Laadukkaista oluistaan ja kivi-paperi-sakset pelistä tuttu kuopiolainen RPS Brewing Oy aloittaa myös kahvin paahtamisen. Kesällä perustetun RPS Coffee Roastery Oy:n tuotantotilat tulevat RPS Brewingin panimon välittömään yhteyteen. Paahdin valmistetaan tilauksesta Saksassa ja saapuu Bellanrantaan 2018 alkupuoliskolla. Tuotanto on kuitenkin alkanut jo niin sanottuna mustalaispaahtimona. RPS paahtimo vuokraa lappeenrantalaiselta Lehmus Roasteryltä tuotantotiloja ja laitteistoa kunnes tuotanto Kuopiossa käynnistyy. Paahtimo valmistaa aluksi kolmea eri kahvia Rock, Paper ja Scissors kategorioissa, kuten panimokin. Kohderyhmänä ovat kahvilat, ravintolat, vähittäismyymälät ja toimistot. Lisäksi niin sanotut private label -tuotteet yrityksille työllistävät paahtimoa jo nyt Joulusesongin lähestyessä.

Paikalliset tekijät löysivät toisensa

Jo panimoa perustaessa RPS Brewingin yrittäjät haaveilivat omasta paikallisesta pienpaahtimosta. Puskaradio kuljetti viestin tuolloin Helsingissä asuvalle Jesse Parkkalille, joka oli asiasta yhteydessä ja asiaa alettiin suunnittelemaan. Jesse oli jo pidemmän aikaa suunnitellut paluumuuttoa juurilleen pääkaupunkiseudulta, jossa hän oli työskennellyt viimeiset viisi vuotta pohjoismaiden johtavassa pienpaahtimossa yrityspuolella sekä kouluttajana. Kun mukaan saatiin alunperin Pielavedeltä lähtöisin oleva Teija Lublinkhof, alkoi paletti olemaan kasassa. Teija on asunut viimeiset 20 vuotta Sambiassa kahvin parissa työskennellen. Hän on toiminut jo 10 vuotta paahtimoyrittäjänä ja kahvikouluttajana, kansainvälisten kahvikilpailuiden päätuomarina vuodesta 2009 sekä suorittanut arvostetun Coffee Quality Instituten järjestämän Q-grading tutkinnon.

Mikä pienpaahtimo?

100 vuotta sitten Suomi oli täynnä pienpaahtimoita ja ihmiset paahtoivat kahvinsa maaseudulla itse. Sitten keskusliikkeet tulivat ja pienpaahtimot väistyivät teollisen tuotannon tieltä. Syynä oli myös se, että kaikki pienpaahtimot myivät samaa huonolaatuista tuotetta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuitenkin pienpaahtimoita alkanut syntyä pikkuhiljaa lisää koko ajan kiihtyvässä tahdissa. Tämän päivän pienpaahtimoilla on tuotekin kunnossa, sillä yritykset panostavat tarjoamansa kahvin alkuperän laatuun, jäljitettävyyteen ja tuoreuteen. Suurin trendi maailmalla on tällä hetkellä eri alkuperämaakahvit ja ne tulevat olemaan myös RPS paahtimon päätuotteita.

“Pienpaahtimobuumi seuraa pienpanimobuumia ja haluamme olla Suomessa ensimmäisten joukossa tuomassa vaihtoehtoja teollisten paahtimoiden rinnalle. Olen omin silmin todistanut pääkaupunkiseudun kahvikulttuurin mullistusta viimeisen viiden vuoden aikana sekä kahvila- ja ravintolapuolella että toimistomaailmassa. Helsingin keskustasta saa nykyään etsimällä etsiä kahviloita ja ravintoloita, jotka tarjoavat perinteisiä teollisia kahvibrändejä. On panostettava kahvin laatuun ja eksklusiivisuuteen, jotta asiakas saa rahalle enemmän vastinetta. Miksi maksaa kahvikupillisesta kaksi euroa, jos paketin saa kaupasta kolmella eurolla?”, toteaa RPS:n kahvipuolen moottori Jesse Parkkali.

Uusi kuopiolainen paahtimo haluaa tulevaisuudessa kuulua isojen pienpaahtimoiden joukkoon. RPS:n laiteinvestoinnit mahdollistavat parhaimmillaan noin 200.000kg vuosituotannon. Noihin lukemiin on vielä kuopiolaisella paahtimolla matkaa, mutta tekijät halusivat panostaa tehokkaaseen tuotantoon jo nyt, jotta pystytään palvelemaan myös isompia asiakkaita tehokkaasti ja luotettavasti heti alusta alkaen. Näin myös mahdollistetaan kasvu ja ihmisten työllistäminen seuraavien vuosien aikana. Liikkeelle lähdetään siis paljolti samoin tavoittein kuin panimokin.

Kahvin ja oluen synergia

Tuoreus, laadukkaat raaka-aineet ja käsityöläisyys liittyvät kaikki olennaisesti sekä pienpanimon että -paahtimon toimintaan. Kun nämä asiat laittaa yhteen, voidaan tuottaa poikkeuksellisia oluen ja kahvin yhdistelmiä.

“Kahvioluita on nähty jo jonkin aikaa myös Suomen markkinoilla. Myös me haluamme yhdistää nämä kaksi juomaa, mutta ehkä hieman uudemmasta tulokulmasta. Lisäksi panimolaitteistomme mahdollistaa maailmalla jo paikkansa vakiinnuttaneiden kylmäuutettujen kahvijuomien eli “cold brewin coffeen” tehokkaan tuotannon,” vinkkaa RPS Brewingin panimomestari Aki Railanmaa.

Kuopion Bellanrannassa on vieraillut viimeisen puolen vuoden aikana paljon yrityksiä, opiskelijaryhmiä ja kaveriporukoita tastingeissa ja panimovierailuilla. Suomalaiset juovat kahvia maailmassa eniten väkilukuun suhteutettuna, mutta harva ymmärtää kuinka paljon työtä sen eteen tehdään alkuperämaissa, ennen kuin se voidaan lähettää eteenpäin paahdettavaksi loppukuluttajaa varten.

“Mahtavaa että pääsemme jakamaan tietoisuutta ja ennen kaikkea makuja nyt myös kahvista jälleenmyyjien, koulutuksien ja tastingien kautta”, iloitsee panimon toimitusjohtaja Samuli Huuhtanen.

Lisätietoja

• Jesse Parkkali puh. 050 5745 787
• indieroastery@gmail.com
• Samuli Huuhtanen puh. 0400 229 227
• samuli@rpsbrewing.fi

 #tastethegame

Stanleyn Master –sarjan tuoteperhe on suunniteltu äärimmäisiin olosuhteisiin. Tuoteperhe koostuu termos- ja retkiastioista. Master-sarjan valmistusmateriaalit ja tekniset innovaatiot takaavat tuotteille erinomaisen kestävyyden sekä vertaansa vailla olevat ominaisuudet.

Tuoteperheen uusina tuotteina on julkaistu 0,7 litran Ruokatermos, sekä 0,23 litran vetoinen taskumatti.

Master Ruokatermos 0,7 l

Paksumman kuorirakenteen ja tyhjiötilan ansiosta termoksen lämmöneristyskyky on huippuluokkaa; ruokatermos pitää ruoan kuumana 20 tuntia. Ruokatermoksen teräksinen kansi, jota voidaan käyttää lautasena, on myös tyhjiöeristetty, joten paikalla ollessaan se estää tehokkaasti lämpöhäviötä.

Tämäkin Stanley-ruokatermos on BPA-vapaa ja se voidaan pestä astianpesukoneessa.

Master Taskumatti 0,23 l

Sarjan taskumatti on ominaisuuksiltaan erittäin käytännöllinen ja kestävä. Taskumatin leveä suuaukko helpottaa sekä täyttämistä että puhtaanapitoa. Saranoitu, vuotamaton teräskorkki pysyy varmasti tallessa.

Taskumatin vahva kuorirakenne takaa kestävyyden kovimmissakin olosuhteissa. Stanley Master -taskumatti on BPA-vapaa ja se voidaan pestä astianpesukoneessa.

Suositushinnat: Master Ruokatermos 0,7 l: 79,90 €, Master Taskumatti 0,23 l: 44,90 €

Takuu: 25 vuotta

Myynti: Tavaratalot, urheilu- ja retkeilyliikkeet, rauta- ja työkalukaupat sekä nordictrail.fi -verkkokauppa.

Tuotekuvat: Liitetiedostoina

Lisätietoja:

Heikki Pirttilahti

tuotepäällikkö

heikki.pirttilahti@nordictrail.fi

p. 0207 310433 

Antalis on tuonut markkinoille pienen ja helppokäyttöisen laitteen ilmatäytteisten pehmusteiden valmistukseen. MINI PAK’R painaa vain 6 kg ja se on kooltaan 36x33x28 cm (pituusxleveysxkorkeus). Nopeudella 7,5 m/min laite valmistaa viittä erilaista ilmatäytteistä pehmustetta, jotka soveltuvat erilaisten pakkausten täyttämiseen ja sisällön tukemiseen mm. kuljetuksen aikana. MINI PAK’R käyttää sisäistä ilmalähdettä.

