Useat työnantajaliitot paheksuvat Sähköliittoa aikeista aloittaa keskiviikkona laajat työtaistelutoimet. Energiateollisuus, Metsäteollisuus, Palvelualojen työnantajat Palta ja Teknologiateollisuus arvioivat, että toteutuessaan SAK:laisen Sähköliiton työtaistelut aiheuttavat mittavat vahingot yrityksille, niiden alihankkijoille ja asiakkaille.

Ilmoitetut tukitoimet voivat lisäksi aiheuttaa vakavaa haittaa kotitalouksille ja maataloudelle muun muassa sähköverkkojen viankorjauksen vaarantumisen vuoksi. Työnantajaliitot ihmettelevät myös Sähköliiton kieltäytymistä jopa suojelutyöstä.

 – Juuri nyt pitäisi tukea kaikin tavoin kasvua, eikä tehdä valtapolitiikkaa, järjestöt huomauttavat yhteisessä ulostulossaan.

Sähköliitto on jättänyt Teknologiateollisuudelle varoituksen 1. marraskuuta alkavasta lakosta ja ylityökiellosta. Viime torstaina se laajensi uhkauksiaan ja ilmoitti lisäksi tukityötaisteluista lukuisissa yrityksissä, joilla ei mitään tekemistä järjestöriidan kanssa.

Työnantajaliittojen mielestä Sähköliiton suhteeton voimankäyttö ja uhittelu tukilakkoineen ovat väärä tapa reagoida asioihin. Erittäin valitettavaa on myös Sähköliiton kovaotteisuus. Se vastasi Teknologiateollisuuden tapaamiskutsuun suoralta kädeltä lakkovaroituksella. Myös viime torstaina ilmoitetut tukityötaistelut tulivat täytenä yllätyksenä niiden kohteeksi joutuville ulkopuolisille liitoille ja yrityksille.

– Sähköliiton toimenpiteiden seurauksena täysin sivulliset joutuvat kärsimään, järjestöt korostavat.

Sähkömiesten työehdot eivät heikkene

Sähkömiesten työehdot on turvattu. Teknologiateollisuus ja SAK:lainen Teollisuusliitto ovat sopineet, että kaikkiin teknologiateollisuuden työntekijöihin sovelletaan jatkossa teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti samaa työehtosopimusta eli ns. metallin sopimusta. Tämän sopimuksen piiriin tulevat myös ne vajaat tuhat sähkömiestä, joille Sähköliitto on aiemmin tehnyt rinnakkaisen sopimuksen.

Työehtoihin ei tule minkäänlaisia heikennyksiä, vaikka Sähköliitto on niin väittänyt. Työtaistelu-uhkien avulla Sähköliitto pyrkii ainoastaan säilyttämään vanhentuneet sopimusrakenteet.

Sopimusrakenteiden elettävä ajassa

Työnantajaliitot ovat myös arvioineet tekemiensä työehtosopimusten muodostamaa kokonaisuutta ja todenneet, ettei niillä ole mitään pyrkimyksiä laajentua toistensa tonteille. Syntyneen tilanteen taustalla ei siten ole mitään salattua suunnitelmaa Sähköliittoa vastaan, kuten joissain yhteyksissä on annettu ymmärtää.

Sopimusrakenteiden on kuitenkin seurattava aikaansa. Ei voi olla niin, että ammattiliiton vähäinen jäsenmäärä toimialalla loisi työnantajaliitolle velvoitteen työehtosopimuksen tekemiseen. Näissä tilanteissa korostuu pienemmän liiton kyky toimia yhteistyössä.

– Ristiriitojen hakeminen ja työtaistelujen käynnistäminen Sähköliiton tapaan ei ole oikea tapa suhtautua toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, painottavat työnantajaliitot.

Lisätiedot:

Tuomas Aarto, varatoimitusjohtaja, Palvelualojen työnantajat Palta, puh. 040 152 0073
Eeva-Liisa Inkeroinen, varatoimitusjohtaja, Teknologiateollisuus, puh. 040 089 4220
Kari Laaksonen, johtaja, Energiateollisuus, puh. 050 410 6180
Nina Pärssinen, työmarkkinajohtaja, Metsäteollisuus, puh. 040 503 2353

Teknologiateollisuus ja SAK:lainen Teollisuusliitto ovat päässeet neuvottelutulokseen uudesta työehtosopimuksesta. Sopimus voidaan allekirjoittaa sen jälkeen, kun neuvottelutulos on tullut hyväksytyksi liittojen kaikissa hallintokäsittelyissä. Syntynyt ratkaisu koskee kaikkiaan lähes 100 000:ta työntekijää.

Ratkaisussa sovitaan palkoista kahdelle sopimusvuodelle. Kolmas vuosi on ns. optiovuosi, jonka palkoista neuvotellaan keväällä 2019. Optiovuosi on irtisanottavissa, jos palkkaratkaisusta ei päästä yhteisymmärrykseen. Sopimuskausi on 1.11.2017–31.10.2020.

Ensisijainen lähtökohta on, että palkantarkistusten suuruus, ajankohta ja toteutustapa neuvotellaan paikallisesti yritysten tilanteet huomioon ottaen. Mikäli paikallista ratkaisua ei synny, palkkoja korotetaan kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia liittojen sopimalla tavalla. 

Jos paikallisesta palkkaratkaisusta ei päästä sopimukseen, työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.1.2018 alkaen 1,1 prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin yrityskohtaisella erällä sekä 1.1.2019 alkaen 0,9 prosentin yleiskorotuksella ja 0,7 prosentin yrityskohtaisella erällä. Työnantaja jakaa paikallisen erän liittojen sopiman ohjausmallin mukaisesti.

Myös teknologiateollisuuden sähkömiehet ovat palkkaratkaisun piirissä.

Korotusten voimaantuloajankohdista johtuen ratkaisu nostaa työnantajan palkkakustannuksia 1,3 prosenttia sekä ensimmäisenä että toisena sopimusvuonna. Kustannusvaikutteisia tekstimuutoksia ei sovittu.

