Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Takuuelementti Oy on tänään ostanut Pyhännän Rakennustuote Oy:n Hartolan tehdastoiminnot.

Kaupassa Lehdolle siirtyy Hartolassa sijaitsevat, noin 20.000 m2 suuruiset Hartolan kunnan omistamat vuokratilat, puuelementtien ja -moduulien valmistamiseen tarkoitettu tuotantolaitteisto sekä 75 työntekijää. Työntekijät siirtyvät Lehdolle vanhoina työntekijöinä.

Lehdon tarkoituksena on valmistaa tehtaassa rakennusmoduuleja ja -elementtejä aluksi ensisijaisesti Asunnot- ja Hyvinvointitilat-palvelualueiden tarpeisiin.

Siirtämistoimenpiteet aloitetaan Hartolassa välittömästi ja Lehdon oma tuotantotoiminta alkaa 16.4.2018 tehtaan siirtyessä Takuuelementti Oy:lle. Osapuolet eivät julkista kauppahintaa.

”Voimakkaan kasvun myötä tehdastuotannon kapasiteettimme rajat ovat tulleet vastaan ja tällä hankinnalla haluamme varmistaa moduulien ja elementtien saatavuuden myös tuleviin rakennusprojekteihimme. Olemme erittäin tyytyväisiä, että saamme valmiin tuotantoympäristön sekä kokeneen ja osaavan henkilöstön, jolla on valmiudet aloittaa Lehdon liiketoimintaa tukeva tuotanto nopeasti. Toivotan henkilöstön lämpimästi tervetulleeksi kasvavaan joukkoomme”, kertoo Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto.

Pyhännän Rakennustuote Oy tarjoaa ammattirakentajille puurakentamisen ratkaisuja julkiseen ja yksityiseen rakentamiseen. Lehdolla on ennestään rakennuselementtejä ja -moduleita valmistavia tehtaita Humppilassa, Oulaisissa, Oulussa, Luohualla ja Iissä.

Lisätietoja:

Pekka Korkala
Toimitusjohtaja, Takuuelementti Oy
+358 40 524 2717
pekka.korkala@lehto.fi

Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy etsii yrityskumppaneita hankkeeseen, jossa autetaan valmistavan teollisuuden ja bioenergia-alan yrityksiä tehostamaan prosessejaan, kehittämään toimintamallejaan sekä edistämään kansainvälistä toimintaansa. Mukaan mahtuu vielä 3-4 bioenergia-alan yritystä ja 3-4 valmistavan teollisuuden yritystä. Tavoitteena on saavuttaa yrityksille kilpailuetua ja uutta liiketoimintaa globaaleilla markkinoilla.

Teknologian ja siihen liittyvien palveluiden vienti tarjoaa merkittäviä kasvumahdollisuuksia Etelä- ja Pohjois-Savon yrityksille. Näiden mahdollisuuksien tehokkaampi hyödyntäminen toisi alueelle kasvua ja uusia työpaikkoja. Alueella on jo vahvaa vientivetoista yritystoimintaa mm. poltto-, kattila- ja kaukolämpöteknologioissa ja alkavaa vientitoimintaa mm. teknologiateollisuusyrityksissä, mutta vientitavoitteiden toteutumiseksi yritysten on kehitettävä toimintaansa.

Yritykset saavat apua prosessiensa ja toimintamalliensa kehittämiseen sekä keskinäisen yhteistyönsä vahvistamiseen. Yritykset voivat mm. osallistua vienninedistämismatkoille ja -tapahtumiin sekä työpajoihin, joissa yritysryhmät voivat vaikuttaa hankkeen sisältöön ja oppia toisiltaan parhaita käytäntöjä. Lisäksi voidaan toteuttaa markkinaselvityksiä yritysryhmien kannalta kiinnostavilla maantieteellisillä alueilla. Nykyinen hanke on jatkoa aikaisemmille TUMACO2- ja CFB-hankkeille. TUMACO2-hankkeessa selvitettiin yritysten valmiuksia ja tarpeita teollisen internetin ekosysteemien muodostumiselle ja yhteistyön pohjaksi soveltuvalle digitaaliselle alustalle. CFB-hankkeessa selvitettiin bioenergia-alan yritysten tarpeita ja mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisillä markkinoilla laajempien arvoketjujen avulla.

– CFB-hankkeessa saatiin bioenergia-alalta arvokasta markkinatietoa, jota hyödynnämme nyt edelleen. Suomalainen bioenergiaosaaminen kiinnostaa kansainvälisesti: toteutamme mm. ensi kesänä espanjalaisen yritysryhmän vierailun Suomeen, ja jatkamme tiivistä yhteistyötä Business Finlandin kanssa Kanadan bioenergiamarkkinoihin liittyen. Vierailemme myös Hannoverin teollisuusmessuilla, missä energia on tänä vuonna osateemana, sekä Electrify Europe- ja Expobiomasa-messuilla, jotka kokoavat hyvin yhteen Keski-Euroopan energia-alan toimijoita, valottaa projektipäällikkö Arttu Kotilainen Mikkelin kehitysyhtiö Mikseistä suunnitelmia.  – Alueen yrityksille nämä tapahtumat tarjoavat loistavan tilaisuuden esitellä osaamistaan yrityksille, jotka etsivät tarpeisiinsa sopivaa teknologiaa ostettavaksi.

Valmistavan teollisuuden yritysten toimintaedellytyksiä kehitetään vastaamaan koko ajan muuttuvan teknologisen ympäristön vaatimuksia. – Autamme yrityksiä parantamaan digitaalisia valmiuksiaan ja poistamaan hukkaa prosesseistaan, mikä myös edistää vähähiilisen toimintamallin kehittymistä Etelä-Savossa, kertoo kehityspäällikkö Kimmo Haapea Mikseistä. – Tuomme yritysten ulottuville mm. tekoälyyn ja ohjelmistorobotiikkaan liittyviä ratkaisuja, jotka auttavat kaivamaan oleellisen esiin suurista tietomassoista. Lisäksi otamme käyttöön tietojärjestelmän, jonka avulla yritykset voivat parantaa resurssitehokkuuttaan tekoälyn avulla. Sama alusta toimii myös kauppapaikkana resursseille. Uusien teknologisten mahdollisuuksien hyödyntäminen muita aikaisemmin tuo yrityksille kilpailuetua.

Lisätiedot

Arttu Kotilainen, projektipäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 044 750 9721, arttu.kotilainen@mikseimikkeli.fi

Kimmo Haapea, kehityspäällikkö, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, 0440 361 613, kimmo.haapea@mikseimikkeli.fi

Työturvallisuuden parantaminen on yksi CONSOLIS-konsernin avainhankkeista. Ensi viikolla järjestettävällä turvallisuusviikolla tuotanto keskeytyy yhdeksi päiväksi yhtiön kaikilla toimipaikoilla 30 eri maassa. Myös Parman toimipaikoilla henkilöstö paneutuu elementtitehtailun sijaan työturvallisuusasioihin.

Turvallisuusviikon aikana järjestettävää turvallisuuspäivää vietetään Consoliksessa nyt viidettä kertaa. Yhtiön tavoitteena on olla toimialansa paras ja päämääränä on nolla tapaturmaa. Päivän aikana lisätään henkilöstön osaamista ja kehitetään toimintatapoja ennaltaehkäisevän työturvallisuustyön jatkuvaksi parantamiseksi. Tällä kertaa erityisteemana on turvallisuus ensin.

”Työturvallisuuden parantaminen on jokaisen työntekijämme vastuulla. Turvallisuuspäivän tavoitteena on osallistaa henkilöstö mukaan huolehtimaan omasta ja työkaverin turvallisuudesta sovittujen pelisääntöjen ja ohjeiden puitteissa. Tällä kertaa haluamme korostaa turvallisuusajattelun merkitystä”, sanoo Parman toimitusjohtaja Jarmo Viljanen.

 ”Työturvallisuus lähtee meistä jokaisesta. Turvallisuusmoodiin käännetty ajattelu ja asenne ovat turvallisen työpäivän tae. Painotamme tänä vuonna turvallisuusasioiden huomioimista myös vapaa-ajalla ja kotona”, Viljanen jatkaa.

Työturvallisuuden parantuminen näkyy tuloksissa

Parma aloitti johdonmukaiset toimenpiteet työturvallisuuden parantamiseksi jo yli kymmenen vuotta sitten. Tapaturmataajuutta kuvaava suhdeluku on pudonnut murto-osaan lähtötasosta. Viime vuonna yhtiön tapaturmataajuutta kuvaava suhdeluku oli 5,7 kpl miljoonaa työtuntia kohden.

”Määrätietoiset panostukset työturvallisuuteen näkyvät tuloksissa ja jokapäiväisessä tekemisessä. Toimialavertailussa pärjäämme hyvin, mutta tekemistä riittää. Tämä on jatkuva prosessi”, Parman turvallisuuspäällikkö Katja Salmi kertoo.

”Positiivisen kehityksen varmistaminen edellyttää jokaisen osallistumista ja sitoutumista turvallisuustyöhön. Mitä turvallisuus tarkoittaa minulle? Miten minä toimin turvallisesti? Näitä kysymyksiä pohdimme päivän aikana ja jokainen parmalainen kirjaa henkilökohtaisen turvallisuuslupauksensa”, Salmi lisää.

Median edustajat tervetulleita kylään

Turvallisuuspäivänä myös median edustajilla on mahdollisuus vierailla Parman toimipaikoilla. Ajankohdista ja käynneistä voi sopia markkinointipäällikkö Petri Kähkösen kanssa (yhteystiedot alla).