MINI PAK’R säästää tilaa monella tavalla. Ensiksikin muiden täyttö- ja pehmustemateriaalien varastointitarve vähenee, sillä MINI PAK’R -laitteen avulla ilmatäytteisiä pehmusteita voidaan valmistaa tarpeen mukaan vain tarvittava määrä ja tilanteeseen sopivassa koossa. Lisäksi laite itsessään vie vähän tilaa ja pöytätilaa vapautuu, jos laitteen asentaa seinälle sille soveltuvan valinnaisen seinäkiinnityksen avulla.

Tämä näppärä pakkauslaite on käytännössä huoltovapaa ja sillä on 12 kuukauden takuu.

LISÄTIETOJA                       

Risto Janhunen, puh. 040 6492610, risto.janhunen@antalis.com

The EU ministers of agriculture decided on the fishing quotas in the Baltic Sea at the Agriculture and Fisheries Council meeting in Luxembourg on 9 October. The ministers also discussed the developments on the agricultural markets and the role of agriculture in the UN 2030 Agenda for Sustainable Development. The Finnish representative at the meeting was Minister of Agriculture and Forestry Jari Leppä.

The Council decided the following fishing quotas in the Baltic Sea for 2018:

Finland, together with three other Baltic Sea states, voted against the proposal. Finland could not accept the reduction of the total allowable catch of Baltic herring in the Gulf of Bothnia by 40 % because this is not in line with the 32% reduction proposed by the Scientific Council.

Minister Leppä is disappointed with the quota for Baltic herring, which cannot be considered justified. Baltic herring caught in the Gulf of Bothnia is very important for fisheries in Finland. In other respects the decision was a responsible one and follows the views of the Scientific Council. Both quotas for salmon were reduced by 5 %, which Finland fully agrees with.

In the section on agriculture the Commission told about the developments on the agricultural product markets and the Member States had a long discussion about the market outlook. Finland considers it important that the Commission continues to monitor the market situation. The producer prices have risen in most parts of Europe, but in Finland the prices of milk and pigmeat are still not high enough.

At the meeting Minister Leppä also told that in Finland harvesting, especially that of arable crops, is behind the usual schedule and the poor weather conditions weaken the crop outlook.

– It seems that this year exceptionally large volumes will remain unharvested and the quality of the crop is also below the usual standard. This has significant impacts on farmers’ income and weakens their liquidity. I talked about this year’s crop damages with Agriculture Commissioner Phil Hogan, who has a good understanding of our situation. As agreed, we will provide further information to the Commission on how serious the situation turns out to be, Minister Leppä said.

The Council also discussed the ways how the common agricultural policy could contribute to the achievement of the Sustainable Development Goals in accordance with the UN 2030 Agenda. Finland pointed out that the common agricultural policy already responds quite well to the efforts to promote many of the Sustainable Development Goals, but the policy implementation should be simplified.

– On the EU level there could be more cooperation especially in agricultural risk management, creating sustainable farming systems, promoting carbon-sequestering production practices, nutrient recycling, reducing food waste, and the innovation and research activities related to these, Leppä said.

Minister Leppä also talked about the African swine fever with Vytenis Andriukaitis, the European Commissioner for Health and Food Safety.

Minister Leppä told that Finland is further intensifying the measures to prevent African swine fever. This is most important for Finland, which is also why the Government has decided to allocate more funds to keeping the disease outside the Finnish borders.

Inquiries at the Ministry of Agriculture and Forestry:

Kari Valonen, Head of EU Coordination and International Affairs, tel. +358 295 162 269
Risto Lampinen, Fisheries Counsellor, tel. + 358 295 162 458
Email: firstname.lastname(at)mmm.fi

Press releases and other materials on the Council website

Hallitus on päättänyt jatkaa sikojen ulkotarhojen aitaamiseen myönnettävän avustuksen hakuaikaa 28.2.2018 saakka. Alkuperäinen hakuaika päättyi 30.9.2017. Maa- ja metsätalousministeriö on lisäksi siirtänyt sikojen ulkotarhojen uusien aitaamisvaatimusten voimaantuloa vuoden 2018 alusta 1.6.2018 saakka.

Tavoitteena varmistaa ulkotarhojen riittävä aitaaminen osana afrikkalaisen sikaruton vastaisia toimia

Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on suojella suomalaistiloilla ulkoilevia sikoja afrikkalaiselta sikaruttotartunnalta. Tästä syystä sikojen pitäminen ulkona sallitaan vain säädetyin tavoin aidatuissa tarhoissa. Ulkotarhojen aitaamiseen voi saada avustusta, mikäli aitaus täyttää sille säädetyt vaatimukset. Ulkoilevia sikoja suojaamalla turvataan koko elintarvikeketjua. Vapaus afrikkalaisesta sikarutosta on edellytys sianlihan, lihavalmisteiden ja useiden muiden eläimistä saatujen tuotteiden viennille. Siksi taudin vastustaminen on erittäin tärkeää koko elintarviketeollisuuden kannalta.

Maa- ja metsätalousministeriön tietojen mukaan aitaamisavustushakemuksia saatiin alkuperäiseen määräaikaan 30.9.2017 mennessä vain 44 kappaletta. Sikoja ulkotarhoissa pitäviä tiloja arvioidaan olevan Suomessa noin 280 kappaletta. Tästä syystä maa- ja metsätalousministeriö päätyi siihen, että ulkotarhojen aitaamiselle annetaan muutaman kuukauden lisäaika ja avustushaku avataan uudelleen muutamaksi kuukaudeksi.

Ulkotarhojen aitaamisvaatimuksen voimaantuloa siirretään myöhemmäksi

Sikojen ulkotarhojen aitaamisvaatimuksista säädetään varotoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten villisikojen ja kotieläinten välillä annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa. Asetuksen mukaan sikojen pitäminen ulkona on kielletty lukuun ottamatta:

• eläintarhoja,
• kytkettynä ulkoilutettavia sikoja, sekä
• sellaisia ulkotarhoja, jotka on suojattu asetuksessa tarkemmin säädetyin tavoin kaksinkertaisella verkkoaidalla tai sähköaidalla tai muulla riittävän vankalla rakenteella siten että luonnonvaraiset villisiat eivät pääse kosketuksiin tarhassa pidettävien sikojen kanssa.

Ulkonapitokiellon oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018. Maa- ja metsätalousministeriö on 11.10.2017 muuttanut asetusta siten, että ulkonapitokielto tulee voimaan vasta 1.6.2018.

Aitaamisvaatimusten tultua voimaan 1.6.2018 vaatimusten noudattamista valvotaan osana eläintautilain mukaista valvontaa. Aluehallintovirasto voi määrätä aitaamisvaatimuksia rikkovan noudattamaan vaatimuksia sakon uhalla. Eläintautilain nojalla aluehallintovirasto voi tietyin edellytyksin myös kieltää sikojen kuljettamisen pitopaikkaan tai sieltä pois, jos vaatimuksia rikotaan. Maa- ja metsätalousministeriö pitää näitä valvontatoimenpiteitä tärkeinä afrikkalaisen sikaruton suomalaiselle elintarviketuotannolle aiheuttaman riskin vuoksi.

Ulkotarhojen aitaamiseen myönnettävän avustuksen haku avataan uudelleen

Ulkotarhojen aitaamiseen voi saada maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoista maksettavaa avustusta, mikäli aitaus täyttää sille säädetyt vaatimukset. Avustuksesta säädetään afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi sikojen ulkotarhojen aitaamiseen myönnettävästä avustuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Avustusta voi saada asetuksessa tarkemmin säädettyjen vaatimusten mukaisen teräsverkkoaidan rakentamiseen tarhassa jo olevan aidan oheen tai tarhassa jo olevan aidan varustamiseen sähköaidalla. Avustuksen ehtona on, että aidan rakentamista ei ole aloitettu ennen avustushakemuksen jättämistä.

Avustusta tuli hakea elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta 30.9.2017 mennessä. Hallitus on päättänyt avata hakuajan uudelleen niin, että hakuaika päättyy 28.2.2018. ELY-keskukset myöntävät avustusta jo ennen tätä määräaikaa. Aidan tulee olla valmis viimeistään 31.5.2018.

Maaseutuvirasto tiedottaa avustushaun aukeamisesta ja hakumenettelystä.

Avustusta myönnetään vain Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) tarkoitukseen osoittaman määrärahan puitteissa. Makeran vuoden 2017 käyttösuunnitelmassa tarkoitukseen on varattu 1,2 miljoonaa euroa, mukaan lukien jo myönnetyt avustukset. Avustusta voidaan vuoden 2017 loppuun saakka myöntää tämän määrärahan puitteissa. Tämän vuoksi avustusta on syytä hakea mahdollisimman nopeasti. Aitaamisavustuksen myöntäminen vuoden 2018 puolella edellyttää, että Makeran vuoden 2018 käyttösuunnitelman otetaan määräraha aitaamisavustusta varten.  