Käytettävissä olevien ennusteiden perusteella liittojen neuvottelema ratkaisu nostaa palkansaajien ostovoimaa ja parantaa edelleen myös kustannuskilpailukykyä.

Uusia yhteistyöavauksia

Neuvottelutulos sisältää useita yhteistyöavauksia.

Liitot aloittavat yhteisen tuottavuushankkeen, edistävät työrauhaa yhdessä sovitun toimintamallin avulla, kehittävät työhyvinvointia sekä torjuvat harmaata taloutta tukemalla viranomaisvalvontaa.

– Ratkaisu parantaa palkansaajien ostovoimaa, mutta samaan aikaan se on kansantalouden kannalta vastuullinen kokonaisuus. Liitoilla on yhteinen halu kehittää toimialaa, tuottavuutta ja työntekijöiden työhyvinvointia. Tämä on myönteistä ja lisää alan vetovoimaa, tähdentää Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen pitää arvokkaana, että ratkaisulla kehitetään paikallista sopimista ja pystytään arvioiden mukaan parantamaan edelleen myös kilpailukykyä. Yrityksillä on lisäksi hyvin myönteisiä odotuksia työrauhan ja tuottavuuden parantamisesta.

Teknologiateollisuus ry
Teollisuusliitto ry

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Riku Aalto, Teollisuusliitto, puh. 0400 711 072
Varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, Teknologiateollisuus, puh. 0400 894 220

Parman va. toimitusjohtaja ja myyntijohtaja, RI Jarmo Viljanen (54) on nimitetty marraskuun alusta lähtien Parman toimitusjohtajaksi.

Viljanen on toiminut yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana maaliskuusta 2017 lähtien. Hän on samalla hoitanut myös myyntijohtajan tehtäviä.

Viljanen on ollut Parman palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 alkaen.       

Myös Parman ruotsalaisen sisaryhtiön Strängbetong AB:n va. toimitusjohtaja Hannu Tuukkalan pesti on vakinaistettu.Tuukkala tuli Parman toimitusjohtajaksi vuonna 2011 ja hän siirtyi Strängbetongin väliaikaiseksi vetäjäksi viime keväänä.

”Rakentaminen on nyt hyvässä myötätuulessa molemmissa maissa. Jatkan tehtävässä luottavaisin mielin ja osaavan henkilökunnan tuella”, Jarmo Viljanen kertoo.

Hänen seuraajansa haku myyntijohtajan tehtävään alkaa välittömästi.

Lisätietoja:

Jarmo Viljanen, toimitusjohtaja
Puh. 020 577 5521
jarmo.viljanen@parma.fi

Linkin takana Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen valaiseva blogi sähköliiton lakosta.

http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/toimitusjohtajablogi/sahkoliitto-valitsi-konfliktien-tien

Terveisin

Teknologiateollisuuden viestintä

Teknologiateollisuus ja akavalainen Ylemmät Toimihenkilöt YTN ovat saavuttaneet neuvottelutukset uusista työehtosopimuksista. Neuvottelutulokset koskevat teollisuuden sekä suunnittelu- ja konsulttialan ylempiä toimihenkilöitä ja tietotekniikan palvelualaa. Jälkimmäisessä ratkaisussa on allekirjoittajana myös Tietoalan toimihenkilöt ry. 

Neuvottelutulokset koskevat kaikkiaan noin 145 000:tä ylempää henkilöä.

Ratkaisuissa sovittiin palkoista kahdelle vuodelle. Kolmas sopimusvuosi on ns. optiovuosi eli se on irtisanottavissa, jos palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen.

Ensisijainen lähtökohta on, että palkantarkistusten suuruus, ajankohta ja toteutustapa neuvotellaan paikallisesti yritysten tilanteet huomioon ottaen. Mikäli paikallista ratkaisua ei synny, palkkoja korotetaan kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana yhteensä 3,2 prosenttia liittojen sopimalla tavalla.

Lisätiedot:

Neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 833 9577

LEDLENSER iH8R -TEOLLISUUSVALAISIN

Ledlenser laajentaa teollisuuspuolen valaisinvalikoimaa tehokkaalla, ladattavalla otsavalaisimella. Ammattikäyttöön suunnitellussa valaisimessa on kolme eri valotehoa, 600/250/10 lumenia, joista käyttäjä voi valita tilanteen mukaan sopivimman valotehon.

Keveän, vain 158 grammaa painavan valaisimen mukana toimitetaan asianmukaiset varusteet ammattikäyttöä silmällä pitäen. Toimitussisältöön kuuluu muun muassa valaisimen kypäräkiinnikesarja, jolla valaisin saadaan kiinnitettyä suojakypärään, ja 3400 mAh Li-ion akku takaa pitkän paloajan. Lisäksi mukana toimitetaan valofokusoinnin ympärille tuleva rengas, joka helpottaa käyttöä käsineet kädessä.

Valaisin on saatavilla teollisuuden tukkuliikkeistä marraskuun loppupuolella.

Tekniset tiedot: Paino 158 g (sis. akun), akku Li-ion 3,7v/3400 mAh, valoteho 600/250/10 lm, vesitiiviysluokitus IPX4.

Suositushinta: 99,00 € sis. alv 24 %.

Takuu: Ledlenser on luotettava, alan huippua edustava laatuvalaisin, jolla on viiden vuoden materiaali- ja valmistusvirhetakuu sekä huoltopalvelu Suomessa.

Myynti: Teollisuuden tukkuliikkeet

Tuotekuvat: Tiedotteen liitteenä.

Lisätietoja:

Heikki Pirttilahti

Tuotepäällikkö, Nordic Trail Oy

heikki.pirttilahti@nordictrail.fi

p. 0207 310433

VEO vastaa Ellevion 145/36kV-sähköaseman kokonaisurakasta Ljusdalin kunnassa Ruotsissa. Projekti on tilausarvoltaan lähes 1,5 MEUR. Kyseessä on kolmas Ellevion tilaama tuulisähköasema VEOlta ja VEOn viidestoista sähköasema Ruotsissa. Rakenteilla oleva sähköasema liittää sähköverkkoon uuden 18 turbiinin tuulivoimalan, jonka asennettu teho tulee olemaan 65 MW ja arvioitu vuosituotanto on 244 GWh.