Lisätietoja:

Jarmo Viljanen, toimitusjohtaja, Parma Oy
Puh. 020 577 5521
jarmo.viljanen@parma.fi

Katja Salmi, turvallisuuspäällikkö, Parma Oy
Puh. 020 577 5563
katja.salmi@parma.fi

Petri Kähkönen, markkinointipäällikkö, Parma Oy
Puh. 020 577 5532
petri.kahkonen@parma.fi

Arvoisat median edustajat,

Turun seudulla ja Lounais-Suomessa on käynnissä voimakas ja pitkäkestoiseksi ennakoitu talouskasvu – Lounais-Suomen ihme, jota myös positiiviseksi rakennemuutokseksi kutsutaan. Kasvua siivittää elinkeinoelämän erinomainen menestys erityisesti meri-, lääke- ja valmistavassa teollisuudessa. Kasvun vuoksi Lounais-Suomeen tullaan tarvitsemaan lähivuosina 30 000 uutta työntekijää, uutta lounaissuomalaista.

Turun kaupunki ja lukuisat toimijat Turun seudulla ovat yhdessä tehneet onnistuneesti mittavia toimia positiiviseen rakennemuutokseen vastaamiseksi ja uusia toimenpiteitä on käynnissä ja suunnitteilla.

Esimerkkejä positiivista rakennemuutosta tukevista toimista ovat meriteollisuuden tuotanto- ja innovaatiokeskittymä Blue industry Parkin synnyttäminen Turun telakka-alueen kupeeseen, teknisen alan koulutuksen ja tutkimuksen merkittävä vahvistaminen kasvualojen osaajatarpeen varmistamiseksi sekä seudun tunnettuuden lisääminen mittavilla markkinointikampanjoilla.

Kutsumme median Turun kaupunginjohtaja Minna Arven emännöimälle lounaalle, jossa kootaan yhteen Turun ja taustoitetaan seudun toimet positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi sekä kerrotaan jatkosuunnitelmista.

Lounastilaisuus pidetään Turun kaupungin konsernihallinnossa
keskiviikkona 14.3. kello 11–12.30
kokoustila Carinissa, Yliopistonkatu 27A, Turku.

Pyydämme ilmoittautumista ruokailua varten tiistaihin 13.3. kello 12 mennessä tämän linkin kautta: www.lyyti.in/140318_pore

Lounais-Suomen ihme on pysyvä positiivinen muutos, joka koskee koko Suomea, joten myös median on tärkeä nostaa kokonaisuus merkittäväksi seurattavaksi ja uutisoitavaksi asiaksi.

Lämpimästi tervetuloa, kaikkien puolesta

Saara Malila
viestintäjohtaja
Turun kaupunki
p. 044 907 5710
saara.malila@turku.fi

Energia-alan yrityksiä edustavan Energiateollisuuden (ET) johtaja Kari Laaksonen pitää Sähköliiton ja JHL:n lakkopäätöksiä erittäin huolestuttavana. 

-      Liittojen tänään ilmoittamat toimet voivat aiheuttaa kotitalouksille ja yrityksille vakavaa haittaa ja vahinkoa muun muassa sähköverkkojen viankorjausten ja sähkön saannin vaarantuessa.

Sähköliitto on jättänyt Energiateollisuudelle lakkovaroituksen, jonka mukaan lakko alkaisi 26. maaliskuuta kello 6 ja päättyisi 28. maaliskuuta kello 18. Samansisältöisen ilmoituksen on antanut myös Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL. Lisäksi helmikuun alussa alkanut ylityökielto jatkuu edelleen ja hankaloittaa vikojen korjausta.

-      Toimiala-ala toisensa jälkeen on sopinut työehtosopimuksissaan yleisen linjan mukaisista palkankorotuksista. Myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksessa neuvottelema työajan pidennys on säilynyt kaikissa jo tehdyissä sopimuksissa, ET:n Laaksonen huomauttaa.

-      Yritysten ja talouden kasvua tulisi nykyisessä noususuhdanteessa tukea kaikin tavoin, eikä pyrkiä profiloitumaan sopimisen murtajana. Nimenomaan Sähköliitto vetää nyt aivan omaa linjaansa. 

Enemmistö energia-alan henkilöstöstä on jo sopimusratkaisujen piirissä, kun Energiateollisuus on sopinut toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden kanssa yleisen linjan mukaiset 3,2 prosentin korotukset kahdelle vuodelle.

-      Olemme tarjonneet myös Sähköliitolle ja JHL:lle yleistä linjaa noudattavia palkankorotuksia ja ilmoittaneet hyväksyvämme osan liiton keskeisistä tavoitteista. Työntekijöille on esitetty ratkaisua, joka ei sisällä sellaisia työehtosopimuksen muutoksia, joita Sähköliitto voisi pitää heikennyksinä, painottaa Energiateollisuuden Kari Laaksonen.

Energia-alan työntekijöiden työehtosopimuksesta on neuvoteltu marraskuusta lähtien. Neuvottelupöydässä ovat osapuolina myös Palvelualojen työnantajat Palta ja Julkisten ja JHL.

Lisätiedot

Johtaja Kari Laaksonen, p. 050 410 6180

Tekoälyä hyödyntävä esimiesten kouluttamiseen kehitetty peli on esimiehen yksilöllinen sparraaja, joka kertoo valintojen vaikutukset ja neuvoo, missä voisi kehittyä. Tuloksena työhyvinvointi paranee ja henkilöstötuottavuus kasvaa - pelissä ja työpaikalla.

Tekoälyyn liittyvässä keskustelussa usein viitataan tilanteisiin, joissa tekoälyn käyttö korvaa ihmisen tekemän työn. Tekoäly voi myös auttaa ihmistä kehittymään siinä, mikä tulee säilymään ihmisten välisen kohtaamisen alueena - esimiestyössä. 

Kyseessä on esimiesten ja HR-henkilöstön kouluttamiseen kehitetyn Tuottava Esimies -opetussimulaation seuraava vaihe. Pelin käyttäjiä ovat jo muun muassa SOL ja Antell, jotka tulevat olemaan edelläkävijöitä myös seuraavan, tekoälyä hyödyntävän version käyttöönotossa.

Työelämän laadun ja työn tuottavuuden välillä on suora yhteys

Ongelmat heikentävät työelämän laatua. Hyvät johtamiskäytännöt parantavat sitä. Nämä kaksi kamppailevat jokapäiväisessä johtamisessa. Tuottava Esimies -oppimispeli tarjoaa käytännön esimiestyöhön kuuluvia ongelmatilanteita. Pelaajan tekemät valinnat joko parantavat tai heikentävät työelämän laatua.

Tuottava Esimies -simulaatiossa edistyminen perustuu pelin laskemiin arvoihin; työelämän laatu -indeksiin (QWL - Quality of Working Life) sekä siihen yhdistettyyn motivaatioteoriaan.

“Motivaation huomioimisen ansiosta simulaatio on niin tarkka. Motivaatioteorian yhdistäminen QWL:n laskentaan on oleellinen tekijä siinä, että tällainen peli voitiin rakentaa”, selittää asiaa pelin takana olevan PlayGain Oy;n toimitusjohtaja, Lapin Yliopiston dosentti Marko Kesti, jonka pitkäaikaisen tutkimustyön tulosta pelin perustana olevat hyvinvointia ja tuottavuutta mittaavat laskennat ovat.

Esimiestyöllä on välitön vaikutus työhyvinvointiin, jolla on puolestaan suora yhteys henkilöstötuottavuuteen. Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio on myös Marko Kestin kehittämä, kansainvälisessä tiedeyhteisössä tunnustettu teoria, jonka avulla Tuottava Esimies mittaa pelaajan kehitystä. Näin peli pystyy näyttämään pelaajalle hänen valintojensa vaikutuksen paitsi henkilöstön hyvinvointiin, myös taloudelliseen tulokseen.

Esimiehen osaamisen kehittymisen kautta tuloksen paraneminen pelissä johtaa tuloksen paranemiseen organisaatiossa.

Tekoälystä esimiehen henkilökohtainen sparraaja

Tuottava Esimies on nyt ollut ensimmäisten käyttäjäyritysten käytössä noin vuoden. Käytettävissä on nyt dataa alkuperäisen tutkimustiedon lisäksi pelaajista sekä työelämän laadun (QWL) kehittymisestä Tuottava Esimies -simulaatiota käyttävissä yrityksissä.

Pelatessa syntyvän datan avulla tekoälystä tulee esimiehen henkilökohtainen sparraaja, joka tunnistaa heikkoudet ja vahvuudet. Tekoäly analysoi pelatessa syntyvää dataa yhdistäen sen aikaisempaan dataan. Näistä tekoäly laskee optimaalisia vaihtoehtoja eri tilanteisiin ottaen huomioon myös pelaajan henkilökohtaiset ominaisuudet. Simulaatio muuttuu entistäkin tarkemmaksi, kun tekoäly muokkaa peliä pelaajan tarpeen mukaan. Tarvittaessa peli neuvoo, millä tavalla juuri tämä pelaaja voisi kehittää osaamistaan esimiehenä.

Ennustava analytiikka voi auttaa ehkäisemään ongelmia

Miten laajalla tieteellisellä tutkimustyöllä hankittu tieto voidaan muuntaa peliksi, jota jokainen voi oppia käyttämään?

“Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että koska Työelämän hyvinvoinnin laatu -funktio ja Työhyvinvoinnin tuottavuusfunktio ovat kaavoja, jotka lasketaan työelämän ympäristömuuttujista, tämä laskenta olisi vain muunnettu ohjelmistoksi, joka laskee samoja tuloksia samoista muuttujista, joihin pelaaja kohtaa eri pelitilanteissa”, selittää pelin teknologian kehittämistä johtanut MeKiwin CTO Jaakko Asikainen.

“Tällaisena tietokoneohjelma ei kuitenkaan olisi vielä simulaatio, vaan siihen on peliteoriaan perustuen rakennettu arkkitehtuuri ja dynamiikka, joka motivoi ja ohjaa pelaajaa ja aikaansaa samalla oppimista”, Asikainen jatkaa.

Tuottava Esimies on ainutlaatuinen siksi, että siinä on peliarkkitehtuuri, joka vastaa todellisuutta.

Nyt simulaatioon on tekoälyn avulla luotu ennustava analytiikka, joka huomioi työelämän laadun osatekijöiden ja motivaation lisäksi myös pelaajan henkilökohtaiset ominaisuudet. Esimies tekee työtään omalla persoonallaan. Mikä toimii yhdellä, ei välttämättä toimi toisella.

“Peliin rakennettu tekoäly huomioi jo pelaajan henkilökohtaiset vahvuudet ja kehittämiskohteet ja auttaa henkilökohtaisesti esimerkiksi ehdottamalla perehtymistä johonkin asiaan. Tulevaisuudessa tämä tuki vain tarkentuu, kun datan määrä kasvaa”, kertoo Marko Kesti.

Tuottava Esimies -pelin tekoälyä hyödyntävä versio on jo pian ensimmäisillä käyttäjillä. Peli käyttö kerryttää lisää dataa, mikä antaa tekoälylle mahdollisuuden aina vain parempiin ennakointeihin. Tämä onkin käyttäjille merkittävin tekoälyn tuoma parannus - pelatessa esimiestyön kehittämisalueet saattavat ilmetä jo pelatessa ja tulevat jo etukäteen korjatuiksi.  

Marko Kesti esittelee tekoälyn käyttöä tiistaina 13.3.2018 pidettävässä ManagenentEvents 600 -tapahtumassa teemalla “Tekoäly johtajan oikeana kätenä”.

Lisätietoja:

MeKiwi Oy

Toimitusjohtaja Jani Kaipainen

(+358) 50 555 8410

jani.kaipainen@mekiwi.org

www.mekiwi.org

PlayGain Oy

Toimitusjohtaja Marko Kesti

+358 (0)40 717 8006

marko.kesti@playgain.fi

www.playgain.eu

Kaarinassa toimiva Akkurate on vuoden vanha startup-yritys, jonka tiimillä on kuitenkin yhteensä jo yli sadan vuoden työkokemus litiumioniakkujen kehittämisestä, tuotantoketjusta ja koko elinkaaren hallinnasta. Yritys keräsi ensimmäisellä rahoituskierroksellaan 500 000 euroa pääomasijoittajilta ja yksityissijoittajilta.

Akkuraten toimitilat ovat kuin Myytinmurtajat-ohjelmasta. Li-ion -akkujen testaamista, optimointia ja analysointia varten yrityksen omasta laboratoriosta löytyy satoja akkuja ja kilometrikaupalla kaapelia sekä mm. kokonainen räjähdyksenkestävä kontti akkujen turvatestejä varten. Sijoittajien kiinnostus kertoo, että Akkuraten ammattitaidolle ja laboratoriolle uskotaan olevan tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää.

– Akkujen määrä ja koko kasvavat jatkuvasti, ja akuille avautuu tulevaisuudessa yhä uusia käyttökohteita. Sähköajoneuvot, mobiililaitteet, esineiden internet ja energian varastointi vaativat kaikki osaltaan luotettavia, tehokkaita ja turvallisia ratkaisuja, toteaa Akkuraten toimitusjohtaja Mika Kanninen, yksi yrityksen perustajista.

– Rahoituskierroksella sijoittajiksi lähtivät mm. jo alusta asti Akkurateen sijoittanut suomalainen Lifeline Ventures sekä Suffice international Hong Kongista. Tämän lisäksi mukaan saatiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston sijoitusyhtiö Green Campus Innovations sekä kovan luokan yksityissijoittajia, joilla on rautainen osaaminen teollisuudesta ja liike-elämästä. Saimme rahan lisäksi todella arvokasta osaamista Akkuraten taustajoukkoihin, kertoo Kanninen.

– Tämä on jälleen erinomainen esimerkki siitä, miten yliopistolähtöisen tutkimuksen avulla voidaan kehittää uutta liiketoimintaa, toteaa Green Campus Innovationsin toimitusjohtaja Pertti Miettunen. – Olemme ylpeitä siitä, että voimme osallistua Akkuraten kaltaisten huipputason kasvuyritysten kehittämiseen sekä LUT:in kansainvälisesti korkealuokkaisen tutkimuksen että suoran pääomasijoituksemme kautta.

Kasvupotentiaali Aasiassa

Ensimmäisen toimintavuotensa aikana Akkurate on työskennellyt lukuisten eri alojen yritysten kanssa kulutuselektroniikasta sähkölauttoihin.

– Näemme kasvupotentiaalimme olevan nimenomaan isoissa akkujärjestelmissä, Mika Kanninen sanoo. – Tulevaisuudessa tähtäämme maailmalle ja etenkin Kiinan sähköistyvän liikenteen luomat valtavat akkumarkkinat ovat tavoitteenamme.

Kanninen muistuttaa, ettei sähköistyvän liikenteen megatrendi tarkoita vain autoja, vaan yhä kasvavassa määrin laivoja, lauttoja, rekkoja, työmaakoneita sekä kaivoskoneita, joissa ollaan Kiinan johdolla siirtymässä dieselistä sähköön.

Tähtäimessä diagnostiikan kehittäminen

Mika Kannisen mukaan Akkurate tähtää maailman johtavaksi ohjelmistoyritykseksi erityisesti ns. suurten akkujen diagnostiikassa. Akkuraten vahvuus on yrityksen henkilöstö, jossa on edustettuna erittäin kova tiimi eri alojen eksperttejä akkujen ja niiden hallintaohjelmistojen kehittämiseen.

– Rahoituskierroksen lisäksi olemme käynnistäneet tutkimushankkeen akkujen diagnostiikasta Business Finlandin tukemana. Tavoitteena on saada tutkimusprojekti vietyä maaliin tämän vuoden aikana, Kanninen kertoo.

Akkurate on mukana myös Euroopan komission alullepanemassa EU Battery Alliance -työryhmässä, jonka tavoitteena on eurooppalaisen akkuteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen tulevaisuudessa. Lisäksi yritys tekee yhteistyötä mm. Aalto-yliopiston ja Turun AMK:n sekä Lappeenrannan yliopiston kanssa akkuihin liittyvän tutkimuksen parissa.

– Haluamme olla tukemassa suomalaista koulutusta ja teemme aktiivisesti yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Näin haluamme osaltamme olla edesauttamassa suomalaisen akkuosaamisen kehitystä ja tietenkin kasvattaa itsellemme tulevaisuuden tekijöitä, sanoo Mika Kanninen.

Lisätietoja:

Mika Kanninen
Puh. 040 758 1370
mika.kanninen@akkurate.fi

Sodankyläläisen Nordlift Oy:n tarina alkoi 40 vuotta sitten kevyillä ajoneuvonostimilla. Seuraavassa vaiheessa tuotantoon tuli kuorma-autojen nostin, ja 2004 valmistui ensimmäinen junanostin.

"Kiinasta tulvii markkinoille halpoja henkilöautonostimia. Sen alta juostaan karkuun tuotevalikoimalla, joka keskittyy katsastusasemien nostimiin ja raskaan kaluston nostimiin. Kaikkein isoimmilla nostimilla voidaan nostaa junia ja vetureita", summaa Nordliftin toimitusjohtaja Matti Ranttila.

Viennistä tulee 80 % yrityksen liikevaihdosta. Katsastusnostimet menevät lähinnä kotimarkkinoille, Ruotsiin ja nyttemmin myös Saksaan. Junanostimia menee erityisesti Ruotsiin ja Malesiaan. Turkin markkina on kiinnostava, sillä maassa on tekeillä miljardien investoinnit rataverkkoon.

"Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos nostavat junaliikenteen suosiota. Tämä tietää myös junakaluston nostimille kasvavia markkinoita."

Junanostimien tekijät ovat eurooppalaisia, Nordliftin kovimmat kilpailijat löytyvät Saksasta ja Italiasta. Rautatieyhtiöissä ollaan konservatiivisia. Hydraulista nostinta voi tarjota, mutta usein sitä ei edes huomioida tarjouskilpailussa, kun ollaan totuttu ostamaan ja käyttämään ruuvinostimia. Sellainen piti siis kehittää.

Business Finlandin (Tekesin) rahoittamassa projektissa kehitettiin ruuvitekniikkaan perustuvan junanostimen pilotti sekä Keski-Eurooppalaiset vaatimukset täyttävän katsastusnostimen pilotti. Haastattelua tehtäessä ruuvitekniikkaan perustuva junanostin oli juuri lähdössä tehtaalta Ruotsiin, eli hanke tuotti hyviä tuloksia.

Junanostimissa on myös digiä ja etävalvontaa, vikatilanteiden diagnoosit ja ohjelmistopäivitykset voidaan tehdä etänä.

Miten Sodankylästä käsin syntyy tällaisia tuotteita, eihän siellä ole edes rautateitä?

