porakruunun älykkään anturin ansiosta panostus ja räjäytys voidaan toteuttaa reiän todellinen asema huomioiden. Se parantaa työturvallisuutta ja vähentää louhinnan kustannuksia tehostuneena tuotantona. Kiviä lentelee vähemmän ympäristöön ja kiviaineksen koko pysyy optimaalisena hallitun räjäytysprosessin ansiosta.

”Olemme kokeneet tässä projektissamme, että Suomesta löytyy huomattava määrä osaamista digitaalisissa ratkaisuissa. Löytämällä ja valjastamalla sopivat osaajat yhteistyöhön myös pk-yritykset voivat saavuttaa merkittäviä tuloksia. Eri yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tiivis yhteistyöprojekti tarjoaa usein myös paremman kasvualustan uusille innovaatioille kuin pelkästään yrityksen sisällä tapahtuva tuotekehitys”, tuotekehityspäällikkö Antti Leino sanoo.

Lisätietoja

Antti Leino
Robit
p. 040 673 4645
antti.leino (at) robit.fi

Kuva: Robit
* * * * * * * * * * * * * * * * * *
Tiedottaja Kaj Nordgren, Tekes
puh. 050 5577 714, kaj.nordgren@tekes.fi

Lisää asiakkaiden tuloksia

Aika: lauantai 7.11.2015 klo 9.00–18.00

Paikka: LapWall Oy:n tehdasalue, Periojantie 3, 92930 Pyhäntä

Suomen suurimmaksi puuelementtitehtaaksi parissa vuodessa kasvanut LapWall avaa juhlallisesti uuden tuotantolaitoksensa Pyhännällä lauantaina 7.11. klo 9.00 alkaen.

Valtionvallan tervehdyksen avajaispäivään tuo pääministeri Juha Sipilä. Pääministeri on tavattavissa LapWallin tiloissa järjestettävässä lehdistötilaisuudessa, jonne median edustajat pääsevät akkreditoitumalla kutsun lopussa olevaan osoitteeseen.

Liikevaihtonsa parissa vuodessa kymmenkertaistanut LapWall vastaa uudella tuotantolaitoksellaan puurakentamisen kasvaneeseen kysyntään. LapWall on tuotantokapasiteetiltaan ja valmistetuissa neliöissä mitattuna Suomen suurin puuelementtitehdas. Uuden 4000 m² tuotantolaitoksen myötä LapWall voi tuottaa jopa 1 km puuelementtiä päivässä.

Päivän aikana tutustutaan LapWallin toimintaan sekä uuteen tuotantolaitokseen ja puuelementtien valmistukseen. Avajaisissa on myös paikalla aito F1-auto sekä ralliautoja. Ohjelman lomassa voi kuvauttaa itsensä jääkiekon Kanada-maljan kanssa sekä tutustua LapWallin yhteistyökumppaneihin. Avajaisissa on lisäksi jaossa tutustumislomia Ukkohalla Villas -lomakohteeseen, joka on rakennettu LapWallin puuelementeistä.

Tuotantolaitoksen avajaispäivä huipentuu klo 17.00 alkavaan ilotulitukseen, josta vastaa Suomen Ilotulitus Oy.

Avajaisissa on kahvitarjoilu klo 9.00 alkaen sekä lounas klo 12.00.

Jakelukeskuksen tuotevarasto kasvoi 100 prosenttia

2. marraskuuta 2015 Distrelec Group on avannut uuden pääjakelukeskuksen Hollantiin ´s-Hertogenboschiin voidakseen palvella suomalaisia asiakkaitaan entistä paremmin.

Pääjakelukeskuksen avaaminen tukee Elfa Distrelecin tavoitetta tarjota asiakkailleen entistä kattavampi tuotevalikoima parhaalla ja nopeimmalla mahdollisella tavalla. Jakelukeskuksen tuotevarasto on nyt kaksinkertainen ja tämän lisäksi Elfa Distrelec on kasvattanut valikoimaansa 50 000:lla uudella tuotteella. Näiden tuotteiden tilaus uudistetusta verkkokaupasta on helppoa ja nopeaa. Verkkokaupan valikoiman selailu on helppoa, sillä tuotteita voi tarkastella hakusivuilla tuoteperheittäin tai tuotteiden  teknisten ominaisuuksien perusteella. Lisäksi useat tuotekategorioiden sekä hakutulosten suodattimet tekevät oikean tuotteen löytämisestä helpompaa kuin koskaan ennen.

Elfa Distrelecin suomalainen verkkokauppa www.elfadistrelec.fi on täysin uudistettu paremman palvelun ja kattavamman tuotevalikoiman tarjoamiseksi. Useat suodatinvaihtoehdot niin tuotekategorioille kuin hakutuloksillekin, sekä tuotteiden vertailu tekevät päätöksenteon yksinkertaisemmaksi kuin aiemmin. Mahdollisiin kysymyksiin saa vastauksia ilmaisesta teknisestä asiakastuesta, joka auttaa, antaa suosituksia ja opastaa. Verkkokaupan uusien ja kehittyneiden ominaisuuksien myötä ostokokemus on aiempaa parempi, mikä johtaa korkeampaan asiakastyytyväisyyteen ja kannattavuuteen.

Uudistetusta suomenkielisestä verkkokaupasta tilatut tuotteet toimitetaan asiakkaille Elfa Distrelecin puoliautomaattisen pääjakelukeskuksen hyllyiltä. Pääjakelukeskuksesta lähetetään päivittäin 18 000 samana päivänä tilattua tuotetta. Jakelukeskus on yli kolmen jalkapallokentän kokoinen, mikä mahdollistaa sen, että Elfa Distrelec voi jatkuvasti lisätä tuotekatalogiinsa uusia tuotteita.

“Asiakkaidemme palveleminen, heidän tarpeisiinsa vastaaminen nopeimmalla ja luotettavimmalla tavalla sekä laajemman tuotevalikoiman tarjoaminen ovat liiketoimintamme ydin. Verkkokauppamme valikoiman selailu on nyt helppoa ja siellä on useita hakuasetusvaihtoehtoja”, kertoo Distrelec Group Inc:n toimitusjohtaja Neil Harrison. “Erilaiset suodattimet, työkalut, luokittelut sekä tuotteiden vertailumahdollisuus ovat nyt osa ostokokemusta, kuten myös reaaliaikainen tekninen tuki, mikä opastaa asiakkaita valitsemaan oikean tuotteen”.

Lisätietoa: www.elfadistrelec.fi

Elfa Distrelec Contact Finland
Elfa Distrelec Oy
Pitäjänmäentie 14
00380 Helsinki
Phone +358 9 560 500
Fax +358 9 560 50 100
www.elfadistrelec.fi
tilaukset@elfa.se

Distrelec Media contact
Distrelec Group Inc.
Marketing Communications - Johanna Walser
Grabenstrasse 6
CH-8606 Nänikon
T: +41 44 944 98 74
E-Mail: johanna.walser@distrelec.com
www.distrelec.com

Kittilän kaivoksella havaittiin 14. syyskuuta rutiinitarkastuksen yhteydessä, että NP3-rikastushiekka-altaan vieressä olevaan ojaan oli vuotanut puhdistettua prosessivettä. Tämän jälkeen havaittiin, että vesi vuotaa altaan pohjassa olevan bitumikermin kautta. Aluksi vuodon määrä oli noin 350 kuutiometriä tunnissa (m3/h). Vuotoa ryhdyttiin tukkimaan ajamalla moreenia altaan pohjalle, ja nyt vuoto on saatu pienenemään niin, että se on noin 250 kuutiometriä tunnissa. Vesivuoto ympäristöön saatiin loppumaan 36 tunnin kuluessa sen havaitsemisesta, jolloin kaikki vuotovesi kerättiin ja pumpattiin takaisin ojasta NP3-altaaseen tai vedenhallintajärjestelmään.