”Arvostamme asiantuntevia yhteistyökumppaneita, jotka ottavat työympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät asiat vakavasti. VEO on aikaisemmissa hankkeissa toteuttanut työt standardejamme ja toimintatapojamme noudattaen, mikä onkin tehnyt tämän projektin käynnistyksestä sujuvaa ja suunnitelmanmukaista. Luotamme VEOon toimittajana”, kertoo Ellevion projektipäällikkö Rickard Sundbaum. Sähköasema valmistuu touko-kesäkuussa 2018.

Ljusdalin sähköasema on räätälöity Ellevion tarpeisiin VEOn optimoidulla moduuliratkaisulla keskijännitekojeistoille sekä suojaus- ja ohjausjärjestelmille. Moduuliratkaisussa asennukset ja testaukset tehdään tehtaalla ja loppuasennukset toimituskohteessa. Työmaan maarakennuksen ja tehtaan kokoonpanotyön eteneminen samanaikaisesti mahdollistaa nopean, varman ja laadukkaan toteutuksen. 

Tuulivoiman asiantuntija kattavalla asennuskannalla Pohjoismaissa

Tuulivoimaloiden määrä Ruotsissa kasvaa nopeasti ja tarve sähköasemista on suuri. VEO on yksi Pohjoismaiden johtavista sähköasematoimittajista, jolla on kattava asennuskanta Suomessa ja Norjassa. VEOn vahvuuksia ovat teknisesti optimoidut ratkaisut ja joustavat kokonaisurakat sekä vankka suunnittelun, projektijohtamisen ja testauksen osaaminen sekä yhtiön omat tuotteet. 

Lisätietoja:

Andreas Martin, Myyntipäällikkö, VEO Sähköasemat +358 40 670 6450, andreas.martin@veo.fi
Fredrik Grankull, Liiketoimintayksikön johtaja, VEO Sähköasemat +358 20 7190 650, fredrik.grankull@veo.fi 

Teknologiateollisuus ja STTK:lainen Ammattiliitto Pro ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen teollisuuden  toimihenkilöiden työehtosopimuksesta. Ratkaisu vastaa tasoltaan, rakenteeltaan ja pituudeltaan alan työntekijöille neuvoteltua ratkaisua.

Neuvottelutuloksen piirissä on reilut 25 000 toimihenkilöä.

Teknologiateollisuuden sopimukset pääosin neuvoteltu

Teknologiateollisuuden uudet työehtosopimukset on nyt pääosin neuvoteltu. Ratkaisujen lopullinen hyväksyminen edellyttää vielä joitakin hallintokäsittelyjä.

Teknologiateollisuuden sopimusaloista on enää avoinna suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöiden työehtosopimus, jonka Teknologiateollisuus uudistaa Ammattiliitto Pron kanssa. Tämän sopimuksen piirissä noin 8 000 toimihenkilöä. Nykyinen sopimus on voimassa marraskuun loppuun, ja neuvottelut uudesta ratkaisusta aloitetaan pikimmiten.

Lisätiedot:
Neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi, Teknologiateollisuus ry, puh. 040 833 9577

Sähköalojen ammattiliitto ry:n hallitukselle ja tiedotusvälineille

Sähköalojen ammattiliitto ry:n edustajien mukaan liitolla on epävarmuutta siitä, aikovatko Teknologiateollisuus ry ja Teollisuusliitto ry sisällyttää sähköalan työntekijöitä koskeneet palkkamääräykset työehtosopimukseensa kattavasti ja turvaavasti niin, että työntekijöille ei aiheudu ansionmenetystä tai työehtojen heikkenemistä.

Vaikka Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton saavuttamaa neuvottelutulosta ei ole vielä käsitelty Teollisuusliiton valtuustossa, ovat liitot päättäneet julkistaa uudet työehtosopimusehdot ja Teknologiateollisuus saattaa ne Sähköliiton hallituksen jäsenten tietoon.

Sähköalan työntekijöiden työehdot vastaavat kaikilta osin entisiä Sähköliiton solmimia työehtoja. Työntekijöiden asema on täysin turvattu.

Helsingissä 3.11.2017

Teknologiateollisuus ry
Eeva-Liisa Inkeroinen

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen liitepöytäkirja

RD Velholla on takanaan huimat kasvun vuodet jo ennen rekrytointihaastetta. Yritys on tulpannut henkilöstömääränsä kolmessa vuodessa ja nyt rdvelholaisia on yhteensä yli 230.

Ensi vuonna haastetaan seuraava yritys

Kun läheinen yhteistyökumppani Framery heitti rekrytointihaasteen ilmaan, RD Velhossa tartuttiin siihen välittömästi.
- Meistä ajatus sadasta uudesta työntekijästä kuulosti heti tarpeeksi rohkealta ja otimme haasteen vastaan sen kummempia arkailematta. Kun pääsemme ensi vuonna tavoitteeseen, haastamme mukaan seuraavan yrityksen”, RD Velhon toimitusjohtaja Mika Kiljala toteaa.

Parhaiden yritysten joukossa

Kovan kasvun keskellä RD Velhossa on keskitytty myös siihen, mikä yritykselle on tärkeintä: omiin työntekijöihin. RD Velho on mukana vuosittain tehtävässä Great Place to Work -tutkimuksessa, joka on maailman laajin vuosittainen johtamistutkimus. RD Velho on viitenä peräkkäisenä vuotena kohottanut tasoaan tutkimuksessa ja noussut listatuksi Suomen parhaiden yritysten joukkoon.

Lisätietoja: RD Velho Oy, toimitusjohtaja Mika Kiljala, p. 040 5453760, mika.kiljala@rdvelho.com

Valmet Automotive, Turun kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun Teknologiakiinteistöt kutsuvat Teidät 9.11.2017 järjestettävään tiedotustilaisuuteen.