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Aitaamisavustus:
maatalousneuvos Esko Juvonen, puh. 0295 16 2271,
vanhempi hallitussihteeri Jarno Virta, puh. 0295 16 2105

Afrikkalaisen sikaruton vastaiset toimet:
neuvotteleva virkamies Katri Levonen, puh. 0295 16 2385

Lisätietoja avustushausta Maaseutuvirastosta:
erityisasiantuntija Aulis Kuusela, puh. 0295 31 2412

Katso myös:
Maa- ja metsätalousministeriö: afrikkalainen sikarutto
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira: sikojen ulkonapitokielto
Tiedote 5.6.2017: Afrikkalaisen sikaruton torjuntaan uusia keinoja

SOLilla on paljon oppisopimusopiskelijoita Kajaanissa. Viiden vuoden ajan yhteistyötä on tehty Kainuun ammattiopiston (KAO) kanssa.

- Yhteistyö SOLin ja ammattiopiston välillä on sujunut aivan loistavasti. Kehitämme erilaisia opetuksen toteutusmuotoja yhdessä niin, että se palvelee kaikkia osapuolia, kertovat Mervi Manninen ja Mari Laakko-Leinonen Kainuun ammattiopistosta.

- SOLin palveluesimies Päivi Seppänen kehuu yhteistyötä ja on tyytyväinen, että SOL lähti mukaan tähän koulutusyhteistyöhön. Viimeisen kahden vuoden aikana yhdeksän työntekijää on suorittanut kiinteistöpalvelujen koko tutkinnon.

Noora Krökki ja Juha Heikkinen aloittivat SOLilla Kainuun keskussairaalassa syksyllä 2015.

Heti kun kiinteistöpalveluiden perustutkinnon suorittaminen oli mahdollista keväällä 2016, oli selvää, että molemmat ovat ryhmässä mukana. Nyt kun opintoja on takana reilu vuosi, ovat Noora ja Juha niin sanotusti voiton puolella. Tutkintotodistus on tarkoitus olla kädessä vuoden vaihteessa. Sekä Nooralla että Juhalla on toiveena jäädä SOLille töihin vielä oppisopimuksen päätyttyäkin – tämä toive on myös työnantajapuolella. Nooralla ja Juhalla ei ollut ennen SOLia mitään puhtaanapitoalan koulutusta tai työkokemusta. Tämä oli hyppy tuntemattomaan, mutta kyllä se hyppy kannatti ottaa!

Opiskelun ja työn yhdistäminen on onnistunut Juhalla ja Nooralla mutkattomasti.

- Tämä on hyvä tapa kouluttautua, sanoo Juha. Juhalla on paljon aiempaa koulutusta ja työkokemusta mm. ICT-puolelta.

Normaalin päiväopiskelun ja työn yhdistäminen on raskasta, tässä systeemissä ei ole aiheutunut niin paljon stressiä.

- Ehkä jossain vaiheessa voisin yhdistää sekä puhtaanapito- että ICT-osaamisen, pohtii Juha.

- Olen aika levoton ihminen ja tykkään tehdä työtä, jossa ei tarvitse olla paikallaan, naurahtaa Noora. Kolmen lapsen äitinä en voisi taloudellisesti syistä edes kuvitella tilannetta jossa olisin täyspäiväinen opiskelija.

- Nyt tiedän, että minulla on varmasti työ, mihin mennä ja saan vakituisen toimeentulon. Sekin kannustaa suorittamaan tutkintoa sovitussa aikataulussa, sanoo Noora. 

Yhteistyö oppilaitoksen ja opettajien kanssa on toiminut alusta asti hyvin. Käytännössä yhteistyö näkyy SOLin arjessa niin, että keskimäärin kaksi tuntia viikossa opettajat KAO:lta ovat käyneet opettamassa tutkinnon suorittajia SOLin tiloissa. Olemme saaneet tutkinnon suorittajien työvuoroihin nämä sopimaan hyvin. Tutkintotilaisuuksien järjestäminen on ollut helppoa sekä työnantajan että tutkinnon suorittajien näkökulmasta, koska ne menevät ikään kuin työn lomassa. Tutkinnon osien tavoitteiden mukaiset työtehtävät ja tutkintotilaisuudet on saatu tähän asti onnistumaan hyvin. Tarvittaessa tutkinnon tavoitteiden mukaisia työtehtäviä ja tutkintotilaisuuksia voidaan joustavasti sopia SOLin muiden toimipisteiden kanssa Kajaanissa, lisää Päivi. Oppilaitokselta tuleva valmistava koulutus tukee SOLin omaa alkuperehdytystä hyvin, muun muassa ammattisanastojen opettelu on helpottunut.

Syksyllä 2017 aloitti Kainuun keskussairaalassa uusi kiinteistöpalvelujen oppisopimusryhmä, jossa ammattitutkintoa on suorittamassa kahdeksan SOLilaista palveluvastaavaa. Keskussairaalassa käytännössä hyvin onnistuneet koulutukset ovat poikineet uutta yhteistyötä. Seuraava vastaavalla sapluunalla toteutettava kiinteistöpalvelujen oppisopimuskoulutus alkaa Vuokatin majoituspalvelukohteessa vielä myöhemmin tänä syksynä.

Lisätietoja:

SOL Palvelut Oy, johtaja, henkilöstön kehitys Merja Oljakka, puh. +358 400 178 550

Betonielementtien valmistaja Parma Oy ja kaksi sen työntekijää on tuomittu Keski-Suomen käräjäoikeudessa sakkoihin Uuraisilla helmikuussa 2015 sattuneesta ja työntekijän kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta.

Kuolemaan johtanut työtapaturma sattui Uuraisten tehtaan ontelolaattatuotannossa 12. helmikuuta 2015, kun betonityöntekijä puristui kahden laitteen väliin.

Keski-Suomen käräjäoikeuden mukaan tapaus täyttää työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön, josta johtuen se langetti Parma Oy:lle 40 000 euron yhteisösakon. Lisäksi tehtaan työnjohtaja ja tehdaspäällikkö tuomittiin päiväsakkoihin.

Parman va. toimitusjohtaja Jarmo Viljasen mukaan Uuraisten onnettomuus ja siihen liittyvä oikeusprosessi ovat olleet raskaita kokemuksia kaikille asianosaisille. Tapaus on painanut parmalaisten mieliä myös muilla tehdaspaikkakunnilla.

”Uuraisten työtapaturma järkytti meitä kaikkia, sillä olimme käynnistäneet määrätietoisen työturvallisuuden kehittämisohjelman jo vuonna 2007. Rakennusteollisuuden tavoitteena on kitkeä alan työtapaturmat kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Olemme sitoutuneet vahvasti tähän samaan tavoitteeseen”, Viljanen painottaa.

Lisätietoja:

Jarmo Viljanen, va. toimitusjohtaja
puh. 020 577 5521
jarmo.viljanen@parma.fi

Pilkington Automotive Finlandissa on tehty jo pitkään määrätietoista työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin kehitystyötä. Viime vuosina tapaturmien ehkäisyssä on keskitytty ennen kaikkea turvallisuuskäyttäytymiseen sekä omassa työssä esiintyvien riskien ja turvallisuushuolien tunnistamiseen ja niiden poistamiseen. Tämä on tuottanut hyviä tuloksia: tapaturmien määrä on pitkässä juoksussa laskussa ja niiden luonne on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyään tapaturmat aiheuttavat harvoin poissaoloja.

Tärkeä osa turvallisuustyötä on henkilöstön sitoutuminen. Turvallisuus on asennetta, käyttäytymistä ja kulttuuria, joten Pilkingtonilla jokainen työntekijä osallistetaan muun muassa vaaranpaikkojen ja läheltä piti -tilanteiden aktiiviseen havainnointiin ja niistä raportoimiseen. Tehdyt turvallisuushavainnot johtavat käytännön toimenpiteisiin, ja tehtailla tehdäänkin joka päivä useita konkreettisia – isoja tai pieniä – muutoksia, joiden avulla työympäristöä muokataan turvallisemmaksi.

”Tehtaillamme turvallisuus on kaiken toiminnan lähtökohta ja ihan jokaisen vastuulla. Meillä on olemassa paljon hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja, mutta asiat voi tehdä aina paremmin ja turvallisemmin. Haastammekin jatkuvasti itseämme ja toisiamme tekemään konkreettisia tekoja, jotka luovat työpaikastamme yhä turvallisemman ja ohjaavat meitä kohti parempaa tekemistä”, kertoo Pilkington Automotive Finlandin toimitusjohtaja Johanna Kuusela.

13.10.2017 vietetään valtakunnallista Tapaturmapäivää ja NSG konsernin turvallisuuspäivää Suomen tehtailla. NSG konsernin turvallisuuspäivä on yksi osa turvallisuuskulttuurin kehittämistä ja se järjestetään nyt jo seitsemännen kerran. Lokakuun 13. päivä pidettävässä tapahtumassa Laitilan ja Tampereen tehtaiden koko henkilökunta pääsee tutustumaan työturvallisuuden tärkeisiin tekijöihin konkreettisten esimerkkien kautta. Tänä vuonna tehtailla järjestetään muun muassa poistumisharjoituksia ja tutustutaan tehtaiden pelastussuunnitelmiin, opetellaan ensiaputaitoja, tehdään ensisammutusharjoitus sekä tehdään työturvallisuushavaintoja eri työpisteillä. Viime vuonna turvallisuuspäivänä pohdittiin mm. turvallisuutta alihankkijan/toimittajan näkökulmasta sekä havainnollistettiin koneiden ja laitteiden turvallista käyttöä.

