João Ney Colagrossi (s. 1955) ja Raimo Lind (s. 1953) on valittu Nordkalkin uusiksi hallituksen jäseniksi. Nordkalk on Rettig Groupin portfolioyhtiö. Molemmilla on vankka teollinen tausta ja osaamista globaalisti toimivissa pörssilistatuissa yrityksissä: Joãolla on viimeiseksi ollut vastuullaan Metson Minerals-liiketoiminta, ja Raimo on puolestaan toiminut talousjohtajana ja varatoimitusjohtajana Wärtsilässä.

Samalla Tomas von Rettig, Rettig Groupin toimitusjohtaja, luopuu paikastaan ja puheenjohtajuudestaan Nordkalkin hallituksessa muiden vastaavien sitoumusten lisääntymisen vuoksi. Jatkossa Matts Rosenberg, Rettig Groupin operatiivinen johtaja, toimii Nordkalkin hallituksen puheenjohtajana. Matts on ollut Nordkalkin hallituksen jäsen vuodesta 2016 lähtien, ja hänellä on kokemusta hallitustyöskentelystä useassa muussa suomalaisyrityksessa yli kymmenen viime vuoden ajalta.

Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden ja ratkaisujen toimittaja, jonka asiakaskuntaan kuuluu lukuisia teollisuudenaloja kuten sellu-, paperi-, kaivos-, teräs- ja kemianteollisuus, sekä rakentaminen, maatalous ja ympäristönhoito. Yhtiön palveluksessa on 1000 henkilöä ja vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli 304 miljoonaa euroa.

Hallituksen uusien jäsenten taustat

João Ney Colagrossi on teollisuuden, kaupan ja yrityshallinnon aloihin erikoistunut metallurgian insinööri. Hän on työskennellyt eri johtotehtävissä Metsossa ja sen edeltäjissä vuodesta 1990 lähtien. Viimeisimmäksi hänen vastuullaan oli Metson Minerals-liiketoiminta. Metso tuottaa laitteita ja palveluja luonnonvarojen kestävään käsittelyyn ja virtaukseen kaivos-, kivenmurskaus-, kierrätys- ja prosessiteollisuudessa. Ennen Metsoa João toimi useissa eri johtotehtävissä Allis Chalmersissa.

Raimo Lind (KTM) on aktiivinen hallitusammattilainen monissa yhtiöissä, muun muassa Elisassa, jossa hän on hallituksen puheenjohtaja, sekä Nokian Renkaissa. Raimo on ollut pääosan urastaan, yhteensä noin 30 vuoden ajan, Wärtsilän palveluksessa. Viimeisimmäksi hän toimi Wärtsilän talous- ja varatoimitusjohtajana. Wärtsilä on kansainvälisesti johtava kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Pitkän Wärtsilä-uransa lisäksi Raimo on toiminut useissa johtotehtävissä muun muassa Tamrockissa.

Uusien hallituksen jäsenien arvioidaan olevan riippumattomia yhtiöstä ja sen osakkeenomistajista.

Matts Rosenberg, Nordkalkin hallituksen puheenjohtaja:

”Nordkalk on johtava toimija kotimarkkinoillaan Pohjois-Euroopassa. Se on rakentanut vahvan brändinsä ja markkina-asemansa vuosikymmenien saatossa. Jatkossa keskitymme Nordkalkissa edelleen arvon luomiseen kotimarkkinoilla ja arvioimme huolellisesti myös mahdollisuuksia laajentumiseen uusille markkinoille. Panostamme merkittävästi siihen, että yhtiön operatiivinen tehokkuus ja kustannuskilpailukyky ovat alansa huippua. On hienoa saada Joãon ja Raimon kaltaiset pitkän linjan ammattilaiset mukaan Nordkalkin hallitustyöskentelyyn. Heidän vahva teollinen kokemuksensa on erittäin arvokasta yhtiön tulevaisuuden kehittämissuunnitelmien eteenpäin viemisessä.”

Nordkalk

Nordkalk toimittaa välttämättömiä raaka-aineita lukuisille teollisuudenaloille kuten sellu- ja paperi- sekä kaivos- ja terästeollisuudelle, rakentamiseen ja kemianteollisuudelle. Nordkalkin sovellusten avulla parannetaan ilman ja veden laatua ja lisätään viljelysmaan tuottavuutta.

Nordkalkin juuret ovat Paraisilla, Lounais-Suomessa, jossa teollinen kalkkikiven louhinta on jatkunut vuodesta 1898. Yhtiöllä on toimintaa yli 30 paikkakunnalla Itämeren ympärillä ja Keski-Euroopassa, Norjassa ja Turkissa. Yhtiön palveluksessa on 1000 henkilöä ja vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli 304 miljoonaa euroa.

Nordkalkin hallituksen jäsenet:

• Matts Rosenberg, hallituksen puheenjohtaja (operatiivinen johtaja, Rettig Group)
• João Ney Colagrossi 
• Thomas Landell (lakiasiainjohtaja, Rettig Group)
• Raimo Lind 
• Tomas Ölander (talousjohtaja, Rettig Group)

Lisätietoja:
Matts Rosenberg, Nordkalkin hallituksen puheenjohtaja ja Rettig Groupin operatiivinen johtaja

Pia Dahlqvist, viestintäjohtaja, Rettig Group
Puhelin 040 526 7813
Sähköposti pia.dahlqvist@rettig.fi

Liitteet

CV: João Ney Colagrossi (pdf)

CV: Raimo Lind (pdf)
LinkedIn: Raimo Lind

Valokuvat: Linkki

Ruuan ja metsäteollisuuden tuotteiden viennin lisääminen sekä vastuullinen veden käyttö olivat polttopisteessä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vierailulla Shanghaissa ja Pekingissä 15.-18. toukokuuta.

Yritysten ja valtionhallinnon Team Finland -matkalla ministeri Leppä neuvotteli viennistä ja osallistui Food from Finland ja Wood from Finland -kasvuohjelmien tapahtumiin.

Kiinassa tehtiin vastikään laaja hallintouudistus, ja Suomen delegaatio tutustui maan uuteen hallintoon. Tapaamiset vakuuttivat Suomen edustajat, että hyvä yhteistyö jatkuu. Ministeri Leppä on tyytyväinen, että Kiinan ministeriöissä oltiin kiinnostuneita konkreettisesta yhteistyöstä yritysten välillä. 

– Suomi on Kiinalle haluttu kumppani ja meihin luotetaan. Tämä on merkki siitä, että vienti Kiinaan voi kasvaa. Yhteistyömme on vankistanut, minkä ansiosta voimme keskittyä entistä enemmän yrityksiä hyödyttävään yhteistyöhön, sanoo ministeri Leppä.

–  Kiina on erittäin kilpailtu markkina, jossa menestyminen edellyttää tiivistä yhteistyötä yritysten ja hallinnon kesken, sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Ruokavientiä edistettiin SIAL-messuilla ja virallisissa neuvotteluissa

Suomalaisyritykset markkinoivat tuotteitaan Aasian suurimmilla elintarvikemessuilla Shanghaissa 16.-18. toukokuuta. SIAL-messujen näyttävä Suomi-paviljonki ammensi pohjoisen puhtaasta luonnosta ja siellä esittäytyvät Apetit, Linkosuon Leipomo, Fazer Confectionery, Fazer Mills, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Lasso Drinks, Raisio, Santa Water Group, Stadin Brewing Company ja Vanajan Keksit. Myös muut EU-maat esittelivät ruokaosaamistaan, sillä EU oli tapahtuman kunniakumppani.

– Ruoka-ala on kasvuala ja kasvua saadaan viennistä.  Olen ilahtunut, miten kiinnostuneita kiinalaiset ovat korkealaatuisesta, terveellisestä ja turvallisesta ruuastamme. Suomen osastolla oli kova kuhina. EU:n korkea elintarvikehygienia ja ponnistukset kestävän ruuantuotannon eteen pistettiin merkille, mistä iloitsimme komissaari Hoganin kanssa, ministeri Leppä sanoo.

Pekingissä ministeri Leppä ja Kiinan maatalous- ja maaseutuministeriön varaministeri Zhang Taolin allekirjoittivat sopimuksen yritys- ja tutkimusyhteistyön jatkamisesta vuoden 2019 loppuun saakka. Esimerkiksi kauran ja maidon tuotantoa ja maatalouden biomassan käyttöä koskevissa hankkeissa Suomi ja Kiina oppivat toisiltaan.

Ministeri Leppä keskusteli Kiinan tullin ministerin Ni Yuefengin kanssa eri tuotteiden markkinoille pääsystä. Leppä ja Ni pitivät maitotuotteiden viennissä joulukuussa 2017 käyttöön otettua elektronista vientitodistusta toimivana ja erinomaisena käytännön esimerkkinä maiden välisestä yhteistyöstä.

Ni vahvisti, että Suomeen tehdään kesäkuussa BSE-taudin valvontaa koskeva tarkastus, mikä on edellytyksenä naudanlihan markkinoillepääsyhankkeen käynnistämiselle Kiinaan.

Kansliapäällikkö Husu-Kallio vieraili myös uuden markkinavalvontaviraston sertifiointi- ja akkreditointiosastolla. Suomi on ottanut ensimmäisenä Kiinan kanssa käyttöön elintarvikkeiden sähköisen valvontajärjestelmän, jossa Kiinan viranomaiset voivat katsoa vientiyritysten valvontatietoja. Järjestelmä on nopeuttanut suomalaisen sianlihan viennin hyväksymistä. Vierailun tuloksena Suomi ja Kiina aloittavat neuvottelut yhteistyöstä luomutuotteiden viennin mahdollistamiseksi.