Aihe: Valmet Automotive laajentaa suunnittelupalvelujaan Turkuun

Aika: 9.11.2017, klo 10.30 -11.30

Paikka: Circus Lobby, ElectroCity, Tykistökatu 4 B, 7. krs

Tilaisuuden aiheena on Valmet Automotiven uuden tuotekehitys- ja suunnittelutoimiston avaaminen Turkuun. Valmet Automotive laajentaa suunnittelupalvelujaan merkittävästi, ja painottaa strategiassaan akkujärjestelmiä ja sähköisen liikenteen ratkaisuja. Turun suunnittelutoimistolle kaavaillaan tärkeää roolia strategian toteutuksessa.

Tilaisuudessa julkistetaan myös Valmet Automotiven ja Turun ammattikorkeakoulun välinen akkujärjestelmiin ja sähköajoneuvoihin liittyvä yhteistyö, joka osaltaan tukee Valmet Automotiven strategisia tavoitteita.

Agenda:      

klo 10.30 – 10.35: Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus: tervetulosanat

klo 10.35 – 10.50: Valmet Automotiven suunnittelupalvelujen johtaja Jyrki Nurmi esittelee tilaisuuden aiheen

klo 10.50 – 11.00: Turun tulevan kaupunginjohtajan Minna Arven kommenttipuheenvuoro

klo 11.00 – 11.10: Turun ammattikorkeakoulun rehtorin Vesa Taatilan puheenvuoro: kumppanuussopimus Valmet Automotiven kanssa

klo 11.10 – 11.15: Turun Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtajan Mikko Lehtisen puheenvuoro

klo 11.15 – 11.30: median edustajilla on mahdollisuus haastatella ja esittää kysymyksiä Jyrki Nurmelle sekä muille puheenvuoroja käyttäneille

Kahvitarjoilu

Valmet Automotiven edustajina paikalla ovat:

• Jyrki Nurmi, suunnittelupalvelujen johtaja
• Jyri Kylä-Kaila, sähköajoneuvoliiketoiminnan johtaja
• Jari Mattila, tuotekehityspäällikkö
• Laura Palmunen, henkilöstön kehittämispäällikkö
• Mikael Mäki, viestintäpäällikkö

Turku Science Park Oy:stä paikalla:

• Niko Kyynäräinen, toimitusjohtaja

Pyydämme Teitä vahvistamaan osallistumisenne tiedotustilaisuuteen viimeistään 8.11. klo 12.00 osoitteeseen mikael.maki@valmet-automotive.com. Tervetuloa!

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö Mikael Mäki, Valmet Automotive, 050 317 4308, mikael.maki@valmet-automotive.com

Erityisasiantuntija Anna Kivinen, Turun kaupunki, 040 652 9765, anna.kivinen@turku.fi

Digitalisaatio on kuuma sana. Se on kaikkien huulilla ja sen odotetaan ratkaisevan maailman megaongelmia. Mutta onko digitalisaatio tällainen taikurin sauva?

Yrityksillä ei välttämättä ole näkemystä kaikista heidän omaan toimintaansa liittyvistä digitalisaation mahdollisuuksista ja uhista. Kun digitalisaatio etenee, liiketoiminnan pelisäännöt muuttuvat. Verkostot ja kumppanuudet ovat elintärkeitä ja kellotaajuus nopeutuu.

– Tarvitaan lisää vauhtia; nopeaa päätöksentekoa, nopeaa epäonnistumista (fail fast), ketteryyttä ja avoimia rajapintoja, Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen kirjoittaa Teknologiateollisuuden Toimitusjohtajablogissa.

Lue Mika Vehviläisen koko kirjoitus täältä >>

SAK:laisen Sähköliiton kaikki työtaistelut päätyvät. Sähköliitto ja Teknologiateollisuus ovat hyväksyneet valtakunnansovittelija Minna Helteen tekemän sovintoehdotuksen. Myös Teollisuusliitto on ratkaisun takana. Sovintoehdotukseen liittyy Sähköliiton, Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden yhteinen liitepöytäkirja, jolla täydennettiin sovintoehdotusta ja täsmennettiin liittojen tulevia yhteistyösuhteita.

Kokonaisuus sisältää monia toimenpiteitä, miten Sähköliiton tarpeet otetaan huomioon uudessa toimintamallissa. Yksi keskeinen kysymys liittyi siihen, miten ylimenokauden ajan yhteyshenkilöinä toimivien Sähköliiton entisten pääluottamusmiesten asema järjestetään työpaikoilla.

­– On arvokasta, että Teknologiateollisuus, Sähköalojen ammattiliitto ja Teollisuusliitto onnistuivat sopimaan tulevasta yhteistyöstään. Sovittelussa syntyneen toimintamallin tavoitteena on saumaton yhteistyö työpaikoilla. Koneet pyörivät vain huippuammattilaisten yhteispelillä, tähdentää Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on tyytyväinen ratkaisuun ja toivoo luottamuksellista yhteistyötä.

– Teollisuusliitto on vahva toimija ja kohtelee oikeudenmukaisesti kaikkia, joiden asioita se hoitaa. Ratkaisun synnyttyä on tärkeää palata nopeasti normaaliin päiväjärjestykseen, Aalto sanoo.

Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtoja kehitetään jatkossa yhtenä kokonaisuutena teollisuusliittoperiaatteen mukaisesti. Työehdot kirjataan Teollisuusliiton työehtosopimukseen.

Teknologiateollisuus ry

Teollisuusliitto ry

Itsenäisen Suomen juhlavuosi huipentuu valtakunnallisesti 6. joulukuuta. Savonlinnassa 100-vuotiaan Suomen juhlintaan osallistuu myös 128-vuotias BLC, joka tarjoaa kaikille savonlinnalaisille itsenäisyyspäivän ilotulituksen Savonlinnan Kauppatorilla kello 18.00.

BLC-konsernille oli luontevaa ottaa osaa itsenäisyyspäivän juhlintaan Savonlinnassa.

– Yksi merkittävä juonne historiassamme on suomalaisten puhelinyhtiöiden tarina, johon oman panoksensa on antanut myös BLC. Puhelinliikenteen aloittaminen ja tietoliikenneverkkojen rakennus on osa paitsi paikallista, myös valtakunnallista historiaa. Ylipäätään tietoliikenteellä ja viestinvälityksellä on suuri merkitys siinä, kuinka Suomi on kasvanut moderniksi yhteiskunnaksi, BLC-konsernin markkinointijohtaja Jussi Rossi toteaa.