”On tärkeää, että kaikki tuntevat turvallisuuden omaksi asiakseen. Ennaltaehkäisevä lähestyminen, kaikkien mukaanotto ja jatkuva keskustelu turvallisuuden ympärillä johtavat parhaisiin tuloksiin”, Johanna Kuusela kiteyttää.

Perjantaina 13. lokakuuta koko yrityksen henkilöstö juhlii yhdessä turvallisuutta työnantajan järjestämässä iltajuhlassa.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Johanna Kuusela
Pilkington Automotive Finland Oy 
johanna.kuusela@fi.nsg.com
p. 050 566 0939

Ruokatalouden kestävyys puhututtaa Etelä-Karjalassa

Lappeenrannan kaupunki järjestää torstaina 19.10.2017 klo 12:00 -15:30 Lappeenrannan kaupungintalolla työpajan, jonne on kutsuttu eteläkarjalaisia yrityksiä ja ravitsemispalvelujen toimijoita keskustelemaan aiheesta ”Kestävä ruokatalous - ravinnekierto ja ruokahävikin hallinta”

Suomalaisen ruokaketjun syömäkelpoinen ruokahävikki on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Samaan aikaan viljelyyn käytettävä maaperä uhkaa köyhtyä ravinteista. Etelä-Karjalassa kestävä ruokatalous kiinnostaa: tilaisuuteen osallistuu erilaisia tahoja koko ruokaketjusta aina ruoantuottajista elintarviketeollisuuteen ja lannoitevalmistajista ravintoloihin.

Keskustelevan työpajan tavoitteena on löytää konkreettisia yhteistyöaihioita, joissa toisen toimijan hukkaresurssi tai jäte voi muuttua tuottavaksi resurssiksi toiselle ja säästää kummankin kustannuksia. Parhaimmillaan ideoista syntyy uusia käytännönläheisiä toimintatapoja ja innovaatioaihioita kiertotalouden edistämiseksi.

Tilaisuudessa kuullaan aluksi johdantopuheenvuoroja mm. Etelä-Karjalan Jätehuollon Kukkuroinmäen biokaasulaitos-hankkeesta sekä Soilfoodin toimesta ravinteiden ja hiilen kierrätyksen edellytyksistä. Ruokahävikin pienentämisestä kertoo ResQ Club.

Puheenvuorojen jälkeen seuraa työpajaosuus, jossa pienryhmissä keskustellaan seuraavista teemoista: kestävän ruokatalouden haasteet, ideat ja kehitysmahdollisuudet Etelä-Karjalassa, tarpeet sekä osallistujien kokemukset ja näkemykset kestävän ruokatalouden tarjoamista hyödyistä. Lisäksi tuodaan esille osallistujien ideoita ja mahdollisia vapaita hukkaresursseja sekä tarpeita ja ideoidaan yhteistyömahdollisuuksista laaja-alaisesti ja aktiivisesti muiden osallistujien kanssa.

Työpaja on osa Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallinnoimaa FISS Etelä-Karjalan teollisten symbioosien palvelu -hanketta, jonka tavoitteena on muun muassa parantaa Etelä-Karjalan alueen yritystoiminnan kannattavuutta tehostamalla yritysten materiaalien ja energian käyttöä. Apila Group toimii hankkeessa työpajakoordinaattorina ja fasilitaattorina.

Kestävä ruoantuotanto ja nollahävikki osa Lappeenrannan strategiaa

Kestävässä ruokataloudessa terveellisen ruoan tuotanto ja kulutus tapahtuvat luonnonvaroja säästäen sekä niitä optimaalisesti käyttäen ja kierrättäen. Ruokahävikki minimoidaan ja ravinteet kierrätetään takaisin peltoon kasvien tarvitsemassa määrin paikalliset energiantuotantomahdollisuudet huomioiden. Näin voidaan vähentää perinteisten, epäorgaanisten lannoitteiden käyttöä, ja siten lisätä luonnollisia typpi- ja fosforikiertoja.

Ruoantuotannon ja -kulutuksen kestävyys on osa Lappeenrannassa 2015 tehtyä resurssiviisauden tiekarttaa. Tavoitteena on, että kestävästi tuotetun, terveellisen ruoan tuotannosta ja kulutuksesta syntyvät jätteet hyödynnetään 100 prosenttisesti vuoteen 2050 mennessä.  

Ilmoittaudu mukaan työpajaan Wirman sivuilla: Kestävä ruokatalous-ravinnekierto ja ruokahävikin hallinta http://www.wirma.fi/wirma/tapahtumat/kestava-ruokatalous-ravinnekierto-ruokahavikin-hallinta

Schneider Electric ja Insta Automation Oy Kenttähuolto ovat solmineet yhteistyösopimuksen Schneider Electricin Altivar Process-sarjan ja muiden taajuusmuuttajien huollosta, kunnossapidosta ja myynnistä.

Schneider Electric ja Insta Automation Oy Kenttähuolto ovat solmineet 18.9.2017 yhteistyösopimuksen, joka kattaa maantieteellisesti koko Suomen. Yhteistyösopimus koskee Schneider Electricin Altivar Process-sarjan ja muiden taajuusmuuttajien huoltoa, kunnossapitoa ja myyntiä. Sopimuksen puitteissa Insta Automation Oy:n kenttähuollon käyttöönotto- ja huoltoinsinöörit tullaan kouluttamaan Schneider Electricin toimesta Itävallan ja Ranskan tehtailla taajuusmuuttajien asentamiseen, huoltoon, modernisointiin, ohjelmointiin ja päivitysten tekemiseen.

”Schneider Electric tarvitsee luotettavan kumppanin nopeassa kasvussa olevalle taajuusmuuttajien markkinasegmentilleen. Insta Automation kenttähuolto on siinä meille paras vaihtoehto. Sopimuksen ansiosta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme entistä parempaa palvelua kaikilla tärkeimmillä taajuusmuuttajien loppukäyttösektoreilla,” kertoo taajuusmuuttajista vastaava myyntipäällikkö Jussi Kohonen Schneider Electriciltä.

”Insta Automaatio Oy:n Kenttähuollolle sopimus merkitsee lisäarvoa, tehokkuutta ja varmuutta huoltotoiminnassa, kun käyttöön saadaan uusinta teknologiaa Schneider Electricin taajuusmuuttajien laajan tuotevalikoiman ja muun muassa tuotteissa vakiona olevien sisäänrakennettujen webserverien, QR-koodien ja IIoT:n ansiosta,” kertoo Mika Salonen, Insta Automaatio Oy Kenttähuollon sähkönjakelusta ja automaatiosta vastaava myyntipäällikkö.

”Sopimuksesta hyötyvät molemmat osapuolet esimerkiksi silloin, kun loppuasiakkaalla on uusintatarve. Schneider Electric voi auttaa oikean tuotteen valinnassa ja koulutuksessa sekä toisaalta käyttää Insta Automaatio Oy:n Kenttähuollon palveluja uusintojen toteuttamisessa,” kertoo Jussi Kohonen Schneider Electriciltä.

Lisätietoja:

Jussi Kohonen
Myyntipäällikkö
Schneider Electric
040 184 1724
jussi.kohonen@schneider-electric.com

Mika Salonen
Myyntipäällikkö
Insta Automation Oy
Kenttähuolto, sähkönjakelu ja automaatio
050 563 3696
mika.salonen@insta.fi

Tietoa Insta Automation Oy:stä
Insta Automation Oy on osa Insta Groupia, joka on suomalainen perheyritys jo yli 50-vuoden ajan. Insta Automation Oy palvelee asiakkaitaan sähköautomaation kokonaiskumppanina: palvelumme tuotetaan kokonaisratkaisuina tai erillistoimituksina, asiakkaan tarpeen mukaan. Toimimme järjestelmä- ja laitetoimittajista riippumattomana sähköautomaation täyden palvelun talona. Life Cycle Partner -ajattelumme tarkoittaakin sähköautomaation koko elinkaaren hallintaa ja sen avulla lisäarvon tuottamista asiakkaillemme. Insta Automationissa työskentelee yli 450 automaation, instrumentoinnin ja sähköistyksen ammattilaista. Insta Automation Oy Kenttähuolto on sähköjakeluhuollon ja kunnossapidon vahva ammattilainen. www.insta.fi/Kenttahuolto

Maa- ja metsätalousministeriö ryhtyy toimiin, jotta maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa päätetystä Pohjanlahden silakkakiintiön 40 prosentin leikkauksesta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa kalastuselinkeinolle.

Maa- ja metsätalousministeriö on erittäin tyytymätön neuvoston päätökseen siitä, että Pohjanlahden silakan kalastuskiintiöitä pienennettiin 40 prosentilla, vaikka tieteellisessä neuvossa ehdotettiin 32 prosentin vähennystä. Suomi äänesti asetusehdotusta vastaan, sillä ratkaisu ei noudata EU:n yhteisen kalastuspolitiikan periaatteita kalakantojen suurimmasta enimmäistuotosta ja parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon hyödyntämisestä.