Yritykset etsivät markkinoita korkealaatuiselle puulle

Ministeri Leppä avasi Suomi-Kiina -puufoorumin Pekingissä 17. toukokuuta. Sahatavaran vienti Suomesta Kiinaan on kasvanut huimasti viimeisen kolmen vuoden aikana ja viime vuonna vienti oli 1,7 miljoonaa kuutiometriä.

– Huipputapaamisessa nostimme esiin korkeamman jalostusasteen tuotteet, kuten suomalaiset hirsitalot, rakennusteollisuuden liimapuutuotteet, ympäristöystävällisen kyllästetyn puun ja lämpöpuun. Ympäristökriteerit ja puun jäljitettävyys ovat nosteessa Kiinassa ja siihen suomalaisyritysten pitää iskeä. Viennin nousun täytyy näkyä myös puun hinnassa, Leppä sanoo. 

Tapahtumaan osallistui noin 150 metsäalan asiantuntijaa ja yrittäjää Suomesta ja Kiinasta.  Tapahtumassa suomalaisyritykset etsivät ostajia tuotteilleen ja mukana olivat Arborealis, ER-Saha, HASA, Iisveden Metsä, Keitele Wood Products, Kuhmo, Lunawood, Luvian Saha, Multian Saha, Pölkky, Sahakuutio, SWM-Wood ja Versowood.

Vettä kierrättäville ja puhdistaville ratkaisuille kova kysyntä

Ministeri Leppä tapasi vesiministeri E Jingpingin Pekingissä ja ministerit keskustelivat muun muassa, miten veden kierrätystä voidaan tehostaa ja miten vettä puhdistavia ratkaisuja saadaan käyttöön. Tarve digitalisoida vesivarojen hallintaa nousi neuvottelun keskeiseksi teemaksi. Suomella on merkittävä rooli myös EU:n ja Kiinan vesiyhteistyössä, sillä EU-Kiina -vesifoorumin sihteeristö on Suomessa vuosina 2018-2019.

Matkalle osallistui myös Elintarviketurvallisuusviraston ja Luonnonvarakeskuksen edustajia.

Ministeri Lepän videotervehdys SIAL-messuilta (16.5.2018)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. +358 50 565 0424
kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. +358 400 291 910
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Etelä-Karjalan kunnallisten hankintojen kehittämiseen on saatu 207 210 euron hankerahoitus ajalle 1.9.2018−28.2.2020. Rahoituksen myönsi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020 -Suomen rakennerahaston ohjelmasta.

Hankinnat Etelä-Karjalassa Haltuun (HEH) -hankkeen toteuttajina ovat Lappeenrannan ja Imatran kaupungit sekä Etelä-Karjalan muut kunnat yhteistyössä Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n kanssa. HEH kehittää Lappeenrannan ja Länsi-Saimaan kuntien hankintojen suunnittelukäytäntöjä erityisesti kestävän kehityksen ja innovatiivisten hankintojen näkökulmasta sekä tuottaa hankinta-asiamiespalveluja koko maakunnan alueelle.

Hankkeeseen palkataan määräajaksi maakunnallinen hankinta-asiamies, joka työskentelee Lappeenrannan kaupunkiorganisaation Wirma-tiimissä. Lisäksi palkataan määräajaksi kaksi hankintasuunnittelijaa, jotka työskentelevät konsernipalvelujen hankintapalveluissa.

Lappeenrannan kaupungin strategiajohtaja Markus Lankisen mukaan hankintakäytäntöjä kehittämällä voidaan edistää merkittävästi maakunnallisten yritysten kasvua ja näin parantaa työllisyyttä.

− Hankintojen suunnitteluun on tarpeen panostaa entistä enemmän niin hankintaorganisaatioissa kuin myös palveluja tarjoavissa yrityksissä. Hankintaorganisaatioiden ja yrittäjien yhteishankkeessa pystymme merkittävällä tavalla edistämään keskinäistä vuoropuheluamme ja kehittämään käytäntöjä puolin ja toisin, Lankinen toteaa.

Hän korostaa, että hankkeen uutuusarvo verrattuna muualla Suomessa toteutettuihin hankinta-asiamiespalveluihin on, että nyt nostetaan vahvasti esille hankintaorganisaatioiden sisäisten käytäntöjen ja asenteiden muuttamista.

Hankintajohtaja Aki Fihlmanin mukaan organisaatioissa on entistä paremmin oivallettava yrittäjien aikatauluja ja tuotantomahdollisuuksia sekä -kapasiteettia.

− Tuotantomääriin voitaisiin vaikuttaa muun muassa edistämällä maakunnallisten yritysverkostojen muodostamista. Toisaalta myös jopa käsitteiden ymmärtämisessä saattaa olla eroavuuksia. Lisäksi järjestämme yrittäjille koulutusta esimerkiksi tarjousten laatimiskäytännöistä, Fihlman sanoo.

Etelä-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Jami Holtari kertoo, että julkiset hankinnat ovat pitkään olleet yrittäjien ja kuntien välisen kehitystyön teemana. Yrittäjät kokevat, että kuntien hankintapolitiikka on hyvin tärkeä osa kuntien elinvoimaisuutta.

− Etelä-Karjalassa kuntien hankintaosaaminen ei ole riittävällä tasolla. Hankkeen myötä tilaajien ja toimittajien vuoropuhelu voi kehittyä entistä ennakoivammaksi ja suunnitelmallisemmaksi. Tavoitteena on, että yhä useampi paikallinen pk-yritys voisi osallistua hankintoihin, Holtari kuvailee.

Tarve hankintakäytäntöjen kehittämiseen nousi esille Lappeenranta−Imatra-kaupunkiseudun innovatiivisten hankintojen kehittämisohjelmassa ja on ollut pitkään Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n edunvalvontateemana.

Lisätietoja:

Lappeenrannan kaupunki, strategiajohtaja Markus Lankinen, puh. 040 701 7328, etunimi@sukunimi@lappeenranta.fi

Etelä-Karjalan Hankintapalvelut, hankintajohtaja Aki Fihlman, 044 791 5540, etunimi@sukunimi@lappeenranta.fi

Etelä-Karjalan Yrittäjät ry, toimitusjohtaja Jami Holtari, puh. 0400 551 435, etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Ympäristö- ja luontoarvojen merkityksen kasvua voidaan hyödyntää nykyistä enemmän Suomeen suuntautuvassa matkailussa, katsoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ministeri Leppä esittää, että Suomessa käynnistetään erityisesti pienille ja keskisuurille matkailuyrityksille kohdistetun ympäristölaatumerkin suunnittelu. Sen tulisi olla kustannuksiltaan niin edullinen, että pienetkin kriteerit täyttävät yritykset voivat ottaa sen käyttöön. Useimmissa Euroopan maissa tällaisen kansallisen merkin näkyvän esille tuomisen  on havaittu tukevan matkailun kehitystä.

Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Hanna Kososen mukaan mahdolliset Brexitistä aiheutuvat leikkaukset EU-rahoitukseen on hoidettava tasapuolisuusperiaatteella siten, että saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun kehitysedellytykset turvataan uudella vuonna 2021 alkavalla EU-ohjelmakaudella.

Leppä ja Kosonen puhuivat Saaristoasiain neuvottelukunnan teettämän Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet- hankkeen raportin julkistustilaisuudessa 22. toukokuuta Säätytalolla.

Hankkeen raportti sisältää 80 hyvää tuotetta ja 16 hyvää toimintatapaa Suomesta ja ulkomailta. Niistä voidaan ottaa oppia vesistömatkailun kehittämiseen yritys- ja aluetasolla. Hankkeen konsultteina toimivat Hannu Komu Onvisio Consulting- ja Sari Selkälä Caprice Consulting –yrityksistä.

Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet -hankkeen raportti (linkki)

Lisätietoja:
Konsultti Hannu Komu, Onvisio, puh. 0400 615756, hannu.komu@onvisio.fi;

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, Jorma Leppänen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0400 744 900, jorma.leppanen@mmm.fi

Suomen ja Turun seudun vahvan talouskasvun taustalla yhtenä tärkeänä tekijänä on ollut aallonpohjalta aallonharjalle noussut meriteollisuus. Jotta saavutettu asema ja taso voitaisiin turvata, tarvitaan entistä enemmän työtä kilpailukyvyn ja etenkin innovatiivisten ratkaisujen hyväksi. Käytännössä tarvitaan nykyistäkin laajempaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi on asetettu Suomen nostaminen Euroopan johtavaksi meri- ja valmistavan teollisuuden keskittymäksi. Lounais-Suomen vankka osaaminen ja alueella vaikuttavat kansainväliset kärkiyritykset tarjoavat tavoitteen toteuttamiselle hyvät edellytykset.

Kesän aikana käynnistyvä Maritime Accelerator yhdistää globaalisti toimivat kärkiyritykset ja tuoretta osaamista ja innovaatioita synnyttävät kasvuyritykset.    

- Meillä on vahva usko siihen, että muilta toimialoilta on löydettävissä myös merialan kehittämiseen soveltuvia innovaatioita, joita alalla itsellään ei ole resursseja kehittää – etenkin kun työkuorma on tällä hetkellä muutenkin suuri. Haluamme tuoda yhteen etabloituneita eturivin yrityksiä eri alojen alkuvaiheen ja kasvuhaluisten yritysten kanssa. Kyse voi olla esimerkiksi it-sovelluksista, uusista teknologioista tai energia- ja kierrätysinnovaatioista, kertoo Maritime Accelerator -kiihdyttämöä Turku Science Park Oy:ssä valmistellut Senior Advisor, DI Jukka Laiterä.