"Etäisyys markkinoista ja suurkaupungeista tuo omat rajoitteensa, mutta Sodankylässä on moni asia paremmin. Meillä on pitkän linjan pysyvää ja osaavaa työvoimaa töissä."

"Uskottavuus on pitänyt hankkia asiakkaiden kokemusten kautta. Kun katsastusala vapautui kilpailulle, muutama yksityinen toimija osti nostimia meiltä. Sen jälkeen on tehty kauppoja isoillekin ketjuille."

Lisätietoja

Matti Ranttila
Toimitusjohtaja
0400 397 678
matti.ranttila@nordlift.fi

Aalto-yliopiston järjestämä Aalto 3D Printing Days järjestetään 18.-19.4.2018 uudistuneessa
Espoon Dipolissa. Tapahtuman pääyhteistyökumppanit ovat Suomen 3D-tulostusalan kattoorganisaatio
FIRPA ja NORDIC3DEXPO. Lääketieteen 3D-sovellukset ovat molemmissa vahvasti
esillä. FIRPA 20th Anniversary Conference 18.-19.4.2018 on kansainvälinen konferenssi, joka
kokoaa puhujia 10 eri maasta. Konferenssin ensimmäisen päivän sisältö, jolloin esitelmöitsijöitä on
mm Australiasta, Englannista, Hong Kongista, Intiasta, Kiinasta, Sloveniasta ja Suomesta,
kohdistuu lääketieteen sovelluksiin ja toinen päivä teollisuuden sovelluksiin. Ensimmäisen päivän
puheenjohtajina ovat Aalto-yliopiston 3D-tulostusalan tutkimusryhmän lääketieteellinen asiantuntija
professori Antti Mäkitie Helsingin yliopistosta ja professori Ian Gibson Deakin yliopistosta
Australiasta.

3D-tulostus on viime vuosina noussut erityisen mielenkiinnon kohteeksi lääkäreiden
keskuudessa, koska toisaalta standardit täyttäviä potilasturvallisia sovelluksia on tullut
markkinoille enenevässä määrin ja toisaalta tutkimusmielessä uusien sovellusten kirjo on hyvin
laaja, kommentoi professori Antti Mäkitie alansa näkökulmaa 3D-tulostukseen.
Tunnemme tiettyä ylpeyttä siitä, että olemme saaneet järjestettäväksemme tapahtuman, jonka
yhteydessä ollaan perustamassa 3D-tulostuksen lääketieteellisiin sovelluksiin keskittyvä
kansainvälinen asiantuntijaverkosto, jatkoi professori Mäkitie.

Samanaikaisesti FIRPA 20th Anniversary Conferencen kanssa Espoon Dipolissa järjestettävässä
NORDIC3DEXPO näyttelyssä on esillä laajasti 3D-tulostusalan tuotteita ja palveluja.

Jo useamman vuoden ajan on ollut nähtävissä, että perinteisesti teollisuutta palvelleet 3D-tulostusalan
yritykset esittelevät tuotteita ja palveluitaan myös lääketieteen sektorille. Trendi
on kansainvälinen ja nyt suomalaiset yritykset ovat teemassa yhä paremmin mukana, arvioi FIRPAn
puheenjohtaja Jukka Tuomi tulevan NORDIC3DEXPOn sisältöä. Näytteilleasettajia on tulossa
Suomen lisäksi mm. Hong Kongista, Intiasta, Latviasta, Yhdysvalloista ja Venäjältä.

www.firpa.fi/html/firpa20.html

www.nordic3dexpo.com

Yhteystietoja:

Antti Mäkitie, HELSINGIN YLIOPISTO ja HYKS , antti.makitie@helsinki.fi, 050 428 6847
Jukka Tuomi, FIRPA, jukka.tuomi@aalto.fi, 0500 713 420
Tomi Andersson, NORDIC3DEXPO, tomi.andersson@3dexpo.fi, 050 387 4050

#nordic3dexpo #3dexpo #firpa #hyks #helsinginyliopisto #laaketiede # medical #espoo #dipoli #3dtulostus #3dprinting #3dtechnologies #conference #AnttiMakitie #IanGibson

Napapiirin Residuum Oy ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy hakevat hankerahoitusta esiselvityksen ja kiertotalouspuiston suunnitelman laatimiseksi Alakorkalon alueella. Napapiirin Kiertotalouspuisto olisi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimiva lappilaisten toimijayritysten ja materiaalivirtojen ympäristö.

Kiertotalouspuistossa kiertotalouden ja ympäristöalan liiketoiminnan yritykset ja toimijat sijoittuisivat keskitetysti Alakorkalon alueelle, jolla on erinomaisen keskeinen, ja logistisesti edullinen sijainti Rovaniemellä. Laajemmassa mittakaavassa Rovaniemi vastaavasti on sijainniltaan keskeinen Lapin kiertotalouden kannalta. Suomen ympäristökeskus ja Motiva ovat myös valinneet vuoden 2017 lopulla Rovaniemen kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi.

Kiertotalouspuiston toiminta perustuisi teollisiin symbiooseihin, jossa toisen organisaation jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuisi kustannuserästä arvokkaaksi tuotannon tekijäksi toisen yrityksen käytössä. Tällä hetkellä alueella sijaitsee energiayhtiön polttoaineterminaali, tuhkarakeiden varastohalli ja säkityslaitteisto, Alakorkalon jäteasema kierrätysalueineen, Alakorkalon jätevedenpuhdistamo, lietteen kompostointilaitos ja aumakompostointialue. Jätevedenpuhdistamon yhteyteen on myös suunnitteilla lietteenpolttolaitos. Näiden ohella alueella toimii betoni- ja asfalttiasema.

- Napapiirin arktinen kiertotalouspuisto on ainutlaatuinen yhteistyöhanke, jonka puitteissa etsimme ensivaiheessa lappilaisia ratkaisuja yhdyskuntalietteen ja biohajoavien sekä muiden jätteitten hyödyntämiseen ja niiden jatkokäsittelyyn, sanovat Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Kontiola sekä Napapiirin Residuum Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Kansanniva.

Kontiolan ja Kansannivan mukaan kunnianhimoisena tavoitteena on luoda kasvualusta arktisen kiertotalouden innovaatioille sekä mahdollistaa kiertotalouteen liittyvän nykyisen yritystoiminnan ja uusien yritysten kehittyminen ankkuroitumalla osaksi kiertotalouspuistoa.

Alueen vahvojen yritysten rinnalle etsitäänkin nyt uusia toimijoita sekä edelläkävijöitä, jotka hyötyisivät alueen sijainnista, raaka-aineista ja toimijoiden välisistä synergiaeduista. Raaka-ainemahdollisuudet liittyvät mm. metsä- ja peltobiomassoihin, lietteisiin, tuhkaan, biojätteeseen, purkumateriaaleihin ja uusiomaarakenteisiin. Synergiaedut puolestaan voivat liittyä paitsi tuotannollisten sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämiseen, myös esimerkiksi yhteisiin yrityspalveluihin, kuten ympäristömonitorointiin sekä lähienergiaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti eilen aloittavansa yhteistyössä Ruotsin kanssa valmistelut kaivosalan tuotteita koskevan vastuullisuussertifikaatin luomiseksi. Sertifikaatin on tarkoitus kertoa tuotteiden, esimerkiksi akkujen, vastuullisuudesta koko tuotantoketjun osalta: louhinnasta ja valmistuksesta käyttöön ja kierrätykseen. Alan yritysten yhteistyöjärjestö Kaivosteollisuus ry kannattaa aloitetta.

”Suomi ja Ruotsi ovat EU:n metallien ja mineraalien tuotannon ja jalostuksen kärjessä, myös vastuullisuuden saralla. On hienoa, että Suomi on asiassa aloitteellinen”, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo. Metallien ja mineraalien tarve kasvaa jatkuvasti muun muassa kaupungistumisen ja sähköautoilun suosion kasvun myötä.

Ministerien aloite on tärkeä myös EU:n kilpailukyvyn kannalta. Samaan aikaan kun maailmantaloudessa eletään jännitteistä aikaa, voidaan vapaaehtoisen itsesääntelyn kautta kehittää eurooppalaista vastuullista tuotantoa. ”Pohjoismaiset kuluttajat ovat vastuullisuudessaan edelläkävijöitä ja on luontevaa, että olemme edelläkävijöitä myös metallien ja mineraalien vastuullisuuden takaamisessa”, Suomela toteaa.

Kaivostuotannon vastuullisuutta on Suomessa kehitetty vuodesta 2015 Kestävän kaivostoiminnan verkoston toimenpitein. Kestävän kaivostoiminnan verkosto toimii kaivosalan ja sen sidosryhmien jatkuvana keskustelu- ja yhteistyöfoorumina. Se kehittää ja räätälöi Suomeen sopivia työkaluja vastuullisen ja kestävän kaivostoiminnan edistämiseksi. Verkostossa on mukana kaivosyhtiöitä, ympäristöjärjestöjä sekä viranomaisia.

”Verkoston sidosryhmien palaute on tärkeä osa alan kehitystyötä”, Pekka Suomela kertoo. Samaan aikaan tuotantoketjun vastuullisuutta kehitetään myös lähempänä kuluttajaa. Esimerkiksi Kokkolan kobolttituotanto on osa Applen hyväksymää vastuullista tuotantoketjua.