Ratkaisu on vaikea kalastuselinkeinon näkökulmasta. Se merkitsee Suomen Pohjanlahden silakan kiintiön putoamista noin 115,5 miljoonasta kilosta noin 69,3 miljoonaan kiloon. Koska EU:n kiintiöjärjestelmä sisältää mahdollisuuden siirtää osa käyttämättömästä kalastuskiintiöstä seuraavalle vuodelle, Suomi voi siirtää tämän vuoden käyttämättömästä kiintiöstään noin 13 miljoonaa kiloa ensi vuodelle.  Pohjanlahden silakkakiintiöstä on vuosina 2014–2016 kalastettu noin 90 miljoonaa kiloa, joten siirron vaikutuksesta kalastus supistuisi aiempien vuosien tasosta noin 10 prosenttia. Samalla kuitenkin käytetään siirron tuoma jousto. Sitä ei voida enää käyttää tulevaisuudessa, joten ongelmaan täytyy saada ratkaisu vuoden 2018 aikana.

MMM on kiirehtinyt komissiota tekemään muutosehdotuksen Itämeren monivuotisen hoitosuunnitelman muuttamiseksi siten, että Pohjanlahden silakan kalastuskuolevuuden vaihteluvälejä muutettaisiin parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon mukaiseksi. Tämän jälkeen voitaisiin muuttaa myös kalastuskiintiöitä koskevaa asetusta.  Onnistuessaan prosessi johtaisi kalastuskiintiön korottamiseen tieteen mukaisesti vielä vuoden 2018 aikana.

MMM harkitsee myös kaikkia muita käytettävissä olevia keinoja, kuten esimerkiksi kiintiövaihtoja muiden maiden kanssa, elinkeinon tilanteen helpottamiseksi. Mahdollisten toimenpiteiden käyttöönottoa täytyy arvioida huolella, jotta ne todella helpottavat tilannetta, eivätkä aiheuta ongelmia pitkällä aikavälillä.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

Kalatalousneuvos Risto Lampinen p. 0295 162 458

sähköposti: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Jord- och skogsbruksministeriet vidtar åtgärder för att den nedskärning på 40 procent av strömmingskvoten i Bottniska viken, som rådet för jordbruk och fiske fattade beslut om vid sitt möte, ska orsaka fiskerinäringen så små olägenheter som möjligt. 

Jord- och skogsbruksministeriet är inte alls tillfreds med rådets beslut om att fiskekvoten för strömming i Bottniska viken minskades med 40 procent, fastän det vetenskapliga rådet föreslog en minskning på 32 procent. Finland röstade mot förordningsförslaget eftersom avgörandet inte iakttar principerna för EU:s gemensamma fiskeripolitik om maximala fångster för alla fiskbestånd och inte heller om utnyttjande av bästa tillgängliga vetenskapliga information.

Avgörandet är besvärligt ur fiskerinäringsperspektiv. Det innebär att strömmingskvoten i Bottniska viken minskar från cirka 115,5 miljoner kilogram till cirka 69,3 miljoner kilogram. Eftersom EU:s kvotsystem inbegriper en möjlighet att överföra en del av den oanvända fiskekvoten till nästa år, kan Finland överföra cirka 13 miljoner kilogram av den oanvända kvoten för i år till nästa år.  Från kvoten av strömming i Bottniska viken har det 2014–2016 fiskats cirka 90 miljoner kilogram, vilket betyder att fisket till följd av överföringen skulle minska med cirka 10 procent från nivån under tidigare år. Samtidigt utnyttjar man dock den flexibilitet som överföringen medför. Den kan likväl inte längre utnyttjas i framtiden, och därför måste man finna en lösning på problemet under 2018.

Jord- och skogsbruksministeriet har skyndat på kommissionen för att den ska lägga fram ett förslag till ändring av den fleråriga vårdplanen för Östersjön så att variationsintervallen för fiskedödligheten hos strömming i Bottniska viken ska ändras så att den överensstämmer med den bästa tillgängliga vetenskapliga informationen.  Efter detta kan även förordningen om fiskekvoter ändras.   Om processen lyckas, innebär den att fiskekvoten kan höjas i enlighet med den tillgängliga vetenskapliga informationen ännu under 2018.

Jord- och skogsbruksministeriet överväger också alla andra tillgängliga åtgärder för att underlätta situationen, t.ex. byte av kvoter med andra länder.  Genomförandet av de möjliga åtgärderna måste bedömas ingående så att de verkligen underlättar situationen och inte medför problem på lång sikt.

Mer information från jord- och skogsbruksministeriet:

Risto Lampinen, fiskeriråd, tfn 0295 162 458

e-post: fornamn.efternamn(at)mmm.fi

Mitä synergia oikein on ja miten se syntyy? Entäpä miten synergiaa pitäisi oikein tutkia? 40-vuotisen uran teollisuudessa, koulutuksen ja tutkimuksen parissa sekä yrittäjänä tehnyt kauppatieteen lisensiaatti Simo Keskinen tarttui aiheeseen tuotantotalouden alan väitöstutkimuksessaan. Hän hyödynsi Vaasan energiaklusteria ja sittemmin koko energia-alaa sekä parhaiten johdettuja teollisia yrityksiä erilaisten synergiatapausten tutkimuskenttänä.

Monelle sana synergia on tuttu talouslehtien otsikoista – esimerkiksi yrityskaupassa haetaan synergiaa – mikä usein tarkoittaa taloudellisia hyötyjä. 

– Synergian luomisella ja hyödyntämisellä on vuosikymmenien perinteet työelämässä. Johtamisessa ja päätöksenteossa on luotu erilaisia laskenta- ja arviointimenetelmiä tämän tueksi. Akateemisessa tutkimuksessa synergia-aihepiiri on kuitenkin jäänyt merkittävästi jälkeen käytännön saavutuksista, sanoo Vaasan yliopistossa perjantaina tuotantotalouden alalta väittelevä Simo Keskinen.

Uusi määritelmä, työkalu ja ryhmittely

Synergia on Keskisen mukaan aihepiirinä tavattoman laaja ja moninainen, mikä edellyttää myös tieteidenvälistä ajattelutapaa. Hän antoi tutkimuksessaan synergialle uuden määritelmän ja kehitti tutkimukselliseksi perustaksi katsottavan alustan synergian tutkimiseen.

– Määrittelin tutkimuksessani synergian ilmiöryhmäksi, jonka tuloksia ovat erilaiset synergiahyödyt ja lisäarvot. Loin tutkimuksen perustyökaluksi niin kutsutun dimensiointimenetelmän. Menetelmää voidaan näkökulmasta riippuen pitää muun muassa yhtenä timanttimalleista, paradigmana, viitekehyksenä, syväluotausmenetelmänä tai laajennettuna kausaliteettimallina, Keskinen kertoo.

Synergian tutkimusalustaan sisältyvät myös tieto-opilliset ja ontologiset kuvaukset sekä hahmottelu synergiatutkimuksen johtamismalliksi. Myös tutkimusalusta itsessään rakentui synergiseksi kokonaisuudeksi. Siihenkin pätee Keskisen mukaan kaikkein yleisin luonnehdinta synergiasta: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Väitöstutkimuksessa kehitetty dimensiointimenetelmä vastaa neljään eri kysymykseen: Mitkä syyt saavat aikaan synergian, mitkä ovat sen tulokset, mitä tapahtuu synergiailmiöiden syntyessä ja mikä on synergian konteksti eli millaisissa olosuhteissa synergiaa syntyy ja mikä on varsinainen synergialähde?

Keskinen kartoitti tutkimuksessaan myös kuusi yleisintä synergiatyyppiryhmää luontaisesta synergiasta ja yhden perussyyn synergiailmiöistä aina systeemeihin liittyviin synergioihin ja monisynergioihin asti. Tutkimuskenttänä synergiatyypeissä olivat energia-ala ja teolliset yritykset.

– On ollut haastava työ ryhmitellä erilaisia tapauksia. Visaisimpia kysymyksiä tutkimuksessa ovat olleet kompleksisten synergiatapausten käsittely, kyseisten tapausten ryhmittely johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi sekä monisynergiset tapaukset.

Energiaklusterin historiasta synergiatutkimukseen

Keskinen aloitti väitöstutkimuksensa vuonna 2012 painottuen aluksi Vaasan energiaklusteriin ja sen synergiapotentiaaliin. Iso osa Keskisen väitöskirjaa sisältääkin mielenkiintoista Vaasan energiaklusterin historiaa yritystarinoineen.  Tutkimuksen edetessä synergian syntymekanismit ja tutkimusmenetelmät saivat kuitenkin väitöskirjassa tärkeimmän roolin.

Paikallisen energiaklusterin synergiapotentiaalissa tärkeitä ovat teollisten toimijoiden välinen vuorovaikutus sekä suhteet muihin alueen toimijoihin. Yhteistyön kiinteys, aktiivisuus ja ennakoivuus ovat merkittäviä tekijöitä. Keskisen mukaan erityisen tärkeä klusterin synergialle on pitkällä aikavälillä syntynyt kulttuuripohja, jonka merkittävimpiä piirteitä ovat yhdistävyys ja jatkuvuus.