Veden laadun hallinta

Vuotaneen veden laatu oli ympäristöluvan määräysten mukainen ja siten päästettävissä ympäristöön.  Normaalitilanteessa tämä vesi joko lasketaan ympäristöön tai käytetään uudelleen prosessivetenä rikastamolla. Arviomme mukaan vettä laskettiin ympäristöön noin 30 % enemmän kuin sitä muutoin olisi ympäristöluvan mukaan laskettu syyskuussa.

Yhtiö ilmoitti vuotohavainnostaan Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Läheisen Seurujoen veden laatua tarkkailee ja vuodon vaikutuksia jokeen arvioi kaivosyhtiön ulkopuolinen yritys. Tutkimusten ja tehostetun tarkkailun mukaan puhdistetun prosessiveden lisääntynyt määrä ei ole vaikuttanut Seurujoen veden laatuun.

Lapin ELY-keskukselle ja patoviranomaisille (Kainuun ELY-keskus) esitettiin suunnitelma korjaavista toimenpiteistä, joihin kuului vuotoalueen tukkiminen moreenilla. Moreenin ajo aloitettiin, mutta se on nyt keskeytetty siihen saakka, kunnes altaan vedenpintaa saadaan laskettua niin paljon, että päästään turvallisesti jatkamaan korjaavia toimenpiteitä. Altaan vedenpinnan alentamiseksi Kittilän kaivos pyysi viranomaisilta lupaa saada pumpata altaasta puhdistettua prosessivettä ylimääräisenä juoksutuksena viiden viikon ajan lokakuun lopusta marraskuun loppuun. Viranomaisten päätöksen jälkeen ylimääräiset juoksutukset alkoivat 23. lokakuuta.

Tämän lisäksi Kittilän kaivos on aloittanut veden pumppaamisen NP3-altaasta uuteen vesivarastoaltaaseen, joka valmistui syksyllä 2015. Tarkastettuaan uuden vesivarastoaltaan viranomaiset antoivat kaivosyhtiölle altaan käyttöönottoluvan 30. lokakuuta, minkä jälkeen vettä alettiin välittömästi pumpata siihen. Tällä tavalla NP3-altaan veden pinta saadaan alemmaksi, jolloin sen korjaustoimenpiteitä voidaan jatkaa turvallisesti.

Korjaavat toimenpiteet

Havaittuaan vuodon 14. syyskuuta Agnico Eagle aloitti välittömät korjaustoimenpiteet. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat seuraavat asiat:

• NP3-altaan vieressä olevaan ojaan rakennettiin pato, jonka tarkoituksena on estää vesivuoto ojasta pintavalutuskentälle. Padon taakse asennettiin pumput, joilla vesi pumpattiin takaisin altaaseen. Tilanne saatiin kokonaan hallintaan 16. syyskuuta 36 tunnin kuluessa vuodon havaitsemisesta.
• Sukeltaja tarkasti altaan tarkoituksenaan paikantaa vuotokohta altaassa.
• Moreenia ajettiin altaaseen alueelle, jossa vuoto oli havaittu. Tämän seurauksena vuodon määrä saatiin alenemaan noin 30 % muutaman päivän kuluessa.
• Allasta tutkittiin tavoitteena saada selville vuodon lähde ja sen mahdolliset vaikutukset läheiseen Seurujokeen.
• Moreenin ajo altaaseen on keskeytetty tilapäisesti siihen saakka, kunnes altaan vedenpintaa saadaan laskettua niin paljon, että työskentely työkoneilla on turvallista. Kun altaan vedenpinta on laskenut noin 3,5 metriä, päästään työskentelemään kivirampille, joka toimii moreenin ajossa tarvittavien työkoneiden alustana.
• Vettä pumpataan takaisin altaaseen niin kauan kuin vuoto jatkuu.

Yhtiön omien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden muodostama työryhmä laatii yksityiskohtaisen suunnitelman pysyvän ratkaisun aikaansaamiseksi.

On tärkeää huomata, että padon rakenteellinen vakaus ei ole missään vaiheessa ollut uhattuna. Vuodon havaitsemisesta lähtien 14. syyskuuta Agnico Eagle on pitänyt säännöllisesti yhteyttä padon suunnitelleeseen suunnittelutoimistoon sekä viranomaisiin. Lisäksi ulkopuolinen taho suoritti altaan virallisen tarkastuksen heinäkuussa 2015 eikä tarkastuksessa havaittu mitään vuodon lähteeseen viittaavaa.

Agnico Eagle jatkaa tilanteen tarkkailua ja pysyvien korjaustoimenpiteiden suunnittelua läheisessä yhteistyössä myös viranomaisten kanssa.

Lisätietoa

Toimitusjohtaja Ingmar Haga, Agnico Eagle Finland Oy, puh. 040 700 3518, sähköposti: ingmar.haga@agnicoeagle.com

Kaivosteollisuus ry ottaa käyttöön Kanadassa kehitetyn kaivosalan vastuullisuusjärjestelmän TSM:n. Järjestelmän avulla Suomen kaivostoimijat kehittävät menettelytavat sosiaalisille ja ympäristöön liittyville asioille. Kanadan kaivosjärjestön (Mining Association of Canada) kehittämä TSM-järjestelmä otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön Kanadan ulkopuolella. Sopimus järjestelmän käytöstä allekirjoitettiin Kittilässä Fennoscandian Exploration and Mining (FEM) – konferenssissa 3. marraskuuta.

Kaivosteollisuus ry päätyi valinnassaan TSM (Towards Sustainable Mining) – järjestelmään sen edistyneisyyden vuoksi. TSM:n avulla kehitetään kaivostoiminnan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta ja sitä kautta lisätään toiminnan hyväksyttävyyttä Suomessa. TSM:stä on kehitetty Kestävän kaivostoiminnan verkoston toimesta Suomen olosuhteisiin sovellettava Kaivosvastuujärjestelmä, jota on täydennetty vesienhallintaa ja kaivoksen sulkemista koskevien arviointiperusteiden osalta.

– TSM on osoittanut toimivuutensa Kanadassa. Kaivosteollisuus ry uskoo, että TSM on hyödyllinen apuväline, kun kaivosyhtiöt kehittävät tulevaisuudessa vastuullisuusraportointiaan, Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtaja Markus Ekberg toteaa.

Kanadan kaivosjärjestö antaa TSM-järjestelmänsä vapaasti muiden maiden käyttöön. MAC haluaa nostaa kaivosalan hyväksyttävyyttä sosiaalisissa ja ympäristöön liittyvissä asioissa, etenkin läpinäkyvyydessä ja vastuullisuudessa.

– Olemme tyytyväisiä, että Kaivosteollisuus ry valitsi TSM:n. Kaivosteollisuus ry yhdessä muiden sidosryhmien kanssa tutki kahden vuoden ajan eri vaihtoehtoja, joilla kaivosalan toimintaa voidaan kehittää. Tämä on merkittävä tunnustus TSM-järjestelmälle, josta voi tulla alan johtava vastuullisuusjärjestelmä maailmassa, MAC:n johtaja Pierre Gratton sanoo.

Suomessa TSM:n käyttöönottoa ohjaa ja seuraa Kestävän kaivostoiminnan verkosto.

– Kaivosteollisuus ry:n ja MAC:n sopimus on hyvä uutinen Kestävän kaivostoiminnan verkostolle, ja samalla ensimmäinen askel vastuullisuusjärjestelmän käyttöönotossa. Uskon, että valtaosa kaivosyhtiöistä ottaa järjestelmän käyttöön lähivuosina, sanoo Eero Yrjö-Koskinen, Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri.

Lisätietoja TSM:n suomalaisesta versiosta suomeksi www.kaivosvastuu.fi ja TSM:stä yleisesti englanniksi www.mining.ca

Lisätietoja:

Eero Yrjö-Koskinen,
Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri
(358) 50 347 8778
eyk@kaivosvastuu.fi

Pekka Suomela,
Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja
(358) 50 533 2848
pekka.suomela@teknologiateollisuus.fi

Jessica Draker,
Director of Communications, The Mining Association of Canada
(613) 233-9392 x225
jdraker@mining.ca
(klo 16-24 Suomen aikaa, haastattelut englanniksi)

Suomalainen puhtaan ja terveellisen sisäilman laitteita ja palveluita tarjoava Lifa Air sekä kiinalainen kulutuselektroniikan valmistaja Edifier ovat perustaneet Kiinan Dongguaniin ”Lifa Air (Dongguan) Air Purification System Co Ltd”- yhteisyrityksen, joka valmistaa ilmanpuhdistimia kuluttajamarkkinoille. Laitteet perustuvat Lifa Airin ilmanpuhdistimiin myönnettyihin patentteihin. Yhteistyöyrityksen omistus jakautuu Edifier Ltd. 70 % ja Lifa Air 30 %.

