Quantcast
Channel: Tuotanto - ePressi

Toijala Worksin uusi tehdas on valmis – yritys investoi uuteen tuotantoteknologiaan ja konepajateollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen

$
0
0

Koneenrakennukseen ja teräsrakenteisiin erikoistuneen Toijala Worksin uusi tehdas Akaan Toijalassa on valmis. Uusi tehdas on suunniteltu ja rakennettu vanhan, vuonna 2022 palaneen tehtaan tilalle. Sen virallisia avajaisia juhlitaan 6.3.2024. Uusi tehdas on merkittävä investointi kotimaiseen konepajateollisuuteen ja tuotantoteknologiaan, minkä myötä Toijala Worksin tavoitteena on laajentaa ja kasvattaa toimintaansa tulevina vuosina.

Toijala Works on teollisuuden alihankkija, joka valmistaa koneita ja niihin liittyviä teräsrakenteita, kuten runkoja ja puomistoja. Yrityksen vanha tehdashalli ja toimitilat tuhoutuivat tulipalossa korjauskelvottomaksi vuoden 2022 alussa. Tuli tuhosi noin 10 000 neliötä, eli yli puolet Toijala Worksin tuotantotiloista, ja aiheutti miljoonien eurojen vahingot.

Palon jälkeen tuotanto jatkui väistötiloissa, ja uutta tehdasta alettiin suunnitella välittömästi tulipalon jälkeen.

– Tehdashallin ja uusien toimitilojen suunnittelun lähtökohtana oli rakentaa logistisesti toimiva kokonaisuus, joka mahdollistaa tehokkaan tuotannon. Suunnittelussa pyrittiin huomioimaan vahvasti myös mahdolliset tulevat tuotannon tarpeet ja vaatimukset. Rakentamisessa hyödynnettiin viimeisintä talotekniikkaa energiatehokkaan kokonaisuuden takaamiseksi, kertoo Toijala Worksin toimitusjohtaja Pasi Kannisto.

Uuden tehtaan ja toimitilojen kokonaispinta-ala on reilu 9 000 neliömetriä. Toijala Worksin Investointi uuteen tehtaaseen on valtakunnallisesti mittava ja sen arvo on yli 20 miljoonaa euroa. Konepajateollisuuteen ei juurikaan olla investoitu viime vuosina Suomessa.

– Tehtaan lisäksi investoimme uuteen tuotantoteknologiaan, joka mahdollistaa muun muassa entistä laajemman palvelutarjooman ja tuotantokapasiteetin lisäämisen. Esimerkiksi kokoonpanokapasiteettimme lisääntyy merkittävästi. Uusi kokoonpanohalli puolestaan mahdollistaa valmistuksen kokoonpanolinjalla, jossa koneiden siirto tapahtuu ilmatyynylavetilla. Uusilla työstökoneilla voimme työstää entistä suurempia osia ja kappaleita aiempaa tehokkaammin. Myös hitsausteknologiaan on panostettu, Kannisto taustoittaa.

Kasvua haetaan muun muassa omia tuotteita ja kumppanuuksia kehittämällä

Toijala Worksin tavoitteena on laajentaa liiketoimintaansa nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa.

– Tavoitteenamme on ylittää 50 miljoonan euron liikevaihto lähivuosina. Haemme kasvua etenkin omien tuotteidemme liiketoiminnasta sekä kehittämällä entisestään yhteistyötä strategisten kumppaniemme kanssa. Uskomme vahvasti suomalaisen konepajateollisuuden kilpailukykyyn ja osaamiseen myös tulevaisuudessa, Kannisto jatkaa.

Toijala Works on suurin yksityinen työllistäjä Akaan alueella, ja investointi uuteen tehtaaseen on merkittävä satsaus myös henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen.

– Tiimimme osaamisen kehittäminen on jatkossa avainasemassa, kun tuottavuutta ja palvelun laatua parannetaan entisestään. Olemme esimerkiksi juuri aloittaneet mittavan koulutusohjelman uusien työstökoneiden käyttöön liittyen, Kannisto sanoo.

Lisätietoja: Pasi Kannisto, Toijala Works, toimitusjohtaja, p. 040 078 8062, pasi.kannisto@toijalaworks.fi

Liitteenä kuvia uudesta tehtaasta ja taustatietoja Toijala Worksista, investoinnista sekä kasvunäkymistä.

Toijala Works on vuonna 1960 perustettu koneenrakennuksen ja teräsrakenteiden ammattilainen. Yhtiö tarjoa asiakkailleen tuotannon ulkoistuspalveluja – valmistuskapasiteettia ja räätälöityjä palveluita tilaus-toimitusprosessin eri vaiheissa. Yhtiön toimipaikat ovat Pirkanmaalla Akaan Toijalassa ja Viialassa, ja se työllistää yhteensä noin 200 henkeä. Toijala Worksin liikevaihto vuonna 2023 oli 48 M€.


Saaren Taika uudistaa sairauspoissaolojen käytännöt: Työntekijät voivat ilmoittaa omasta poissaolostaan

$
0
0

 

 

Esihenkilö voi myöntää työntekijälle sairauslomaa

Saaren Taialla esihenkilö voi myöntää työntekijälle sairauslomaa jopa 5 päivää. Tämä käytäntö poikkeaa perinteisestä menettelystä, jossa työntekijän täytyy hakea sairauslomaa työterveyshuollosta. Riittää, että työntekijä ilmoittaa olevansa sairaana esihenkilölleen. Vapaata on mahdollista saada viisi päivää peräkkäin jokaisesta erikseen sopimalla.

Saaren Taialla esihenkilö voi antaa työntekijälle vapaata myös muilla perusteilla, kuten perheenjäsenen sairastumisen vuoksi tai muun syyn takia, joka vaikeuttaa töihin pääsyä tai heikentää työkykyä.

 

Uudistus koskee koko organisaatiota

Keväällä 2024 Saaren Taika antoi esihenkilöille valtuudet myöntää työntekijöille viisi päivää vapaata ilman lääkärintodistusta. Uudistus koskee koko organisaatiota aina johdosta varastolle.Tämä päätös on osa laajempaa sitoutumista työntekijöiden hyvinvointiin ja avoimeen organisaatiokulttuuriin. Saaren Taika on ollut monen ekologisen kosmetiikka– tai siivoustuotteen kehittämisen ja markkinoille tuomisen edelläkävijä. Saaren Taika haluaa toimia edelläkävijänä myös työolosuhteissa sekä organisaatiokulttuurissa. Muita toimia joilla Saaren taika pitää huolta henkilökunnastaan on mm. Perniön toimipisteellä kaikki kahvitaukojen elintarvikkeet, viikoittain ylimääräinen palkallinen tauko monipuolisessa ja rentouttavassa hierontatuolissa, jonka lisäksi kattava hammashoito 500e arvosta / 24kk ja E-passi uudistus.

"Olemme ylpeitä voidessamme esitellä tämän uuden käytännön, joka heijastaa sitoutumistamme työntekijöidemme hyvinvointiin ja avoimuuteen. Uskomme, että tämä uudistus vahvistaa organisaatiomme yhteisöllisyyttä ja luo pohjan terveelle työympäristölle sekä luottamukselle", kommentoi -Veera Amnelin-Kylämäki, Saaren Taika -yrityksen toimitusjohtaja.


Yhteiskunnallisestikin tärkeä tavoite

2024 aikana Saaren Taian henkilökunnan määrä on kasvanut usealla uudella työntekijällä. Päätöksen taustalla on henkilöstön kasvaessa ollut toinenkin tärkeä syy. Uusi malli auttaa Saaren Taikaa osaltaan myös vähentämään terveydenhuollon kuormitusta.

Saaren Taika jatkaa sitoutumistaan työntekijöiden hyvinvointiin ja avoimuuteen sekä odottaa innolla tämän uuden käytännön positiivisia vaikutuksia organisaatiossa. Yritys toivoo myös voivansa inspiroida muita yrityksiä luomaan vastaavanlaisia inhimillisiä ja luottamukseen perustuvia käytäntöjä työympäristöissään.

 

 

Yhteystiedot: Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Nimi: Veera Amelin-Kylämäki
Yritys: Saaren Taika / Topaz Oy
Sähköposti:  johtajatar@saarentaika.com

Kuvamateriaali: Korkealaatuisia kuvia Saaren Taika -tiimistä ja työympäristöstä saatavilla pyynnöstä.

Kalle Alppi Bolt Group Oy:n hallitukseen

$
0
0

 

IT-alan vaikuttaja, vuoden CIO 2015 Kalle Alppi on nimitetty Bolt Groupin hallitukseen 4.3.2024 alkaen.

Alppi toimii tällä hetkellä Mehiläisen CIO:na ja on aikaisemmin toiminut teknologiajohdon tehtävissä mm. Keskolla ja Roviolla.

”Bolt Groupin tavoitteena on mullistaa vahvan teknologiaplatformin avulla koko henkilöstöpalveluala, niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti. Tästä syystä olen todella ylpeä siitä, että Kalle Alppi liittyy meidän tiimiimme, ja tuo oman vahvan näkemyksensä sekä kokemuksensa siitä, miten teknologia ja liiketoiminta yhdistetään tehokkaalla tavalla.” - kommentoi hallituksen puheenjohtaja Jari Niska.

”Tulevaisuudessa tähtäimessämme on myös kansainvälinen kasvu, vaikka tällä hetkellä keskitymme vahvasti kotimaisen toimintamme kehittämiseen teknologiavetoisesti asiakkaitamme ja työntekijöitämme kuunnellen. Kalle Alppi tuo vahvan kokemuksensa avuksi tämän työn vauhdittamiseksi sekä kv-valmiuksien luomiseksi, joten toivotamme ilolla Kallen tervetulleeksi.” – lisää Bolt.Works toimitusjohtaja Ville Herva.

"Olen seurannut yhtiön kasvutarinaa jo pitkään ja olen erittäin innostunut mahdollisuudesta olla mukana kehittämässä Suomalaista teknologiavetoista yhtiötä. Bolt.Works on avainroolissa parantamassa kotimaista työelämää ja toimintamalli omaa hyvän potentiaalin kansainväliselle laajentumiselle." – kertoo Kalle Alppi.

Nyt tulee sellainen olut, että kuoret pois!

$
0
0

Peruna on tunnettu vodkan raaka-aineena jo vuosisatojen ajan, mutta nyt on helmeilevän raikkaan perunaoluen vuoro. Saammeko esitellä, Mummon perunalager!