Kiihdyttämöön valikoituville yrityksille rakennetaan kehitysohjelma, jossa tavoitteena on luoda uusia ja konkreettisia tuotteita kumppaniyritysten tarpeisiin. Kumppaniyrityksinä mukaan lähtevät heti alusta Royal Caribbean International ja Meyer Turku.

- Pyrimme löytämään kullekin kumppanille 5–10 yhteistyöehdokasta, joista kolmen työpajan kautta karsitaan lopullisiksi kumppaneiksi 1–3 yritystä. Valikoituneet yritykset sekä vastaavat ratkaisut ja tuotteet julkistetaan joulukuussa Helsingin Slush-tapahtumassa, Laiterä sanoo.

Tänään Turussa SHIFT-businessfestivaaleilla julkistettu Maritime Accelerator on ensimmäinen meritoimialan kiihdytysohjelma Suomessa. Jatkossa tavoitteena on toteuttaa ohjelma vuosittain, ja siten edistää niin kumppaniyritysten menestystä kuin innovatiivisia ja kasvuhaluisia pk-yrityksiä oman toimintansa kasvattamisessa.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen, Turku Science Park Oy, niko.kyynarainen@turkubusinessregion.com, puh. 050 559 0538

Senior Advisor Jukka Laiterä, Turku Science Park Oy, jukka.laitera@laitera.fi, puh. 0400 523 173

Att öka exporten av mat och skogsindustriella produkter samt ansvarsfull vattenanvändning var de främsta samtalsämnena när jord- och skogsbruksminister Jari Leppä besökte Shanghai och Peking den 15 - 18 maj.

På Team Finland-resan för företag och statsförvaltningen förhandlade minister Leppä om exportfrågor och deltog i evenemang i anslutning till tillväxtprogrammen Food from Finland och Wood from Finland.

I Kina gjordes nyligen en omfattande förvaltningsreform och den finska delegationen bekantade sig med landets nya förvaltning. Efter mötena var delegationen övertygad om att det goda samarbetet fortsätter. Minister Leppä är belåten över att de kinesiska ministerierna var intresserade av ett konkret samarbete mellan företagen.  

– Finland är en eftertraktad partner för Kina och vi har tillit. Detta är ett tecken på att Kinaexporten kan växa. Vårt samarbete har blivit starkare och därför kan vi allt mera fokusera oss på det samarbete som gagnar företag, säger minister Leppä.

– Kina är en hårt konkurrerad marknad. Framgång på den marknaden kräver nära samarbete mellan företagen och förvaltningen, säger kanslichef Jaana Husu-Kallio.

Matexport främjades på SIAL-mässan och i officiella förhandlingar

Finska företag presenterade sina produkter på Asiens största livsmedelsmässa, SIAL, som ordnades i Shanghai den 16 - 18 maj. På den imponerande Finlandspaviljongen ställde Apetit, Linkosuon Leipomo, Fazer Confectionery, Fazer Mills, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Lasso Drinks, Raisio, Santa Water Group, Stadin Brewing Company och Vanajan Keksit ut sina produkter med prägel av den rena arktiska naturen.  Även andra EU-länder visade sitt matkunnande för EU var mässans honorärpartner.

– Matsektorn är ett tillväxtområde och export ger tillväxt. Det gläder mig hur intresserade kineserna är av våra högklassiga, hälsosamma och trygga livsmedel. Finlandspaviljongen lockade särskilt många besökare. EU:s höga livsmedelshygien och arbetet för en hållbar livsmedelsproduktion väckte intresse, vilket gladde mig och kommissionär Hogan stort, säger minister Leppä.

I Peking undertecknade minister Leppä och vice minister Zhang Taoli från det kinesiska ministeriet för jordbruk och landsbygd ett avtal om fortsatt företags- och forskningssamarbete fram till utgången av år 2019.  Till exempel i projekt som gäller produktion av havre och mjölk samt användning av biomassa från jordbruket utbyter Finland och Kina erfarenheter och lär sig av varandra.

Med minister Ni Yuefeng på Tullverket diskuterade minister Leppä marknadslansering av olika produkter. Systemet med ett elektroniskt exportintyg för mejeriprodukter, vilket länderna började tillämpa i december 2017, är enligt Leppä och Ni ett utmärkt exempel på ett fungerande samarbete mellan länderna.

I juni ska Kina enligt Ni göra en kontroll av BSE i Finland, vilket är en förutsättning för att ett projekt som handlar om export av nötkött till den kinesiska marknaden kan startas.

Kanslichef Husu-Kallio besökte också certifierings- och ackrediteringsavdelningen vid den nya marknadskontrollmyndigheten. Finland är det första landet som infört ett elektroniskt livsmedelskontrollsystem med Kina. I systemet kan de kinesiska myndigheterna följa upp de exporterande företagens kontrolluppgifter. Systemet har bidragit till att godkänna export av finskt griskött. Finland och Kina ska också inleda förhandlingar om samarbete som gäller export av ekologiska produkter.

Företag vill hitta marknadsområden för högkvalitativt virke

Minister Leppä öppnade det finsk-kinesiska träforumet i Peking den 17 maj. Under de senaste tre åren har exporten av sågvaror till Kina växt väldigt mycket. I fjol var exporten 1,7 miljoner kubikmeter.

– Vid toppmötet lyfte vi upp produkter av högre förädlingsgrad, det vill säga finska timmerhus, produkter av limmat trä för byggnadsindustrin, miljövänligt impregnerat virke och värmebehandlat trä. Miljökriterier och virkets spårbarhet är uppåtgående trender i Kina, och där har de finska företagen en marknadsnisch.  Den ökade exporten måste också synas i virkespriset, säger Leppä.  

I evenemanget deltog ca 150 finska och kinesiska skogsexperter och företag, från Finland bland annat  Arborealis, ER-Saha, HASA, Iisveden Metsä, Keitele Wood Products, Kuhmo, Lunawood, Luvian Saha, Multian Saha, Pölkky, Sahakuutio, SWM-Wood och Versowood.

Vattencirkulerande och -renande system eftertraktade

I Peking träffade minister Leppä vattenminister E Jingping. På diskussionsagendan stod bland annat effektivare vattencirkulation och vattenrenande system. Behovet att digitalisera förvaltning av vattenresurser var ett centralt tema i förhandlingarna. Finland har en viktig roll även i vattensamarbetet mellan EU och Kina eftersom det europeiska sekretariatet för nätverket China Europe Water Platform finns i Finland åren 2018–2019.

I resan deltog också företrädare för Livsmedelssäkerhetsverket och Naturresursinstitutet.

Minister Leppäs videohälsning från SIAL-mässan (16.5.2018) (på finska)

Ytterligare information:
Risto Lahti, ministerns specialmedarbetare, tfn +358 50 565 0424
Jaana Husu-Kallio, kanslichef, tfn  +358 400 291 910
fornamn.efternamn@mmm.fi

Fiskets innovationsprogram Blue Products har nu varit verksamt i ett år. Programmets resultat hittills presenteras på ett innovationsseminarium i Helsingfors 24.5.2018.

Fiskets innovationsprogram Blue Products har nu varit verksamt i ett år. Programmets målsättning är att åstadkomma ekonomisk tillväxt inom fiskbranschen genom att utveckla högre värda produkter av strömming och mindre utnyttjade fiskarter samt deras sidoströmmar. Programmet ingår som en del i regeringens målsättning att fiskerinäringens värdekedja skall överstiga en miljard euro fram till år 2020.

Programmet har utvecklat processer bl.a. för att extrahera fiskproteiner och för att utnyttja fiskens sidoströmmar, och metoder har testats för att förbättra fiskmassors hållbarhet. Programmets resultat hittills presenteras för företagare m.fl. inom fiskbranschen på ett innovationsseminarium i Helsingfors 24.5.2018 klo. 12 på hotell Kämp Kansallissali, Alexandersgatan 44A, 2 vån.

Programmet inleds med ett anförande av projektchef Vilhjalmur Jens Arnason från Iceland Ocean Cluster. Han öppnar upp för oss med exempel vad som är möjligt att uppnå med produktutveckling.

Tilläggsuppgifter:

Guy Svanbäck, Österbottens Fiskarförbund, programkoordinator, 0500 860 566

Kaisu Honkapää, VTT, 0400 138 963

Anu Hopia, Åbo universitet, 050 3789 919

Jaakko Hiidenhovi, Naturresursinstitutet, 029 5326 127

Innovationsdagens program

Tilaisuuden avaus

Kalatalousneuvos Risto Lampinen, Maa- ja metsätalousministeriö

Vilhjalmur Jens Arnason, Iceland Ocean Cluster

100 % fish utilization – Few tales from Iceland

Erikoistutkija Kaisu Honkapää, tutkija Anni Nisov, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Silakka ja särki proteiiniksi ja elintarvikekäyttöön

Tutkimusjohtaja Anu Hopia, Turun Yliopisto

Yhteiskehittäminen; tutkimus- ja kuluttajatiedon hyödyntäminen uusien kalajalosteiden tuotekehityksessä

Tutkija Tanja Seppälä, Turun Yliopisto

Silakkamassan säilyvyyden parantaminen; Marjojen ja vitamiinien vaikutus pakastetun massan laatuun

Erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi, Luonnonvarakeskus

Sivuvirroista lisäarvotuotteita

Puutuoteteollisuuden hankeportaali tarjoaa paikan, mistä alan tutkimustulokset on keskitetysti löydettävissä. Sen tarkoituksena on tehostaa alan tutkimusta tuomalla tulokset saataville niin, että ne ovat seuraavissa hankkeissa hyödynnettävissä. Lisäksi portaalin kautta teollisuus voi esitellä uusia tutkimustarpeitaan ja tutkijat sekä tutkimuslaitokset voivat esittää uusia hankkeita ja etsiä niihin kumppaneita.