”Tuotteitamme on myyty 25 vuoden aikana yli sataan maahan, ja niitä on käytetty lähinnä julkisissa rakennuksissa, liikerakennuksissa sekä teollisuudessa. Havaitsimme, että teknologiamme soveltuisi myös kiinalaisten kotitalouksien käyttöön ja päätimme tutkia mahdollisuuksiamme”, kertoo Lifa Airin perustaja, Aasian aluejohtaja Vesa Mäkipää.

“Päädyimme nopeasti johtopäätökseen, ettei yrityksellämme ole yksin riittävästi resursseja Kiinan markkinoille pyrkimiseen. Tämän johdosta osallistuimme Golden Bridge/Finpron sekä TEKESin järjestämiin pääomasijottajatapaamisiin viime vuoden loppupuolella. Olen hyvin kiitollinen Team Finlandille, joka auttoi meitä löytämään kuluttajamarkkinaamme erinomaisesti sopivan teollisen partnerin Edifierin, jonka kumppanina olemme saaneet ovet auki merkittävimpiin myyntikanaviin Kiinassa. Yhteistyön tuloksena valmistetut ensimmäiset ilmanpuhdistimet lanseerattiin Pekingissä pidetyssä Joint Venture -tapahtumassa 12.10.2015. Tapahtumaa kunnioittivat läsnäolollaan Suomen uusi Kiinan suurlähettiläs Marja Rislakki sekä Tekesin ja Finpron paikallinen johto”, Mäkipää jatkaa.

”Tietoisuus sisäilman laadusta on valtavassa kasvussa maailmalla. Älykkäät ilmanpuhdistimet mahdollistavat reaaliaikaisen sisäilman laadun mittauksen sekä automaattisesti toimivan sisäilman puhtauden optimoinnin. Tällaiselle ratkaisulle on Kiinassa selkeä tarve. Tuotteidemme vastaanotto kiinalaisessa mediassa on ollut erittäin innostunutta ja positiivista. Saamiemme kyselyjen perusteella myös kuluttajat ovat innostuneita mahdollisuudesta saada reaaliaikaista tietoa sisäilman laadusta ja sen parantamisesta ilmanpuhdistajillamme”, kertoo LIFA Airin myyntijohtaja Johan Brandt.

Järjestelmä toimii myös mobiilisovelluksella

LIFA-ilmanpuhdistinjärjestelmä koostuu ilmanpuhdistimesta ja LIFASmart-älymonitoriyksiköstä, joka mittaa jatkuvasti sisäilman pienhiukkasten, formaldehydin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrää sekä ilman hiilidioksidipitoisuutta. Yksikkö ohjaa automaattisesti ilmanpuhdistimen toimintaa näiden parametrien perusteella. Lisäksi ilmanlaatua voidaan seurata ja laitetta ohjata puhelimeen ladattavan sovelluksen avulla.

LIFAsmart on henkilökohtainen ilmanlaadun mittari sekä ilmanpuhdistimen ohjain

LIFAsmart mittaa henkilökohtaista ilmanlaatua kuten sykemittari käyttäjänsä pulssia. LIFAsmart –yksikön avulla käyttäjä pystyy todentamaan ilman laadun missä tahansa: kotona, ajoneuvossa tai työpaikalla. Laite mittaa reaaliaikaisesti sisäilman laatua keskeisillä parametreilla ja ohjaa ilmanpuhdistinta automaattisesti. Mittaustulokset voi lukea myös erikseen ladattavasta mobiiliapplikaatiosta, jolla pystyy myös ohjaamaan ilmanpuhdistinta.

Osa uusista ilmanpuhdistimista on sisäilmaa kierrättäviä laitteita ja osa sekoittaa raikasta ulkoilmaa sisäilman kanssa varmistaen riittävän raikkaan ilman saannin, joka siis tulee lämmitettynä ja puhdistettuna LAF500 yksikön kautta.

Nyt perustetun yhteistyöyrityksen vuosituotantokapasiteetti on 500,000 yksikköä ilmanpuhdistimia, 500,000 yksikköä autojen ilmansuodattimia sekä 5,000 yksikköä ilmanpuhdistimia IV-koneisiin.

”Tällaiselle ratkaisulle on selkeä tarve etenkin Kiinassa, jossa suurimmassa osassa taloja ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Ratkaisu sopii mainiosti Suomessakin esimerkiksi kiinteistöihin joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Näissä kärsitään raikkaan ilman tai hapen puutteesta, ” Brandt toteaa.

”Lifa Airin tulevaisuus näyttää hyvin lupaavalta, sillä puhtaan sisäilman tarve on valtava ja LIFASmart -älymonitorista voi jatkossa tulla koko kodin elektroniikan keskus,” Brandt tiivistää.

Lisätietoja:

Johan Brandt                                                 Vesa Mäkipää
Myyntijohtaja                                                Aasian aluejohtaja
040-5448282                                                 +852 91788738        
johan.brandt@lifa.net                                     vesa.makipaa@lifa.net

Liite 1.  Lifa Air ja Edifier JV:n yhteenveto
Liite 2.  Lifa Air Uutuustuotteiden tekniset ominaisuudet
Liite 3.  Kuvapankki https://www.dropbox.com/sc/8e4dj8owh0hsmb6/AACQMXyZ--yLutGtHi9TaOcja

YLE on tänään uutisoinut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Matti Liskin tutkimuksesta, joka käsittelee valtioiden tukeman tuulivoiman vaikutusta pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Professori Liskin mukaan vaarana on, että pitkällä aikavälillä kehitys johtaa välttämättömien investointien tyrehtymiseen ilman valtioiden tukea.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarisen mukaan professori Liskin esiin nostama huoli on aiheellinen. Jo nyt Euroopassa on nähty, miten massiiviset tukijärjestelmät ovat rapauttaneet markkinoiden toimivuuden. Monet markkinaehtoiset investoinnit ovat tulleet kannattamattomiksi ja valtaosa tuotantoinvestoinneista perustuu jo nyt Euroopassa erilaisiin poliittisiin tukijärjestelmiin.

Liskin tutkimuksessa on arvioitu, että tuulivoiman tukijärjestelmät voisivat laskea sähkön hintaa markkinoilla yhtä paljon tai jopa enemmän, kuin tukijärjestelmän aiheuttamat kustannukset olisivat.

Samanlaisia tutkimustuloksia on esitetty aiemminkin mm. Saksan ja Tanskan osalta. Käytännön kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että uusiutuvan energian tukijärjestelmät ovat tulleet sekä sähköasiakkaille että kansantalouksille varsin kalliiksi. Saksassa ja Tanskassa sähkön hintatasot ovat EU-maiden korkeimmat, peräti kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.

Ongelmana teoreettisissa tutkimuksissa on usein, että niissä ei ole otettu huomioon tukijärjestelmien tai muiden poliittisten toimien pidempiaikaisia vaikutuksia markkinoiden ja tuotantorakenteen muuttumiseen eikä näistä aiheutuviin hinta- ja kustannusmuutoksiin.

Naukkarinen pitää tärkeänä, että laaja-alaista tutkimusta ja keskustelua sähkömarkkinoiden toimivuudesta ja erilaisten ratkaisujen vaikutuksista markkinoiden toimintaan ja sähkön hintaan jatketaan.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 050 60 772

Metsäalalle on saavutettu työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen palkkaratkaisu.

Palkkoja korotetaan ensi joulukuun alusta tai sitä lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 18,67 euroa kuukaudelta tai 11 senttiä tunnilta, ellei työkohtaisten palkkojen korotus johda suurempaan palkankorotukseen.