Luit oikein, perunaa olueen, mutta miksi ihmeessä? Maailmalla huippusuositut kevyet ja kuivat vaaleat lagerit ovat kovassa nosteessa Suomessakin, erityisesti kesällä, jolloin keveys, raikkaus ja helppo juotavuus korostuvat juomavalinnoissa. Oluttyyli on tuttu mm. Yhdysvalloista ja Japanista, missä osa vaalean lager-oluen maltaista korvataan riisillä tai maissilla.

Tornion Panimo haluaa edistää kotimaista lähituotantoa, eivätkä siihen tuontiviljat sovi. Halusimme tehdä tyylipuhtaan kansainvälisen lager-oluen, mutta pitää samalla kotimaisuusasteestamme kiinni. Siksi korvasimme riisin ja maissin perunalla, Tornion Panimon toimitusjohtaja, panimomestari Kaj Kostiander valottaa päätöksen taustoja. Samalla saimme reivattua oluen hiilijalanjälkeä merkittävästi alemmaksi.

Ruokaviraston mukaan peruna on tärkeimpien nykyisin mitattavien ympäristövaikutusluokkien kannalta suositeltava raaka-aine. Yhden riisikilon tuotantoon kuluu 3 000–5 000 litraa vettä. Riisin vesiviljely synnyttää 12 prosenttia maailmanlaajuisista metaanipäästöistä. Yhden perunakilon tuotantoon puolestaan tarvitaan vain 202 litraa vettä, joka tulee pääsääntöisesti taivaalta.

– Perunan viljelyn hiilijalanjälki on kolmekymmentä kertaa pienempi kuin riisin. Kotimaisen perunan eduksi voi laskea myös puhtauden. Pohjolan pitkä talvi on paras torjunta-aineemme, kertoo Pohjolan Perunan markkinointijohtaja Jami Teirikari.

Perunaa on käytetty olueen ennenkin mm. Saksassa, joten ajatus ei ole uusi, mutta sen käyttö on edelleen harvinaista. Syykin on selkeä: Riisi ja maissi ovat halvempia. Peruna tuo olueen täysin vastaavaa neutraalinmakuista tärkkelystä, joka keventää oluen runkoa tehden siitä vaaleamman ja kuivemman. Oluessa tuntematon peruna saattaa myös hämmentää kuluttajaa, joten tarvittiin luotettava kumppani viemään yhdessä perunaoluen ilosanomaa kansalle.

– Kun lähdin kehittämään perunaolutta, mieleeni tuli heti Suomen myydyimmät Mummon ranskanperunat ja Mummon muusi. Mummoa parempaa kumppania ei perunamaailmasta voisi saada. Niinpä soitin Pohjolan Perunan Jamille, Kostiander kertoo yhteistyön ensiaskelista.

Pohjolan Perunalla oltiin panimon yhteydenotosta yllättyneitä, mutta myös innostuneita.

– Mummon on perinteinen ja arvostettu brändi, joten olemme erittäin tarkkoja sen käytöstä. Tornion Panimo on kuitenkin tunnettu korkeasta laadustaan ja idea Mummon perunalagerista niin mainio, että olimme heti juonessa mukana, Teirikari kertaa. Tornion Panimon ja Mummon yhteistyön tulos on matalaprosenttinen ja maistuva seurustelujuoma, joka herättää taatusti keskustelua, hän toteaa tyytyväisenä.

 

Mummon perunalager 4,5 % alk. til.
Kullanvaalea, kevyen maltainen, miedosti humaloitu, pirskahtelevan raikas.
Raaka-aineet: Lapin vesi, ohramallas, peruna, humala, hiiva.
IBU 15, EBC 2


Mummon perunankuoressa

Mummon on perinteinen kotimainen tuotemerkki, jonka omistaa Pohjolan Peruna Oy. Raaka-aineena tuotannossa käytetään kotimaista perunaa, joka tulee lähialueen sopimusviljelijöiltä Pohjois-Pohjanmaan pelloilta. Näin on ollut jo vuodesta 1962 lähtien. Pohjolan Peruna käsittelee ja jalostaa perunaa noin 40 milj. kiloa vuodessa.

Mummon tuotteiden kotimaisuusaste on helppo muistaa: se on pyöreät 100 %. Peruna on kotimaista ja kotimaisen viljelijän viljelemää. Tuotteet valmistetaan kotimaisin voimin kotimaisessa yrityksessä. Jopa tuotteiden valmistuksessa käytettävä energia on kotimaista. Se tulee omasta bioenergialaitoksesta, jota pyöritetään kotimaisella osaamisella. Mummon tuotteet ovat oikeutettuja käyttämään Hyvää Suomesta -alkuperämerkkiä.


Lisätietoja:
Kaj Kostiander | Toimitusjohtaja, panimomestari
Tornion Panimo Oy | +358 400 419 902 | kaj.kostiander@tornionpanimo.fi
www.tornionpanimo.fi 

Jami Teirikari | Markkinointijohtaja
Pohjolan Peruna Oy | +358 (0)40 9030 645 | jami.teirikari@pohjolanperuna.fi
www.mummon.fi

 

 

Kitee kiihdyttää, Kitee trendaa!

$
0
0

Aluepolitiikkaa se oli, kun Karhun suksitehdas vuonna 1972 siirrettiin Askolasta Kiteelle. Siirtoa perusteltiin mm. raaka-aineen läheisyydellä. Raaka-aine oli tuolloin koivu ja sitähän Keski-Karjalassa riitti.

- Jo vuoden 1974 Falunin MM-kisoissa Ruotsin Thomas Magnusson hiihti muovisuksilla kultaa. Muovi iski läpi ja mullisti kerralla koko suksiteollisuuden, taustoittaa Kiteen suksitehtaan eli KSF Sportin toimitusjohtaja Harri Kirvesniemi.

Kirvesniemi on työskennellyt suksitehtaalla yli 40 vuotta, viimeiset 10 vuotta toimitusjohtajana. Kun Sodankylän jääkäriprikaatista vuonna 2017 otettiin yhteyttä, Kirvesniemi ryhtyi tuotekehitysryhmänsä kanssa kehittämään metsäsuksia Suomen Puolustusvoimien tarpeisiin.

Kolmen vuoden uurastuksen jälkeen Kiteellä odoteltiin Puolustusvoimien tilausta. Ei tullut tilausta. Tuli tieto, että kiteeläiset sukset ovat niin peijakkaan hyviä, että niitä pitää tarjota NATOn kilpailutukseen.

- Ensin pelästyin - NATO-kilpailutus on avoin kaikille, että meneekö meidän tekemä työ hukkaan, Kirvesniemi muistelee.

Alkoi asiointi NATOn hankintaorganisaation NSPA:n (NATO Support and Procurement Agency) kanssa. Lopputulosta jännättiin niin suksitehtaalla kuin Kiteen kaupungintalossakin.

- Joulukuussa 2022 Naton Luxemburgin toimistolta tuli sähköposti. Meidän suksi oli valittu NATO-sukseksi. Pian sen jälkeen Puolustusvoimilta tuli tilaus. Ja johan alkoivat puhelimet soida, ihmiset kysellä töitä.  

Suksitilauksen myötä tuotantoon rekrytoitiin kymmenkunta uutta työntekijää. Työvoimaa talossa on keskimäärin 20 henkilöä. NATO-suksien lisäksi Kiteellä valmistetaan maailmanluokan kilpa- ja harrastesuksia. NATO-suksista on tehty myös siviiliversio.

Tähän mennessä suurin osa Puolustusvoimien tilaamasta 8200 suksiparista on jo valmiina. Lisätilauksia niin kotimaan varuskunnista, NATO-maista kuten kumppanimaistakin on odotettavissa. NATO-sopimuksessa mainituista määristä toimitusjohtaja vaikenee.

- NATO tarvitsee paljon ja kaikkea jalkaräteistä helikoptereihin. Meidän vahvuutemme oli erikoistuminen ja oma tuotekehitys, Harri Kirvesniemi myhäilee.

Rajuja rakennemuutoksia

Kiteellä on pitkät perinteet mekaanisessa puunjalostuksessa, jota rakennemuutokset ovat sittemmin ravistelleet. 2000-luvun alussa Ikean alihankkijana pitkään toimineen Havukainen Oy:n tie nousi pystyyn. Parhaimmillaan yritys oli työllistänyt reippaasti yli 100 henkilöä. Vuonna 2011 konkurssin teki lastulevyfirma Puhos Board Oy. Työt loppuivat liki 100 ihmiseltä. Vuonna 2019 otsikoihin nousi Stora Enson Kiteen saha. Sahalla työskennelleistä saha-alan, kunnossapidon, logistiikan ja tukipalvelujen ammattilaisista vaille työtä jäi 121 henkilöä.

- Teollisia työpaikkoja hävisi paljon. Osa sai töitä paikkakunnan muista teollisuusyrityksistä, mutta suurin osa joutui lähtemään töihin naapurikuntiin ja kauemmaksikin. Vaan nyt kun Kiteelle on nousemassa uutta teollisuutta, löytyy myös Kiteelle töihin palaavia ammattilaisia, tietää Kiteen elinkeinopäällikkö Risto Hiltunen

Hiltunen on nykyisessä toimessaan kuten aiemmassakin roolissaan silloisen elinkeinoyhtiö KETIn johtajana elänyt alueen yritysten pulssilla. Noin 10 000 asukkaan kaupungissa ihmiset ovat tuttuja, apu ja tuki lähellä.

- Bisnes tehdään yrityksissä, siihen ytimeen ei julkinen toimija voi puuttua. Mutta missä voidaan, siinä autetaan ja mahdollistetaan asioita: työvoiman saatavuus ja koulutukset, yritystilat ja teollisuustontit, kattavat yrityskehityspalvelut, verkostot. Kaupungille yritykset ovat elinvoiman edellytys, ja siksi niihin myös satsataan. Kynnystä kysyä ja ottaa yhteyttä ei ole. 

Vihreä tulevaisuus

Puuta, muovia, metallia, kemiaa, hengen ja ruumiin ravintoa – Kiteellä on toden totta aina ollut kasvualustaa, tiloja ja tekijöitä hyville ja innovatiivisille ideoille. 

Kansainvälisiin otsikoihin Kiteen kirjoitti Nightwish-yhtye. Helmikuun alussa valtakunnan otsikoihin nousi puolestaan Kiteen Mato ja Multa Oy. Ruokopohjaisilla kuivikkeilla ja kasvualustoilla hiilijalanjälkeä pienentävä yritys palkittiin Pelasta Itämeri -palkinnolla.  

Äskettäin Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen kävi MTK:n paikallisen toiminnanjohtajan kanssa maa- ja metsätalousministeriössä keskustelemassa elintarvikkeiden jatkojalostukseen ja vientiin liittyvistä asioista. Ministeriössä kiteeläisiä myös kuunneltiin. Syytä onkin, sillä esimerkiksi marjantuottajana Keski-Karjala on jo kiilannut yhdeksi valtakunnan kärkialueista. 