Lisätietoja:

Pekka Suomela,@SuomelaPekka
Toiminnanjohtaja, Kaivosteollisuus ry
p. 040 533 2848
pekka.suomela@teknologiateollisuus.fi

Lounais-Suomessa on käynnissä voimakas, pitkäkestoinen talouskasvun vaihe. Positiivisen rakennemuutoksen Lounais-Suomessa taotaan kasvua koko Suomen hyväksi. Arvioiden mukaan alueelle syntyy lähivuosien kuluessa 30 000 uutta työpaikkaa.

Kasvun veturina on Turku ja Turun seutu, jossa positiivista rakennemuutosta siivittää alueen elinkeinoelämän erinomainen menestys. Meri-, lääke- ja valmistavan teollisuuden vahvat kasvunäkymät lisäävät luottamusta ja säteilevät korkeasuhdannetta myös muille toimialoille, erityisesti rakentamiseen ja palvelualoille.

Kasvun vahvistamiseksi Turun kaupunki ja koko kaupunkiseutu tukee yrityksiä monin tavoin. Kattoteemana on osaamisen varmistaminen.

- Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun perustana on maailmanluokan huippuosaaminen, ja tämä on ehdottomasti turvattava, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

- Lounais-Suomessa on useita globaaleja, omalla segmentillään maailman johtavia yrityksiä, joiden tuotteet ja palvelut ovat joka päivä testissä kovimmassa kansainvälisessä kilpailussa, jatkaa Minna Arve.

Turun kaupunki on mukana useammassa koulutushankkeessa, joissa pyritään kasvattamaan teknisen alan osaajien määrää Lounais-Suomessa sekä lyhyellä että pitemmällä aikavälillä. Alueen tunnettuutta lisäämällä puolestaan houkutellaan muuttajia Lounais-Suomeen. 

Myös Turun kaupungin infrastruktuurin parantaminen, joukkoliikenteen palvelukyky, riittävän asuntokannan varmistaminen ja laadukkaat hyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa kokonaisuutta, joilla kasvu mahdollistetaan.

Osaavan työvoiman saatavuus kriittisessä asemassa

Turku panostaa vahvasti erityisesti valmistavan ja meriteollisuuden tarvitseman osaamisen varmistamiseen.

Käytännön esimerkkejä toimenpiteistä ovat teknologiayritysten tuotekehitystä kahdeksan korkeakoulun voimin palveleva Turku Future Technologies (TFT), alueen tutkimusinfrastruktuuria kehittävä TFT Competence Factory sekä erilaiset strategiset kumppanuussopimukset ja muu korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyö.

Oleellista on myös toiminta-alustojen ja yhteistyöverkostojen kehittäminen. Suomessa ainutlaatuinen on esimerkiksi Meri- ja teknologiakoulutusfoorumi, joka kokoaa yhteen kaikki alan Lounais-Suomen toimijat ja on opetus- ja kulttuuriministeriön alueellinen kehittämiskumppani.

Yksi Turun kaupungin tärkeimmistä panostuksista on Turun telakan naapuriin nouseva meri- ja valmistavan teollisuuden tulevaisuuden yrityspuisto Blue Industry Park. Sen konseptisuunnittelu valmistui loppuvuodesta 2017 Elomaticin toimesta ja rakentaminen ja toimintamallin kehittäminen on alkanut vuoden 2018 alussa.

Koulutuksen kehittämisessä tehdään toimia kaikilla koulutusasteilla

Yritysten osaavan työvoiman varmistamiseksi toimenpiteitä tehdään perusasteen koulutuksesta aina toisen asteen ja korkeakoulutuksen tasolle asti.

Vuonna 2017 Turku palkkasi Suomen ensimmäisen Työelämälehtorin. Uudenlaisen toimintamallin tavoitteena on tekniikan alan ja teollisuuden tunnetuksi tekeminen sekä alan koulutusvaihtoehtojen markkinointi yläasteilla ja lukioissa.

Meriklusterin, autoteollisuuden ja muun vientiteollisuuden näkyvä nousu erityisesti Turun seudulla näkyy myös nuorten opiskeluvalinnoissa. Varsinais-Suomessa esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikan toisen asteen perustutkinnon hakijoiden määrä nousi vuoden 2016 luvuista vuoteen 2017 peräti 42,5 prosenttia. Vastaavasti Turun ammattikorkeakoulun haussa jokaista aloituspaikkaa tavoitteli 2,8 hakijaa.

Turun ammattikorkeakoulu puolestaan on laajentanut ja laajentaa edelleen merkittävästi tekniikan alan koulutusta sekä infrastruktuuria. Insinööri (AMK)- ja insinööri (ylempi AMK) -koulutuspaikkoja sekä insinööreille ja rakennusmestareille suunnattuja muuntokoulutuksia on lisätty.  

- Merkittävää on opintopolkujen rakentaminen ja ristiin opiskelun laajentaminen tekniikan alalla Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa, yhteiset tutkimusryhmät sekä laajeneva kansainvälinen yhteistyö, sanoo Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila.

Käytännön tasolla yliopistojen väliseen yhteistyöhön kuuluvat muun muassa digitaalinen tehdas 4.0, uuden energian tutkimuskeskus, tekoälyn, lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden keskus sekä kyberturvallisuuslaboratorio.

Töihin tänne -kampanja lisää alueen tunnettuutta ja vetovoimaa

Lounais-Suomen omat alueelliset työvoimareservit ja koulutuskapasiteetti eivät yksin kykene tyydyttämään osaajatarvetta. Siksi tarvitaan osaajien muuttovirran kasvattamista myös muualta Suomesta. Osaajien houkuttelemiseksi ja koko alueen tunnettuuden lisäämiseksi on käynnistetty valtakunnallinen yhteismarkkinointikampanja tiistaina 13.3.

- Koko Lounais-Suomen vetovoimatekijöitä tehdään tunnetuksi, jotta osaavaa työvoimaa saadaan muuttamaan Turun seudulle myös muualta maasta. Nostamme esiin avoinna olevien työpaikkojen lisäksi elämänlaadun – kuinka täällä voi asua hiukan paremmin, arki on helppoa ja kaikki on lähellä, kertoo Turun viestintäjohtaja Saara Malila.

Mittava Töihin tänne -kampanja on tehty yhteistyössä alueen ELY-keskusten, maakuntaliittojen, yritysten, kuntien ja oppilaitosten kanssa. Kampanjan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteistyössä Ground Communications ja Satumaa Family Business.

Kampanja on suunnattu 18–35-vuotiaille potentiaalisille muuttajille Etelä-Suomessa ja se toteutetaan digikanavissa maalis-huhtikuun aikana. Kampanja on osa pitkäkestoisempaa koko Lounais-Suomen markkinointiyhteistyötä, ja se laajenee myös kansainväliseksi.

Kampanjasivut: www.töihintänne.fi

Kampanjavideot: www.youtube.com/channel/UCxSzsvJCue-3iErz1vAL2Ow/videos

Lisätietoja:

Minna Arve, kaupunginjohtaja, puh. 02 262 7224, minna.arve@turku.fi

Saara Malila, viestintäjohtaja, puh. 044 9075 710, saara.malila@turku.fi

Anna Kivinen, erityisasiantuntija, puh. 040 6529 765, anna.kivinen@turku.fi

Vesa Taatila, rehtori, Turun ammattikorkeakoulu, 050 5985 761, vesa.taatila@turkuamk.fi

Päivi Lehtinen, rehtori, Turun ammatti-instituutti, 050 0727 050, paivi.lehtinen@turku.fi

Niko Kyynäräinen, toimitusjohtaja, Turku Science Park Oy, 050 5590 538, niko.kyynarainen@businessturku.fi

Positiivisen rakennemuutoksen faktoja Turussa

Turun työttömyysaste oli tammikuussa 13,5 %. Se jatkoi kesällä 2016 alkanutta laskuaan edellisvuoteen verrattuna. Vuosi sitten tammikuussa Turun työttömyysaste oli 15,9 % eli laskua siitä on 2,4 prosenttiyksikköä.

Turussa myönnettiin vuonna 2017 rakennuslupa 2589 uudelle asunnolle. Vuonna 2016 rakennusluvan sai 2429 uutta asuntoa ja vuonna 2015 1096 asuntoa. Myönnettyjen rakennuslupien kattama pinta-ala oli v. 2017 2,36-kertainen verrattuna vuoteen 2015 ja 1,51-kertainen verrattuna vuoteen 2016.

Seudullisen joukkoliikenteen matkamäärä on kasvanut kahdessa vuodessa yli 10 % (vuonna 2016 5,6 % ja 2017 5,0 %). Matkamäärä on kasvanut Turussa samassa suhteessa kuin koko Föli-alueella (Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Rusko), mikä on merkittävää. Föli-matkoja tehtiin 27 miljoonaa viime vuonna, näistä 22,3 miljoonaa Turun omassa liikenteessä.

Turun Teknologiakiinteistöjen tilastot näyttävät kasvua. Liikevaihto on kasvanut edellisvuodesta ollen vuonna 2017 yli 25 miljoonaa euroa. Vuokrattavien tilojen pinta-ala on nyt yli 135 000 neliömetriä, tilojen käyttöaste 96 prosenttia.

Talouskasvu näkyy myös Turun Sataman toiminnassa liikenteen ja liikevaihdon kasvaessa tasatahtia. Ulkomaankaupan piristyminen vilkastutti erityisesti Turun sataman tavaraliikennettä. Kokonaisuudessaan rahtia kulki sataman kautta 2,5 miljoonaa tonnia, missä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 3 prosenttia. Vientiä kertyi 1,4 miljoonaa tonnia ja tuonnin osuus oli 1,1 miljoonaa tonnia. Tilikauden liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 3 prosenttia nousten 22,8 miljoonaan euroon. Liikevoitoksi muodostui 5,0 miljoonaa euroa.