Niitä palkkoja, jotka eivät korotu työkohtaisten palkkojen korotuksella, korotetaan puolella prosentilla. Samaa menettelyä käytetään paikallisesti sovittuihin urakka- ja muihin hinnoitteluihin, jotka eivät perustu sopijapuolten käyttämiin tuotoslukuihin.

Ratkaisu sisältää tarkistukset moottori- ja raivaussaha-, työväline-, vuoro- ja yötyökorvaukseen sekä korvauksiin kulkemisesta jalan, soutaen, hiihtäen tai polkupyörällä ja luottamushenkilöiden palkkioihin.

Metsäalan työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Maaseudun Työnantajaliiton, Metsäteollisuus ry:n, Yksityismetsätalouden Työnantajien jäsenten ja Metsähallituksen palveluksessa puutavaran valmistuksessa, metsänhoito- ja metsänparannustöissä, muissa metsätöissä, uittotöissä sekä näihin liittyvissä tehtävissä työskentelevien työsuhteisiin.

Työehtosopimuksen piirissä on noin 3 500 työntekijää. Sen voimassaoloaika on 1.12.2013–31.1.2017.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jari Nilosaari, puhelin 0400 872 641.

Työehtosihteeri Harri Häkkinen, puhelin 0400 386 753.

Ulvilalainen Cimcorp on kehittänyt Tekesin rahoituksella uudentyyppisen, entistä suorituskykyisemmän ja energiatehokkaamman robottijärjestelmän raskaalle teollisuudelle. Robotit, niitä ohjaavat ohjelmistot ja automaatiojärjestelmät ovat korkeaa teknologiaa, jota ei helposti kopioida ja jolle on globaalia kysyntää.

Sitkeä mielikuva roboteista kävelevinä keinoihmisinä on peräisin tšekkiläisen kirjailijan Karel Capekin näytelmästä vuodelta 1922. Robotteja valmistava teollisuus käynnistyi Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa, jolloin General Motors ensimmäisenä maailmassa otti käyttöön robotin autotehtaallaan. Autoteollisuus on keskeinen robotiikan soveltaja nykyäänkin – monien muiden teollisuudenalojen ohella.

Suomalainen robottiteollisuus käynnistyi 1970-luvun puolivälissä, jolloin Rosenlewin tehtaan automaatio-osasto sai ensimmäisen robottitilauksen. Tästä alkaa tarina Cimcorpista, joka kokee tällä hetkellä vahvaa nousua globaalina teollisuuden robottien ja niihin liittyvien automaatiojärjestelmien toimittajana.

Kuvaputkista raskaampaan teollisuuteen

Pitkään Cimcorpin robottien pääasiallinen sovelluskohde oli kuvaputkituotanto. Kuvaputkituotannon alkusysäyksenä olivat Suomen valtion kuvaputkitehdas Valcon tilaukset. Vähitellen Cimcorpin asiakaspiiri laajeni sekä maantieteellisesti että toimialoiltaan. Ensimmäiset kaupat Yhdysvaltoihin syntyivät 1980, ja Kiinan valloitus alkoi runsaat kymmenen vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen yhtiö laajeni nopeasti kansainväliseksi kuvaputkiteollisuuden robottivalmistajaksi.

”Painavien kuvaputkien käsittely oli ihmiselle hankalaa, mistä syystä robottien käyttö oli siinä tuotannossa järkevää. Tämä buumi jatkui aina vuosituhannen vaihteeseen eli siihen asti, kun kuvaputkitelevisioita maailmalla valmistettiin”, kertoo Cimcorpin teknologiajohtaja yrki Anttonen.

Viime kymmenen vuoden kuluessa robottitoimitukset ovat laajentuneet entistä selkeämmin kokonaisten järjestelmien toimituksiksi. Tätä kehitystä tukee Cimcorpin siirtyminen viime syksynä japanilaisen Murata Machinery -yhtiön omistukseen.

”Kokoonpanemamme robotit muodostavat tyypillisesti noin puolet projektimme arvosta. Loppu koostuu järjestelmän muista osista, esimerkiksi kuljettimista sekä kokonaisuuden osat yhteen sitovasta ja kokonaisuutta ohjaavasta ohjelmistosta. Ohjelmistot suunnittelemme ja toteutamme talon sisällä. Osa alihankkijoistamme on Suomesta, mutta nykyään yhä enemmän myös muualta Euroopasta ja Aasian maista.”

Rengas- ja elintarviketeollisuus asiakkaina

Vuosikymmenten ajan robotiikassa tarvittavaa insinööritaitoa kehittänyt Cimcorp on viime aikoina panostanut erityisesti ohjelmisto-osaamiseen. Se on Jyrki Anttosen mukaan ehkä vaativin osa-alue roboteille otollisissa käyttökohteissa, kuten rengas- ja elintarviketeollisuudessa.

”Rengasteollisuudessa robotiikkaa tarvitaan rengasaihioiden ja renkaiden välivarastointiin. Tämä muodostaa olennaisen osan Cimcorpin kehittämää Dream Factory -konseptia, joka automatisoi tehtaan aina raaka-aineiden käsittelystä lähetyslaiturille asti.”

Rengasteollisuudessa sovellettava robotiikka on käyttökohteena kohtuullisen uusi, mutta erittäin ripeästi merkittäväksi kasvanut. Se jalostui elintarviketeollisuuden ratkaisujen pohjalta niin, että robottien tartuntaelin oli suunniteltava ”robotoitavan” tuotteen ehdoilla uusiksi.

Cimcorpin robotit ovat niin sanottuja portaalirobotteja, joiden työskentelyalue on perinteistä teollisuusrobottia huomattavasti suurempi. Portaalirobotti kykenee liikkumaan XYZ-suunnissa noin sadan metrin pituudelta, kymmenen metrin leveydeltä ja kolmen metrin korkeudelta. Cimcorp on lisäksi jatkokehittänyt robottejaan muun muassa vaihtamalla runkomateriaalin teräksestä alumiiniin ja syöttämällä robotin jarrutusenergian takaisin sähköverkkoon.

Satsaukset ovat kantaneet viime aikoina tuottoisaa hedelmää; kesäkuussa Cimcorp solmi historiansa suurimmat kaupat kiinalaisen rengasvalmistajan Qingdao Sentury Tiren kanssa. Lähes 30 miljoonan euron arvoiseen toimitukseen sisältyy yli 20 portaalirobottia vaunuineen, automaattinen korkeavarasto ja Cimcorpin ohjelmisto, jonka avulla kokonaisuus integroidaan yhdeksi järjestelmäksi.

Ihmisen ja robotin yhdistelmäkin mahdollinen

Robottien käyttö on tullut jäädäkseen kaikessa sellaisessa teollisessa tuotannossa, jossa ihminen joutuisi työskentelemään vaaralle alttiina tai muuten hankalissa oloissa. Myöskään silloin, kun robotin mahdollistamalla suuremmalla tarkkuudella on merkitystä, ihmistyö tuskin palaa robotin korvaajaksi.

Toisaalta robotiikan soveltaminen on tuonut vauraimpiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin, takaisin teollisuutta, joka välillä oli siirtynyt halvemman työvoiman maihin.

Vaikka robotiikan soveltaminen kiistattomasti vähentää fyysisen ihmistyön tarvetta, kokonaan se ei sitä korvaa. Järjestelmät ovat hyvin pitkälle automatisoituja, mutta ne eivät silti toimi täysin ilman ihmistä.

”On hyvin todennäköistä, että piankin näemme myös sellaisia sovelluksia, joissa robotti tekee ihmisen kanssa vielä läheisempää yhteistyötä, esimerkiksi ojentamalla ihmiselle tämän tarvitseman osan”, Jyrki Anttonen visioi.