Savonlinnassa esitettävän Itsenäisyys-nimisen ilotulitusnäytöksen on suunnitellut kansainvälisestikin kysytty pyrotekniikkasuunnittelija Sami Tammi. Saman suunnittelijan kädenjälkeä on aikaisemmin nähty mm. F1-kilpailuiden päätösilotulituksissa.

– 100-vuotista itsenäisyyttä juhlitaan tänä vuonna varmasti normaalia enemmän kodeissa ja ystävien kesken. Toivommekin, että meidän ilotulitusnäytöksemme kokoaa juhlijat yhteen ja näytös toimii kaikkien savonlinnalaisten yhteisenä ohjelmanumerona, Jussi Rossi kertoo.

Perinteiseen tapaan ilotulitteet ammutaan Savonniemestä ja parhaat paikat ilotulitusnäytöksen seuraamiseen ovat Kauppatorilla. Ilotulitusnäytös on ajoitettu niin, että mahdollisimman moni pääsisi sitä seuraamaan. – Valtioneuvoston kansliaankin olimme yhteydessä jo hyvissä ajoin ja varmistimme, ettei ilotulitus osu päällekkäin valtakunnan suosituimman televisiolähetyksen kanssa, Jussi Rossi kertoo. Linnan juhlien YLE:n televisiolähetys alkaa näin 100-vuotisjuhlapäivänäkin normaaliin aikaan kello 18.50.

Lisätietoja:

Markkinointijohtaja Jussi Rossi
p. 044 777 5264
jussi.rossi@blc.fi

Suomalaisissa kiinteistöissä toteutettavat peruskorjaukset, kuten linja- ja julkisivusaneeraukset kohottavat asuinrakennuksien paloturvallisuusriskejä, kertoo Safetum Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin. 

Tukholman ydinkeskustassa syttynyt suurpalo 7. Marraskuuta on puhututtanut pohjoismaissa toimivassa paloturvallisuusalan yrityksessä.

-       Kyllä Tukholman suurpalo on ollut asiantuntijoidemme kesken aktiivisessa käsittelyssä. Olemme kiinnittäneet Tukholman palossa erityisesti huomiota rakennuksen avoimiin palokatkoihin ja palo- osastointeihin sekä olemme pohtineet rakennuksen ympärillä olleen huputuksen vaikutusta tulipalon kehittymiseen, kertoo Jurvelin.

Tulipalo riehui vuonna 1897 rakennetussa arvokiinteistössä, missä oli toimistotiloja ja asuinhuoneistoja. Rakennuspaloa on ollut sammuttamassa yli 60 palomiestä. Sammutustöiden aikana rakennuksessa oli romahdusvaara. Tulipalo syttyi aivan Stureplanin lähistöllä arvorakennuksessa noin kello kuusi tiistai aamuna Suomen aikaa. Rakennus on tuhoutunut palossa lähes täysin. 

Tukholman pelastuslaitokselta Tony Frank on kertonut lehtihaastattelussa, että rakennuksessa oli meneillään täysi peruskorjausremontti ja palo-osastointeja oli purettu. Rakennuksessa ei ollut palo-osastointeja, kuten normaalisti tämän tyyppisissä rakennuksissa olisi. Ilman rakennustöitä palo ei olisi levinnyt näin nopeasti. 

Palopaikalla varhain tiistai aamulla ollut ruotsalaisen Expressen-lehden kuvaaja Max Marklund kertoi, että tulipalon liekit löivät korkealle taivaalle. Koko julkisivun peittäneet rakennustelineet olivat ilmiliekeissä ylhäältä katutasoon asti. 

-       Jurvelin kertoo, että asiantuntijat ovat huolissaan peruskorjaushankkeiden aiheuttamista paloturvallisuusriskeistä, etenkin kun linja- ja julkisivusaneerauksien aikana asuinkerrostaloissa usein asutaan saman aikaisesti. Peruskorjaushankkeissa paloturvallisuusriskit ovat usein suuremmat kuin uudisrakentamisessa. Ei riitä, että huolehditaan ainoastaan työmaan työntekijöiden turvallisuudesta, vaan varautumisessa tulee huomioida myös kiinteistössä asuvien ja naapurikiinteistöjen turvallisuus, kuvaa Jurvelin.

Kiinteistöjen peruskorjaukset, kuten linjasaneeraukset, julkisivuremontit ja muut perusparannusremontit aiheuttavat erilaisia turvallisuusriskejä. Keskeinen riskitekijä on tulipaloriski, joka vaarantaa ihmisten turvallisuuden ja aiheuttaa omaisuusvahinkoja. Muita korjaus- ja peruskorjaustöistä aiheutuvia turvallisuusriskejä ovat muun muassa rikokset ja vuotovahingot. Peruskorjaushanke nostaa rakennuksen riskitasoa tavanomaiseen käyttöön verrattuna. 

-       Asuinrakennuksien korjausvelka on Suomessa suuri ja korjaustarve kasvaa koko ajan. Tämä riskitekijä tulee tiedostaa ja esimerkiksi linjasaneerauksen aikaiset turvallisuustoimenpiteet tulee mitoittaa sen mukaisesti, Jurvelin toteaa. 

Asuinrakennusten korjaustarvetta käsittelevän raportin mukaan vuosina 2016–2025 vuotuinen tekninen korjaustarve on keskimäärin 3,5 miljardia euroa. Tilanne ei merkittävästi muutu vuosina 2026–2035. Korjaustarpeen merkittävin kasvu seuraavan 10 vuoden aikana tulee pääosin kaupunkien kerrostalojen korjaustarpeen lisääntymisestä. Samaan aikaan väestön ikääntymisestä johtuen asukasprofiili on yhä iäkkäämpää, joka voi vaikuttaa asukkaiden toimintaedellytyksiin onnettomuustilanteessa. Riskikenttämme on murroksessa, kuvailee Jurvelin.

Asukkaiden turvallisuus tulee asettaa kaiken edelle

-       Suomalaiset rakennukset rakennetaan lähtökohtaisesti turvallisiksi. Jos rakennuksessa toteutetaan peruskorjaustöitä, tulee asukkaiden ja rakennuksen paloturvallisuudesta huolehtia koko hankkeen ajan, Jurvelin kertoo.