Positiivisen rakennemuutoksen toimet koottuna

• Turku Future Technologies (TFT): 8 korkeakoulun yhdistetyt tk-palvelut ja niiden aktiivinen myynti yrityksille, 2016-2019, Turku, Rauma, 2018- +Salo, +Uusikaupunki, +Forssa
• TFT Competence Factory: (TFT CF): korkeakoulujen yhteisen koulutus-ja tutkimusinfrastruktuurin vahvistaminen Turussa, 2017-, KTK Turku Oy:n kehittäminen
• Turun AMK+LUT strateginen kumppanuussopimus 2018-2022: jatkaa LUTin lahjoitusprofessuuria  (2008-2017), 2018- laajennus sähkövoimatekniikkaan, yhteiset tutkimusryhmät
• Meri- ja teknologiakoulutusfoorumi 2017-: kokoaa kaikki Lounais-Suomen koulutustoimijat, tehtävänä 1)koulutusratkaisut yrityksille yhden luukun periaatteella, 2)tekniikan koulutuksen vetovoiman kehittämisvastuu kokonaisvaltaisesti, 3) OKM:n alueellinen partneri
• Työelämälehtori Matti Raho 2017-: tekniikan alan ja teollisuuden suoramarkkinointi yläasteilla ja lukioissa ja aktiivinen yhteys sidosryhmiin
• Turun Suomalaisen yhteiskoulun lukion Merilinja 2008-: väylä merellisiin opintoihin ja ammatteihin; yritysyhteistyö, sidosryhmäyhteistyö
• Åbo Akademin (merentutkimus) ja Turun yliopiston (robotiikka ja autonomiset järjestelmät) lahjoitusprofessuurit 2018-2022
• Kaupungin PORE -asiantuntijatiimin kokonaispalvelut kasvuyrityksille

Energia-alan yrityksiä edustava Energiateollisuus (ET) valmistautuu perjantaina alkavaan sähkön- ja lämmöntuotantoa koskevan lakonuhan sovitteluun.

Johtaja Kari Laaksonen ET:stä pitää erittäin huolestuttavana, että jo nelisen kuukautta kestäneissä työehtosopimusneuvotteluissa ei ole päästy ratkaisuun vaan on päädytty sovittelijan pöytään.

- Työntekijät ovat palkkansa ansainneet. Energia-alalla työskentelee vastuuntuntoisia ammattilaisia. Ammattiliitoilla sen sijaan on peiliin katsomisen paikka. Nimenomaan Sähköliitto vetää nyt aivan omaa linjaansa.

Laaksonen ihmettelee perusteita yli miljoonalle yksityisen sektorin palkansaajalle kelvanneen yleisen linjan ylittäville palkankorotustavoitteille ja muistuttaa, että palkat ylittävät jo nyt energiateollisuuden työntekijätehtävissä teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden keskiarvon.

- Energian työntekijät ovat SAK:laisten alojen palkkauksen kärkikastia. Muita toimialoja korkeampia palkankorotuksia ei saisi perustella vain työn tekemättä jättämisen aiheuttamalla vahingolla. Neuvotteluissa onkin käynyt selväksi, että Sähköliitolle ei kelpaa yleinen taso eivätkä yrityskohtaiset erät. Tilanne on tältä osin haastava.

Neuvotteluja työehtosopimuksesta on pitkittänyt myös erimielisyys kilpailukykysopimuksen (kiky) työajan pidennyksen poistamisesta. Käytännössä kyse on työajan lyhentämistä 24 tunnilla.

- Energia-alan työaika kolmivuorotyössä on tätä nykyä yli viikon lyhyempi kuin muilla aloilla. Tämän lisäksi työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kiky-pidennys on säilynyt kaikissa jo tehdyissä työehtosopimuksissa, myös energia-alan toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden sopimuksissa, Laaksonen huomauttaa.

Sähköliitto sekä Julkisten ja hyvinvointialojen JHL ovat ilmoittaneet aloittavansa energia-alalla kolme vuorokautta kestävän lakon 26. maaliskuuta, jos neuvotteluissa saada sitä ennen sopua.

Johtaja Kari Laaksonen Energiateollisuudesta painottaa, että nykyisessä noususuhdanteessa yritysten ja talouden kasvua tulee tukea kaikin tavoin eikä pyrkiä profiloitumaan sopimisen murtajana.

- Työntekijöille on esitetty ratkaisua, joka ei sisällä sellaisia työehtosopimuksen muutoksia, joita Sähköliitto voisi pitää heikennyksinä.

Enemmistö energia-alan henkilöstöstä on jo uusien työehtosopimusten piirissä, kun Energiateollisuus on sopinut toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden kanssa yleisen linjan mukaiset 3,2 prosentin korotukset kahdelle vuodelle.

Energia-alan työntekijöiden työehtosopimuksesta on neuvoteltu marraskuusta lähtien. Neuvottelupöydässä ovat osapuolina myös Palvelualojen työnantajat Palta ja Julkisten ja JHL.

Lisätiedot

Johtaja Kari Laaksonen, p. 050 410 6180

VR/AR eli virtuaalitodellisuus (Virtual Reality) ja lisätty todellisuus (Augmented Reality) ovat herättäneet paljon kiinnostusta viime vuosina. Kuluttajamarkkinoiden kehitys ei ole vielä vastannut odotuksia, mutta sekä B2B- että B2C-markkinoissa nähdään tulevaisuudessa lähes rajattomia mahdollisuuksia.

Business Finlandin tilaaman, Suomen pelialan keskuksen Neogames Finlandin ja FIVR:in (Finnish Virtual Reality Association) toteuttaman, juuri julkaistun Mixed Reality 2017 -selvityksen mukaan kaupallisesti kannattava VR/AR:n kuluttajamarkkina voi avautua 3-5 vuoden kuluessa esimerkiksi pelien osalta. Edellytyksenä on teknologian kehittyminen, käytön helpottuminen, paremmat sisällöt ja laitteiden muuttuminen langattomiksi ja nykyistä helppokäyttöisemmiksi.

VR/AR:n potentiaali ei rajoitu kuluttajamarkkinaan, vaan tällä hetkellä suurimmat mahdollisuudet ovat teollisuudessa. Virtuaalisen ja fyysisen maailman yhdistämisestä on hyötyä esimerkiksi teollisessa suunnittelussa ja simulaatioissa. VR/AR on jo arkipäivää autoteollisuudessa, ja esimerkiksi arkkitehtuurin, koulutuksen ja terveydenhoidon puolella markkinan uskotaan avautuvan kuluttajamarkkinoita nopeammin. Myös VR/AR-kehitystyökalujen ja päätelaitteissa käytetyn teknologian kehittäminen ovat potentiaalinen liiketoiminnan suunta.

Pelialan osaaminen tukee VR/AR-kehitystä

Suomesta löytyy jo yli 100 VR/AR-alalla toimivaa yritystä ja välillisesti ala koskettaa merkittävästi suurempaa joukkoa. Hyvä esimerkki näistä yrityksistä on Varjo, jonka maailman huippua oleva tiimi on jo kerännyt miljoonarahoituksen. Varjon teknologialla pyritään ratkaisemaan VR-sovellusten kuvan tarkkuuteen liittyviä ongelmia ja yrityksen innovaatioon uskovat jo esimerkiksi Airbus, BMW, Audi ja VW.

Vaikka kuluttajamarkkinoiden avautuminen tapahtuu optimistisimpia arvioita hitaammin, Suomen eräs kiistaton vahvuus VR/AR:ssä on maailman huippua oleva peliala. Korkeatasoinen pelinkehitysosaaminen luo vahvan pohjan VR/AR-kehitykselle ja Suomen pelialalla on pitkä kokemus teknologian, luovan sisällön ja käyttäjälähtöisen suunnittelun saralta. Kaikkia näitä tarvitaan myös VR/AR-tuotannoissa.

Business Finland rahoittaa ja verkottaa suomalaisia yrityksiä

Nyt liikkeelle lähtevillä yrityksillä on mahdollisuus ottaa kärkipaikka alalta. Myös Business Finland tukee alan kasvua ja on varannut VR/AR-yritysten rahoitukseen 30 miljoonaa euroa vuosille 2017-2019 Mixed Reality -ohjelman kautta. Rahoituksella halutaan auttaa suomalaisia yrityksiä kehittymään johtaviksi toimijoiksi kasvavalla VR/AR-markkinalla.

"Aika investoida VR/AR-kehitykseen on juuri nyt. VR ja AR ovat lupaavia uusia teknologioita, joilla on mahdollisuus muuttaa kuluttajamarkkinoiden lisäksi useiden perinteisten toimialojen toimintamalleja. Sisältönsä ja teknologiansa puolesta ne sopivat myös erinomaisesti siihen osaamiseen, jota Suomessa jo ennestään on", toteaa asiantuntija Tuomas Henttonen Business Finlandista.