Portaalin kautta on nähtävissä ketkä ovat aktiivisia tutkijoita sekä tarjolla olevia tutkimus- ja oppilaitoksia. Se parantaa teollisuuden, oppilaitosten ja tutkijoiden keskinäistä tiedonvaihtoa. Lisäksi tutkimuksiaan voi esitellä tahot, joiden aikaisemmat hankkeet ovat suuntautuneet muille toimialoille, mutta joiden osaaminen palvelee puutuotealaa. Myös  puutuoteteollisuuden eri sektoreiden välille voi löytyä uutta synergiaa.

Portaalia voi selata asiasanojen kautta. Tutkimushankkeen suunnittelija voi tarkistaa mitä aiheesta on aikaisemmin selvitetty. Samalla käy ilmi tekijät ja tahot, joissa asiaan kuuluvaa osaamista on. Portaaliin voi luoda hankkeen kuka tahansa, joka kokee osaamisensa ja tekemistensä palvelevan puutuotealan tutkimuksen osaamistarpeita. Tällä tavalla puutuoteteollisuuden tutkimus voi saada uutta virtaa aivan uusilta alueilta.

Puutuoteala on biopohjaisen kiertotalouden keskiössä. Puutuoteteollisuuden tutkimusstrategian painopistealueet on tiivistetty neljään teema-alueeseen: resurssitehokkuus, ympäristö, materiaalikehitys sekä loppukäyttö.

Hankeportaali on jatkuvasti täydentyvä ja kasvava tietopankki. Sen pitäminen ajan tasalla vaatii toimijoilta aktiivisuutta. Puutuoteteollisuus ry tarjoaa portaalin teknisen ylläpidon sekä aktivoi teollisuuden yhteydenpitoa tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa. Portaaliin kirjautuneille osapuolille tullaan rakentamaan myös keskinäistä tiedonvaihtoa ja aihekohtaisia tapaamisia.

Portaalista kerrotaan lisää Puutuoteteollisuuden sivulla http://puutuoteteollisuus.fi/hankeportaali/ tai sinne pääsee suoraan osoitteesta https://www.hankeportaali.fi/

Under de senaste åren har det i snabb takt blivit allt populärare att samäga gårdar. År 2010 var antalet samägda gårdar lite över 650, i dag redan långt över 900. Anni och Mika Markkanen som driver en mjölkgård i Suonenjoki tillsammans med ett annat par, har inte tänkt gå tillbaka till det gamla.

Anni och Mika Markkanen blev delägare i gården för några år sedan. De startade som lantbruksföretagare år 2013, men grundade aktiebolaget Moon Milk Oy redan året därpå.

”På en kurs träffade vi ett par som också funderade på kommande investeringar. Vi hade likartade tankar om hur man håller djur och vad vi vill göra i framtiden. Vi fick en idé om en gemensam ladugård och nu är vi fyra företagare på gården”, berättar Anni Markkanen.

På några år har det grundats flera hundra liknande bolag. År 2010 uppgick antalet gårdar i aktiebolagsform till 665, i fjol var antalet redan 924. Detta innebär en tillväxt på närmare 40 procent på sju år.

”Jag skulle inte gå tillbaka till det gamla. Vi kan dela på ansvaret och var och en kan använda sin egen kompetens på gården. Det är också viktigt med stöd: tillsammans är det roligare att dela både glädje och sorg”, säger Anni Markkanen.

Bättre ladugård och flera arbetsmaskiner

Enligt Markkanen har samägandet lett till stora fördelar när det gäller gårdens arbetsredskap. Moon Milk Oy investerade redan i början i en stor modern ladugård. Alla fyra bär också ansvaret för riskerna.

Även antalet maskiner växte vid sammanslagningen.

”Vi hade olika maskiner, och det var förnuftigt att börja samanvända dem. Nu behöver vi inte investera något extra i arbetsmaskiner. Vi har till exempel traktorer i olika storlekar, och vi kan använda dem alla”, säger Markkanen.

Möjligheten till flexibilitet och ledigheter har varit en av de största fördelarna med samägandet. Det ena paret jobbar morgon, det andra paret kväll i ladugården.

”Vi turas om. Vi kan ordna arbetet på det sättet att alla får möjlighet att ägna sig åt till exempel fritidsintressen. I allmänhet ordnas alla fritidsaktiviteter samma tid som vi måste sköta kvällsmjölkningen och tidigare har det inte varit möjligt att gå på till exempel gympapass”, säger Markkanen.

Välmåendet syns också i djurens hälsa

Man blir lätt utbränd i den tunga branschen om man måste bära arbetsbördan ensam. Moon Milk Oy:s företagare följer alla upp varandras arbetshälsa regelbundet.

”När stressen tar överhand och om det börjar se ut att någon av oss håller på att bli utbränd, uppmuntrar vi till att ta en paus. Det är osannolikt att läget på en gemensam gård blir lika svårt som på en gård som man sköter alldeles ensam.”

När företagarna mår bra, är också djuren nöjda.

”När vi mår bra orkar vi också arbeta. Då producerar även djuren mer och håller sig friska.”

Enligt Markkanen passar gemensamma gårdar inte för alla. Det kräver smidighet och chefsförmåga.

”När det finns flera delaktiga och externa arbetstagare, behövs det också ledarförmåga för att hålla allt i ordning.”

Källor: Naturresursinstitutets statistik över gårdar i aktiebolagsform 2010 - 2017

Foton för media

Ytterligare information:

Anni Markkanen, Moon Milk Oy, tfn 050 533 5646, markkanen.anni(at)gmail.com

Anna-Leena Miettinen, enhetschef, jord- och skogsbruksministeriet, tfn 040 033 0812, anna-leena.miettinen(at)mmm.fi

Jord- och skogsbruksministeriets tvååriga kampanj som handlar om att värdesätta mat ska öka finländarnas medvetenhet om vad matens ursprung betyder: hur producerar vi mat i Finland och vad får vi när vi väljer närproducerat. Kampanjen Bra mat växer nära följer matproduktionen på tio gårdar i olika delar av landet och söker svar på varför vår mat sägs vara världens renaste, ansvarsfullt producerad och spårbar. I kampanjen deltar också Centralförbundet för lant- och skogsbruksproducenter MTK och Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.bramatvaxernara.fi #bramatväxernärä

Maatilojen yhteisomistaminen on kasvanut viime vuosina kovaa vauhtia. Kun vielä vuonna 2010 yhteisomistuksessa oli hieman yli 650 maatilaa, nyt luku on jo reilusti yli 900. Suonenjoella maitotilaa yhdessä toisen pariskunnan kanssa pitävät Anni ja Mika Markkanen eivät palaisi enää entiseen.

Suonenjokelainen Anni Markkanen lähti puolisonsa Mika Markkasen kanssa yhteistilalliseksi muutama vuosi sitten. Hän aloitti maatilayrittäjänä alun perin vuonna 2013 miehensä kanssa, mutta jo seuraavana vuonna osakeyhtiötila Moon Milk Oy -maitotila oli saanut alkunsa.

”Tapasimme eräässä koulutuksessa pariskunnan, joka myös mietti tulevia investointeja. Meillä oli samanlaisia ajatuksia siitä, miten eläimiä pidetään ja mitä haluamme tehdä tulevaisuudessa. Saimme idean yhteisnavettaan, ja nyt tilallamme on neljä yrittäjää”, Anni Markkanen kertoo.

Vastaavia tiloja on noussut Suomeen muutamassa vuodessa lisää useita satoja. Vuonna 2010 osakeyhtiömuotoisia maatiloja oli Suomessa 665 kappaletta, kun viime vuonna luku oli jo 924. Kasvua on tullut siis lähes 40 prosenttia seitsemän vuoden aikana.

”En lähtisi enää takaisin entiseen. Voimme jakaa vastuut, ja jokainen voi hyödyntää omaa osaamisaluettaan tilallisena. Myös tuki on tärkeää: yhdessä on mukavampi jakaa ilot ja surut töissä”, Anni Markkanen sanoo.

Parempi navetta ja enemmän työkoneita

Markkasen mukaan yhteisomistaminen toi suuren edun maatilan työvälineisiin. Moon Milk investoi heti yrityksen alussa suureen nykyaikaiseen navettaan, jonka riskit on jaettu yhdessä.

Myös koneiden määrä kasvoi yhdistymisen avulla.

”Meillä oli erilaiset konekannat, jotka oli järkevää yhdistää. Nyt ei tarvitse tehdä ylimääräisiä investointeja työkoneisiin. Esimerkiksi traktoreita on erikokoisia, ja voimme käyttää niitä kaikkia”, Markkanen sanoo.

Yksi suurimmista yhteisomistamisen eduista on ollut mahdollisuus joustoon ja vapaisiin. Toinen pariskunta tekee navetassa aamuvuoroa ja toinen iltavuoroa.

”Vuorottelemme töitä. Voimme järjestää työt niin, että on mahdollista käydä esimerkiksi harrastuksissa. Perinteisesti kaikki harrastukset ovat iltalypsyn aikaan, joten aikaisemmin esimerkiksi jumpassa käyminen ei olisi ollut mahdollista”, Markkanen sanoo.