Lisätietoja

Jyrki Anttonen
Cimcorp
p. 044 554 9804
jyrki.anttonen@cimcorp.com

Teksti: Vesa Tompuri
Kuva: Cimcorp
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Tiedottaja Kaj Nordgren, Tekes
puh. 050 5577 714, kaj.nordgren@tekes.fi

Lisää asiakkaiden tuloksia

Vasta eilen vahvasta tuloksentekokyvystä ja voitollisen tuloksensa selvästä parantumisesta viime vuoteen nähden viestinyt Metsä Group ilmoitti tänään arviolta 60 henkilön vähennystarpeeseen tähtäävien yt-neuvottelujen käynnistämisestä Metsä Woodin kerto- ja vaneritehtailla. Ilmoitus yt-neuvotteluista otettiin puheenjohtaja Jari Nilosaaren mukaan Puuliitossa vastaan typertynein ja epäuskoisin tunnelmin.

– Metsä Group kertoo tähtäävänsä: ”tuotannon erinomaisuuden edelleen parantamiseen osana teollisen tehokkuuden strategiaa ja joustavuuden lisäämiseen työvoiman käytössä kotimaisilla tuotantolaitoksilla.” Jos on ay-liikettä moitittu osin ansiostakin nomenklatuurasta, osataan sitä näköjään konsernitasollakin kieltä kääntää.

– Todellisuudessa työvoiman joustava käyttö edellyttää työvoiman riittävän määrän, mutta Metsä Group operoi tavoiteorganisaationsa käyttöönottamisessa tämän riman alapuolella. Henkilökunnan vähentämisellä ei näin ollen ole nähtävissä yhteyttä työvoiman joustamiseen. Sitä vastoin kysymys on hiostamisesta eli siitä, että alati kiristyviin tulostavoitteisiin yritetään vastata entistä pienemmällä henkilökunnalla, Nilosaari kommentoi perjantaina 6. marraskuuta.

Ilmoitettu henkilöstön vähennystarve on Puuliiton jäsenkuntaa ajatellen Punkaharjun kerto- ja vaneritehtaalla 35 ja Suolahden vaneritehtailla 25. Nilosaaren arvion mukaan yt-neuvottelut voitaisiin toteuttaa Metsä Groupin organisaatiossa ilman suoria irtisanomisia.

– Metsä Groupille ei pitäisi olla minkäänlainen ongelma joustaa tavoitteestaan toteuttaa henkilöstövähennys ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä niin, että henkilökunnalle tarjoutuisi mahdollisuus siirtyä konsernissa uusiin tehtäviin myös käynnissä olevia kiitoksen arvoisia investointeja ajatellen.

– Pelkästään luonnollinen poistuma toimii isoissa taloissa tyypillisesti melko tehokkaasti, minkä päälle aikalisän ottaminen henkilöstöjärjestelyjä varten ei kokonaisuutta juuri muuksi muuttaisi. Samalla tehtaat ja työyksiköt saisivat enemmän aikaa sopeutua muutoksiin.

– Kun Metsä Groupin sijoitetun pääoman tuotto huitelee yli 14 prosentissa, on inhimillisen näkökulman huomioon ottamiselle varmasti tilaa, jos niin vain halutaan toimia, Nilosaari arvioi.

Lisätietoja: Puheenjohtaja Jari Nilosaari, puh. 0400 872 641.

Huoltovarmuuskeskus myy viljaa ja käynnistää tätä varten tarjouskilpailun. Myytävä viljamäärä sisältää vehnää noin 42 000 tn ja ohraa noin 4 000 tn. Myytävästä viljasta on muodostettu kauppaeriä, joista tarjouksia pyydetään. Kauppaeriä koskevat tiedot (esim. sijainti, laatu, määrät) ovat luottamuksellisia. Tarjouskilpailuun osallistumista harkitsevien on toimitutettava Huoltovarmuuskeskukseen allekirjoittamansa salassapitositoumus ennen kauppaerätietojen luovuttamista. Salassapitositoumus on tulostettavissa Huoltovarmuuskeskuksen kotisivuilta www.huoltovarmuus.fi. Salassapitositoumus toimitetaan osoitteeseen Huoltovarmuuskeskus, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 HELSINKI tai sähköpostitse kirjaamo@nesa.fi. Salassapitositoumus annetaan kerran. Jo aiemmin salassapitositoumuksen antaneille kauppaerätiedot luovutetaan automaattisesti kahden arkipäivän kuluessa tarjouskilpailun avaamisesta.

Tarjouskilpailu avataan 9.11.2015 ja saapuneet tarjoukset käsitellään tarjouskilpailun päätyttyä.

Voidakseen osallistua tarjouskilpailuun, on tarjouksen tekijän asetettava ennakkoon Huoltovarmuuskeskukselle vakuus suhteessa tarjottuun viljamäärään. Vakuuden suuruus on 15 euroa/tn. Huoltovarmuuskeskus ilmoittaa tarjouskilpailuun osallistuneille tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Ohjeet ja ehdot tarjouskilpailuun osallistumiselle ovat nähtävissä Huoltovarmuuskeskuksen kotisivuilla www.huoltovarmuus.fi. Pyynnöstä Huoltovarmuuskeskus voi myös toimittaa tarjouskilpailua koskevat ohjeet.

Kirjallisen tarjouksen tulee olla toimitettuna Huoltovarmuuskeskukselle 23.11.2015 klo 12 mennessä. Myöhästyneet tai ehtojen vastaiset tarjoukset tulevat hylätyiksi. Osoite on Huoltovarmuuskeskus, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 HELSINKI tai sähköpostitse kirjaamo@nesa.fi.

Tarkempia tietoja antaa tarvittaessa valmiusasiamies Juha Mantila, sähköposti juha.mantila@nesa.fi.

Vakuuden asettamista koskevissa kysymyksissä tietoja antaa talouspäällikkö Tuomo Mäenpää, sähköposti tuomo.maenpaa@nesa.fi.

Kaukolämmitetyn rakennuskannan keskimääräinen ominaiskulutus on pienentynyt kymmenen edeltävän vuoden aikana reilusti yli kymmenen prosenttia. Kaukolämmön käyttöä on helppo vähentää tekemällä järkeviä säästötoimia, koska se on käyttäjälleen yksinkertainen lämmitysmuoto.  

Kaukolämpö myös mahdollistaa asiakkailleen yksinkertaisen tavan hyödyntää enenevässä määrin uusiutuvia energialähteitä. Kiinteistön itsensä ei tarvitse investoida omaan energiantuotantoon, kun kaukolämpöyritys tekee valinnan ja investoinnit asiakkaan puolesta.

Kaukolämpö tuotetaan entistä useammin vihreästi

Kaukolämpöä tuotettiin viime vuonna 34,7 TWh Energiateollisuus ry:n (ET) kaukolämpöyrityksiltä keräämän tilastotiedon mukaan. Yhteistuotantona sähkön kanssa siitä tuotettiin 25,2 TWh. Määrä oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Myös yhteistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta laski, osuus oli nyt 72 prosenttia.

Puun ja muiden biopolttoaineiden käyttö on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun alusta lähtien. Puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus nousi yli 31 prosentin vuonna 2014.

Kun mukaan lasketaan teollisuuden ylijäämälämpö ja isojen lämpöpumppujen tuotto, hiilineutraalin kaukolämmön tuotannon osuus nousi jo 34 prosenttiin. Suurilla kaukolämpöverkkoon kytketyillä lämpöpumpuilla ja lämpökeskusten savukaasujen lämmön talteenottolaitteilla tuotettiin 1000 GWh (miljardi kilowattituntia) lämpöä vuonna 2014. Tämä vastaa noin 65.000 uuden omakotitalon lämmitysenergian tarvetta.

Lämmin sää säästänyt kaukolämpökustannuksia tänäkin vuonna

Kaukolämmön kulutus on jäänyt normaalia noin 10 prosenttia alhaisemmaksi kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Lämmityskuukaudet ovat olleet normaalia lämpöisempiä viimeksi kulunutta lokakuuta lukuun ottamatta.

Kerrostalossa asuvalle perheelle lämmin sää on tarkoittanut 54 euron säästöä Suomen keskimääräisellä kaukolämmön hinnalla, omakotiasukkaalle 101 euron säästöä arvioituun verrattuna. Asukkaan eurosäästöt riippuvat paikallisen kaukolämpöyrityksen hinnasta, johon vaikuttavat mm. niiden käyttämät polttoaineet.