– Suurin yhteinen tekijä synergian tuottamisessa ja hyödyntämisessä on kulttuuristen tekijöiden vaaliminen, koska ne ovat keskeisen tärkeitä niin yrityksissä, paikallisessa yhteistyössä kun koko toimialalla, Keskinen muistuttaa.

Kulttuuriset tekijät tarkoittavat Vaasan energiaklusterissa esimerkiksi kunniakasta historiaa, pitkäaikaisia perinteitä ja paikallisia erityispiirteitä kuten vaikkapa monikielisyyttä, monikulttuurisuutta ja omaleimaisuutta.

Muita synergian lähteitä Vaasan energiaklusterissa ovat olleet esimerkiksi Vaasan kaupungin laajentunut osallistuminen energiaklusterin kehittämiseen, yhteiset tukiorganisaatiot, yhteiset strategiat sekä tutkimus- ja kehitysohjelmat, paikallisten koulutuksen ja tutkimuksen yksiköiden suuntaaminen, kasvusopimus, yhteiset ekosysteemit ja infrapalvelut sekä monet muut tekijät.

– Paikallisen ja alueellisen tason teollisuuden kehittämisessä yhteisymmärryksellä, yhteishengellä ja yhteisillä ponnistuksilla on ratkaiseva merkitys. Pysyvä ja vahvistuva rooli on myös erilaisilla yhteisillä tukitoimilla kuten viestinnällä. Nyt jo vakiintunut ja sisällöltään yhä laajeneva  energiaviikko on lisännyt huomattavasti Vaasan alueen kansallista ja kansainvälistä tunnettavuutta.  Vaasan energiaklusterin saavuttama elinvoima ja näkyvyys erityisesti 2010-luvulla on ollut ilahduttava kokemus, sanoo Simo Keskinen.

Kuva (liitteenä): Perjantaina Vaasan yliopistossa väittelevä Simo Keskinen hyödynsi paikallista energiaklusteria kehittäessään tutkimusalustaa synergiatutkimukselle. Kuvaaja: Riikka Kalmi

Lisätiedot

Simo Keskinen, puh. 044 546 0053, slkeskinen(ät)gmail.com

Keskinen, Simo (2017) Synergiailmiöiden tutkimuksellinen perusta – tutkimuskenttänä energia-ala ja teolliset yritykset. Acta Wasaensia 388, University of Vaasa

Väitöskirjan pdf: http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-776-7.pdf
Väitöskirjan tilaukset: https://verkkokauppa.juvenes.fi/kategoria/318/vaasan-yliopisto

Simo Keskinen on syntynyt vuonna 1946 Lapualla. Hän valmistui ylioppilaaksi Lapuan yhteislyseosta vuonna 1965. Hän suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon Oulun yliopistossa 1971 ja kauppatieteen lisensiaatin tutkinnon Vaasan yliopistossa vuonna 2005.

Keskisellä on takanaan pitkä ura, jonka aikana hän on työskennellyt muun muassa Oulun yliopistossa, Oulun teknillisessä oppilaitoksessa, Salorassa, Vaasan teknillisessä oppilaitoksessa, JOT Automationissa sekä Vaasan yliopiston tuotantotalouden yksikössä. Keskinen toimi yrittäjänä vuosina 2002–2008, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle ja keskittyi väitöskirjatutkimukseen Vaasan yliopistossa. Keskinen asuu nykyään Kirkkonummella.

Väitöstilaisuus

KTL Simo Keskisen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus ”Synergiailmiöiden tutkimuksellinen perusta – tutkimuskenttänä energia-ala ja teolliset yritykset” tarkastetaan perjantaina 27.10.2017 klo 12 alkaen auditorio Nississä (Tritonia, Vaasan yliopisto).

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Tapio Katko (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Erkki Antila (Vaasan yliopisto).

Energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) pitää hyvänä, että Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta tukee bioenergian käytössä riskeihin perustuvaa lähestymistapaa.

 Parlamentin ympäristövaliokunta äänesti maanantaina illalla komission esityksestä bioenergian kestävyyskriteereiksi. 

-        Komission esitys minimoi hallinnollisen taakan, tukee olemassa olevia metsäkäytäntöjä ja huomioi kansainvälisen vapaakaupan asettamat reunaehdot. Samalla se varmistaa, ettei säätely tarpeettomasti vaaranna EU:n linjaa lisätä bioenergian käyttöä. Tehtävää ei voi pitää helppona, sillä direktiiviin sisältyy paljon yrityksissä suoraan sovellettavia vaatimuksia, tähdentää Energiateollisuuden asiantuntija Jukka Makkonen. 

Energiateollisuus on painottanut, että EU-sääntelyn tulee ohjata energiayhtiöitä hyödyntämään olemassa olevia kestävän metsätalouden työkaluja.

-        Uhkana on yhä, että energiajakeelle luodaan omat erilliset vaatimukset. Suomalaiset metsäpolttoaineet syntyvät metsätalouden yhteydessä. Laitosten polttoaineista 60 prosenttia on metsäteollisuuden sivuvirtoja ja 40 prosenttia metsänhoidon sivutuotteita sekä ainespuukorjuun tähteitä.

-        Metsätaloudessa on hyviä keinoja turvata metsäpolttoaineiden kestävyys. Syntyisi äärimmäisen hankala tilanne, jos EU ohjaisi energiayhtiöt luomaan omia järjestelmiään, ET:n asiantuntija Jukka Makkonen sanoo.

EU:n asettamat kestävyyskriteerit vaikuttavat siihen, mitkä biopolttoaineet luetaan päästökaupassa nollapäästöisiksi ja mitä valtio voi tukea. Komission esittämät kriteerit edellyttävät, että yhtiöt rajoittavat metsäluonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja hiilivarastoihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Parlamentin, neuvoston ja komission neuvottelujen kestävyyskriteereistä on määrä alkaa keväällä 2018. 

Lisätiedot

Asiantuntija Jukka Makkonen, p. 040 702 8634, Twitter @jukka_makkonen

Johtaja Jari Kostama, p. 050 301 1870, Twitter @JariKostama

Kahvilaketju Picnic on valinnut taustamusiikkitoimittajakseen kotimaisen Mediaconen. Mediacone-musiikkijärjestelmä on käytössä jo useassa Picnicin toimipisteessä pääkaupunkiseudulla ja se on määrä tuoda vaiheittain lähes kaikkiin Picnicin kivijalkakahviloihin ympäri Suomen. Mediacone huolehtii myös Picnicien äänentoistoista.

”Tämä on erinomainen ratkaisu meille ketjuna: soittolistat ovat kattavia ja päivittyvät säännöllisesti. Lisäksi saamme haluamamme musiikkityylit eri kellonaikoihin ajastettuina automaattisesti”, toteaa Picnicin markkinointipäällikkö Solja Suutarinen.

Mediacone eroaa muista markkinoilla olevista taustamusiikin toimittajista siinä, että se on yhdistelmä asiantuntijapalvelua ja älyteknologiaa. Mediacone ei tarjoa valmiita soittolistoja, vaan musiikkityyli brändätään aina yrityksen kuuloiseksi. Musiikin jakelussa Mediacone hyödyntää omaa, Suomessa patentoimaansa Smart Ambient Audio Distribution -teknologiaansa. Sen ansiosta soittolistat päivittyvät automaattisesti, brändätyn tyylin mukaisesti. Mediacone-järjestelmä pitää sisällään myös äänimainonnan hallinnan.

Musiikin tulisi olla yhtä kiinteä osa brändiä kuin visuaalinen ilme

”Picnic on loistava esimerkki siitä, että Suomessakin aletaan pikkuhiljaa heräämään musiikin merkitykseen osana konseptia. Musiikilla todella iso vaikutus paitsi asiakkaiden viihtyvyyteen, myös myyntiin. Musiikin tulisi olla yhtä kiinteä osa yrityksen brändiä kuin visuaalinen ilme”, toteaa Mediacone-palvelun myynnistä ja markkinoinnista vastaava Sanna Suonpää.

Mediacone-musiikin jakelujärjestelmää hyödyntää tällä hetkellä jo noin 200 suomalaista yritystä. Palvelu tähtää vahvasti kansainvälisille markkinoille. Mediacone-palvelun taustalla on yritys nimeltään Pinesker Media Company, jonka palveluihin kuuluvat taustamusiikki- ja diginäyttöpalvelut sekä videotuotannot ja äänimainonta.