Jo vuoden 2022 puolella Kiteellä iloittiin pakastekuivausyritys Nordic Freeze Dry Oy:n tahdosta perustaa pakastekuivauslaitos Puhokseen. Nordic Freeze on Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan pakastekuivauslaitos. Yritys aikoo sijoittua Puhoshalliin, jonka remontoinnista elintarvikkeiden jalostukseen sopivaksi vastaa kaupunki. Nordic Freezen suunnitelmana on pakastekuivata kotimaisia marjoja ja luonnontuotteita ja olla kehittämässä elintarvikkeita ja muita luonnontuotteita vientimarkkinoille. Nordic Feeze perustaa tulevaisuutensa uudelle teknologialle. 

Uudesta ja innovatiivisesta on kyse myös Hiil Oy:ssä. Yhtiö on kertonut starttaavansa Kiteen Puhoksessa jätepuun kierrättämisen ja hiillyttämisen teollisessa mittakaavassa vuoteen 2026 mennessä. 

Hiil on kehittänyt menetelmän, jossa puun pinta käsitellään hiiltämällä. Hiiltäminen suojaa puuta laholta ja palamiselta. Uutta prosessissa on se, että hiillytys tehdään neste- tai maakaasun sijaan puukaasulla, jota saadaan purkujätteestä. Näin myös jatkojalostukseen kelpaamaton puutavara saadaan hyödynnettyä prosessissa. Tuotantomenetelmä on muita hiillytysmenetelmiä energiatehokkaampi. 

- Energiaintensiivisten yritysten mukaan sekä raaka-aineen että energian pitää muuttua entistä vihreämmäksi. Kyse on merkittävästä kilpailukykytekijästä Euroopan markkinoilla. Markkinat vaativat koko ajan vihreämpiä ratkaisuja. Tuulivoima olisi hieno asia, mutta vihreän sähkö saamiseksi on hyvä löytää muitakin ratkaisuja, kaupunginjohtaja Hirvonen summaa.

Viime vuoden lopulla jyväskyläläinen Aisti Corporation tiedotti aloittavansa akustiikkalevyjen teollisen tuotannon Puhoksessa. Luonnonkuiduista ilman muovia ja synteettisiä sideaineita valmistettavat rakennusmateriaalit ovat vahvasti vihreää tulevaisuutta.

Leveämmät hartiat avuksi

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö KETIn lakkauttamisesta päätettiin vuonna 2022; yrityskehittämiseen haluttiin isommat hartiat ja sellaiset tarjosi Business Joensuu Oy.

- Vuosikymmenten aikana yritysneuvonnan ja kehittämisen vaateet ovat kasvaneet. Perusneuvonnan lisäksi tarvitaan spesifiä osaamista ja asiantuntemusta, valmennusta kasvuun ja apua meille tärkeään Invest In -työhön. KETIllä asiantuntijoita oli loppuvaiheessa vajaa kymmenen. Business Joensuulla heitä on nelisenkymmentä, Risto Hiltunen puntaroi.

Kitee on tehnyt yhteistyötä Business Joensuun kanssa hieman yli vuoden, ja tässä ajassa on saavutettu huomattavia tuloksia.

- Viime vuoden aikana alueemme yritykset hyödynsivät Business Joensuun 35 asiantuntijaa. Yritysten investointitukihakemuksia Business Joensuu oli valmistelemassa Kiteen alueella yhteensä noin 20 miljoonan edestä. Yritykset ovat saaneet apua myös digiasioissa, kasvuvalmennuksissa ja rekrytoinneissa. Palaute alueen yrityksiltä on ollut myönteistä, kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen kertoo.

Puhoksen infraan 5,5 miljoonaa

Helmikuun lopulla Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteistyöryhmän kokouksesta kuultiin suurenmoisia uutisia. Yhteistyöryhmä puolsi Kiteen kaupungin hakemaa Puhoksen teollisuusalueelle rakennettavan bioterminaalin JTF-investointirahoitusta. Just Transition Fund on Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka on tarkoitettu edistämään vihreää kehitystä ja samalla turvamaan aluetalouksia. Bio- ja puuterminaalin rahoituspäätös on Kiteelle ja koko itäiselle Suomelle merkittävä asia. 

- Puhoksen hankkeen kokonaiskustannusarvio on 5,5 miljoonaa euroa – sellaisenaan erittäin merkittävä infrahanke Suomen mittakaavassa. Hankkeessa rakennetaan puu- ja biopohjaisten raaka-aineiden käsittelyyn, logistiikkaan ja varastointiin bioterminaalialue, kunnostetaan alueelle johtavaa tiestöä ja valaistusta sekä pistoraide Puhoksen satamaan. Raide mahdollistaa sisämaan tavaraliikenteen ja vesitieliikenteen yhdistämisen, Kiteen tekninen johtaja Kari Siponen tiivistää.

Onnistumiseksi logistisessa kokonaisuudessa pitää laskea myös Väyläviraston aiemman päätöksen rukkaaminen koskien Syrjäsalmen rautatiesiltaa. Uuden ratalinjauksen ansiosta VR:n tavara- ja henkilöliikenteeseen tulee vain joidenkin viikkojen katko. Alkujaan Väylävirasto arvioi liikenteen olevan poikki useita kuukausia.

- Karjalan radan merkitys on äärimmäisen tärkeä tavaraliikenteelle ja myös matkustajaliikenteen yli puolelle miljoonalle vuotuiselle matkaajalle. Uusi Syrjäsalmen silta varmistaa meidän saavutettavuutemme, Siponen linjaa.

Lisätiedot:

Harri Kirvesniemi, toimitusjohtaja KSF Sport Oy
+358 207 342 830, info@ksfsport.fi

Pekka Hirvonen, Kiteen kaupunginjohtaja
+358 40 105 1001, pekka.hirvonen@kitee.fi

Risto Hiltunen, Kiteen kaupungin elinkeinopäällikkö
+358 50 303 1313, risto.hiltunen@kitee.fi

Kari Siponen, Kiteen kaupungin tekninen johtaja
+ 358 40 105 1201, kari.siponen@kitee.fi

Katariina Eskelinen, yritysvalmentaja, Kiteen kuntavastaava
Business Joensuu, +358 40 140 7505, katariina.eskelinen@businessjoensuu.fi


Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen/Viestintä Ässä Oy
Kuvat: Jarno Artika

Mediakutsu 19.-21.3. - Tampereen Messut

$
0
0

Lämpimästi tervetuloa neljättä kertaa järjestettäville Konepaja – Nordic Welding Expo – 3D&NewMaterials -messuille Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 19.-21.3.

Tapahtuma kerää saman katon alle konepajateollisuuden, hitsaustoimialan, teollisuusrobotiikan ja teollisen 3D tulostuksen tärkeimmät yritykset ja ammattimessutapahtumaan odotetaan saapuvaksi 8 000 valmistavan teollisuuden ammattilaista, opiskelijaa ja näytteilleasettajaa.

Ilmoittautuminen ja saapumisohjeet (Information in English)

 

Yhteyshenkilö: 

Katri Sillanpää, markkinointi- ja viestintäpäällikkö 

040 726 3172 

katri.sillanpaa@tampereenmessut.fi  

 

Lisätiedot ja ohjelmat:

Konepaja -messut 

Nordic Welding Expo 

3D&NewMaterials 

Lämmöllä-lehti uudistuu: tervetuloa digitaaliseen aikakauteen

$
0
0

Päätoimittaja Toni Degerlundin sanoin: "Olemme ottaneet valtavan loikan kohti digitaalisen viestinnän eturintamaa. Tämä on historiallinen uudistus Lämmöllä-lehden pitkässä ja kunniakkaassa historiassa."

Uudistuksen Ydin

Lämmöllä-lehden uusi verkkoversio tarjoaa lukijoilleen raikkaan tuulahduksen ja uusia mahdollisuuksia syventyä öljylämmityksen maailmaan. Uusi verkkolehti, joka löytyy osoitteesta https://lammolla.fi/, on kokonaisvaltainen kokemus, joka tarjoaa ajankohtaista, monipuolista ja syvällistä sisältöä – kirjoitettuna, kuunneltavana ja katseltavana.

"Meidän uudistunut verkkolehtemme ei ole vain sivusto; se on kokonaisvaltainen kokemus, joka elää ajassa ja tarjoaa lukijoillemme ajankohtaista, monipuolista ja syvällistä sisältöä", toteaa Degerlund.

Sitoutuminen Lukijoihin

Tämä uudistus on todiste Lämmöllä-lehden sitoutumisesta lukijoihinsa. Tavoitteena on tarjota parasta mahdollista sisältöä, joka vastaa tämän päivän tarpeisiin, samalla kun kunnioitetaan ja vaalitaan lehden perintöä. "Haluamme säilyttää roolimme luotettavana ja arvostettuna äänenä, joka valaisee öljylämmityksen tärkeitä teemoja uudella ja innostavalla tavalla", lisää Degerlund.

Kutsu Tulevaisuuteen

Lämmöllä-lehden uudistus on vasta alkua matkalla, jolla halutaan tarjota lukijoille entistäkin rikkaampia ja monipuolisempia sisältöjä. "Älkää odottako hetkeäkään pidempään. Sukeltakaa mukaan ja katsokaa itse, miten Lämmöllä-lehti on uudistunut. Tämä on kutsu tulevaisuuteen, kutsu, jota ette halua ohittaa", kehottaa Degerlund.

Lämmöllä-lehden uusi verkkoversio on nyt avoinna kaikille osoitteessa https://lammolla.fi/. Tutustu uuteen verkkolehteen ja lue tuore pääkirjoitus, joka on henkilökohtaisesti kirjoitettu Toni Degerlundin toimesta.

 

Lisätiedot: Lämmitysenergia Yhdistys ry, Toni Degerlund, 0400 212 446 / toni.degerlund@ley.fi

Valmistavan teollisuuden messut vaikuttavat Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen alueen liikenteeseen 19.-21.3.

$
0
0

Rekisteröityneille maksuton tapahtuma kerää saman katon alle konepajateollisuuden, hitsaustoimialan, teollisuusrobotiikan ja teollisen 3D-tulostuksen tärkeimmät yritykset.

Neljättä kertaa järjestettävä Konepaja – Nordic Welding Expo – 3D&NewMaterials -messutrio on kävijöille maksuton ammattimessutapahtuma, jonne odotetaan saapuvaksi 8000 valmistavan teollisuuden ammattilaista, opiskelijaa ja näytteilleasettajaa. Messut vaikuttavat Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen alueen liikenteeseen 19.-21.3. välisenä aikana. 