Turvallisuusriskejä aiheuttavat esimerkiksi tulityöt, rakennuksen palo-osastointeihin tehtävät aukot ja rakenteiden avaaminen, jotka heikentävät palo-osastoivuutta mahdollistaen palotilanteessa palon oletettua nopeamman leviämisen. Ruotsin suurpalossa palo on viranomaistietojen mukaan päässyt leviämään avoimien palo-osastointien kautta. Usein myös rakennuksissa olevat palonilmaisulaitteet kytketään pois päältä peruskorjauksen ajaksi.

-       Rakennuksen palo-osastoinnit ja palo-ovet tulee pitää kunnossa koko peruskorjauksen ajan. Tämä vaatii usein tehtyjen aukkojen ja reikien väliaikaista palo-osastointia tai tilapäisten lisäosastointien rakentamista, kuvaa Jurvelin.

Myös Suomessa kerrostalojen julkisivusaneerauksien tai ullakkorakentamisen yhteydessä rakennuksen ympärille rakennetaan usein rakennustelineet, joiden päälle kiinnitetään suojahuputus. Ruotsissa suojahuppu rakennuksen ympäriltä on palanut täysin. Sen vaikutuksesta paloon ei ole vielä arvioita, mutta palon tutkinnassa asia nousee todennäköisesti esille.

Jurvelinin mukaan suojahuputus voi muuttaa rakennuksen tavanomaisia poistumis- ja kulkureittejä sekä vaikeuttaa palotilanteessa sammutus- ja pelastustöitä. Lisäksi suojahuputus voi kiihdyttää ja levittää paloa toimien tulipalossa savuhormin tavoin. Tämän vuoksi rakennuksen paloturvallisuus ja viestintä paloturvallisuusmuutoksista korostuvat korjaushankkeen aikana, sanoo Jurvelin.

Suomessa vastaavanlaisen tulipalon riskiä ei voi sulkea pois

Jurvelinin mukaan Suomessa peruskorjaushankkeiden toteuttajat ovat tunnistaneet riskit, mutta kiire, huolimattomuus ja inhimilliset erehdykset ovat haaste riskienhallinnassa. Lisäksi asuinrakennusten omatoiminen varautuminen on paloturvallisuuden vuositilastojen mukaan heikolla tasolla.

Kyllä meillä suomessa ajatellaan, että viranomainen valvoo ja vahinkotilanteessa vakuutus korvaa. Laki vaatii, että kiinteistössä varaudutaan omatoimisesti vaaroihin.  Ei riitä, että laaditaan kiinteistöön pelastussuunnitelma ja konkreettiset turvallisuutta edistävät toimenpiteet kuitataan sillä hoidetuksi.

Lain velvoittamaa omatoimista varautumista ei saa kuitata hoidetuksi pelastussuunnitelmadokumentilla jättäen kuitenkin samalla toteuttamatta konkreettiset turvallisuustoimenpiteet, Jurvelin kertoo.

Peruskorjauksen alla olevien rakennuksien pienemmät tulipalot eivät ole Jurvelinin mukaan poikkeuksellisia Suomessa.  Ikävä kyllä, vastaavan suurpalon mahdollisuutta Suomessa ei voi sulkea pois. Riski on olemassa, Jurvelin päättää.

Valmet Automotive laajentaa suunnittelupalvelujaan ja avaa keskiviikkona 9.11. uuden tuotekehitys- ja suunnittelutoimiston Turkuun. Turun toimipaikan erikoisosaamisaluetta ovat muun muassa sähköajoneuvoihin liittyvät ratkaisut.

Turun toimipaikka tarjoaa tuotekehitys- ja suunnittelupalveluja ja täydentää Valmet Automotiven tarjontaa Uudessakaupungissa. Valmet Automotiven tuotekehityksen strateginen painopiste on sähköisen liikenteen ratkaisuissa, ja Turun toimipaikka tukee myös autotehtaan yhteyteen valmistuvaa akkutehdasta.

Uuden suunnittelutoimiston sijoittamista Turkuun puoltavat erinomaiset liikenneyhteydet sekä Valmet Automotiven laajentuva yhteistyö Turun korkeakoulujen kanssa. Toimipaikka Turussa laajentaa myös Valmet Automotiven työssäkäyntialuetta aina pääkaupunkiseudulle asti.

- Valmet Automotiven tuotekehitys- ja suunnittelutoimisto Turussa edustaa esimerkiksi akkuteknologiassa Suomessa ainutlaatuista osaamista. Turku tarjoaa erinomaisen ympäristön korkean teknologian tuotekehitystyöhön. Tyypillisesti asiakkaitamme ovat maailman johtavat automerkit, mutta eri toimialoja edustavien suomalaisyritysten osuus asiakkaistamme kasvaa nopeasti, kertoo Valmet Automotiven suunnittelupalvelujen johtaja Jyrki Nurmi.

- Turun kasvulle ja elinvoimaisuudelle on ensiarvoisen tärkeää saada Valmet Automotiven kaltainen toimija laajentamaan toimintaansa Turkuun. Haluamme tarjota alueemme yrityksille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset ja kaupungin näkökulmasta suunnittelutoimisto Turussa parantaa entisestään jo nyt hyvällä pohjalla olevaa yhteistyötä Valmet Automotiven kanssa, kertoo Turun tuleva kaupunginjohtaja Minna Arve.

- Olemme tyytyväisiä, että Valmet Automotive laajentaa tuotekehitys- ja suunnittelutoimintaansa Turkuun, sillä se avaa meille uusia mahdollisuuksia tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön.  Akku- ja polttokennolaboratoriomme perustaminen sekä yhteishankkeet sähköajoneuvojen suunnittelussa ovat kumppanuussopimukseemme liittyviä konkreettisia yhteistyöesimerkkejä, toteaa rehtori Vesa Taatila Turun ammattikorkeakoulusta.

Suunnittelutoimisto sijaitsee ElectroCityssä osoitteessa Tykistökatu 4. Turun toimipaikka työllistää aluksi muutamia kymmeniä suunnitteluinsinöörejä, ja henkilömäärää lisätään rekrytoinneilla jatkuvasti. 