Hyvinvointi heijastuu myös eläinten terveyteen

Raskaalla alalla uupuu helposti, jos jää työtaakan alle yksin. Moon Milkin pariskunnat seuraavat kukin toistensa jaksamista säännöllisesti.

”Kun stressi tulee päälle ja alkaa näyttää siltä, että toinen uupuu, sanomme, että nyt taukoa. Yhteistilalla on epätodennäköisempää, että tilanne menisi niin huonoksi kuin silloin, jos hoitaa tilaa aivan yksin.”

Kun tilalliset voivat hyvin, myös eläimet ovat tyytyväisiä.

”Hyvinvointi edistää jaksamista töissä, jolloin eläimetkin tuottavat enemmän ja pysyvät terveinä.”

Markkanen myöntää, että yhteistila ei sovi kaikille. Se vaatii joustoa ja esimiestaitoja.

”Kun on monta tekijää ja siihen lisäksi ulkopuolisia työntekijöitä, tarvitaan myös johtamistaitoja, jotta homma pysyy järjestyksessä.”

Lähteet: Luonnonvarakeskus Luken tilastot osakeyhtiömaatiloista 2010-2017.

Lisätietoja:

Anni Markkanen, Moon Milk Oy, puh. 050 533 5646, markkanen.anni(at)gmail.com
Anna-Leena Miettinen, yksikönpäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 040 033 0812, 
anna-leena.miettinen(at)mmm.fi

Kuvia median käyttöön Moon Milk Oy:n tilalta

Maa- ja metsätalousministeriön kaksivuotinen ruuan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruuan alkuperän merkityksestä: kuinka ruoka tuotetaan meillä Suomessa ja mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa. Läheltä parempaa -kampanjassa seurataan kymmenen eri puolilla maata sijaitsevan maatilan kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää. Kampanjassa ovat mukana myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC. www.läheltäparempaa.fi #läheltäparempaa #bramatväxernära

Tuore pohjoismainen tutkimus osoittaa, että standardit ovat sidoksissa jopa 28 % BKT:n kasvuun Pohjoismaissa.  Yritykset hyötyvät standardeista eniten pyrkiessään ulkomaisille markkinoille, pysytellessään teknologian kehityksen tasalla ja varmistaessaan tuotteidensa laadun. Suurin osa yrityksistä (87 %) piti standardisointia tärkeänä osana tulevaisuuden liiketoimintasuunnitelmiaan.

Standardisointi on avain hyvin toimivaan, menestyvään ja kestävään yhteiskuntaan. Se on myös hyvä tapa lisätä talouskasvua. Nämä johtopäätökset voidaan tehdä tuoreen The Influence of Standards on the Nordic Economies -tutkimuksen tuloksista.

Tutkimus toteutettiin Pohjoismaissa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Siihen osallistui yhteensä 1 179 standardeja toiminnassaan jo käyttävää pohjoismaista yritystä eri toimialoilta.

Eräs tutkimuksen tärkeimmistä tuloksista oli, että standardisointi on sidoksissa 28 % bruttokansantuotteen kasvusta Pohjoismaissa vuosina 1976–2014. Standardit edistävät talouskasvua pääasiassa parantamalla tuottavuutta ja tehokkuutta. Tutkimus osoitti muun muassa, että standardikannan kaksinkertaistaminen kasvatti työn tuottavuutta 10,5 % ja että standardisointiin oli sidoksissa keskimäärin 0,7 % työn tuottavuuden vuosikasvusta.

 ”Tutkimuksen tulokset osoittavat, että standardeilla on merkittävä rooli kaikissa Pohjoismaissa. Osa kunkin maan menestyksestä on peräisin yritysten standardisoinnista saamista hyödyistä, kuten tehokkuudesta ja taloudellisista hyödyistä. Kun yrityksillä menee hyvin, asiakkaat saavat laadukkaita tuotteita ja hyvin toimivan yhteiskunnan. Standardit voivat myös ohjata organisaatioita toimimaan vakaasti ja ympäristön huomioon ottaen", sanoo toimitusjohtaja Pekka Järvinen Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä.

 ”Näkemyksemme mukaan suomalaiset yritykset pystyisivät hyötymään nykyistä enemmän standardien käytöstä ja standardisointiin osallistumisesta”, jatkaa Järvinen.

 Standardit avaavat uusia markkinoita

Tutkimukseen kuulunut yrityskysely osoitti, että standardien noudattaminen on tärkeä osa pohjoismaisten yritysten toimintaa. Yrityksille tärkeimmät syyt käyttää standardeja olivat markkinoille pääsyn helpottaminen (34 % vastaajista), tuotteen tai palvelun laadun parantaminen (32 % vastaajista) sekä riskien pienentäminen (26 % vastaajista). Standardien tuomat hyödyt olivat samankaltaisia yrityksen toimintamaasta riippumatta.

Valtaosa (87 %) vastanneista yrityksistä ilmoitti, että standardisoinnilla on tärkeä rooli myös yritysten liiketoimintasuunnitelmissa tulevaisuudessa. Standardeja pidettiinkin hyvänä tapana seurata teknistä kehitystä.

”Teknologian jatkuvan kehityksen myötä syntyy uusia tuotteita ja ratkaisuja, jotka tarvitsevat standardisointia, jotta markkinat voivat hyötyä niistä. Etenkin ICT:n ja usean muuan uuden alan kehitys on nopeaa. Yritykset, jotka osallistuvat näiden uusien alojen standardisointiin, todennäköisesti menestyvät tulevaisuudessa”, toteaa Järvinen SFS ry:stä.

Tutkimuksen mukaan 82 % vastaajista pitää standardisointityöhön osallistumista tärkeänä tapana vaikuttaa oman alansa tulevaisuuteen. Tämä tulos on erityisen kiinnostava startup-yritysten ja uusia innovaatioita markkinoille tuovien yritysten kannalta.

Lisätietoja:

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry
toimitusjohtaja Pekka Järvinen, p. 09 1499 3366
viestintäpäällikkö Karina Vikman, p. 040 5321 532, karina.vikman@sfs.fi
Tutkimus ja sen yhteenveto www.sfs.fi/nordic

Tutkimuksesta:

Standardien vaikutusta Pohjoismaiden talouteen selvitettiin Pohjoismaissa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa tutkimuksessa ”The Influence of Standards on the Nordic Economies”. Tutkimuksen toteutti Menon Economics yhteistyössä Oxford Researchin ja Islannin yliopiston sosiaalitieteiden tutkimuslaitoksen kanssa. Toteuttajat kokosivat yhteispohjoismaisen tutkimusryhmän, joka analysoi sekä makro- että yritystasolla, miten standardien käytön lisääminen on vaikuttanut taloudelliseen kehitykseen Pohjoismaissa. Tutkimuksen tilasivat Pohjoismaiden standardisoimisjärjestöt: Suomen Standardisoimisliitto (SFS), Standards Norway (SN), Danish Standards (DS), Swedish Institute (SIS) ja Icelandic Standards (IST). Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 179 standardeja toiminnassaan käyttänyttä pohjoismaista yritystä kahdeksalta toimialalta (mm. rakentaminen, teollisuus, terveydenhuolto sekä informaatio- ja viestintäteknologia). Tutkimus toteutettiin vuonna 2017.

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa ja huolehtii, että suomalaisilla organisaatioilla on mahdollisuudet osallistua standardisointiin . Se ylläpitää tarpeita vastaavaa standardikokoelmaa ja kertoo standardien hyödyistä. SFS on kumppanisi ja oppaasi kaikessa standardisointiin liittyvässä. www.sfs.fi

Tornion Panimo herätti kesällä 2017 henkiin vanhan lippulaivatuotteensa yhdessä alkuperäisen reseptin luoneen, Lapin Kullan entisen tehtaanjohtajan ja panimomestarin Leo Andelinin, 81, kanssa. Aikanaan suomalaisten makusuosikiksi noussut vaalea Lapin lager toistaa historiaa, kun se palkittiin samaisella Monde Selection -kultamitalilla kuin julkaisuvuonnaan 1964. Samalla panimo uudistaa oluen nimen.

Moni nosteli ihmetyksestä kulmiaan, kun torniolainen pienpanimo toi markkinoille kesällä 2017 vaalean lagerin, vaikka trendien huipulla ratsastavat voimakkaasti humaloidut pintahiivaoluet. Original 1964 Lager -nimi viittasi oluen alkuperäiseen julkaisuvuoteen, ja kyseessä on täsmälleen samanlainen lappilainen täysmallasolut, jollaiseksi nuori panimomestari Andelin sen suunnitteli yli 50 vuotta sitten. Jopa alkuperäinen oluthiiva onnistuttiin löytämään saksalaisesta tutkimuslaitoksesta.

– Uskoimme, että alkuperäisellä reseptillä valmistettu lappilainen lager istuu suomalaiseen suuhun paremmin kuin koskaan ja osuimme oikeaan: Original Lapland Lagerista on tullut myydyin tuotteemme, kertoo Tornion Panimon johtaja Kaj Kostiander. – Nyt saatu kansainvälinen palkinto todistaa, että myös tuotteen laatu on kultamitalin arvoinen, hän jatkaa.

Monde Selection on maailman vanhin laatupalkinto, jota verrataan mm. hotellien tähtiin tai ravintoloiden Michelin-tähtiin. Kultamitalin myötä panimo haluaa korostaa oluen alkuperää ja muuttaa nimen muotoon Original Lapland Lager.