Näytteilleasettajina toimii yli 230 valmistavan teollisuuden yritystä. Paikalla on esillä muun muassa yli 120 konetta ja laitetta. Kansainvälisen tapahtuman järjestää Tampereen messut -konserni. Yhteistyökumppaneina toimivat Teknologiateollisuus, Teknisen Kaupan Liitto, Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys sekä FAME, Dimecc.

Tutustu messuihin ja rekisteröidy maksuttomasti kävijäksi:

Konepaja -messut

Nordic Welding Expo

3D&NewMaterials

 

Yhteyshenkilöt:

Tampereen Messut -konserni

Sami Siurola, projektipäällikkö

040 734 3589

sami.siurola@tampereenmessut.fi 

 

Katri Sillanpää, markkinointi- ja viestintäpäällikkö

040 726 3172

katri.sillanpaa@tampereenmessut.fi 

 


Kuormaajamarkkina sähköistyy – Avant Powerin uusi akkutehdas vastaa kasvavaan kansainväliseen kysyntään

$
0
0

Työkonemarkkinan sähköistyminen alkaa voimakkaimmin pienkonepuolelta. Suomalainen Avant Tecno Oy vastaa muutokseen ottamalla jälleen merkittävän askeleen kuormaajamaailman uranuurtajana. Uusien kolmannen sukupolven täyssähköisten Avantien akut valmistetaan nyt Avant Powerin akkutehtaalla Ylöjärvellä, ja ainutlaatuisen akkutekniikan kehitykseen on panostettu täysillä. ”Viiden vuoden päästä jopa puolet myymistämme kuormaajista voi olla sähköisiä”, sanoo Avant Tecnon ja Avant Powerin toimitusjohtaja Jani Käkelä.

Pienkonemarkkina on ollut kovassa kasvussa viime vuodet, varsinkin kehittyneissä maissa. Työvoiman saatavuusongelmat ja jatkuvasti tiukentuvat työturvallisuusmääräykset luovat lisää kysyntää, johon monikäyttöiset pienkuormaajat vastaavat hyvin. Pienkuormaajilla voidaan tehdä töitä tehokkaasti ympäri vuoden, ja niiden monikäyttöisyyttä lisää laaja valikoima työlaitteita. Toinen pienkoneisiin liittyvä megatrendi on nollapäästöisyys, joka nousee jatkuvasti voimakkaammin esille. Tämä johtuu yleisten kansainvälisten ja kansallisten päästötavoitteiden luomista paineista vähentää hiilen käyttöä. Tämän lisäksi pienkoneilla työskennellään usein osittain tai lähes kokonaan sisätiloissa, ja työ on parasta tehdä päästöttömästi jo terveyssyistä.

Neljällä eri vuosikymmenellä sähkökuormaajia kehittänyt Avant Tecno Oy vastaa muutokseen valtavalla kehitysaskeleella. Nyt Avant-konsernin uusin tytäryhtiö Avant Power suunnittelee ja valmistaa Avant-pienkuormaajiin optimoidut akut Avantin tehdasalueella Ylöjärvellä. Avantin kolmannen sukupolven sähkökuormaajat ovat juuri tulleet tuotantoon, ja niiden litiumioniakut ovat pienkuormaajamarkkinoiden parhaat.

”Oma akkutuotantomme antaa meille ainutlaatuisen etumatkan sähkökuormaajamarkkinoilla nyt ja tulevaisuudessa. Nopeimman skenaarion mukaan jopa puolet myymistämme kuormaajista voi olla sähköisiä jo viiden vuoden päästä. Diesel-kuormaajiakin tarvitaan silti edelleen pitkään, koska osa markkina-alueista tulee siirtymään sähkökuormaajiin huomattavasti hitaammalla aikataululla”, sanoo Avant Tecnon ja Avant Powerin toimitusjohtaja Jani Käkelä.

Maailman ainoa kuormaajavalmistaja, jolla on myös oma akkutehdas

Avantilla päätettiin ottaa loikka omaan akkukehitykseen, koska maailmasta ei vielä löytynyt riittävän hyvää akkua, joka sopisi täydellisesti juuri Avanteihin. Kuormaajatalosta löytyi rohkeaan projektiin vaadittavaa osaamista, josta syntyi lopulta tytäryhtiön ydintiimi.

”Nyt akkutuotannolle on rakennettu kovalla työllä vankka perustus. Olemme investoineet paljon tuotekehitykseen, ja meillä on myös kumppaneita, joiden osaaminen on maailman kärkeä. Akkuteknologiamme poikkeukselliset ratkaisut tuovat asiakkaille monia etuja, ja pystymme vastaamaan voimakkaaseen kansainväliseen kasvuun tulevaisuudessa”, kertoo Avant Powerin operatiivinen johtaja Mikko Piepponen, joka vastaa myös uuden teknologian luomisesta.

Avant Powerin nykyiset tilat ovat toimineet tuotantokehityslaboratoriona, jossa akkujen testaus ja valmistustekniikka on saatu hiottua. Sekä uusi akkuteknologia että akkutehtaan tuotantolinja on suunniteltu Avantilla. Niin myös suurin osa tuotantolaitteista, mikä on poikkeuksellista myös maailman mittakaavassa. Koska tuotanto ja tuote on suunniteltu yhtä aikaa, kokonaisuus on mahdollisimman yksinkertainen ja kompromissiton.

”Olemme käyttäneet moderneimpia mahdollisuuksia automatisoinnissa ja kehittäneet tuotantolinjan ratkaisut itse. Aloitimme tuotannon maltillisella tahdilla, ja loppuvuodesta nostamme sen täyteen vauhtiin. Ensi vuonna valmistamme 700—800 akkua. Itse suunniteltu ja toteutettu tuotantolinja mahdollistaa ennen kaikkea ketteryyden ja skaalattavuuden. Samalla koko akkuihin ja kuormaajiin liittyvä osaaminen on saman katon alla”, kertoo Santtu Tyynelä, Avant Powerin suunnittelujohtaja.

Tällä hetkellä akkuja valmistetaan yhdellä tuotantolinjalla, mutta toinen tuotantolinja on jo tilattu ja sen asennusta odotetaan.

Kuormaajamarkkinoiden paras akku

Avant Powerin kehittämä maailmanlaajuisesti uniikki Avant OptiTemp® -akkuteknologia parantaa entisestään sähkökuormaajien työskentelyaikaa, kapasiteettia, hinnoittelua, turvallisuutta, kestävyyttä ja elinikää.

Uppojäähdytystekniikan ansiosta akuissa on erinomainen lämmönhallinta, joka on ollut pitkään yksi akkutekniikan suurimmista haasteista erityisesti liikkuvissa koneissa ja laitteissa, jotka altistuvat ulkolämpötilan vaihteluille. Avant OptiTemp® -akkuteknologia tekee sähkökuormaajan toiminnasta tehokkaampaa kuin koskaan aiemmin sekä kovilla pakkasilla että kuumissa työskentelyolosuhteissa. Lisäksi akuissa on monitasoinen suojaus, joka tekee niistä erittäin turvallisia.

Sähkökuormaajien käyttöaika on saatu nyt täysin uudelle tasolle. Uuden täyssähköisen Avant e527 -kuormaajan työskentelyaika on optimiolosuhteissa kuusi tuntia, mikä on jopa kaksinkertainen edelliseen Avant e6 -sähkökuormaajamallin työskentelyaikaan verrattuna. Yhdellä latauksella uutta e-kuormaajaa voi ajaa 21 kilometriä, ja toimintamatka on yli 60 % pidempi kuin edellisellä Avant e6:lla.

Oman akkutuotannon takia Avantin sähkökuormaaja on nyt hinnaltaan eritäin kilpailukykyinen.

”Kuormaajan akku on koneen suurin yksittäinen hintakomponentti, ja akkukennojen hinta on merkittävin akkujen hintakomponentti. Omalla akkuvalmistuksella ja hankkimalla akkukennot tehokkaasti suoraan kennovalmistajalta saamme kuormaajan hintaa alas merkittävästi. Omalla, akkutekniikkaan keskittyvällä yrityksellä pystymme myös parhaalla tavalla kehittämään akkua tulevaisuuden tarpeisiin”, kertoo toimitusjohtaja Jani Käkelä.

Uusi e-sarja saatavilla nyt

Avantin uudistuneen e-sarjan täyssähköiset kuormaajat, Avant e513 (akkukapasiteetti 13 kWh) ja Avant e527 (akkukapasiteetti 27 kWh), ovat nyt tuotannossa. Kotimaan toimitusaika on noin 10 viikkoa tilauksesta.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Avant Tecno Oy, Markkinointi marketing@avantecno.com

Painokelpoiset lehdistökuvat:
avant.pictures.fi

Digikaksonen tuo selkeitä säästöjä myös teollisuusympäristössä

$
0
0

Digitaalisen kaksosen ideaa tarkalla mallintamisella ja simulaatiolla on hyödynnetty esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa pian parikymmentä vuotta. Rakennusala löysi tiensä niiden pariin viime vuosikymmenen lopulla, mutta muualla vauhti on ollut vaisumpi.

Käänne on kuitenkin käsillä, sillä nyt digikaksosista on alkanut kiinnostua myös perinteinen valmistava teollisuus.

Ohjelmisto- ja teknologiatoimittaja Schneider Electric Finlandin Offer Manager Heikki Hietanen löytää kasvavalle suosiolle selkeitä syitä. Digitaalinen kaksonen tehostaa ja helpottaa koneiden ja tuotantolinjojen rakentamista. Se mahdollistaa myös virtuaalisen testaamisen ja käyttöönoton.

– Näin taklataan investointiin liittyviä teknisiä riskejä ja säästetään euroja. Kun kaikki on kokeiltu virtuaalisesti jo etukäteen, saadaan myös oikeat laitteet ja linjastot nopeammin käyttökuntoon, Hietanen tiivistää.

Digikaksosella välttää kalliit virheet

Digitaaliset kaksosia on toki pyöritelty valmistavassa teollisuudessa jo aiemminkin. Useimmiten niitä on hyödynnetty myyntimateriaaleissa, kun asiakkaille on esitelty vaikkapa tulevan laitoksen toimintaa ja tuotantoa.

 Asiantuntijan mielestä nyt on kuitenkin aika valjastaa virtuaalimallit aidosti suunnittelu- ja testikäyttöön.

– Etenkin mekaniikkaan liittyvät virheet ovat kalliita, jos ne huomataan vasta linjastojen kokoamisvaiheessa. Ja vielä kalliimmaksi ne käyvät, mikäli ollaan jo käyttöönottotestauksissa tai koeajoissa, Hietanen lisää.