Lisätietoja:

Suunnittelupalvelujen johtaja Jyrki Nurmi, Valmet Automotive
Puh. 020 484 9800, jyrki.nurmi(at)valmet-automotive.com

Viestintäpäällikkö Mikael Mäki, Valmet Automotive
Puh. 020 484 8011, mikael.maki(at)valmet-automotive.com

Erityisasiantuntija Anna Kivinen, Turun kaupunki
Puh. 040 652 9765, anna.kivinen(at)turku.fi

www.valmet-automotive.com

www.turku.fi

Alkutuotannon valmiutta kartoittaneen työryhmän raportti on nyt julkaistu. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia alkutuotannon turvaamiseksi koko toimintaketjun kattava valmiussuunnitelma vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta.

Yhteisellä suunnitelmalla haluttiin selkiyttää toimintatapaa nykyisestään siten, että valmiusketjun eri osapuolilla olisi selkeä käsitys alkutuotannon varautumistehtävästä sekä kunkin toimijan roolista ja vastuusta tehtävän hoitamiseksi. Työryhmän tehtävänä oli myös sopia tiedontuottamiseen ja viestintään malli, joka turvaisi tilannekuvan muodostamisen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Suomessa on käytössä vakiintuneita valmiuskäytäntöjä esimerkiksi eläin- ja kasvitautien torjunnan osalta. Nyt verkostoa laajennettiin ja siihen pyrittiin saamaan kaikki alkutuotannon jatkumisen kannalta olennaiset tahot toimimaan yhdessä simuloiden erilaisia häiriötilanteita. Lisäksi laadittiin valituista häiriötilanteista häiriökortit, joihin kirjattiin toimintatavat ja vastuut yhteystietoineen. Toimijoiden verkostokuvaus rooleineen ja toimenpiteineen laadittiin viidestä eri häiriötilanteesta, joita olivat pitkäaikainen kuivuus, alueellinen yli neljä vuorokautta kestävä sähkökatko, pandemia, laaja tietoliikenne-häiriö ja vakava eläintauti. Verkostokuvaus on välttämätön, sillä toimijat ovat toisistaan riippuvaisia ja pienenkin häiriön kerrannaisvaikutukset koko ruokaketjun eri osiin voivat olla vakavia.

– Alkutuotannon turvaamisessa tarvitaan joustavaa yhteistyötä ja yhteistä varautumisen kehittämistä. Työryhmän ehdotukset toimivat tässä hyvänä lähtökohtana jatkotyölle. Hyvänä keinona ovat myös yhteiset valmiusharjoitukset ja -koulutuksen järjestäminen, toteaa työryhmän varapuheenjohtajana toiminut maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Valmiustason parantamiseksi työryhmä esitti jatkotoimenpiteiksi valmiusverkostolle muun muassa organisaatiokohtaisten häiriökorttien laatimista ja harjoitus- ja koulutussuunnitelman laadintaa. Työryhmä totesi tarpeelliseksi myös parantaa alan valmiutta muodostaa nopeasti hyvä tilannekuva sekä kartoittaa mahdollisia lainsäädännöllisiä tarpeita. Nykyistä puolustushallinnon säätelemää resurssivarauskäytäntöä (VAP-käytäntö) tulisi työryhmän mukaan kehittää tilakohtaisen varaamisen suuntaan, jolloin varmistettaisiin työkoneiden ja polttoaineiden saatavuus alkutuotannon tarpeisiin poikkeusoloissa.

Työryhmä keskusteli myös maakuntauudistuksesta aiheutuvista muutoksista varautumiseen. Maakuntauudistuksen yhteydessä on huomioitava alkutuotannon varautuminen ja varautumistehtävien jatkuvuuden varmistaminen. Uudistuksen haasteena on se, että ministeriöllä ja keskusvirastoilla ei ole suoraa ohjausasemaa uusiin maakuntiin. Tämän vuoksi monet nyt vakiintuneet käytännöt tulee uudistaa, jotta eri häiriöihin varautuminen ja reagointi sekä tilannekuvan ylläpito eivät vaarantuisi jatkossa. Työryhmä katsoo maakuntien yhtenäisen varautumisen olevan keskeisessä asemassa, jotta kokonaisuus voidaan turvata.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi, p. 040 733 6224, arja-leena.kirvesniemi(at)mmm.fi

ylitarkastaja Riitta Ukkonen, p. 050 345 3415, riitta.ukkonen(at)mmm.fi

Työryhmän loppuraportti 

Rapporten från en arbetsgrupp som kartlagt primärproduktionens beredskap är nu färdig. Jord- och skogsbruksministeriets arbetsgrupp hade till uppgift att ta fram en beredskapsplan för allvarliga störningar och ovanliga situationer som täcker hela verksamhetskedjan. Detta i syfte att trygga primärproduktionen.

Syftet med en gemensam plan är att göra de gällande rutinerna klarare så att de olika parterna i en beredskapskedja har en klar uppfattning om primärproduktionens beredskapsuppgift samt om parternas roller och ansvar när det gäller att sköta uppgiften. En ytterligare uppgift som arbetsgruppen hade var att utarbeta en modell för informationsframställning och kommunikation som hjälper att skapa en lägesbild vid allvarliga störningar och ovanliga situationer.

Finland har etablerade beredskapskoncept t.ex. för bekämpning av djur- och växtsjukdomar. Nu har nätverket alltså utvidgats att gälla alla aktörer som är viktiga med tanke på fortsatt primärproduktion. Aktörerna ska arbeta tillsammans och simulera olika störningssituationer. För vissa störningssituationer skapades kort som innehåller information om rutinerna, ansvarsfrågorna och kontaktpersonerna. Aktörernas nätverksbeskrivning med roller och åtgärder gäller fem olika störningssituationer: långvarig torka, regionalt över fyra dygn långt elavbrott, pandemi, omfattande störningar i datakommunikation och en allvarlig djursjukdom. En nätverksbeskrivning är nödvändig för aktörerna är beroende av varandra och multiplikatoreffekten av även en liten störning kan vara allvarlig för hela livsmedelskedjan.