– Onhan tämä uskomattoman hienoa, kun ensin pääsin palauttamaan aidon ja alkuperäisen lappilaisen lagerin tuotannon sinne, minne se kuuluukin, ja nyt se sai jälleen kansainvälisen kultamitalin, kommentoi panimomestari Andelin tuoreeltaan Valenciasta, Monde Selection -palkintogaalasta.

Leo Andelin aloitti työt Tornion Olut Oy:ssä vuonna 1962. Hänen ensimmäinen tehtävänsä oli kehitellä suomalaisten suuhun sopiva lager-tyyppinen olut. Panimon johtajana toimi tuolloin Irma Stormbom, joka ohjeisti nuoren panimomestarin niin, että uuden tuotteen piti maistua myös naisille. Andelin onnistui tehtävässään, ja lappilaisesta lagerista tuli Suomen suosituin ja kansainvälisesti tunnetuin olut.

– Andelin jäi eläkkeelle tehtaanjohtajan tehtävistä vuonna 1999, mutta teki vuonna 2016 comebackin Tornion Panimo Oy:n mentoriksi. Takavuosien tavan mukaan panimomestarit eivät käyneet maailmalla pokkailemassa palkintoja. Nyt, 54 vuoden jälkeen edellisestä kultamitalista, alan grand old man nähtiin kuitenkin lavalla, iloitsee Tornion Panimon markkinointijohtaja Jami Teirikari.

Vuonna 1961 Brysselissä perustettu Monde Selection -kilpailu myöntää laatupalkintoja oluille ja elintarvikkeille, jotka täyttävät International Institute for Quality Selections -organisaation määrittelemät maku- ja laatuvaatimukset. Kunkin tuoteryhmän tuomaristoon kuuluu vähintään kahdeksan asiantuntijaa sekä tuomariston johtaja. Arviointiprosessi alkaa makuanalyysilla ja aistinvaraisten ominaisuuksien määrittelyllä. Tuoteryhmästä riippuen kilpailevista tuotteista arvioidaan ja tarkistetaan jopa 20 biologista ja kemiallista ominaisuutta. Myös pakkaussuunnittelu otetaan huomioon kokonaisarvioinnissa.

Energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) arvioi, että hallituksen tänään esittämä muutos sähkön ja lämmön yhteistuotannon verotukseen johtaisi 19 miljoonan euron kustannusten nousuun kaukolämmön tuotannossa.

-        Hallitus väittää virheellisesti veromuutosten tehostavan ilmasto-ohjausta, kun tilanne on päinvastainen. Nyt tehty korotus on fiskaalinen ja lisää päästökaupan kanssa päällekkäistä ja tehotonta ilmasto-ohjausta, huomauttaa ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Esitetty muutos kohdistuu yrityksiin, jotka ovat tekemässä ja suunnittelevat investointeja kivihiilen käytön vähentämiseksi. Toteutettavat investoinnit, kohoavat päästökustannukset ja esitetty lisäverotus koituvat kaikki kaukolämpöasiakkaiden maksettavaksi.

-        Veronkorotuksilta tulisi nyt ehdottomasti pidättäytyä, jotta asumisen ja yrittämisen kustannukset eivät nouse kohtuuttomasti, toteaa Leskelä. 

-        Hallitukselta on jäänyt huomaamatta, että päästöoikeuksien hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet viime vuodesta. Näillä näkymin yksin tämä tuo valtiolle lisää tuloja 100 miljoonaa euroa suhteessa edellisvuoteen.

Hallitus perustelee muutosta maakaasun kilpailuaseman parantamisella suhteessa kivihiileen.

-        Nykyisillä markkinoiden hintasuhteilla kivihiili ei näyttäisi kuitenkaan korvautuvan maakaasulla. Siksi esitetty malli ei toimi. Jos maakaasun asemaa suhteessa kivihiileen halutaan verotuksella parantaa, se tulee toteuttaa kasvattamatta kaukolämmön verorasitusta, Leskelä sanoo.

ET muistuttaa, että vielä vuoden alussa ministeriöissä pohdittiin mahdollisuuksia kohentaa sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaa verotuksella. Tämä herätti toiveita CHP-tuottajissa.

-        Toiveet näyttävät osoittautuvan nyt turhiksi, kun esitetty veromuutos tulee pikemminkin heikentämään kaukolämmön ja yhteistuotannon kilpailukykyä, Leskelä arvioi.

Energiateollisuuden mielestä polttoaineiden elinkaaripäästöjä koskevan esityksen osalta olisi syytä odottaa selvitysten valmistumista ennen lopullista päätöstä.

-        Useiden selvitysten mukaan maakaasun elinkaaren aikaiset päästöt ovat kivihiiltä korkeampia. Näitä päästöjä ei voida vähentää käyttöön kohdistuvalla verotuksella vaan niitä tulisi ohjata muilla keinoilla.

Linjaukset akkujen ja sähköisten työsuhdeautojen verotuksesta myönteisiä

Energiateollisuus kiittää hallituksen asettamaa tavoitetta päästä sähkön kaksinkertaisesta verotuksesta eroon, kun sähköä varastoidaan akkuihin.

Myönteistä on myös sähköautojen työpaikkalatauksen verotuskäytäntöjen selkiyttäminen.

Energiaverotuksen kehittämisestä tarvitaan laaja-alaista valmistelua

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä muistuttaa, että tulevaisuuden energiaverojärjestelmään kohdistuu isoja odotuksia.

-        Sen tulisi ohjata vähentämään hiilidioksidipäästöjä kustannustehokkaasti, luoda mahdollisuuksia älykkäille energiajärjestelmille ja yhteiskunnan digitalisoitumiselle sekä palveluille. Verotus ei myöskään saisi rasittaa kansalaisten ja yritysten kukkaroa kohtuuttomasti.

-        Energiaverotusta ja erityisesti sähköveroa olisi lähdettävä kehittämään tukemaan näitä tavoitteita. Verotuksen selkeyden ja ennakoitavuuden vuoksi valmistelu olisi tehtävä huolella ja laajapohjaisesti, Leskelä painottaa.

Valtiovarainministeriö tiedotti tänään energiaverotuksen muutospaketista, joka sisältää yhteistuotannon veromuutoksen, akkujen kaksinkertaisen verotuksen poistamisen, sähköautojen työsuhdelatauksen verotuskäytännön selkeyttämisen sekä polttoaineiden elinkaarimallin toteutuksen.

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Jukka Leskelä, p. 050 593 7233, Twitter @JukkaLeskelä

Asiantuntija Antti Kohopää, p. 050 344 9265, Twitter @AnttiKohopaa

Embargo sunnuntaina 27. toukokuuta kello 9

Energia-ala työllistää tänä kesänä yhteensä yli 1 600 nuorta. Alaa edustavan Energiateollisuuden (ET) kyselyn mukaan yritykset palkkaavat nyt keskimäärin 14 kesätyöntekijää, kun viime vuonna keskiarvo oli noin 13 kesätyöntekijää.

-      Vaikka energia-ala ei ole kaikilta kovin suhdanneherkkä, talouden tilanteen kohentuminen näkyy erityisesti projektien lisääntymisenä, toteaa Energiateollisuuden työelämäasiantuntija Maiju Korhonen.

Samaan aikaan kun energia-alan kesätyö- ja harjoittelupaikkojen määrä on kasvussa, ala kärsii osaajapulasta.

-      Yritysten on entistä vaikeampaa löytää työntekijöitä, heitä ei vain ole tarjolla työmarkkinoilla, Korhonen kertoo.

Pulaa on erityisesti ICT-osaajista, työnjohtajista, asentajista ja insinööreiksi kouluttautuneista.

Energiateollisuuden huhti–toukokuun jäsenkyselyssä yritykset ilmoittavat palkkaavansa kesäksi noin 1 500 kesätyöntekijää ja harjoittelijaa sekä Tutustu työelämään ja tienaa –ohjelmassa 125 koululaista.

Opinnäytetyönsä työelämässä tekeviä yritykset arvioivat palkkaavansa kuluvan vuonna vähintään 170. Noin puolet 116:sta kyselyyn vastanneesta energia-alan yrityksestä aikoo tai on jo palkannut lopputyöntekijöitä ammattikorkeakouluista tai yliopistoista. 

-      Useat yritykset ilmoittivat, että lopputöiden tekijöitä otettaisiin lisää heti, jos löydetään sopivia, Korhonen kertoo.

Vain 9,5 prosenttia vastaajista kertoi aikeesta palkata aiempaa vähemmän kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita.

-      Syyksi ilmoitettiin muun muassa ulkopuolisten urakoitsijoiden käyttö tai yritysjärjestelyt. Vastaukset osoittavat trendin, jonka mukaan energia-alan työllistämisvaikutus on nyt vahva ja työllistyminen tapahtuu palvelu- ja alihankintayrityksiin.

-      Kesätyöt ja harjoittelut ovat merkittävä rekrytointikanava energia-alan yrityksille. Ne ovat myös tärkeä osa yhteiskuntavastuun toteuttamista, kun alan merkitys avautuu nuorille työn kautta, sanoo Energiateollisuuden asiantuntija Maiju Korhonen.

Lisätiedot

Työelämäasiantuntija Maiju Korhonen, p. 050 359 6766, @maiju_korhonen

Ännu hinner du anmäla dig till Öppna Trädgårdar!