Esimerkkinä hän mainitsee tilanteen, jossa uuden pakkauslinjan mekaniikka ei toimi odotetulla tavalla tai se istuu huonosti paikalleen. Pahimmassa tapauksessa edessä ovat linjaston purku- ja suunnittelutyöt, jonka jälkeen on odoteltava viikkokausia uusia komponentteja. Samalla pettävät paitsi aikataulut myös budjetit.

– Fysiikkaa simuloivalla digikaksosella voi taklata lähes kaikki käyttöön, käytettävyyteen ja toimintaan liittyvät riskit. Ohjelmistolisenssin hinta kuittaantuu useimmiten jo yhdestä sen avulla havaitusta puutteesta, Hietanen tiivistää.

Vanhan kansanviisauden mukaan se, mikä toimii paperilla, ei välttämättä toimi reaalimaailmassa. Digitaalisessa maailmassa tämäkin lause muokkaantuu nyt uuteen uskoon.

– Jos jokin ratkaisu ei toimi digitaalisessa kaksosessa, se ei toimi muutenkaan, Hietanen vakuuttaa. 

Entistä monipuolisempi suunnittelutyökalu

Miltä sitten näyttää digitalisoituvan teollisuuden tulevaisuus?

Heikki Hietasen mukaan teollisuuslaitoksia ja linjastoja suunnitellaan ja rakennetaan edelleen myös perinteisin menetelmin. Digikaksonen kuitenkin levittäytyy jatkossa alati uusille sovellusaloille. Samalla sitä opitaan hyödyntämään tuotannon ja tuotekehityksen lisäksi myös kunnossapidossa ja huollossa.

– Digitaalisen kaksosen avulla voidaan tehdä simulaatioita ja kartoittaa investointitarpeita, jos esimerkiksi tuotantosuuntaa pitää muuttaa. Sillä on tärkeä rooli myös tuotannon optimoinnissa. Näin parannetaan tehokkuutta, vähennetään hukkaa ja säästetään resursseja, Hietanen listaa.

Huoltotöissä digikaksosesta on helppo paikallistaa työkohteita ja tarkistaa sähköisestä tietopankista, mitä siellä on viimeksi tehty. Samalla päästään askeleittain entistä ennakoivampaan kunnossapitoon.

– Tulevaisuudessa kappaleita voidaan työstää ensin virtuaalisesti
tai seurata putkistoissa olevien kaasujen ja nesteiden käyttäytymistä prosessin eri vaiheissa, Hietanen sanoo.

Entä tekoäly? Milloin digikaksonen alkaa rakentua näyttöruudulle yhdellä puhekäskyllä?

– Siihen menee vielä aikaa, sillä tekoälyn kouluttamiseen tarvittava data on pitkälti yritysten omissa suljetuissa lähteissä. Jonakin päivänä sekin voi vielä toteutua.

Digitaalinen kaksonen ohjelmistopalveluna

  • Schneider Electricin EcoStruxure Machine Expert Twin -sovellus luo laitteesta tarkan, fysiikkaa simuloivan digitaalisen mallin.
  • Tehostaa koneiden rakentamista digitoimalla siihen liittyvät prosessit. Virtuaalinen sovellus tehostaa suunnitteluprosesseja, parantaa laatua ja lyhentää laitteen käyttöönottoaikaa jopa 60 prosenttia. 
  • Mahdollistaa virtuaalisen testauksen ja käyttöönoton sekä lyhentää tehdasvastaanottotestejä (FAT). 
  • Digitaalista kaksosta voi hyödyntää laitteen käytössä ja ylläpidossa koko sen elinkaaren ajan.

Schneider Electric Finland

  • Toimii Suomessa 20 paikkakunnalla ja työllistää noin 500 henkilöä
  • Ranskalainen Schneider Electric -konserni toimii 120 maassa
  • Toimittaa teknologiaa, tuotteita ja palveluja mm. koteihin, kiinteistöihin, datakeskuksiin, infrarakentamiseen sekä teollisuuslaitoksiin.
  • Vastuullisin yritys vuonna 2021 (Corporate Knights Global 100-indeksi)

 

Teksti: Timo Sormunen

Lämmitysenergia Yhdistys ry: EU:n energiatehokkuusdirektiivin hyväksyminen availee ovia uusiutuville polttoaineille

$
0
0

"Tämä on teknologisesti neutraali tapa käsitellä asiaa, jossa uusiutuvat energiat ja uusiutuva lämmitysöljy ovat varteenotettava vaihtoehto kiinteistöjen lämmityksessä", Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula sanoo.

EU:n parlamentin äänestys 12.3.2024 päätyi historiallisen direktiivin puolesta, joka vahvistaa EU:n sitoutumista vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja siirtymään kohti päästöttömiä rakennuksia. Lämmitysenergia Yhdistys ry on seurannut tiiviisti direktiivin kehitystä.

"Toimenpiteet, joita EU:n energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden käyttöönotolle. On hienoa nähdä, että nykyiset öljy- ja kaasulämmitysteknologiat ovat jo valmiina vastaamaan näihin uusiin vaatimuksiin, ja että kaikki markkinoilla olevat laitteet on suunniteltu uusiutuvia polttoaineita silmällä pitäen", Hannula sanoo.

Uusiutuvat polttoaineet avainasemassa

EU:n uudet vaatimukset rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi luovat vahvan perustan uusiutuvien polttoaineiden laajamittaiselle käyttöönotolle. Lämmitysenergia Yhdistys ry korostaa, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen lämmityksessä vuoteen 2040 mennessä sekä uusien rakennusten päästöttömyysvaatimukset vuodesta 2030 alkaen, ovat keskeisiä askelia kohti kestävämpää ja vihreämpää tulevaisuutta.

"Tämä tarkoittaa sitä, että 2010-luvun puolella asennetut kattilat ja polttimet soveltuvat sellaisenaan uusituvan lämmitysöljyn käyttöön ja polttimen käyttöiän ollessa noin 15 vuotta, on kaikki vanhemmat polttimet jo uusittu 2040 mennessä. Siirtyminen uusiutuvaan lämmitysöljyyn on nopea ja edullinen tapa erillislämmityksen CO2-päästöjen pudottamiseen. Suomi on tässäkin edelläkävijä, sillä meillä on uusiutuva lämmitysöljy jo koko maan kattavassa jakelussa”.

"Näiden uudistusten myötä olemme askeleen lähempänä sitä, että voimme tarjota kuluttajille ympäristöystävällisempiä, energiatehokkaampia ja taloudellisempia lämmitysratkaisuja. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö on keskeisessä roolissa tässä siirtymässä", toteaa Hannula.

Kehotus Yhteistyöhön

Lämmitysenergia Yhdistys ry kehottaa kaikkia rakennusalalla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä yhdistämään voimansa ja osaamisensa, jotta voidaan saavuttaa EU:n asettamat tavoitteet energiatehokkuuden parantamisessa. On tärkeää, että Suomi panostaa määrätietoisesti uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen teknologia neutraalisti ja hyödyntämään automaation ja modernin lämmitysteknologian yhdistämistä energiatehokkuuden maksimoimiseksi.

"Yhteistyöllä ja oikeilla panostuksilla voimme saavuttaa merkittäviä edistysaskeleita energiatehokkuudessa ja vihreässä siirtymässä. Tämä on sekä taloudellinen, että ympäristöllinen mahdollisuus, jota emme saa jättää käyttämättä. Öljylämmityksellä on myös merkittävä rooli tulevaisuudessa vähentämään valtakunnan sähköverkkoon kohdistuvaa huippukuormaa kovien pakkasjaksojen aikana.", sanoo Hannula.

Lämmitysenergia Yhdistys ry seuraa tiiviisti direktiivin implementointia Suomessa ja on valmis tukemaan jäsenyrityksiään ja koko alaa kohti kestävämpää tulevaisuutta.

 

Lisätiedot: Lämmitysenergia Yhdistys ry, toiminnanjohtaja Arto Hannula, 0504083473 / arto.hannula@ley.fi

Pyhällä vedellä pantu pääsiäisolut Fat Lizardilta

$
0
0

Espoolaisen Fat Lizardin kausiolut Jesus Lizard Passion IPA on vuosien mittaan löytänyt paikkansa muidenkin kuin vain olutharrastajien keskuudessa. Ensimmäistä kertaa vuonna 2016 tehty passiohedelmäinen, jenkkityylinen ipa on yksi Fat Lizardin kysytyimpiä oluita ympäri vuoden. Silti sitä valmistetaan joka vuosi vain pääsiäisen aikaan.

– Pääsiäisoluet ovat perinteisesti olleet vähän kuin jouluoluet; tummia, raskaita ja maltaisia. Halusimme rikkoa tabun, ja tuoda pääsiäismarkkinoille jotain keväisen raikasta, hedelmäistä ja humalaista, Fat Lizardin perustajaosakkaat Heikki Ylinen ja Tuomas Koskipää kertovat.

Jesus Lizard Passion IPA on nimetty Basiliscus basiliscus -liskon lempinimen mukaan. Basiliskit ovat niin kevyitä ja ketteriä, että ne pystyvät juoksemaan lyhyitä matkoja veden päällä. Hauska nimi on antanut paljon mahdollisuuksia oluen markkinointiin.

– Jesus Lizardin mainonnassa on voinut kokeilla kaikenlaista. On talutettu olutkegejä kantavaa aasia ja hakattu teesejä Espoon tuomiokirkon oveen, muistelee panimon luova johtaja Topi Kairenius.

Vaikka Fat Lizard ei yrityksenä osallistu uskonnolliseen tai poliittiseen keskusteluun, Kaireniuksen mukaan Jesus Lizardiin yhdistyvä meininki on positiivisen viihteellinen lähestyminen pääsiäiseen. Hyväntuulinen mainonta on huomattu myönteisesti myös hengellisissä piireissä.

– Ajatus pyhästä vedestä ja oluen siunaamisesta on ollut idealistalla jo pari vuotta, ja nyt tuntui oivalta hetkeltä lähestyä ystävääni Visa Viljamaata, joka toimii Kallion seurakunnan pastorina. Visa on hyvän ruoan ja juoman ystävä, ja hän pitää luovista tavoista tuoda kristillistä sanomaansa julki, Kairenius kertoo.

Jesus Lizard Passion IPA on Viljamaalle tuttu suosikkiolut, kuulunut hänen pääsiäisperinteisiinsä jo joitakin vuosia. Kun Viljamaata pyydettiin siunaamaan kevään 2024 pääsiäisolut, hän tarttui empimättä toimeen. Esihenkilöiden konsultoinnin jälkeen löytyi oluen ja teollisuuslaitosten siunaamiseen sopiva kaava, jonka Viljamaa muotoili omaan tyyliinsä sopivaksi.