– En trygg primärproduktion kräver smidigt samarbete och utveckling av den gemensamma beredskapen. Arbetsgruppens förslag är ett bra underlag för fortsatt arbete. Att ordna gemensamma beredskapsövningar och -utbildningar är också ett bra sätt, säger arbetsgruppens ordförande, lantbruksrådet Arja-Leena Kirvesniemi på jord- och skogsbruksministeriet.

För att förbättra beredskapsnivån föreslog arbetsgruppen att beredskapsnätverket skapar bl.a. så kallade ”störningskort” för varje organisation och arbetar fram en övnings- och utbildningsplan. Enligt arbetsgruppen är det också nödvändigt att förbättra beredskapen att snabbt skapa en bra lägesbild och att utreda eventuella lagstiftningsbehov. Försvarsförvaltningens nuvarande system för reservation av resurser (den s.k. VAP-praxisen) ska enligt arbetsgruppen utvecklas i riktningen mot gårdsspecifika reservationer, vilket innebär att tillgången till arbetsmaskiner och bränsle är tryggad vid ovanliga situationer.

Gruppen diskuterade också vad de ändringar som landskapsreformen medför innebär för beredskapen. Beredskapen inom primärproduktionen och fortsatta beredskapsuppgifter ska beaktas i samband med landskapsreformen. En utmaning med reformen är att ministeriet eller det centrala ämbetsverket inte befinner sig i en direkt styrande position gentemot de nya landskapen. Därför ska flera av de etablerade rutinerna nu ändras för att inte riskera beredskapen för och reaktionen på olika störningar eller analysen av lägesbilder i fortsättningen. Landskapens gemensamma beredskap spelar en central roll när det gäller att trygga helheten.

Mer information:

Arja-Leena Kirvesniemi, lantbruksråd, tfn 040 733 6224, arja-leena.kirvesniemi(at)mmm.fi

Riitta Ukkonen, överinspektör, tfn 050 345 3415, riitta.ukkonen(at)mmm.fi

Arbetsgruppens slutrapport (på finska)

Pilkington Automotive Finland Oy on kehittänyt elektroluminenssinäytön, joka parantaa merkittävästi maatalous- ja maanrakennusalan hyötyajoneuvoissa työskentelyn ergonomisuutta ja turvallisuutta. Tuulilasin sisään upotettava heijastamaton matriisinäyttö on muunneltavissa käyttäjän tarpeiden mukaan, ja siihen voidaan tuoda haluttua dataa näkökenttää häiritsemättä vaativissakin olosuhteissa.

”Älykäs luminenssinäyttö vastaa asiakkaiden ja markkinoiden tarpeisiin”, kertoo Pilkington Automotiven Offroad-sektorin avainasiakaspäällikkö ja uusien teknologioiden päällikkö Juha Artama. ”Aiemmin hyötyajoneuvojen näytöt on sijoitettu epäergonomisesti kuljettajan sivuille ja kuljettaja on joutunut seuraamaan lukuisia näyttöjä kulkusuuntaan nähden vinossa. Pilkingtonin innovaatiossa ajoneuvon tuulilasi toimii näyttönä. Kestävä ja äärimmäisen luotettava elektroluminenssinäyttö toimii ergonomisesti ja täysin räätälöidysti. Se tuo kullakin hetkellä tarvittavan tiedon suoraan kuljettajan näköpiiriin.”

Läpinäkyvä elektroluminenssinäyttö on 100 % suomalaisen tuotekehityksen tulosta. Älykäs ja muunneltava näyttö edustaa uudenlaista näyttöteknologiaa, jonka tavoitteena on korvata perinteiset mittarit ajoneuvon tuulilasin sisään upotettavalla näytöllä.

”Elektroluminenssiteknologian kehitystyö aloitettiin neljä vuotta sitten, ja kaksi vuotta sitten toimme markkinoille staattiset luminenssinäytöt. Nyt yhteistyössä komponenttitoimittaja Beneqin kanssa kehitetty matriisinäyttö vie teknologian vielä pidemmälle. Valmiiden aineistojen sijaan asiakas voi suunnitella näytön sisällön täysin vapaasti, ja ajoneuvojen valmistajat määrittelevät itse, mitä dataa näyttöön halutaan ajaa ja miten sitä helpoiten ohjataan. Matriisinäkymä on yhteensopiva yleisimpien standardien tiedonsiirtoprotokollien kanssa ja se skaalautuu sitä mukaa, kun uusia tarpeita syntyy”, Artama kertoo.

Koska näytöstä näkee läpi, se ei tuki näkökenttää, vaan tukee työntekoa luotettavasti. Näytön keltainen väri saa aikaan selvän kontrastin mitä tahansa taustaa vasten ja auttaa kuljettajaa hahmottamaan tarvittavan tiedon turvallisesti säällä kuin säällä. Pois päältä kytkettynä näyttöä ei näe, ja tarvittaessa sen voi kääntää toisinpäin, jotta näyttö on luettavissa myös koneen ulkopuolelta. 60 mm korkea ja 160 mm leveä näyttö sopii kaikkiin kulkuneuvoihin ja ruutuja voi sommitella tuulilasiin useamman kerrallaan. Näyttölasi toimii niin 40 asteen pakkasessa kuin 100 asteen kuumuudessa.

”On mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkälle elektroluminenssiteknologian saralla vielä päästään. Pilkington Automotiven kanssa asiakkaamme ovat aina kehityksen kärjessä”, Artama toteaa. Luminenssinäyttö tulee markkinoille välittömästi.

Näyttö on ensimmäistä kertaa nähtävillä AGCO Valtran traktorissa Agritechnica-messuilla Hannoverissa 12.–18. marraskuuta 2017.

Lisätietoja:

Pilkington Automotive Finland Oy

Offroad-sektorin avainasiakaspäällikkö ja uusien teknologioiden päällikkö Juha Artama
p. 050 565 9223, juha.artama@fi.nsg.com

Uuden liiketoiminnan kehittämispäällikkö Janne Ilonen
p. 050 369 4449, janne.ilonen@fi.nsg.com