Vuoteen 2014 verrattuna kaukolämmön käyttö on jäänyt noin 2 prosenttia pienemmäksi.

Linkit: Kaukolämpötilasto 2014 ja Kaukolämpö 2014 graafeina

Liite: Kaukolämmön käyttö kuukausittain

Energiateollisuus ry laatii Suomen kaukolämpötoiminnasta vuosittain kattavan tilastojulkaisun, jossa julkaistaan yritys- ja kuntakohtaiset tiedot kaukolämmön tuotannosta, käytöstä, tuotantoon käytetyistä polttoaineista, tuotantolaitoksista, asiakkaista ja hinnoista.

Lisätietoja: 
Johtaja Jari Kostama, puh. 050 301 1870 
Asiantuntija Mirja Tiitinen, puh. 050 434 6994

Lappeenrannan Seudun Opiskelija-asuntosäätiö (LOAS) ottaa marraskuun aikana käyttöön Tietokoura Oy:n energiatietopalvelun. Tavoitteena on lisätä LOASin asiakkaiden tietoa käyttämästään energiasta ja vedestä sekä vaikuttaa asukkaiden kulutustottumuksiin ja hiilijalanjälkeen. Uudenlaiselta raportointiratkaisulta odotetaan myös selkeitä säästöjä.

Lappeenrantalainen opiskelija-asuntosäätiö LOAS ylläpitää Suomen vihreintä opiskelija-asuntoyhteisöä. Se huomioi kaikessa toiminnassaan vihreitä arvoja ja pyrkii juurruttamaan esimerkillään kestävyysajattelun periaatteet myös nuoriin asukkaisiinsa. Opiskelijataloissa on uusittu vesikalusteita, ilmastointijärjestelmien lämmön talteenottoa on kehitetty ja peruskorjauksilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta. LOASin uusimman talon katolla on aurinkopaneelit, jotka tuottavat sähköä talon omaan käyttöön. 

Marraskuussa LOASilla otetaan käyttöön Tietokoura Oy:n uusi energiatietopalvelu, joka tuottaa entistä tarkempaa informaatiota sekä kiinteistön omistajalle että vuokralaiselle veden- ja energiankulutuksesta. Tietokouran myyntipäällikkö Mikko Paalumäki kertoo palvelun tarjoavan kiinteistöjen sähkön-, lämmön, ja vedenkulutustiedot asuinkohteittain. - Kiinteistönomistajille, kiinteistöjä hallinnoiville yhtiöille ja heidän loppuasiakkailleen eli vuokralaisille suunnatusta palvelusta saadaan euromääräistä tietoa kulutuksesta. Palvelu tuottaa automaattisesti sähköiset, helppolukuiset kulutusraportit, jotka toimitetaan myös vuokralaisille. Näin myös huoneiston vuokralainen voi seurata omaa energiankulutustaan ja vaikuttaa siihen aktiivisesti. Raporteilta nähdään myös muutokset kulutuksessa, joten niiden pohjalta voidaan tehdä toimenpiteitä.

LOASin kiinteistöpäällikkö Paavo Leinonen toivoo palvelun vaikuttavan asukkaiden kulutustottumuksiin. – Toimitamme säännöllisesti asiakkaille informaatiota heidän käyttämästään energiasta ja vedestä sekä näiden alkuperästä. Tietoisuuden lisääntyessä asiakkaat voivat muuttaa omien valintojen avulla kulutustottumuksiaan ja näin pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Samalla voidaan säästää myös energiankulutuksessa taloudellisesta näkökulmasta, hän lisää.

Leinosen mukaan palvelulla on myös vaikutuksia LOASin toimintaan sisäisesti. - Uusi palvelu tekee energiakulujen seuraamisesta entistä määrätietoisempaa. Se yhdistettynä tehokkaaseen kiinteistöjen seurantaan ja hallintaan tuottaa toivon mukaan myös selviä säästöjä kiinteistöjen ylläpitokuluihin. Uuden palvelun myötä seurantasykli tiivistyy ja poikkeamat on selkeämmin havaittavissa, koska niistä tulee automaattisesti käyttäjille raportointia, Leinonen kertoo.

Yhteistyö Tietokouran ja LOASin välillä sai alkunsa Lappeenrannan seudulla toimivan yritysverkoston Green Energy Showroomin välityksellä. Alueellisen elinkeinoyhtiö Wirma Lappeenranta Oy:n koordinoimaan vireään verkostoon kuuluu 25 energia- ja ympäristöalan osaajaa, joita yhdistää pyrkimys luoda liiketoimintaa kestävän kehityksen ratkaisuista. Yritysten yhteistyö on poikinut jäsenille uusia asiakkaita, verkostossa on käynnistetty tuotekehityshankkeita ja kehitetty myös uusia tuotteita markkinoille. 

Lisätietoja: 

Paavo Leinonen, LOAS, kiinteistöpäällikkö, 040 143 6643, paavo.leinonen@loas.fi 

Mikko Paalumäki, Tietokoura Oy, myyntipäällikkö, +358 40 717 3189, mikko.paalumaki@tietokoura.com

Lappeenrannan Seudun Opiskelija-asuntosäätiö LOAS on voittoa tavoittelematon yhteisö, joka hallinnoi noin 80 opiskelijataloa Lappeenrannassa. LOASilla on noin 3000 asukasta. www.loas.fi

 Tietokoura OY on kasvava IT-ohjelmisto ja –projektitalo, jonka on perustettu vuonna 1996. Yrityksen pääasiakkaita ovat energia- ja vesihuoltoalan yritykset sekä asiakkaat, jotka tarvitsevat toiminnassaan web-pohjaisia ratkaisuja.www.tietokoura.com

 Green Energy Showroom (GES) on Lappeenrannan seudulla toimiva energia- ja ympäristöalan yritysverkosto, jonka jäseniä yhdistää jonka yhdistää pyrkimys luoda liiketoimintaa kestävän kehityksen ratkaisuista. www.greenenergyshowroom.fi

Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivos on vähentänyt puhdistetun prosessiveden lisäjuoksutusta NP3-rikastushiekka-altaasta pintavalutuskentälle. Toimenpiteet ovat edenneet suunnitellusti, minkä johdosta ylimääräistä juoksutusta pystytään jo vähentämään.

Kittilän kaivos teki aiemmin Lapin ELY-keskukselle ilmoituksen poikkeuksellisesta tilanteesta ja sai siltä päätöksen, jonka mukaan puhdistettua prosessivettä voidaan pumpata NP3-altaasta ylimääräisenä juoksutuksena viiden viikon ajan lokakuun lopusta marraskuun loppuun. Lapin ELY-keskuksen päätöksen jälkeen ylimääräiset juoksutukset alkoivat 23. lokakuuta. Päätöksen mukaan prosessiveden lisäjuoksutus voi olla enintään 400 kuutiometriä tunnissa ympäristöluvan salliman määrän lisäksi. Kun NP3-altaan vedenpinta on laskenut tasolle +231,50, lisäjuoksutuksen määrää on pienennettävä 300 kuutiometriin tunnissa. Lauantaina 7. marraskuuta tämä tavoite saavutettiin, ja lisäjuoksutuksen määrää vähennettiin ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti sadalla kuutiometrillä tunnissa.

Puhdistetun prosessiveden lisäjuoksutuksen avulla NP3-altaan vedenpinta saadaan laskettua sellaiselle tasolle, että kaivosyhtiö pääsee turvallisesti jatkamaan altaan korjaavia toimenpiteitä. Prosessiveden laatu on ympäristöluvan määräysten mukainen.

Lisätietoa: Toimitusjohtaja Ingmar Haga, Agnico Eagle Finland Oy, puh. 040 700 3518, sähköposti: ingmar.haga@agnicoeagle.com

Ladattava Led Lenser P7R on odotettu täydennys Led Lenserin P-mallisarjaan. Led Lenser P7R valaisee täydellä valoteholla ollessaan mahtavalla 1000 lumenin voimalla. Valo-ominaisuudet vakuuttavat vaativimmankin käyttäjän. Uusi ympäristöystävällinen P7R sopii jokapäiväiseen käyttöön. Missä vain tarvitaankin ladattavaa, käteen sopivaa ja tehokasta käsivalaisinta.