– Elämän kiertokulkua on rytmittänyt läpi vuosituhansia arki, valmistautuminen ja juhla. Tämä olut on monen ihmisen osaamisen ja työn hedelmä, ja se tulee koitumaan monen iloksi ja herkuksi, pääsiäistä juhlistamaan, Viljamaa maalaili olutpannujen äärellä.

– Suo tämän pääsiäisoluen tulla hyödylliseksi juomaksi, sammutukseksi janoon ja iloa tuovaksi lähteeksi ihmisille. Ja pyhän nimesi kautta suo, kuka hyvänsä tätä olutta juo, saa hyvän terveyden ruumiissaan, mielessään ja sielussaan, Viljamaan toimitus jatkui.

Pastori Viljamaa siunasi Jesus Lizard -oluen lisäksi myös Fat Lizardin tehdastilat sekä henkilökunnan. Tilaisuus oli hengeltään lämmin ja rauhallinen, aurinkokin pilkahteli panimohalliin alkukeväisen usvan läpi.

– Siunaamalla tämä vierre voidaan toivoa, että hyvyys välittyy ihmisille Fat Lizardin työn ja tämän pääsiäisoluen kautta, Viljamaa viimeisteli toimituksensa.

Visa Viljamaan siunaustoimitus Fat Lizardin panimolla on nähtävissä osoitteessa:
https://tinyurl.com/jesuslizardsiunaus

Valmistavan teollisuuden ammattitapahtuma keräsi Tampereelle suuren yleisön

$
0
0

Messujen kävijämäärä kasvoi 7 prosentilla. Tapahtumassa muun muassa palkittiin vuoden onnistujia eri toimialoilta ja ratkottiin hitsauksen Suomenmestaruus. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään vuonna 2026.

Kolmen messun kokonaisuus – Konepaja, Nordic Welding Expo ja 3D & New Materials  – keräsi tänä vuonna Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen yhteensä 6708 messukävijää valmistavasta teollisuudesta sekä alan oppilaitoksista. Lukumäärään ei ole laskettu mukaan näytteilleasettajien edustajien määrää. Päänäytteilleasettajina tapahtumassa oli 236 yritystä.

“Kävijämäärät lähtivät tänä vuonna kasvuun, ja haastavasta taloustilanteesta huolimatta messuilla saatiin positiivisia signaaleja konepajojen ja valmistavan teollisuuden tulevaisuudennäkymiin. Tärkeintä on, että asiakkaat  saivat sekä kauppaa että kontakteja. Hyvät kohtaamiset luovat uskoa siihen, että asiat menevät eteenpäin”, sanoo Tampereen Messujen liiketoimintajohtaja Mirkka Salmela.

Näytteilleasettajayritysten näkökulmasta messuilla on tärkeä asema liiketoiminnan kehittämisessä.

”Messujen keskeistä antia oli, että saimme tuotua MTC Flextekin brändiä positiivisessa mielessä esille. Saimme myös kaupallisia onnistumisia.” mainitsee MTC Flextekin toimitusjohtaja Tomi Tiitola.

Messuille ensi kertaa perheyrityksensä edustajana osallistunut Amalia Koivula Motorex koneautomaatiosta Seinäjoelta kertoo, että “Osallistuminen Konepaja -messuille oli minulle ensimmäinen kerta - se oli jännittävää, mutta ennen kaikkea olin ylpeä ja innostunut. Motorex on perheyritys, joten on hienoa päästä yhdessä kehittämään ja osallistumaan yrityksen kasvuun. Messuilla oli hyviä, tavoitteitamme edistäviä kohtaamisia asiakkaiden kanssa!”.

Vuoden 2024 onnistujia ja osaajia palkittiin

Tapahtumassa palkittiin toimijoita valmistavan teollisuuden eri aloilta. Teknologiateollisuus ry jakoi Plootu Fennica -ohutlevytuotteiden suunnittelukilpailussa palkinnot seuraaville:

Vuoden ohutlevytuote - Teollisuussarjan voittaja

  • Pekka Koivukunnas, innovaattori, Innovaatiopalvelu Koivukunnas Oy
  • Jukka Mikkonen, teollinen muotoilija, Stadilo

Muotoilusarjan voittaja

  • Netta Kandelin, muotoilija

Oppilaitossarjan kunniamaininnat

  • LAB ammattikorkeakoulu, Lahden muotoiluinstituutti
  • Savonia-ammattikorkeakoulu (kaksi kunniamainintaa)

Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys jakoi vuoden Hitsaushuippu-palkinnot seuraaville:

  • Hitsaava yritys - Vahterus Oy
  • Hitsausalan tarkastustoiminnan kehittäjä – Trueflaw Oy
  • Hitsauskouluttaja – LUT Hitsaustekniikka

Paras Artikkeli Hitsaustekniikka-lehdessä:

  • 2022 Sakari Penttilä - Älykkään hitsauksen mahdollisuudet ja hyödyntäminen (HT 6/2022)
  • 2023 Esa Jääskeläinen - Hitsausrobotti - turhake vai tuotannon tehostaja (HT 5/2023)

Lasertyöstetty huipputuote 2024:

  • Laserhitsatut prosessiputket ja putken osat - OSTP Finland Oy Ab

Hitsauksen SM-kilpailut käytiin messujen aikana. Kilpailun järjesti Suomen Hitsausteknillinen yhdistys. Kärkikolmikoksi suoriutui:

1.Teemu Laitinen SAKKY, Kuopio

2 Nuutti Tikkanen JEDU, Nivala

3 Lauri Mutka SAKKY, Varkaus

Palkintokolmikon lisäksi kisaan osallistuivat:

Jeremia Hautamäki JEDU, Nivala, Adam Kontiokari VAMIA, Vaasa, Oskari Leskelä OSAO, Oulu, Tomi Rahja JEDU, Kalajoki, Joona Viitanen SEDU, Lapua.

Pitkäaikaisen Tampereen Messujen yhteistyökumppanin, Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen toimistopäällikkö Angelica Emeléus kertoo, että osana PAJAN TRILOGIA - tapahtumakokonaisuutta Nordic Welding Expo -messut ovat tärkeä kohtaamispaikka koko toimialalle. Suomen suurin hitsausalan tapahtuma mahdollisti jo yhdeksännen kerran ainutlaatuisen tilaisuuden verkostoitumiseen, oppimiseen, inspiroitumiseen ja kaupantekoon alan toimijoille.

“Yhteistyö Tampereen Messut Oy:n kanssa toimii erinomaisesti ja haluamme yhdessä vakiinnuttaa messuista alan päätapahtuman Suomessa. Jatkamme hyvää yhteistyötä myös seuraavassa messutapahtumassa vuonna 2026, johon liittyvä sopimus on jo allekirjoitettu.” jatkaa Emeléus.

Messujen virallisina kumppaneina toimivat Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys, Teknologiateollisuus, Teknisen Kaupan Liitto, FAME Ecosystem ja DIMECC Oy. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään Tampereella 17.-19.3.2026.

Flowplus Oy vahvistaa asemaansa Kaakkois-Suomen alueella

$
0
0

Flowplus Oy on ostanut Kotkassa toimivan Kotkan Vepas Oy:n kunnossapito-, projekti- ja huoltoliiketoiminnan.

Kotkan Vepas on kotkalainen, vuodesta 1987 toiminut teollisuuden huoltoon-, asennukseen- ja projektitoimintaan erikoistunut yritys. Pääalueenaan yrityksellä on ollut energiateollisuus ja mekaaninen metsäteollisuus. Yritys on alueellisesti tunnistettu ja arvostettu palvelutoimittaja asiakkaiden keskuudessa. Tehdyn järjestelyn myötä Flowplus Oy:n palvelukseen siirtyy 9 alan ammattilaista. Ostetun liiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2023 1,2 milj. €. Flowplus Oy:n liikevaihto vuonna 2023 oli 26 milj. € ja henkilöstömäärä on tällä hetkellä noin 160. Kauppa on astunut voimaan 26.3.2024.

”Liiketoimintakauppa koettiin yrityksessämme yhtenä mahdollisena vaihtoehtona vahvistaa jo entuudestaan luotettavaa ja vahvaa palveluamme strategisesti tärkeillä markkina-alueilla. Yrityksen liiketoimintakaupan myötä uskomme parantavamme asiakaslähtöisyyttä ja palveluamme entisestään, niin vanhoille kuin uusillekin asiakkaille”, Vesa Skarp, toimitusjohtaja, Kotkan Vepas Oy kommentoi.

Vesa Skarp jatkaa työtään Flowplus Oy:llä huoltopäällikön roolissa.

”Kotkan Vepas Oy:n sijainti tuo huomattavat synergiahyödyt heti alusta lähtien, saamme integroitua koko liiketoiminnan meidän nykyisiin tiloihimme ja Kotkan organisaatioomme. Olemme erittäin iloisia saadessamme ison joukon ammattilaisia vahvistamaan tiimiämme. Yhdessä voimme tarjota asiakkaillemme entistäkin monipuolisempia ja kokonaisvaltaisempia kunnossapitopalveluita”, Jani Tuliniemi, liiketoiminnan kehitysjohtaja, Flowplus Oy kommentoi.

”Viimeisten vuosien aikana strategiamme keskiössä eivät ole olleet yritysostot, olemme kuitenkin avoimesti pitäneet myös nämä yhtenä mahdollisuutena. Nyt kolmen vuoden tauon jälkeen, toteutamme uuden liiketoimintakaupan. Kotkan Vepaksen osalta näimme vahvuutena vahvan osaamisen ja pitkäaikaisen asiakaskunnan. Toivotan kaikki uudet henkilöt lämpimästi tervetulleeksi Flowplussalle,” Petteri Särkiniemi, toimitusjohtaja, Flowplus Oy kommentoi.

Yhteistyötä vakiintuneiden kumppaneidemme kanssa jatketaan totuttuun tapaan yhteinen etu ensisijalla.

Lisätietoja:
Petteri Särkiniemi
Toimitusjohtaja, Flowplus Oy
0504670320

Vesa Skarp
Toimitusjohtaja, Kotkan Vepas Oy
0505362841

PiBond ja Sveitsin Paul Scherrer Institut (PSI) edistävät yhteistyössä EUV-litografiaan perustuvien puolijohdepiirien kaupallistamista

$
0
0

PiBond Oy, johtava erikoiskemikaalien valmistaja puolijohdeteollisuudelle, ja Paul Scherrer Institut, Sveitsin suurin luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkimuslaitos, ovat solmineet strategisen yhteistyö- ja lisensiointisopimuksen. Tavoitteena on kehittää seuraavan sukupolven litografiamateriaaleja ja edistää tulevaisuuden puolijohdeteollisuuden innovointia.