Första söndagen i juli öppnar sig hundratals privata och offentliga trädgårdar för besökare mellan klockan 12 och 17. Temat för evenemanget är ” Trädgården är aldrig färdig men alltid värd att uppleva”. Vi hoppas på ännu fler deltagare som vill öppna sina trädgårdar från alla delar av Finland så att alla som vill har möjlighet till en upplevelserik dag. 

Trädgården behöver nu vatten

Den rekordvarma maj har satt fart på växterna. Avsaknaden av regn gör att behovet att vattna ökar. 50 trädgårdar som deltar i evenemanget demonsterar vår samarbetspartners Fiskars bevattningstillbehör under temadagen. Bra tips behövs inför semestern för att garantera en riklig skörd och en prunkande trädgård också i slutet av sommaren.

Det gamla ordspråket att ”allt som regnar före midsommar regnar direkt i bondens ficka” stämmer även för hemträdgården. Med hjälp av tillräcklig bevattning  blir trädgården extra frodig ifall försommaren är solig.  Men med att bevattna under högsommaren bäddar man också alltid för att trädgården ska blomma rikligt och vara  frodig även under nästa sommar.

Till evenemanget anmäler man sig via webbsidan www.oppnataradgardar.fi. Vi har nu på begäran förlängt anmälningstiden till 3.6. Det lönar sig att bekanta sig med sidorna, där hittar du de som redan anmält sig till årets evenemang samt många fina besöksmål från tidigare år. 

Öppna Trädgårdar arrangeras av Puutarhaliitto – Trädgårdsförbundet  ry i samarbete med Kotipuutarha-lehti och Svenska Trädgårdsförbundet rf. Nikolai och Ljudmila Borisoffs trädgårdsfond Och Maiju och Yrjö Rikalas fond understöder evenemanget. Samarbetspartners är Allergi- hud- och astmaförbundet och  Fiskars Oyj med bevattningstemat.

Ytterligare information: evenemangskoordinator Heidi Wirtanen, Svenska Trädgårdsförbundet rf,  heidi.wirtanen@tradgard.fi p. 045-665 4956

 VD Timo Taulavuori, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi p. 040-745 30 05.

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

Vielä ehtii mukaan Avoimiin Puutarhoihin!

Sadat yksityiset ja julkiset puutarhat avautuvat vieraille heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina klo 12–17. Tapahtuman teemana on ”Puutarha ei ole koskaan valmis, mutta aina kokemisen arvoinen”. Vierailukohteita kaivataan vielä lisää mukaan kaikkialta Suomesta, jotta kaikilla kiinnostuneilla olisi mahdollisuus viettää elämyksellistä tapahtumapäivää.

Puutarhat kaipaavat nyt vettä

Ennätyksellisen lämmin toukokuu on vauhdittanut kasvua ja kukintaa. Sateiden puute on puolestaan lisää tarvetta kasteluun. Tapahtuman yhteistyökumppani Fiskars esittelee kastelulaitteita yhteistyössä tapahtumaan jo ilmoittautuneiden 50 puutarhan avulla. Vinkkejä kesälomakaudella tarvitaan, jotta puutarhan syötävästä sadosta tulisi runsasta ja kasvien rehevyys säilyisi loppukesän.

Vanhan kansan sanonta ”Kaikki mikä sataa ennen juhannusta, sataa viljalaariin” pitää hyvin paikkansa myös harrastepuutarhoissa. Riittävän kastelun avulla puutarha saadaan kukoistamaan erityisen hyvin aurinkoisena alkukesänä. Kuitenkin hyvän keskikesällä annetun kastelun avulla varmistetaan seuraavan vuoden runsas kasvu ja kukinta.

Tapahtumaan ilmoittaudutaan www.avoimetpuutarhat.fi -sivujen kautta. Ilmoittautumisaikaa on jatkettu yleisön pyynnöstä sunnuntaihin 3.6. asti. Tapahtuman www-sivuihin kannattaa tutustua. Siellä on nähtävillä jo nyt ilmoittautuneet puutarhat ja hienoja kohteita edellisiltä vuosilta.

Avoimet puutarhat -tapahtuman järjestävät Puutarhaliitto ry yhteistyössä Kotipuutarha-lehden ja Svenska Trädgårdsförbundet rf:n kanssa. Maiju ja Yrjö Rikalan sekä Nikolai ja Ljudmila Borisoffin puutarhasäätiöt tukevat tapahtumaa. Yhteistyökumppaneina ovat Allergia-, iho- ja astmaliitto ’Terve askel luontoon’ -kampanjallaan sekä Fiskars Oyj kasteluteemallaan.

Lisätietoja: tapahtumakoordinaattori Heidi Wirtanen, Svenska Trädgårdsförbundet rf avoimetpuutarhat@puutarhaliitto.fi  puh. 045 665 4956

 toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi puh. 040 745 3005.

www.avoimetpuutarhat.fi  www.oppnatradgardar.fi

 Kuva: Vesiaiheet ovat aina inspiroineet kotipuutarhureita.

Rakennusvarma Oy vie ekologista puurakentamista eteenpäin. Yritys on perustanut oman tuotantolaitoksen Loviisaan. Tuotantolaitos tulee vuoden loppuun mennessä työllistämään noin 30 henkilöä.

Rakennusvarma Oy on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja aikoo nyt ottaa uuden harppauksen panostamalla ekologiseen puurakentamiseen. Uusi, keväällä avattu Loviisan tuotantolaitos tuottaa alkuun noin 10.000 m2 massiivipuuelementtejä vuodessa. Tehtaan kapasiteetti riittää Rakennusvarman koko vuoden rakennuskohteiden tarpeiden kattamiseen.

─ Tällä hetkellä Loviisan tuotantolaitoksella työskentelee viisi henkilöä, mutta vuoden loppuun mennessä olemme työllistäneet Loviisaan jo noin 30 henkilöä, Rakennusvarman toimitusjohtaja Petri Vuokila kertoo.

Loviisa valittiin tuotantolaitoksen sijoituspaikaksi hyvien logististen yhteyksien vuoksi.

─ Lähellä on Kotkan satama, ja lisäksi voimme hyödyntää junarataa itään, Vuokila toteaa.

Rakennusvarman uusi aluevaltaus on kemikaali-, liima- ja muovivapaa massiivipuuelementti, Varma Luonnonpuu. Luonnollisesti eristävä ja hengittävä tuote takaa terveellisen sisäilman julkisiin ja yksityisiin tiloihin. Loviisan tuotantolaitoksella massiivipuuelementtien tuotannossa onkin otettu huomioon päästöjen minimointi sekä viimeisimmät ympäristönormit.

─ Haluamme tarjota ekologisen ja helpon vaihtoehdon puurakentamiseen. Elementit ja moduulit rakennetaan tehtaalla täysin valmiiksi, Petri Vuokila toteaa.

Eroon huonosta sisäilmasta

Loviisan tuotantolaitoksen avaaminen on yksi osoitus siitä, että Rakennusvarma uskoo tällä hetkellä ekologisen puurakentamisen ja sen mahdollisuuksien olevan kasvussa. Petri Vuokilan mukaan Suomessa ekologinen puurakentaminen voisi ratkaista julkisen rakentamisen ongelmia.

─ Me kaikki tiedämme rakennuskantaamme vaivaavat sisäilmaongelmat. Luonnollisesti hengittävän ja eristävän puun avulla saamme terveellisen sisäilman kaikkiin rakennuksiin. Puurakentamisessa on valtava kasvupotentiaali pelkästään meillä Suomessa, Petri Vuokila toteaa.

Petri Vuokila puhuu omakohtaisista asioista.

─ Puurakentaminen ja laadukas sisäilma ovat minulle tärkeitä kehittämiskohteita. Päätin aloittaa liiketoiminnan kehittämisen puhtaan sisäilman ympärille, kun sairastuin itse aikanaan huonon sisäilman vuoksi.

Rakennusvarma hakee kasvua myös ulkomailta. Varma Luonnonpuusta on tulossa vientituote muun muassa Aasian markkinoille.

─ Olemme esimerkiksi jo sopineet Kiinassa, Rizhaon kaupungin kanssa ensimmäisistä Varma Luonnonpuusta rakennettavista kohteista, Petri Vuokila summaa.

NB-IoT-teknologian avulla voidaan kytkeä verkkoon edullisesti valtava määrä laitteita. Erinomaisen kuuluvuutensa ansiosta NB-IoT:ta voidaan hyödyntää myös heikomman kuuluvuuden paikoissa, esimerkiksi kellareissa. Teknologia sopii hyvin myös paristolla toimiviin laitteisiin ja kohteisiin, jotka lähettävät pieniä määriä mittausdataa epäsäännöllisesti sekä vaativat pitkää toiminta-aikaa.

- NB-IoT:n avulla voidaan synnyttää ja täydentää ennennäkemättömiä palvelukokonaisuuksia, joissa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja kehitetään samalla asiakkaiden liiketoimintaa, RD Velhon IoT-johtaja Juha Lyijynen kertoo.

Tule ja koe NB-IoT RD Velhon messuosastolla 3a26!

RD Velho on pilotoinut yhteistyössä Telian kanssa NB-IoT-ratkaisuja muun muassa Postin, Konecranesin ja Oulun Energian kanssa. 

RD Velho esittelee NB-IoT-laitteen ja palvelumallin teknologian käyttöönottoon Advanced Engineering 2018 -tapahtumassa 29.-30.5.2018 Helsingin messukeskuksessa. NB-IoT-laitteen voi nähdä ja kokea messujen ajan RD Velhon messuosastolla 3a26. Lisäksi aiheesta puhutaan tapahtuman yhteydessä järjestettävässä RD Forumissa keskiviikkona 30.5. klo 9-11 Nikola Tesla Stagella.  