Lataa Mixed Reality -selvitys tästä (pdf)

Tutustu Mixed Reality -ohjelman rahoitukseen ja muihin palveluihin tästä

Lisätietoja

Tuomas Henttonen
Asiantuntija
Business Finland
p. +358 (0)2950 55696
tuomas.henttonen@businessfinland.fi

Koko Suomen teollisuus kokoontuu 25.–27.9.2018 Tampereella järjestettäville Alihankinta-messuille. Kansainvälisesti arvostetuilla teollisuuden alihankinnan ammattimessuilla on mukana vuosittain 1000 näytteilleasettajaa yli 20 eri maasta ja tapahtumassa vierailee 20 000 kävijää. Alihankinta viettää 30-vuotisjuhlavuottaan, ja tapahtuman teema on tuottavuus. Startupit ja teollisuus kohtaavat messujen yhteydessä toteutettavassa AlihankintaHEATissa, joka laajenee kolmipäiväiseksi. Messujen avajaispäivänä julkistetaan Vuoden Alihankkija ja Vuoden Päähankkija.

– Alihankinta 2018 -messujen teema on tuottavuus. Usein ajatellaan, että tuottavuutta voidaan lisätä ainoastaan automaatiolla ja roboteilla, jotka vievät ihmisten työt. Kuitenkin useat yrityscaset ovat jo todistaneet, että robotiikka on luonut uusia työpaikkoja. Tuottavuudessa on kyse siitä, että investoimalla ja laajentumalla säilytetään kilpailukyvyn lisäksi kilpailuetu sekä koulutetaan ihmisiä, jotta heidän osaamisensa vastaa tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin. Valmistavan teollisuuden alihankkijat ovat jatkuvalla tuottavuuden kehittämisellä varmistaneet kilpailukykynsä. Tämä asia tuskin tulee muuttumaan seuraavan 30 vuoden aikana, joten tuottavuuden jatkuva parantaminen on seuraavan 30 vuoden menestyksen vaatimuksena, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä.

Valmet Automotive: ”Robotisoimme vain siellä, missä se on järkevää”

Autoteollisuus on ala, jossa kilpailu on globaalia ja vaatimustaso korkea. Valmet Automotiven toiminnan keskiössä on laatu – asiakas asettaa vaatimukset tuotelaadulle, yritys itse valitsee prosessit ja toimintamallit niiden saavuttamiseksi. Nämä yhdistämällä varmistetaan tuottavuus ja edelleen toiminnan kannattavuus.

– Tuottavuuteen liittyen mainitaan usein tehtaamme korkea robotisointiaste. Peruste korinvalmistuksen robotisointiin ei kuitenkaan ole enää tuottavuus, vaan toimialan logiikka. Nykyaikainen korinvalmistus ei esimerkiksi laatu- ja ergonomiasyistä onnistu ilman robotteja. Robotisoimme kuitenkin vain siellä, missä se on järkevää. Siksi tuottavuuden nimissä olemme tietoisesti pitäneet kokoonpanovaiheen automaation vähäisenä. Se on osa lean-toimintamallia, jossa pyritään tehokkaisiin ja yksinkertaisiin ratkaisuihin, kertoo viestintäpäällikkö Mikael Mäki Valmet Automotivesta.

– Valmet Automotiven menestyksen ”salaisuus” on toimintamalli, joka yhdistää osaamisemme ja resurssimme sekä asiakkaidemme vaatimukset. Lisäksi kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja ennakoimme asiakastarpeita, tiivistää Mäki.

Alihankinta-kolumni: Tuottavuus = laatu

Alihankinnan juhlavuosi käynnistyy jo Konepajassa – AlihankintaHEAT laajenee kolmipäiväiseksi

Alihankinta-messujen juhlavuosi lanseerataan tiistaina 20.3. Konepaja- ja Nordic Welding Expo -messujen yhteydessä. Medialle tarjotaan Konepajan ja NWE:n lomassa kakkukahvit ensimmäisen messupäivän päätteeksi vietettävien Alihankinta-messujen 30-vuotisjuhlien kunniaksi. Samalla kerrotaan muutama sana syksyn Alihankinta-messuista ja AlihankintaHEAT-tapahtumasta. Kolmatta kertaa järjestettävä startupien ja teollisuusyritysten verkostoitumistapahtuma AlihankintaHEAT laajenee tänä vuonna kolmipäiväiseksi ja siirtyy toteutettavaksi Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen pääaulassa. AlihankintaHEATin ja sitä edeltävän HeatCampin tavoitteena on tuoda uutta puhtia ja ketterää ajattelutapaa Suomen teollisuuteen. AlihankintaHEATin järjestää Finland Events yhteistyössä Rapid Action Group Oy:n (RAG) kanssa.

Median infokahvit tiistaina 20.3. klo 14.00–15.00 lehdistöhuone, pääaula (Tampereen Messu- ja Urheilukeskus)

Ennakkoakkreditoituminen maanantaihin 19.3.2018 mennessä: Meri Mattila, tiedottaja, meri.mattila(a)tampereenmessut.fi

Vuodesta 1988 lähtien järjestetty Alihankinta esittelee vuosittain koko Suomen teollisuuden ja sen kärkiyritykset. Viime vuonna messuihin tutustui 17 684 teollisuuden päättäjää ja asiantuntijaa. Tampereen Messut Oy:n pääyhteistyökumppaneita ovat Teknologiateollisuus ry, Kumiteollisuus ry, Muoviteollisuus ry ja Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry.

LISÄTIEDOT: www.alihankinta.fi, @Alihankinta, #Alihankinta, #AlihankintaHEAT

Tampereen Messut Oy, www.tampereenmessut.fi, etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi

Jani Maja, tuoteryhmäpäällikkö, p. 050 356 1325, @maja_jani
Meri Mattila, tiedottaja, p. 0400 914 877, @MeriTMattila
Tanja Järvensivu, tapahtuma- ja viestintäpäällikkö, p. 050 536 8133, @TanjaJarvensivu

Finnish industry will meet at the Subcontracting Trade Fair held in Tampere from 25 to 27 September 2018. Every year, there are 1,000 exhibitors from over 20 countries and 20,000 visitors attending the trade fair of industrial subcontracting, which is an event of worldwide renown. The Subcontracting Trade Fair celebrates its 30th anniversary, and the theme of the event is productivity. Startups and industrial companies will meet at the AlihankintaHEAT event that is organised in connection with the trade fair. This year, the event will last three days. The Subcontractor of the Year and the Main Supplier of the Year will be announced on the opening day.

“The theme of this year’s Subcontracting Trade Fair is productivity. People often think that productivity can only be improved with automation and robots, which take our jobs. However, several company cases have shown that robotics has created new jobs. Productivity is about maintaining competitiveness and also competitive edge with investments and growth, as well as training people so that their skills will meet the requirements of working life in the future. Subcontractors of manufacturing industry have ensured their competitiveness by developing productivity continuously. The situation will hardly change over the next 30 years, so improving productivity continuously will be the prerequisite for success for the next 30 years”, says product group manager Jani Maja at Tampere Trade Fairs.

Valmet Automotive Inc.: ”We only use robots where it makes sense”

The automotive industry is a sector where competition is global and standards are high. At Valmet Automotive, quality is at the heart of the operations – the customers set the requirements regarding product quality and the company then selects the processes and approaches to meet these requirements. By combining these, the company can ensure productivity and profitability.

”Our plant’s high degree of robotisation is often mentioned in connection with productivity, but the reason for using robots in car body manufacturing is no longer productivity but industry logic. Modern body manufacturing is not possible without robots, for example for quality and ergonomic reasons. However, we only use robots where it makes sense. Therefore, in the name of productivity we have deliberately kept automation to a minimum in the assembly line. It is part of the lean approach which aims for effective and simple solutions,” says Mikael Mäki, Communications Manager at Valmet Automotive Inc.

”The “secret” of Valmet Automotive’s success is an approach that brings together our expertise and resources with our customers’ requirements. We are also constantly developing our activities and anticipating customer needs, tells Mäki.

Alihankinta Column: Productivity = Quality 

The anniversary of Subcontracting will already start with the Engineering Works Trade Fair – AlihankintaHEAT will continue for three days

The celebration for the anniversary of the Subcontracting Trade Fair will begin on Tuesday 20 March in connection with the Engineering Works Trade Fair and Nordic Welding Expo. This year, the third networking event for industrial companies and startups called AlihankintaHEAT will last for three days, and it will take place in the main hall of Tampere Exhibition and Sports Centre. The objective of AlihankintaHEAT and the preceding HeatCamp is to bring new energy and introduce flexible way of thinking to Finnish industry. AlihankintaHEAT is organised by Finland Events in cooperation with Rapid Action Group Oy (RAG).

Held since 1988, the annual Subcontracting Trade Fair showcases Finnish industry and its leading companies. A total of 17,684 industrial decision-makers and other experts attended the event last year. The main partners of Tampere Trade Fairs are the Technology Industries of Finland association, the Rubber Manufacturers’ Association of Finland, the Finnish Plastics Industries Federation, and the Finnish Association of Purchasing and Logistics (LOGY).

FURTHER INFORMATION: www.alihankinta.fi/en, @Alihankinta, #Alihankinta, #Subcontracting, #AlihankintaHEAT

Tampere Trade Fairs, www.tampereenmessut.fi, firstname.lastname@tampereenmessut.fi

Jani Maja, Product Group Manager, tel. +358 50 356 1325, @maja_jani
Meri Mattila, Communications Officer, tel. +358 400 914 877, @MeriTMattila
Tanja Järvensivu, Event and Communications Manager, tel. +358 50 536 8133, @TanjaJarvensivu

Videolla Joros ja Plastep kertovat hyödyntämistään Business Finlandin palveluista lean-toimintatapojen ja digitalisaation kehittämiseen ja kyenneet uudistumaan. Seuraava askel on uudet kansainväliset markkinat.