Litografia on ollut keskeinen tekijä puolijohdeteknologian ennennäkemättömässä kehityksessä jo yli viiden vuosikymmenen ajan. EUV-litografia (Extreme Ultraviolet Lithography) edustaa prosessitekniikan kehittyneintä muotoa, joka mahdollistaa ultratarkan kuvioinnin puolijohdepiireihin. EUV-litografia auttaa valmistamaan puolijohdesiruja, jotka ovat nopeampia ja energiatehokkaampia kuin perinteisin menetelmin valmistetut sirut.

Valmistusprosessi mahdollistaa myös tekoälyn nopean kehityksen.  Tätä kehitystä on rajoittamassa nykyisin kuitenkin litografiamateriaalien puute. PiBond on eturintamassa ratkaisemassa tätä haastetta.

PiBondin ja PSI:n strategisen yhteistyön tavoitteena on kaupallistaa uutta EUV-litografiassa hyödynnettävää resistiteknologiaa ja osoittaa akateemisen tutkimuksen merkitys kaupallisessa laiteinnovaatiossa. Yhteistyö mahdollistaa merkittävien edistysaskeleiden ottamisen puolijohdeteknologiassa. Samalla se tarjoaa uusia ratkaisuja kiireellisiin teollisuuden tarpeisiin ja avaa uusia mahdollisuuksia alan kehitykselle tulevaisuudessa.

Osana yhteistyösopimusta PiBond on perustanut tytäryhtiön Sveitsiin (Switzerland Innovation Park Innovaare -yrityspuistoon) syventääkseen entisestään yhteistyötään PSI:n ja sen tutkimusinfrastruktuurin kanssa. Lisäksi PiBond on lisensoinut ja jatkaa edistyneiden litografiatekniikoiden kehittämistä, jotka perustuvat PSI:ssä kehitettyihin innovaatioihin.

Thomas Gädda, PiBondin teknologiajohtaja, toteaa: "Hollantilaisyritys ASML:n seuraavan sukupolven EUV-laitteistoa, jossa on korkea Numerical Aperture (NA), asennetaan parhaillaan teollisuudessa. Olemme kehittäneet materiaaleja, jotka parantavat EUV-litografiaprosesseja. Pitkäaikainen ja johtava tutkimuslaitos, PSI, on tärkeä kumppanimme. Yhteistyömme jatkuu materiaalien ja prosessikehityksen parissa, jotka ovat välttämättömiä seuraavan sukupolven puolijohdelaitteiden valmistuksessa.”

Paul Scherrer Institute (PSI) -tutkimuslaitoksen röntgen-nanotieteen ja -tekniikoiden laboratorion johtaja Yasin Ekinci lisää: "Yhteistyö PiBondin kanssa on arvokas ja lupaava askel meille, sillä se avaa monia mahdollisuuksia EUV-litografiateknologian jatkokehittämiseen tiiviissä yhteistyössä suomalaisyhtiön kanssa."

"Sopimus vahvistaa PiBondin innovointikykyä ja toimii esimerkkinä onnistuneesta tutkimustulosten teknologian siirrosta teollisuuteen ja markkinoille. Tämä osoittaa yrityksemme sitoutumisen innovointiin sekä halun pysyä teknologisten edistysaskelien kärjessä, kommentoi Pasi Leinonen, PiBondin myynti- ja markkinointijohtaja.

 

Mediakyselyt PiBondille:

Pasi Leinonen, Myynti- ja markkinointijohtaja

+358405094066

pasi.leinonen@pibond.com

 

Mediakyselyt PSI:lle:

Dr. Yasin Ekinci, Laboratorion Röntgen-nanotieteiden ja -teknologioiden johtaja

Paul Scherrer Institut, Forschungsstrasse 111, 5232 Villigen PSI, Schweiz

+41 56 310 28 24

yasin.ekinci@psi.ch [saksa, englanti]


Kauppa se on, joka auttaa – Ensimmäinen suomalais-ukrainalainen olut markkinoille

$
0
0

Ukrainassa tuen tarve on kovempi kuin koskaan tähän mennessä. Tornion Panimo päätti turvautua rehtiin kaupankäyntiin Ukrainaa auttaakseen, koska maailmalta tuttu hyväntekeväisyysolut ei Suomessa ole sallittua.

Ukrainasta olutta maahantuova Galatean myyntijohtaja Henry Johansson sai avunpyynnön ukrainalaiselta panimopäämieheltä Obolonilta: Mallassiilot ovat täynnä ja sota estää oluen täysimittaisen tuotannon. Voisiko Johansson auttaa maltaan myymisessä?

Johansson näki, että koska Suomikin nousi sotien jälkeen juuri ulkomaankaupan avulla, vientikauppa olisi erinomainen keino auttaa myös Ukrainaa. Toiminnan miehenä hän ryhtyi kauppaamaan mallasta suomalaisille panimoille. Kun kiinnostus oli laimeaa, hän alkoi pohtia mahdollisuutta ostaa maltaat itse ja etsiä panimokumppani oluen panemiseen.

Samoihin aikoihin Tornion Panimon panimomestari Kaj Kostiander oli ajatellut nostaa Ukrainan asiaa esille maailmalta tutulla hyväntekeväisyysoluella. Pian hänelle selvisi, ettei Valvira salli alkoholijuomien käyttämistä hyväntekeväisyyteen. Sattumalta miesten tiet kohtasivat ja yhteistyökuvio oli ilmiselvä: Johansson auttaa maltaan hankinnassa, Tornion Panimo ostaa maltaan ja panee siitä oluen.

– Aluksi sovimme, että ostamme myös humalat Ukrainasta, mutta se ei ollutkaan niin yksinkertaista, Johansson kertaa. Maltaan saaminen Suomeen onnistui monien vaikeuksien jälkeen, mutta humalat jäivät tullin haaviin puutteellisen dokumentaation vuoksi, hän harmittelee.

Pienen mallaskuorman saaminen Suomeen oli kallista ja työlästä, mutta kun tavoite on auttaa, ei jokaista euroa lasketa. Lopulta mallas osoittautui niin korkealaatuiseksi, että Kostiander päätti tilata saman tien lisää kokonaisen rekkalastillisen, jotta se ei loppuisi heti kesken. Vihdoin kesällä 2023 alkanut yhteistyö kantaa hedelmää ja kauppoihin saapuu pils-tyyppinen lager, joka on kehitetty yhdessä Obolonin panimomestarin kanssa. Olut kantaa nimeä Slava! Pils.

– Slava! on erittäin vaalea ja raikas, ja se muodostaa tiheän valkoisen vaahtokukan. Tuoksussa ja maussa on aromikasta jalohumalaa ja hunajaisen keksimäistä mallasta. Loppukatkeroa oluessa on juuri riittävästi, että suu jää kaipaamaan lisää, Kostiander luonnehtii uutuutta.

Vaikka ensimmäisen kontaktin jälkeen meni kuukausia, ennen kuin olutta päästiin tekemään, Kostiander on erittäin tyytyväinen, että lähti mukaan yhteistyöhön.

– Olut yhdistää ihmisiä, mutta niin näyttää tekevän auttamisen halukin. Henryn kanssa emme ole vieläkään tavanneet, mutta yhteistyö on sujunut loistavasti alusta alkaen. Nyt meillä on olut, jolla autamme Ukrainaa ja samalla uusi ystävyys, hän iloitsee.

 

Slava! Pils 5,0 %
Ainesosat: Lapin vesi, ukrainalainen ohramallas, humala, hiiva.
EBC 4, EBU 30
Maltaat: Obolon Pilsner
Humalat: Magnum, Tettnanger, Hallertau Mittelfrüh


Lisätietoja:
Kaj Kostiander | Toimitusjohtaja, panimomestari
Tornion Panimo Oy | +358 400 419 902 | kaj.kostiander@tornionpanimo.fi
www.tornionpanimo.fi 

Henry Johansson | Myyntijohtaja
Galatea Beverages Oy | +358 40 522 9613 | henry.johansson@galatea.fi
www.galatea.fi

 

Rudus vahvistaa kiviaines- ja kierrätysliiketoimintaansa ostamalla SepeliTekniikka Oy:n

$
0
0

Yritysosto täydentää Ruduksen murskausurakoinnin osaamista sekä vahvistaa ja laajentaa kokonaispalvelutarjontaa erityisesti Etelä-Suomessa. Lisäksi osto vahvistaa kivipohjaisten rakennusmateriaalien kierrätysliiketoimintaa Kaakkois-Suomen alueella.

SepeliTekniikan oston myötä Rudus jatkaa kasvuaan ydinliiketoimintojemme strategian mukaisesti. Olen erittäin tyytyväinen kaupan toteutumisesta ja on todella mukavaa toivottaa uudet ammattilaiset tervetulleiksi Rudukseen. Näen tässä paljon potentiaalia tulevaisuutta ajatellen, sillä pystymme parantamaan ratkaisuja, joita voimme tarjota asiakkaillemme, kommentoi Ruduksen toimitusjohtaja Mikko Vasama.

"Yritysosto on jatkoa kyseisten liiketoimintojen kasvupolulle", toteaa Ruduksen kiviaines- ja kierrätysliiketoimintojen johtaja Ville Routama.

"Olemme tyytyväisiä yrityskauppaan, joka luo puitteet liiketoiminnan pitkäjänteiselle kehitykselle ja antaa henkilöstöllemme lisää mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen. SepeliTekniikan ammattilaisten osaaminen on positiivinen lisä Ruduksen laajaan ja korkealaatuiseen kiviainesperheeseen", sanoo SepeliTekniikan toimitusjohtaja Mikko Ruuskanen.

SepeliTekniikka Oy tulee osaksi Ruduksen laajaa toimintaa, ja yrityskaupan myötä kaikki työntekijät siirtyvät osaksi Rudus-konsernia. Toiminta jatkuu toistaiseksi SepeliTekniikka Oy:n nimellä.

Lisätietoja yrityskaupasta:

  • Mikko Vasama, toimitusjohtaja Rudus Oy, p. 020 447 711
  • Ville Routama, johtaja Rudus Oy p. 020 447 7210
  • Mikko Ruuskanen, toimitusjohtaja SepeliTekniikka Oy p. 0400 385 007 


---

Kuvateksti:
(kuvatiedosto "Kuva Rudus Oy - SepeliTekniikka Oy")

Allekirjoitustilaisuuden jälkeen ryhmäkuvassa vasemmalta alkaen SepeliTekniikan tuotantopäällikkö Jarko Volanen ja toimitusjohtaja Mikko Ruuskanen sekä Rudukselta toimitusjohtaja Mikko Vasama, kiviaines- ja kierrätysliiketoimintojen johtaja Ville Routama ja talousjohtaja Markku Mikkola.