P7R:ssä on monikäyttöisyyttä lisääviä teknisiä ominaisuuksia, kuten yhdellä kädellä tapahtuva valokeilan tarkennus (Speed Focus) ja AFS-tekniikka, jolla säädät valokeilaa portaattomasti ympyränmuotoisesta lähivalosta tarkaksi kaukovaloksi. P7R:n kuljetat helposti, mukana tulevassa vyökotelossa.

Led Lenser P7R on helppokäyttöinen. Valaisimessa on kolme eri valotehoa, joita ohjaat näppärästi käyttökytkimestä. Valaisimen asetat helposti käyttökytkimestä magneetilla seinätelineeseen, joka on samalla myös latausasema. Latausjohdon voit kytkeä tietokoneen USB-porttiin, tai erikseen hankittavaan USB – verkkopistokkeeseen. Latauksen varauksenilmaisin kertoo akun varauksen tilan yhdellä silmäyksellä.

Tekniset tiedot

P7R – valaisimessa on valittavissa 3 valotehoa: 1000 | 250 | 20 lm. Valaisin toimii ladattavalla Li-Ion akulla 1 x ICR 18650. Paino on 210 g ja pituus 166 mm. Vesitiiviysluokka IP X4.

Suositushinta: P7R 114,00 € sis. alv 24 %. Myynnissä joulukuussa 2015.

Takuu: Led Lenser on luotettava, alan huippua edustava laatuvalaisin, jolla on 2 vuoden materiaali- ja valmistusvirhetakuu ja huoltopalvelu Suomessa.

Myynti: Tavaratalot, urheilu- ja retkeilyliikkeet, rauta- ja työkalukaupat.

LinkedIn | Facebook | Twitter

Valtakunnallinen suuren yleisön tiedetapahtuma keräsi yhteensä 7 500 osallistujaa neljässä kaupungissa.

Tapahtuman teema oli tänä vuonna big data, vuoden 2014 Millennium-teknologiapalkinnon voittajan Stuart Parkinin tutkimusalan mukaan. Professori Parkin myös vieraili Tekniikan päivillä Tampereella. Tapahtuman kävijöitä big data kiinnosti etenkin tietoturvan sekä terveysteknologian sovellusten osalta.

Tekniikan päivien päätapahtuma järjestettiin 22.–24.10. Tampereella, jossa teknologia-aiheiset asiantuntijapuheenvuorot ja työpajat houkuttelivat Finlaysonin alueelle jopa 4 000 kävijää. Turun ICT-talossa 30.–31.10. teknologiasta saapui nauttimaan 1 500 ihmistä ja samaan aikaan Oulun Tietomaassa tapahtuma keräsi yli tuhat kävijää. Tekniikan päivät päättyivät 6.–7.11. Helsinkiin. Pääkaupungissa tieteen ja tekniikan innovaatioiden parissa viihtyi myöskin reilu tuhat kuulijaa ja kokijaa.

Vuoden 2015 Tekniikan päivillä tarjottiin aiempaa enemmän ohjelmaa lapsille ja nuorille. Yksi päivä tapahtumasta omistettiin kussakin kaupungissa koululaisten työpajoille, joihin osallistui kokonaisuudessaan huikeat 1 500 yläkoulu- ja lukioikäistä nuorta. Myös yleisötapahtumissa lapset ja nuoret pääsivät kaikille avoimissa työpajoissa tutustumaan erilaisiin teknologioihin, kuten koodaamiseen ja virtuaalitodellisuuteen.

”Tekniikan päivien päätapahtuma Tampereella ylitti kaikki odotuksemme. Sisältömme kiinnostivat sekä yleisöä että mediaa ja saimme aikaan valtavan määrän hienoja kohtaamisia ihmisten kanssa”, kiittelee Tampereen teknillisen yliopiston professori Jaakko Astola. Astola toimi myös Tekniikan päivien ohjausryhmän puheenjohtajana. 

Digitalisaatio kaikkien ulottuvilla – ”made by humans” vastavoimaksi?

Tekniikan päivien asiantuntijapuheenvuoroissa korostui teknologian kaikkia koskettava voima sekä ihmisen kokoinen suhtautuminen tekniikkaan. Teknologian hyödyntäminen ja uudet ideat lähtevät ruohonjuuritasolta: innovoija voi olla vaikka taiwanilainen yrittäjä, joka kuljettaa 3D-printteriä polkupyöränsä päällä.

Enää ei pohdita, onko yhteiskunnan robotisaatio uhka vai mahdollisuus. Alan asiantuntijoille se on fakta, johon on sopeuduttava. Vuonna 2008 internetiin liitettyjen laitteiden määrä ylitti maapallon väkiluvun ja vuonna 2020 on-line-laitteita arvioidaan olevan jo 50 miljardia.

”’Made by humans’ saattaa olla tulevaisuudessa samanlainen myyntivaltti kuin Reilu kauppa tai luomu ovat nyt. Ihminen ei voi kilpailla robotin kanssa muuttumalla yhä enemmän koneeksi, vaan muuttumalla yhä enemmän ihmiseksi”, kyberpalvelukonsultti Petteri Järvinen sanoi Tampereen Tekniikan päivillä.

Tampereella ja Turussa suurin yleisömagneetti oli avaruustähtitieteen professorin Esko Valtaojan puheenvuoro, jonka ravistelevaa sisältöä siteerattiin myös mediassa.

”Maailmankuvamme on voimakkaasti vääristynyt: vain 10 prosenttia ihmisistä tietää, että äärimmäinen köyhyys ei ole 2000-luvulla lisääntynyt, vaan pienentynyt radikaalisti. Mediasta tulvii huonoja uutisia ja luulemme, että Suomen lama on merkittävä, vaikka se on vain pieni kuoppa 1900-luvulta alkaneessa huimassa talouskasvussa. Jos emme tiedä, mikä on maailman todellinen tila, miten voimme tehdä järkeviä päätöksiä? Terveisiä vain eduskunnalle”, Valtaoja tykitti.

Tekniikan päivät on Tekniikan Akatemian toiseksi suurin tapahtumakokonaisuus heti Millennium-teknologiapalkinnon jakamisen jälkeen.

Tekniikan Akatemia TAF:n kanssa Tekniikan päivät järjesti: Aalto-yliopisto, Ammattikorkeakoulu Arcada, Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Åbo Akademi.

Kuvia Tekniikan päiviltä 2015:

Helsinki

Turku

Tampere

Median yhteydenotot: Riina Vänttinen, viestinnän asiantuntija, Tekniikan Akatemia, riina.vanttinen@taf.fi, puh. 0400 420 922

Lisätiedot:

Juha Ylä-Jääski, toimitusjohtaja, Tekniikan Akatemia: juha.yla-jaaski@taf.fi, puh. 040 903 0606

Jaakko Astola, Tekniikan päivien projektiryhmän puheenjohtaja: jaakko.astola@tut.fi, puh. 040 557 6417

LinkedIn | Facebook | Twitter

Det riksomfattande vetenskapsevenemanget för en bred publik samlade totalt 7500 deltagare i fyra städer. Tema i år var big data, det forskningsområde inom vilket fjolårsvinnaren av Millenniumpriset för teknologi Stuart Parkin är verksam. Professor Parkin besökte också Teknikdagarna i Tammerfors. Bland evenemangets besökare väckte temat big data intresse särskilt i samband med dataskydd och hälsovårdsteknik.

Teknikdagarnas huvudevenemang ordnades den 22–24 oktober i Tammerfors där expertanföranden om teknologiska ämnen samt olika workshopar lockade rentav över 4000 besökare till Finlaysons område. Till evenemanget i ICT-huset i Åbo den 30–31 oktober kom inemot 1500 människor för att stifta bekantskap med teknologi samtidigt som Tietomaa i Uleåborg samlade över tusen gäster. Teknikdagarna avslutades den 6–7 november i Helsingfors där också drygt tusen personer deltog och tillbringade tid bland teknik och innovationer.