Punkaharjulla vuonna 1983 perustettu Joros valmistaa metalliputkia eri tarkoituksiin ja työllistää 60 henkeä. Keväällä 2014 kaikki työntekijät kävivät läpi lean-koulutuksen. Lopputuloksena muun muassa toimitusvarmuus ja kustannustehokkuus paranivat.

Pertunmaan Kuortissa toimiva vuonna 2001 perustettu Plastep valmistaa teknisiä muoviosia koneisiin ja laitteisiin. Näin syntyy esimerkiksi laivaan 160-osainen WC:n huuhtelujärjestelmä. Yritys työllistää 40 henkeä ja tutustui vuonna 2013 leaniin. Sen jälkeen esimerkiksi tuotteen läpimenoajat nopeutuivat kolmesta viikosta viikkoon ja materiaalihukka väheni 50 prosenttia.

Paljon nähneiden yritysten tarinat ja videot löydät täältä:

Lean auttoi metalliyritys Jorosta uudistumaan:
https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/caset/2018/lean-auttoi-metalliyritys-jorosta-uudistumaan/

Lean-toimintatavat rohkaisivat ruiskuvaluyritys Plastepia päivittämään tuotantonsa:
https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/caset/2018/lean-toimintatavat-rohkaisivat-ruiskuvaluyritys-plastepia-paivittamaan-tuotantonsa/

Avantopool-palautumisallas tuo kuluttajille, urheiluseuroille ja liikuntakeskuksille avantouinnin edut ympärivuotiseen käyttöön. Allas on tarkoitettu erityisesti rasittuneiden tai kipeytyneiden lihasten palautushoitoon, mutta sopii kaikille, jotka haluavat lisää virkeyttä ja energiaa. Käyttöympäristö voi olla urheilu- tai jäähalli, urheiluopisto, kuntosali, vanhainkoti tai yksityiskoti. 

- Palautumisaltaassa on lähtökohtaisesti korkeat kokoonpano- ja lujuusvaatimukset. Ohutlevyä on käytetty tukirakenteissa kustannustehokkaasti ja suorastaan nerokkaasti. Tuotekokonaisuudessa eri materiaalit on yhdistetty taitavasti ja altaan rakenne on tarkoin mietitty kaikkia yksityiskohtia myöten. Allas on vakuuttavan näköinen, sen ulkonäkö viestii luotettavuutta ja tukevuutta, totesi Plootu Fennican tuomaristo palkitusta työstä.

RD Velhon palvelukokonaisuus vakuutti 

RD Velho on vastannut palautumisaltaan rakenteen suunnittelusta, teollisesta muotoilusta sekä mekaniikka, elektroniikka- ja ohjelmistosuunnittelusta.

- RD Velho valikoitui Avantopool Oy:n kumppaniksi, koska pystyy tarjoamaan mekaniikka-,  elektroniikka- ja ohjelmistosuunnittelun sekä teollisen muotoilun saman katon alta. RD Velhon osaamisen avulla pääsimme heti käsiksi kustannustehokkaisiin valmistusmenetelmiin ja -materiaaleihin. PlootuFennica-palkinto on osoitus siitä, että meillä on käsissämme kilpailukykyinen tuote, toteaa Avantopool Oy:n toimitusjohtaja Juha Kiukas.

Lämmitys, viilennys ja automaattinen suodatus- ja puhdistusjärjestelmä

Avantopool-palautumisallas viilentää tai lämmittää käyttöveden, ja pitää veden halutussa lämpötilassa. Altaassa on myös automaattinen suodatus- ja puhdistusjärjestelmä. Runko on toteutettu ohutlevystä, mikä on kustannustehokas ja toisaalta kevyt tapa valmistaa tuote osilla ilman hitsausta.

Plootu Fennica 2018 -palkinto luovutettiin RD Velholle Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa Konepaja 2018 -messuilla 20.3.2018.

Lisätietoja: 

• RD Velho, Hannu Havusto, p. 050 547 9500, hannu.havusto@rdvelho.com
• Plootu Fennica 2018
• Ecomarine Oy

Suomi on metsäinen maa ja metsän luonto on meille tuttua. Puutarha ja metsä mielletään erilaisiksi ympäristöiksi. Hyvin suunnittelemalla metsän luonnollisuuden ja puutarhan näyttävyyden voi yhdistää metsäpuutarhaksi. Metsäpuutarhasta syntyy aktiivinen tila, joka lisää luonnon monimuotoisuutta enemmän kuin hoidettu piha tai yksipuolinen metsä. Etenemällä kolmessa vaiheessa tutkimisen, raivaamisen ja monipuolistamisen kautta, pääset parhaiten toimivaan lopputulokseen.

Ensin tutkitaan

Lähtökohtana on olemassa oleva kasvillisuus ja maaperä. Maan kosteus, kasvillisuus ja alueen mikroilmasto antavat viitteitä siitä, mitä kasveja kannattaa istuttaa. Menestyvätkö alueella eteläiset kasvit kuten jalopuut vai onko metsä kuivaa kangasta, jossa on vähän multavaa maata ja kosteutta. Pihan läheisyydessä voi olla jopa soistuva metsä, josta saa mielenkiintoisen osan puutarhaan.

Metsäpuutarhan suunnittelussa jalostetaan olemassa olevaa metsätyyppiä puutarhamaisemmaksi. Hoidettua puutarhaa muutetaan metsäisemmäksi ja luonnontilaista metsää toimivaksi piha-alueeksi. Hyvän suunnitelman avulla puutarha muuttuu liukuvasti luonnontilaiseksi metsäksi. Metsäpuutarhaan tutustuessa voi suunnitella paikkoja lasten leikkeihin, oleskeluun ja hiljentymiseen luonnon keskellä.

Sekametsä sopii kohteeksi

Suomalainen sekametsä sopii erittäin hyvin jalostettavaksi metsäpuutarhaksi. Metsä on usein tukossa ja vesakoitunut, jolloin harventaminen on tämän toisen, raivaamisvaiheen ensimmäinen työ. Tämän jälkeen valitaan säilytettävät puut. Usein reilu karsiminen on välttämätöntä, jotta maapohjaan saadaan valoa ja liikkumatilaa. Luontaiset polut ja kulkuväylät kannattaa säilyttää. Kosteilla alueilla niitä voi korottaa ja vahvistaa soran tai pitkospuiden avulla.

Puiden karsimisen jälkeen tarkastellaan näkymiä. Halutaanko jotain peittää tai paljastaa. Näkymät muodostavat metsäpuutarhan sielun. Avarat näkymät vesitöihin tai pelloille ovat arvokkaita. Kivet, purot, muurahaispesät ja kannot huomioidaan metsäpuutarhaa rikastuttavina tekijöinä.

Kolmannessa vaiheessa monipuolistetaan

Kolmannessa vaiheessa pohditaan, mitä halutaan lisätä. Suomalaisen metsän aluskasvillisuudessa on vähän kukkivia pensaita, puissa kiipeileviä köynnöksiä tai esimerkiksi keväisin kukkivia sipulikasveja. Näitä katseenvangitsijoita kannattaa istuttaa kulkuväylille tai lähelle metsän raja-alueita, jota ne näkyvät hyvin.

Luonnollisista metsän aluskasveista kuten varvuista, heinistä, sammalista ja jäkälistä kehittyy yleensä upeita kokonaisuuksia, kun niille raivataan kasvutilaa. Uusia, paikalla kasvavaan lajistoon sopivia kasveja istutetaan harkitusti ja maata parannetaan sen verran, että kasvit saadaan juurtumaan metsässä, jossa humuskerros on usein ohut ja ravinteita on niukasti. Happamaa suosiville alppiruusuille, havuille ja köynnöshortensioille riittää havuturpeen lisäys, mutta monet muut kasvit tarvitsevat noin 40 cm kalkittua puutarhamultaa viihtyäkseen kunnolla. Juurimaton avulla erityyppiset kasvustot voi pitää toisistaan erillään.

Metsäpuutarhaan kannattaa valita kestäviä ja luonnollisia kasvikantoja, jotka viihtyvät muun kasvillisuuden joukossa. Pitkälle jalostetut ja isokukkaiset kasvit istutetaan mieluummin puutarhan puolelle. Metsäpuutarhassa istutuspaikat naamioidaan niin, että kasvit näyttävät kasvavan luonnollisesti niille sopivilla paikoilla. Siellä on hyvä välttää suoria linjoja ja kukkapenkkimäisiä istutuksia. Istutusalueet voi kattaa luonnonmateriaaleilla: kävyillä, hakkeella tai vaikkapa sammalella, jolloin rikkakasvien torjunta on helpompaa.

Lopulta nautitaan

Metsäpuutarha on aina keskeneräinen, mutta se ei haittaa nautintoa. Päinvastoin puutarha muuttuu orgaanisesti koko ajan. Sinne syntyy uutta kasvua ja osa kasveista katoaa aikanaan. Puutarhurin tehtävänä on pitää kulkuväylät ja näkymät avoimina ja tuoda ajoittain uusia kasveja alueelle. Hyvä puutarhuri pitää huolta monipuolisesta eläimistöstä. Hän tuo linnuille pesäpönttöjä, rakentaa hyönteisille hotelleja ja seuraa ympäri vuoden muuttuvia maisemia ja kasvien kehitystä. Metsäpuutarhaa hoitaessa jokainen meistä hoitaa myös omaa hyvinvointiaan ja rikastuttaa luonnon monimuotoisuutta.

Lisätietoja: Timo Taulavuori, Puutarhaliitto timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 0407453005