Lisätiedot:

www.mediacone.fi
Sanna Suonpää
Puhelin: 050 3000 389
Sähköposti: sanna@pinesker.com

Suomen aloitteesta viiden eurooppalaisen maan ministerit ovat 24.10.2017 vedonneet muihin jäsenvaltioihin ennaltaehkäisevän antibioottilääkinnän rajoittamiseksi koko EU:ssa. Aloitteen taustalla on valmisteilla oleva EU:n eläinlääkeasetus, jolla tullaan säätelemään eläinlääkkeiden valmistusta, myyntilupia, jakelua, käyttöä ja toimijoiden valvontaa. Eläinlääkkeiden käyttöä on aiemmin säädelty pääasiassa kansallisesti, mutta nyt luodaan yhteiset säännöt koko unioniin. Pyrkimyksenä on vähentää turhaa antibioottien käyttöä ja ehkäistä taudinaiheuttajien kehittymistä vastustuskykyisiksi niille. Taudinaiheuttajien kehittyminen vastustuskykyisiksi antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille on maailmanlaajuinen ongelma, jonka on yksin EU:ssa arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,5 miljardin euron taloudellisen menetyksen.

Uuden EU-asetuksen myötä antibioottien käytön säätelyn painopiste siirtyy kansallisesta lainsäädännöstä harmonisoituun unionilainsäädäntöön. Suomi on jo valmistelutyössä vaikuttanut siihen, että antibioottien eläinlääkinnällinen käyttö pysyisi meillä hallinnassa myös jatkossa. Vetoomuksen allekirjoittaneet jäsenvaltiot ehdottavat, että uuteen asetukseen kirjattaisiin antibioottien ennaltaehkäisevän käytön olevan sallittua vain yksittäisille eläimille.

– Suomi haluaa olla Euroopassa One Health -ajattelun edelläkävijä. Vuonna 1995 toimimme menestyksellisesti Ruotsin kanssa antibioottisten lisäaineiden kasvunedistäjäkäytön lopettamiseksi. Nyt ehdotettu rajoitus eläinten ennaltaehkäisevälle ryhmälääkitykselle antibiooteilla olisi merkittävä edistysaskel kohti terveempää eurooppalaista tulevaisuutta, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Käytännössä ehdotuksella tarkoitetaan, että antibioottien ennaltaehkäisevä käyttö eläinten massalääkityksenä eli suurten eläinryhmien samanaikaiseen lääkitsemiseen olisi kiellettyä. Suomen valmistelemalla ministerien kirjeellä vedotaan terveys- ja maatalousministereihin unionissa laajan tuen saamiseksi tälle ehdotukselle. Kirjeen ovat allekirjoittaneet maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan lisäksi Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan terveys- ja maatalousministerit. EU:n puheenjohtajuutta parhaillaan hoitava Viro on osoittanut tukensa aloitteelle tekemällä Suomen ja muiden jäsenvaltioiden kirjeeseen perustuvan muotoiluehdotuksen uusimmassa asetusluonnoksessaan.

Monissa EU-maissa tuotantoeläinten ennaltaehkäisevä massalääkintä antibiooteilla on edelleen yleistä. Tilastojen mukaan peräti yli 90 prosenttia Euroopan unionissa eläinlääkintään myydyistä antibiooteista on juuri massalääkitykseen soveltuvia. Ennaltaehkäisevän käytön osuutta massalääkityksestä ei tunneta, mutta asiantuntijat arvelevat osuuden olevan merkittävä. Ennaltaehkäisevälle massalääkitykselle antibiooteilla ei ole eläinlääketieteellisiä perusteita. Sen sijaan turhaa antibioottien käyttöä pidetään maailmanlaajuisesti merkittävänä resistenssin aiheuttajana.

– Suomi on mallimaa kotieläinten hallitussa antibioottien käytössä. Yhteinen eurooppalainen lainsäädäntö on hyvä tapa edistää antibioottiresistenssin torjuntaa ja antibioottien hallittua käyttöä koko Euroopassa. Samalla meidän tulee Suomessa tehdä joka päivä työtä sen eteen, että antibioottien käyttöä saadaan edelleen vähennettyä, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Suomessa antibioottien käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä on vähäistä eurooppalaisessa mittakaavassa. Ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeiden antibioottien käyttö eläimille on hyvin rajoitettua ja antibiootteja käytetään tuotantoeläinten hoidossa vain eläinlääketieteellisesti perustelluista syistä. Kansallisella lainsäädännöllä on onnistuttu ennakoimaan ja vähentämään antibioottien käytöstä aiheutuvia ongelmia, kuten antibioottiresistenssin syntyä.

Taudinaiheuttajien kehittyminen vastustuskykyisiksi antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille on maailmanlaajuinen ongelma, jonka on yksin EU:ssa arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,5 miljardin euron taloudellisen menetyksen. Suomessa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa tehdään poikkihallinnollisena yhteistyönä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kesken koko yhteiskunnassa. Uusi kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjuntaohjelma julkaistiin Suomessa toukokuussa 2017.

Lisätietoja:

Maa- ja metsätalousministeriö:
eläinlääkintöylitarkastaja Nina Kaario, p. 050 573 6309
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira:
ylitarkastaja Liisa Kaartinen, p. 040 554 2238

Sosiaali-ja terveysministeriö:
ministerin erityisavustaja Kari Synberg, p. 050 574 2297

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea:
eläinlääkäri Katariina Kivilahti-Mäntylä, p. 029 522 3354
eläinlääkäri Tita-Maria Muhonen, p. 029 522 3394

• Ministerien kirje MMM:n verkkosivuilla

• Mikrobilääkeresistenssin torjuntaohjelma 

På Finlands initiativ har ministrar från fem europeiska länder den 24 oktober 2017 vädjat till de övriga medlemsländerna om att förebyggande behandling med antibiotika ska begränsas i hela EU. Bakom initiativet ligger förordningen om veterinärmedicinska läkemedel som är under beredning i EU och som ska reglera tillverkningen, distributionen och användningen av och försäljningstillstånden för veterinärmedicinska läkemedel samt tillsynen över aktörerna. Användningen av veterinärmedicinska läkemedel har tidigare reglerats i huvudsak nationellt, men nu bygger man upp gemensamma regler för hela unionen. Strävan är att minska onödig användning av antibiotika och förhindra patogener från att bli resistenta mot antibiotika. Det är ett globalt problem att patogener blir resistenta mot antibiotika och andra antimikrobiella läkemedel och det orsakar enligt uppskattning ekonomiska förluster på 1,5 miljarder euro per år enbart i EU.

I och med den nya EU-förordningen flyttas tyngdpunkten i regleringen av antibiotikaanvändning från nationell lagstiftning till harmoniserad unionslagstiftning. Finland har redan under beredningsarbetet medverkat till att den veterinärmedicinska användningen av antibiotika också framöver skulle vara behärskad hos oss. De medlemsstater som undertecknat vädjan föreslår att man i den nya förordningen skriver in att förebyggande behandling med antibiotika är tillåten endast hos enstaka djur.

– Finland vill vara en föregångare i One Health-tänkandet i Europa. År 1995 arbetade vi med framgång tillsammans med Sverige för att få slut på användningen av antibiotika som fodertillsats i syfte att främja djurens tillväxt. Den begränsning för förebyggande gruppbehandling av djur med antibiotika som nu föreslås är ett betydande framsteg mot en hälsosammare europeisk framtid, konstaterar social- och hälsovårdsminister Pirkko Mattila.

I praktiken betyder förslaget att förebyggande antibiotikaanvändning i form av massbehandling av djur, dvs. att man samtidigt behandlar stora djurgrupper med antibiotika, ska vara förbjudet. I det brev som Finland har berett vädjar ministrarna till hälso- och jordbruksministrarna i EU för att få ett omfattande stöd för förslaget. Förutom jord- och skogsbruksminister Jari Leppä och social- och hälsovårdsminister Pirkko Mattila har också Sveriges, Danmarks, Nederländernas och Österrikes hälso- och jordbruksministrar undertecknat brevet. Estland som nu är EU-ordförandeland har visat sitt stöd för initiativet genom att landet i sitt nyaste utkast till förordning har gjort ett förslag till formulering som baserar sig på Finlands och de andra medlemsländernas brev.

I många EU-länder är massbehandling av produktionsdjur med antibiotika i förebyggande syfte fortsättningsvis kutym. Statistik visar att t.o.m. över 90 procent av den veterinärmedicinska antibiotika som säljs i EU lämpar sig just för massbehandling. Det är inte känt hur stor del av massbehandligen som sker i förebyggande syfte men experter bedömer att andelen är betydande. Det finns inga veterinärmedicinska grunder för massbehandling med antibiotika i förebyggande syfte. Däremot anses onödig användning av antibiotika globalt orsaka resistens i betydande omfattning.

– Finland är ett föregångsland när det gäller kontrollerad användning av antibiotika hos husdjur. Den gemensamma europeiska lagstiftningen är ett bra sätt att främja behärskad användning av antibiotika och kampen mot antibiotikaresistens i hela Europa. Samtidigt bör vi i Finland varje dag arbeta för att användingen av antibiotika ytterligare ska minska, påminner jord- och skogsbruksminister Jari Leppä.

I Finland är användningen av antibiotika vid behandling av produktionsdjur ringa i europeisk skala. Användningen av sådana antibiotika som är kritiskt viktiga humanläkemedel är mycket begränsad när det gäller djur och de används i skötseln av produktionsdjur endast av veterinärmedicinska skäl. Genom nationell lagstiftning har man lyckats förutse och minska problem som orsakas av användningen av antibiotika, t.ex. uppkomsten av antibiotikaresistens.