I jämförelse med tidigare år bjöd årets Teknikdagar på mer program för barn och unga. En dag ägnades åt workshopar för skolelever på alla tre orter, och de lockade till sig hisnande 1500 unga i högstadie- och gymnasieåldern. Också på publikevenemangens workshopar som var öppna för alla kunde barn och unga bekanta sig med olika slag av teknik, till exempel kodning och virtuell verklighet.

Professor Jaakko Astola vid Tammerfors tekniska universitet är entusiastisk: ”Teknikdagarnas huvudevenemang i Tammerfors överträffade alla våra förväntningar. Programmet intresserade såväl publik som medier och vi lyckades åstadkomma en enorm mängd fina möten mellan människor”. Astola var också ordförande för teknikdagarnas styrgrupp.

Digitaliseringen når alla – ”made by humans” en motkraft?

I teknikdagarnas expertanföranden talades det om hur teknologin berör alla och om den enskilda individens inställning till teknik. Användning av teknik och nya idéer börjar på gräsrotsnivå: innovatören kan vara exempelvis en taiwanesisk företagare med en 3D-printer på sin cykel.

Idag funderar man inte längre på huruvida robotiseringen av samhället är ett hot eller en möjlighet. För de insatta är fenomenet ett faktum som vi måste anpassa oss till. År 2008 överskred antalet nätuppkopplade apparater för första gången världens befolkningsmängd; år 2020 beräknar man att det redan finns över 50 miljarder on-line-apparater.

”Made by humans” kan i framtiden vara ett likadant säljargument som rättvis handel och ekologi är idag. ”Människan kan inte konkurrera med roboten genom att allt mer efterlikna en maskin, utan genom att bli allt mer människa”, konstaterade cybertjänstkonsulten Petteri Järvinen på Teknikdagarna i Tammerfors.

I Tammerfors och Åbo var astronomiprofessor Esko Valtaoja den största publikmagneten. Hans rafflande anförande citerades även i medierna.

”Vår världsbild är starkt förvrängd: endast tio procent av människorna vet att den extrema fattigdomen inte har ökat utan minskat radikalt under 2000-talet. Medierna svämmar över av dåliga nyheter och vi tror att den ekonomiska krisen i Finland är betydande fast den är blott en liten grop i den svindlande ekonomiska tillväxt som började på 1900-talet. Om vi inte känner till världens faktiska tillstånd, hur kan vi då fatta förnuftiga beslut? Hälsningar till riksdagen”, dundrade Valtaoja.

Teknikdagarna är Teknikakademiens näst största evenemangshelhet direkt efter utdelningen av Millenniumpriset för teknologi.

Teknikdagarna ordnades av Teknikakademien TAF i samarbete med: Aalto-universitetet, yrkeshögskolan Arcada, Helsingfors universitet, yrkeshögskolan Laurea, yrkeshögskolan Metropolia, Tammerfors tekniska universitet, Uleåborgs universitet, Villmanstrands tekniska universitet, Åbo Akademi, Åbo universitet.

Mediekontakt: Riina Vänttinen, kommunikationsexpert, Teknikakademien riina.vanttinen@taf.fi, tfn 0400 420 922

Mer information:

Juha Ylä-Jääski, vd, Teknikakademien: juha.yla-jaaski@taf.fi, tfn 040 903 0606

Jaakko Astola, ordförande för Teknikdagarnas projektgrupp: jaakko.astola@tut.fi, tfn 040 557 6417

Suomen Palvelutukkurit Oy, tuttavallisemmin Patu, ottaa käyttöön Western Systems Oy:n toiminnanohjausjärjestelmän uuden sukupolven, Werpin.

Patu-yhteistyöketjuun kuuluu seitsemän tukkuria, joiden alueellinen toiminta kattaa lähes koko Suomen. Patun toimitusjohtaja Erkki Särkelä:

- Päädyimme valitsemaan järjestelmätoimittajaksi Westernin kilpailutuksen ja keskustelujen kautta. PK-yrityksen näkökulmasta Westernin toiminnanohjausjärjestelmä sopii meille parhaiten.

- Meillä on ollut aiemmin käytössä hajanainen järjestelmä, mutta nyt saamme yhtenäisen ketjujärjestelmän käyttöön. Samalla Western saa uutta tietoa meidän kaltaisen ketjuasiakkaan tarpeista.

- Western on erittäin yhteistyöhalukas ja kehittää kaiken aikaa järjestelmäänsä vastaamaan asiakkaiden, myös meidän, tarpeita. Molemmat osapuolet hyötyvät tästä kumppanuudesta.

Lisätietoja:

Ari Hätinen, Managing Director, Western Systems Oy

puh: +358 40 047 4510 | email: ari.hatinen@western.fi

Erkki Särkelä, Toimitusjohtaja, Suomen Palvelutukkurit Oy

puh: (03) 654 2422 | email: erkki.sarkela@palvelutukkurit.fi

Lasituotteiden valmistaja Pilkington Automotive Finland Oy on palkittu työelämän laadun ja kilpailukyvyn kehittämisestä. Yrityksen turvallisuus- ja työkykyjohtamisen todettiin olevan erinomaisella tasolla. Laatukeskus Excellence Finland jakoi Laatupäivänä 12. marraskuuta Parempaa työelämää -tunnustuksen omien alojensa edelläkävijöille, jotka ovat esimerkillisesti parantaneet työelämän laatua.

Tunnustus perustuu arviointiin, joka toteutettiin syys–lokakuun aikana Pilkingtonin Tampereen ja Laitilan tehtailla yhteistyössä Laatukeskuksen ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa. Arvioinnissa haastateltiin kaikkia henkilöstöryhmiä, ja sen kohteena olivat henkilöstöjohtamisen käytännöt ja rakenteet sekä niiden kehittämisen systemaattisuus.

Arviointi on työkalu yrityksen toiminnan tarkastelemiseen ja kehittämiseen. Työelämän laatuun panostamalla voidaan vaikuttaa henkilöstön jaksamisen lisäksi myös yrityksen tuottavuuteen. Pilkington menestyi työelämän laadun arvioinnissa niin prosessien, esimiestoiminnan kuin toimintakulttuurinkin näkökulmasta.

Käytännön toimilla turvallisuutta ja työhyvinvointia

”Olemme kehittäneet turvallisuutta ja työhyvinvointia suunnitelmallisesti ja luoneet uusia käytännön toimintamalleja. Työtapaturmat ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi. Turvallisuus ei meillä enää ole vain suojainten käyttöä vaan lähtee jokaisen työntekijän asenteesta, ja työntekijät ovat todella sitoutuneet siihen”, sanoo Pilkington Automotive Finland Oy:n henkilöstöpäällikkö Johanna Kuusela.

Yrityksen tavoitteena on olla maailman paras erikoisajoneuvojen lasitusten valmistaja. Innovointi edellyttää työympäristöä, jossa perusasiat ovat kunnossa, ja jossa jokainen pystyy kehittämään omaa työtään. ”Haluamme olla lisäarvoyritys. Siksi meidän täytyy ratkaista, miten tavallisesta bussin tuulilasista tulee lisäarvotuulilasi”, kertoo Johanna Kuusela.

Johto on sitoutunut kehitystoimintaan, ja henkilöstö on ollut aktiivisesti mukana siirryttäessä ratkaisukeskeiseen toimintakulttuuriin. Tehtaan päätuotantolinjoille on lisätty johtamista ja tiedon kulkua parantavat johtamistaulut, lähiesimies on läsnä jokaisessa työvuorossa, ja työpisteillä on ohjeita työn kuormittavuuden keventämiseksi.

Parempaa työelämää -tunnustuksen Pilkingtonin lisäksi saivat myös HOK Elannon Prisma-ketju, turvallisuuspalveluyritys G4S sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Lisätietoja: Johanna Kuusela, henkilöstöpäällikkö, Pilkington Automotive Finland Oy, puh. 050 566 0939