Lisätietoja: 

• Juha Lyijynen, Head of IoT,  044 063 6500 
• Tätä on NB-IoT
  
• Case Konecranes: Konecranes testaa uutta NB-IoT-teknologiaa
• Case Oulun energia: Oulun Energia hamuaa dataa maan alta - kaukolämpö singahtaa kohta pilveen?
• Case Posti: Älynväläys kirjelaatikossa
  
  

Tänä päivänä kierrätysasteen nostaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja päästöjen vähentäminen ovat keskeinen osa vastuullisesti toimivien yritysten arkea. Vastatakseen asiakasyritystensä toiveisiin, Lassila & Tikanoja on kehittänyt yritysten vastuullisuutta tukevia ympäristöhuollon palvelupaketteja, jotka skaalautuvat lakisääteisestä jätekirjanpidosta aina edelläkävijäyrityksille tarjottavaan hiilineutraaliin jätehuoltoon asti.

”Tarjoamme suomalaisten yritysten käyttöön kuukausihinnoitellut työkalut, joilla he voivat seurata kierrätysastettaan ja jätehuollon kustannuksiaan, suunnitella kehitystoimenpiteitä, varmistaa tarvittavan osaamisen ja viestiä saavutuksistaan”, kertoo liiketoimintapäällikkö Jarna Hyvönen L&T:n Ympäristöpalveluista.

Helppoa ja vastuullista

Suomen lain mukaan kaikkien sellaisten yritysten, jotka tuottavat yli 100 tonnia jätettä vuodessa, ovat ympäristölupavelvollisia tai tuottavat vaarallista jätettä, on pidettävä kirjaa jätteistään. Nyt näiden lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen on vaivattomampaa kuin koskaan aikaisemmin.

”Asiakas voi nukkua yönsä rauhassa, sillä hän saa meiltä tietoa jätelain vaatimuksista, omista jätemääristään ja –kustannuksistaan sekä vuosittaisen viranomaisraportoinnin”, Hyvönen lupaa.

Niille yrityksille, jotka haluavat kehittää ympäristövastuullisuuttaan, vähentää jätehuollon kustannuksiaan ja parantaa kierrätysastettaan on tarjolla L&T:n Ympäristönetti-raportointijärjestelmään pohjautuva palvelu, joka mahdollistaa ajantasaisen tiedon hyödyntämisen ja tavoitteenasetannan. Halutessaan yritys voi täydentää palveluaan henkilöstölleen suunnatulla jätehuollon verkkokoulutuksella, joka auttaa parantamaan kierrätystietoisuutta ja jätteiden lajittelutaitoja

”Ajantasaisen tiedon avulla asiakkaamme voivat asettaa tavoitteen kierrätysasteelle ja kohdentaa toimenpiteitä sen saavuttamiseksi sekä kustannusten säästämiseksi. Helposti ladattavia ja visuaalisia raportteja voi hyödyntää myös tehokkaaseen viestintään ympäristövastuusta”, sanoo Jarna Hyvönen.

Niille edelläkävijäyrityksille, jotka ovat sitoutuneet omalla toiminnallaan hidastamaan ilmastonmuutosta, raportoivat julkisesti vastuullisuudestaan tai laskevat toimintansa hiilijalanjälkeä on kehitetty aivan uusi hiilineutraali jätehuoltopalvelu.

”Hiilineutraali jätehuolto on syntynyt edelläkävijäasiakkaidemme toiveista. Sen kehittämisen edellytyksenä on ollut se, että järjestelmämme ovat kehittyneet niin, että tänä päivänä pystymme todentamaan kuljetustemme päästöt asiakaskohtaisesti ja mittaamaan jätehuollosta aiheutuvat päästöt eli hiilijalanjäljen”, kertoo projektipäällikkö Janne Hannula L&T:n ympäristöjohtamisen tiimistä.

Yrityksen hiilijalanjälki pienenee ja ilmasto kiittää

L&T on tehnyt jo vuosien ajan aktiivisia toimenpiteitä kuljetustensa päästöjen vähentämiseksi mm. reittitehokkuutta parantamalla, kuljettajien ajotapaa kehittämällä, monilokeroautoja lisäämällä sekä siirtymällä vähäpäästöisempään kalustoon. Lisäksi L&T:n kierrätyslaitoksilla käytetään vihreää sähköä. Näitä toimenpiteitä jatketaan ja tehostetaan edelleen, mutta kaikkia jätehuollon päästöjä ei niillä pystytä poistamaan. Tähän tarpeeseen syntyi hiilineutraali jätehuoltopalvelu.

Käytännössä hiilineutraali jätehuolto tarkoittaa sitä, että yrityksen jätehuollosta aiheutuva hiilijalanjälki mitataan ja mitattuja päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia ostetaan pois käytöstä EU:n virallisesta päästökauppajärjestelmästä. Tällöin niitä ei voida enää päästää ilmakehään missään päästökauppaan kuuluvassa laitoksessa Euroopassa, ja ilmakehän kokonaispäästöt vähenevät. Päästökauppa on sekä vaikutuksiltaan että kustannuksiltaan tehokas tapa mitätöidä niitä päästöjä, joita ei pystytä välttämään.

”Yritys saa päästöjen mitätöinnistä virallisen yksilöidyn sertifikaatin sekä ”Hiilineutraali jätehuolto” –tunnuksen käyttöönsä. Samalla yrityksen hiilijalanjälki pienenee ja ilmasto hyötyy. Palveluita pystytään tuottamaan mille tahansa uudelle tai vanhalle jätehuollon yritysasiakkaallemme kaikkialla Suomessa”, Janne Hannula kertoo.

Lisätietoja,
Jarna Hyvönen, puh. 050 530 2965
Janne Hannula, puh. 050 385 0944

tai etunimi.sukunimi@lassila-tikanoja.fi

SOL Palveluille on myönnetty Joutsenmerkki hotellisiivouksen toimialalla ensimmäisenä Suomessa. Arvostetun Pohjoismaisen ympäristömerkin saaminen oli yksi SOL:n ympäristöohjelman, ”Sitoumus 2020”, lupauksista.

SOL Palveluissa on tehty alusta lähtien pitkäjänteistä työtä ympäristön hyväksi. Sitoumus 2020 -ympäristöohjelmaan kirjatut lupaukset, joihin Joutsenmerkkikin kuuluu, ovat siitä hyvä esimerkki. ”Toimintamme on aina ollut laadukasta, ja tämä sertifikaatti kirkastaa entisestään lopputulosta”, kehitysjohtaja Riitta Sirviö iloitsee. Suomen tunnetuimpana ympäristömerkkinä ja viidenneksi arvostetuimpana brändinä (2017) Joutsenmerkin käyttöoikeudella on sen saaneelle yritykselle suuri merkitys: ”Joutsenmerkki on virallinen osoitus asiakkaillemme toimintamme tasokkuudesta”, Sirviö jatkaa.

Joutsenmerkin saamiseksi tuotteen tai palvelun on täytettävä hyvin tiukat ehdot koko elinkaaren osalta.  Arvioinnissa huomioidaan muun muassa materiaalien alkuperä, tuotannon ja käytön energiankulutus sekä kemikaalien käyttö ja jätteiden synty koko tuotanto- ja kulutusketjun aikana. Siivouspalvelussa Joutsenmerkki painottaa  ympäristömerkittyjen puhdistusaineiden käyttöä ja kemikaalien rajoittamista, koska  pesuaineet muodostavat suurimman ympäristöä kuormittavan tekijän siivouksen yhteydessä. Muita kriteerejä ovat mm. kuljetusten ympäristövaikutusten minimointi ja henkilökunnan ympäristökoulutus.

Joutsenmerkin asiantuntija Anna Sahlmanin mukaan SOL hoiti hakuprosessin mallikkaasti: ”Siivouspalvelun toiminta on todella järjestelmällistä ja ammattimaista. Myös hakemusmateriaalin dokumentaatio ja tietojen toimittaminen oli todella sujuvaa.” SOLissa ei ympäristömerkin kriteerien täyttymistä jännitetty: ”Normaaliin siivoustoimintaamme ei tarvinnut tehdä juurikaan muutoksia. Olemme aikaisemminkin käyttäneet Joutsenmerkittyjä aineita, välineitä ja menetelmiä. Standardin myötä toiminta on 100 prosenttista”, Sirviö kuvailee.

SOL Palvelut hotellitoimialalla

SOL on suurin yksityinen palveluyritys hotellisiivouksissa. Hotelli- ja ravitsemuspalveluiden toimiala muodostaa yli 35 % SOL Palvelut Oy:n liikevaihdosta. Matala organisaatio ja esimiesten päätösvalta mahdollistavat asiakkaan kuuntelemisen, ketteryyden ja toimintavarmuuden, jotka ovat menestymisen edellytyksiä hotellialalla.

Lisätietoja:

SOL Palvelut Oy

Riitta Sirviö, kehitysjohtaja, puh. 040 060 0470, riitta.sirvio@sol.fi

Motiva Service Oy

Joutsenmerkin asiantuntija Anna Sahlman, anna.sahlman@ecolabel.fi, p. 040 669 4807

Livelähetys:

Hotellisiivouksen Joutsenmerkki-sertifikaatti tullaan luovuttamaan tiistaina 29.5. klo 14.00 Kestävänkehityksen – tilaisuudessa. Tilaisuus lähetetään livelähetyksenä osoitteessa:

www.facebook.com/solpalvelut