Det är ett globalt problem att patogener blir resistenta mot antibiotika och andra antimikrobiella läkemedel och det orsakar enligt uppskattning ekonomiska förluster på 1,5 miljarder euro per år enbart i EU. I Finland bekämpar man antimikrobiell resistens genom förvaltningsövergripande samarbete mellan olika ministerier och intressentgrupper i hela samhället. Ett nytt nationellt handlingsprogram mot antimikrobiell resistens publicerades i Finland i maj 2017.

Ytterligare information:

Jord- och skogsbruksministeriet:
Nina Kaario, veterinäröverinspektör, tfn 050 573 6309
Risto Lahti, ministerns specialmedarbetare, tfn 050 565 0424

Livsmedelssäkerhetsverket Evira:
Liisa Kaartinen, överinspektör, tfn 040 554 2238 

Social- och hälsovårdsministeriet:
Kari Synberg, ministerns specialmedarbetare, tfn 050 574 2297

Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Fimea:
Katariina Kivilahti-Mäntylä, veterinär, tfn 029 522 3354
Tita-Maria Muhonen, veterinär, tfn 029 522 3394

• Ministrarnas brev på JSM:s webbplats

• Handlingsprogrammet mot antimikrobiell resistens 

Teknologiateollisuuden tuore Talousnäkymät-raportti antaa viitteitä siitä, että Suomen kokonaisvienti ei ole enää kasvamassa. Alan yritykset Suomessa saivat heinä–syyskuussa euromääräisesti selvästi vähemmän tilauksia kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Myös henkilöstömäärän kasvu on ollut kesän jälkeen hitaampaa kuin alkuvuonna.

Tulokset perustuvat Teknologiateollisuus ry:n yrityskyselyyn, jolla selvitettiin alan yritysten uusia tilauksia, tilauskantaa ja henkilöstökehitystä heinä–syyskuussa.

– Maailmantalous kasvaa vahvasti, mutta valitettavasti Suomessa kasvu näyttää hidastumisen merkkejä. Mahdollisten myönteisten tulosjulkistusten keskellä on syytä muistaa, että monien kansainvälisten yritysten tulos tehdään muualla kuin kotimaassa, muistuttaa Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Teknologiateollisuuden tiedustelussa mukana olevat yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä–syyskuussa euromääräisesti 22 prosenttia vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä, mutta 14 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Yrityksistä 62 prosenttia raportoi uusien tilausten vähentyneen huhti–kesäkuun jälkeen, 30 prosenttia lisääntyneen ja 8 prosenttia pysyneen ennallaan.

Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa hieman pienempi kuin kesäkuun lopussa, mutta 15 prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 syyskuussa. Yrityksistä 49 prosenttia raportoi tilauskantansa supistuneen kesäkuun jälkeen, 36 prosenttia kasvaneen ja 15 prosenttia pysyneen ennallaan.

– Valtaosa yrityksistä siis kertoo, että sekä uudet tilaukset että tilauskanta supistuivat edellisestä kvartaalista. Myös Tilastokeskuksen ja Tullin luvut kertovat samanlaista tarinaa: vienti hypähti ylöspäin vuoden alkupuolella, mutta maaliskuun jälkeen kasvua ei ole enää ollut. Vahvan kasvun kausi uhkaa jäädä lyhyeksi pyrähdykseksi, Turunen sanoo.

Faktat pöytään kaikessa päätöksenteossa 

Tuoreet luvut ovat ikävä uutinen ja nostavat esiin huolen talouden kasvusta ja pysyvästä tervehtymisestä. 

– Maan hallituksen tulee olla päätöksissään johdonmukainen ja pitää lupauksensa, että teollisuuden toimintaedellytyksiä ei heikennetä. Päinvastoin on tehtävä kaikki voitava investointien ja hyvän työllisyyskehityksen vauhdittamiseksi. Vahva kasvu ei voi jatkua nykyisellä kapasiteetilla, kuten Teknologiateollisuus on moneen kertaan muistuttanut. Talousluvut korostavat entisestään myös työmarkkinoiden vastuuta, Turunen painottaa.

– Teknologiateollisuus on näyttänyt vihreää valoa yritystukien arvioimiselle. Nyt hankkeessa ollaan kuitenkin etenemässä täysin nurinkurisesti. Päätöksiä tehdään vuodenvaihteen molemmin puolin ja vasta sitten selvitetään tukien vaikutusta globaaliin kilpailukykyyn. Ratkaisuilla voi olla suuri vaikutus Suomessa tehtävän työn ja suomalaisen puhtaan teknologian kilpailukykyyn, joten päätökset tulee tehdä faktapohjalta, Turunen painottaa.

Yritystukikeskustelussa pitää kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että julkisen rahoituksen osuus yritysten TKI-panostuksesta on Suomessa vain kolme prosenttia. Tämä on alle puolet OECD-maiden keskiarvosta. Kyse on investoinnista tulevaisuuteen, joten rahoitus pitäisi nopeasti kaksinkertaistaa.

Vältetään työmarkkinoilla vanhat virheet

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pitää Talousnäkymät-selvityksen tuloksia pysähdyttävinä. Kaikki ennustelaitokset ovat arvioineet talouskasvun hidastuvan ensi vuonna, mutta merkkien ilmaantuminen näin vahvasti tässä vaiheessa yllättää.

– Meneillään olevissa ja myöhemmin alkavissa työmarkkinaneuvotteluissa ei ole varaa virheisiin. On ehdottoman tärkeää, että työmarkkinaratkaisut parantavat edelleen kilpailukykyä ja ottavat huomioon yritysten erilaiset tilanteet. Tällä tavoin kannetaan vastuuta työllisyydestä ja ostovoiman vakaasta kehityksestä.

Lisätiedot:

Pääekonomisti Jukka Palokangas, puh. 040 750 5469  
Toimitusjohtaja Jorma Turunen, puh. 050 044 5444

Sentenced, yksi kaikkien aikojen kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaisista metallibändeistä lopetti uransa jo vuonna 2005, mutta puhuttelee edelleen valtavaa fanijoukkoaan ympäri maailman. Sentencedin ystäviä hellitään nyt bändin nimikkojuomalla, kun Tornion Panimo tuo Halloweenina markkinoille Sentencedin kunniaksi valmistetun oluen.

– Postuumi ajoitus on kaikkien etu. Jos meillä olisi ollut nimikko-olut jo bändin toiminta-aikana, Sentenced olisi saattanut tulla tiensä päähän jo paljon nähtyä aiemmin, Sentencedin rumpali Vesa Ranta veistelee.

Olut sai nimen Ever-Frost yhtyeen yhdeltä tunnetummista singleistä.

– Nimi kuvaa erinomaisesti oluen syntypaikkaa ja aikaa, hyytävän kaamoksen kynnyksellä tarpovaa Lappia, Tornion Panimon Kaj Kostiander toteaa pilke silmäkulmassaan.

Tornion Panimo tarjosi bändin jäsenille useita vaihtoehtoja nimikko-oluensa reseptiksi. Railakkaan maisteluillan päätteeksi valinta oli yksimielinen: Ever-Frost on Lapissa käsityönä pantu rapsakka ja raikas pilsner.

– Tämä on ihan helevetin hyvvää kalijaa. Meillä on laajaa vertailupohjaa, sillä olemme vuosien varrella retkillämme ryypänneet melkein kaikkia maailman oluita. Tämä on yksi parhaista. Ever-Frost nautitaan kylmänä ja runsaasti, aamusta iltaan ja pohjaan saakka, tunnelmoi bändin kitaristi Sami Lopakka.

Ever-Frostin etiketit ovat arvostetun graafikon Markus Paajalan käsialaa. Niihin on painettu otteita bändin sanoituksista, joita leimaa mustalla huumorilla sävytetty kerronta masennuksesta, itsemurhasta ja kuolemasta. Kaikkinensa etikettejä on neljä erilaista. Kultainen juoma on pakattu, kuinkas muuten, pikimustiin lasipulloihin.

– Sentenced ja olut kuuluvat yhteen. Haluamme kiittää Tornion Panimoa tästä huomionosoituksesta bändiämme ja sen historiaa kohtaan, toteaa Vesa Ranta.

Tornion Panimon Sentenced Ever-Frostin toimitukset kauppoihin alkavat marraskuun ensimmäisellä viikolla.

Lisätietoja:

Kaj Kostiander, johtaja, Tornion Panimo Oy 
Puhelin: 0400 419 902 / email: kaj.kostiander@tornionpanimo.fi 

Vesa Ranta, Sentenced
Puhelin: 040 179 7990 / email: vranta@gmail.com  

Vuonna 1873 perustettu Tornion panimo on käynnistetty uudelleen kuuden kylmän vuoden jälkeen. Lapin Kullan tehtaana muistettu panimo näytti tulleen tiensä päähän, kun Hartwall siirsi oluen tuotannon Lahteen vuonna 2010. Pohjois-Suomen oluenpanon vuosisataiset perinteet saivat kuitenkin jatkoa vuonna 2016, kun samoille sijoille perustettiin Tornion Panimo Oy.