Kehysriihipäätöksillä voidaan turvata kestävä kasvu eripuolille Suomea

$
0
0

Biokaasu ja ravinteiden kierrätys on todellinen win-win-ratkaisu: samalla voidaan vahvistaa energia- ja ravinneomavaraisuutta, vähentää päästöjä maataloudessa ja liikenteessä sekä lisätä tuotantopanosten kotimaisuusasetetta. Investoinnit ja työpaikat kohdistuvat eri puolelle Suomea, myös taajamien ulkopuolelle maaseudulle.

Suomeen on suunnitteilla ja rakenteilla 42 biokaasulaitosinvestointia vuosina 2024-2027. Toteutuessaan uudet laitokset synnyttävät 1,2 terawattituntia uutta biokaasun ja biometaanin tuotantokapasiteettia. Suurin osa vireillä olevista biokaasulaitosinvestointihankkeista odottaa vielä lopullista investointipäätöstä. SBB arvioi, että investointisuunnitelmien toteutumisaste on korkea, jos toimintaympäristön ennakoitavuus ja tarvittavat kannustimet varmistetaan. RRF-rahoitusta saavat hankkeet tulee saada toteutettua elokuuhun 2026 mennessä, mikä varmasti kirittää näiden hankkeiden toteutumista.

Hankkeiden toteutumiseen vaikuttaa erityisesti investointituen saatavuus, mutta myös biokaasun hinta- ja kysyntäodotukset. Epävarmuudet kansallisesta jakeluvelvoitteesta ja liikenteen päästövähennystoimista vaikuttavat erityisesti liikennekaasua tuottaviin laitosinvestointihankkeisiin. Ison biokaasulaitoksen rakentaminen ei tapahdu hetkessä, sillä rahoitushaun lisäksi aikaa voi kulua kaavoitukseen, ympäristövaikutusten arviontiin, rakentamis- ja ympäristölupiin.

Hallitus kokoontuu huhtikuussa kehysriiheen, jossa linjataan valtiontalouden keskeiset raamit vuosille 2025-2028. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry esittää seuraavia toimenpiteitä hallituksen harkintaan kevään 2024 kehysriiheen:

  • Sujuvoittaminen (sujuvat investointimenettelyt, biokaasuhankkeet nopeutettujen hankkeiden kaistalle, uusiutuvan energian vaatimuksissa ei mennä yli EU-regulaatiovaatimusten);
  • Liikenteen kustannustehokkaat päästövähennyskeinot (hallitusohjelman kirjaus biokaasun roolista kehittyneiden biopolttoaineiden osuuden maksimaalisesta täyttämisestä. Erityisen tärkeää on saada selvyys pitkän aikavälin näkymistä);
  • Laitosten investointituet (maatilojen biokaasulaitokset, biometaanin tuotantolaitokset, biometaanin tuotannon yhteydessä syntyvän CO2:n talteenotto ja hyödyntäminen, ravinteiden kierrätysratkaisut);
  • Ravinnekiertotuki (tehdään tarvittavat muutokset ravinnekiertotukeen arvioinnin tulosten pohjalta vuonna 2025, jolloin päätetään myös mekanismin jatkorahoituksesta vuoteen 2030 asti);
  • Raskaiden kaasuajoneuvojen hankintatuet 2028 asti;
  • Liikennekaasun jakeluinfratuet 2028 asti (biokaasun saatavuuden varmistaminen raskaille kaasuajoneuvoille);
  • Kotimaisia uusiutuvia polttoaineita kannustava verotus; ja
  • Biokaasustrategia (parannetaan biokaasu- ja ravinnekierrätystä edistävien toimenpiteiden kokonaiskoordinoinnin tehokkuutta yli hallituskausien).

Lisätiedot: Anna Virolainen-Hynnä, toiminnanjohtaja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, 0400-987 805, anna.virolainen-hynna@biokierto.fi

Herkkumaa on ostanut ruotsalaisen Björnekulla Foodin

$
0
0

HERKKUMAA JA BJÖRNEKULLA YHDISTYVÄT, MUODOSTAEN JOHTAVAN POHJOISMAISEN KASVIPOHJAISTEN SÄILYKKEIDEN VALMISTAJAN 

Herkkumaa on ostanut Björnekulla Foodin, muodostaen pohjoismaisen elintarvikeyhtiön, jolla on korkealaatuinen valikoima kasvipohjaisia tuotteita. Sekä Herkkumaalla että Björnekullalla on pitkät perinteet paikallisesta valmistustoiminnasta ja keskittymisestä luonnollisiin raaka-aineisiin. Yhtiöillä on yhdessä vahva asema palvella asiakkaitaan Suomessa ja Ruotsissa. Yhdistynyt yhtiö tuottaa asiakkailleen arvoa ja makuelämyksiä jatkamalla panostamista innovaatioon, valmistukseen ja kestävään kehitykseen. 

Suomalainen ruokatalo Herkkumaa ostaa ruotsalaisen ruokayhtiö Björnekulla Food AB:n. Järjestelyssä myyjänä toimii perheomisteiseen Abdon Groupiin kuuluva Abdon Food. Herkkumaalla ja Björnekullalla on vahvat asemat omilla kotimarkkinoillaan, ja yhdessä yhtiöt muodostavat päätuotekategorioissaan, kuten kasvipohjaisissa säilykkeissä, johtavan pohjoismaisen toimijan. Yhdistynyt yhtiö tarjoaa korkealaatuisen valikoiman erilaisia elintarvikkeita asiakkailleen Suomessa ja Ruotsissa. 

Herkkumaa, joka tunnetaan erityisesti kurkkusäilykkeistään, on toimittanut herkullista ruokaa suomalaisiin ruokapöytiin jo vuodesta 1987 lähtien. Kasvipohjaisten säilykkeiden lisäksi yhtiö valmistaa kastikkeita ja majoneeseja, hilloja ja marmeladeja, Tex-Mex tuotteita, sekä smoothieita. Herkkumaa palvelee laajasti päivittäistavarakauppaa, food service -sektoria, sekä muita ruoka-alan toimijoita. Saavutettuaan vahvan aseman kotimaassa, Herkkumaa tulee nyt hyödyntämään toimialaosaamistaan ja kokemustaan myös Ruotsissa, Björnekulla-kaupan vauhdittamana. 

Olemme erittäin innoissamme mahdollisuudesta laajentaa toimintaamme Ruotsiin, mikä on jo pitkään ollut luonnollinen seuraava askel yhtiöllemme. Emme olisi voineet löytää parempaa kumppania kuin Björnekulla, jonka kanssa jaamme samanlaiset arvot ja perinteet. Ennen kaikkea, kumpikin yhtiö tavoittelee jatkuvaa kehittymistä ja innovointia, minkä vuoksi meillä yhdessä todella on mahdollisuus luoda johtava pohjoismainen ruokayhtiö.”, sanoo Atte Rekola, Herkkumaan toimitusjohtaja. 

Arvokkaan 110-vuotisen historian omaava Björnekulla ilmentää aitoihin makuihin, laatuun ja kestävään kehitykseen sitoutumisen pitkiä perinteitä. Skånessa sijaitsevassa Svalövissä toimivan Björnekullan tuotevalikoimaan kuuluu kasvipohjaisia säilykkeitä, hilloja, marmeladeja, sinappeja ja kastikkeita, joita yhtiö tarjoaa päivittäistavarakauppaan, food service -alalle ja muille ruokasektorin toimijoille. Björnekulla tulee yhdessä Herkkumaan kanssa lunastamaan paikan asiakkaidensa sydämissä entistä vankemmin. 

Näemme suuren hyödyn Björnekullan nostamisessa seuraavalle tasolle yhdessä Herkkumaan kanssa.”, sanoo Pär Berglund, Björnekullan toimitusjohtaja. ”Yhteistyö tulee mahdollistamaan tapoja rakentaa yhtiömme poikkeuksellisen vankan perustan päälle jotakin uutta. 

Osana järjestelyä, Abdon Group tekee konserniin vähemmistösijoituksen, tukien sen kehittymistä merkittäväksi pohjoismaiseksi ruoka-alan yhtiöksi. ”Uskomme lujasti tähän yhteistyömahdollisuuteen, ja on hienoa olla osa tätä matkaa myös jatkossa.”, sanoo Philip Abdon, Abdon Groupin omistaja. 

Finnsementin Paraisten tehtaalla käyttöön uusi arinajäähdytin – tehtaan energiatehokkuus paranee ja päästöt vähenevät

$
0
0

Finnsementin Paraisten tehtaalla on otettu käyttöön uusi klinkkeriuunin arinajäähdytin. Jäähdytin vähentää tehtaan kokonaispäästöjä ja parantaa uunin energiatehokkuutta. 

Paraisten uuden arinajäähdyttimen käyttöönotto on osa tehtaan klinkkeriuunin laajempaa modernisointia. Modernisointiprojekti, jossa vanhat satelliittijäähdyttäjät korvataan nykyaikaisella arinajäähdyttimellä, aloitettiin vuonna 2023.   

Uusi arinajäähdytin parantaa uunin energiatehokkuutta huomattavasti. Uunin ylijäämälämpö pystytään hyödyntämään klinkkerin polttoprosessin tehostamisessa sekä kaukolämpönä Paraisten kaupungille.

Osana projektia uuniin on asennettu myös uusi SRF-syöttölaitteisto (Solid Recovered Fuel eli kierrätyspolttoaine), joka mahdollistaa kierrätyspolttoaineiden aiempaa tehokkaamman hyödyntämisen ja vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Uusi bypass-järjestelmä taas parantaa uunin ajettavuutta ja vähentää häiriöitä. Uudistuksen myötä uunissa tuotetun klinkkerin laatu paranee, jolloin sitä voidaan käyttää sementissä aiempaa vähemmän.

Uudistusten on arvioitu vähentävän Paraisten tehtaan kokonaispäästöjä jopa 10 prosenttia.

– Finnsementin tavoitteena on vähentää oman toimintamme hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia vuoden 2021 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Pyrimme päästövähennyksiin aktiivisen tuotekehityksemme, kierrätyspolttoaineiden käytön lisäämisen ja tuotantomenetelmien uudistusten avulla. Uusi arinajäähdytin on merkittävä askel kohti tavoitteitamme, sanoo Finnsementin operatiivinen ja kaupallinen johtaja Tommy Ranta

 

Lisätiedot:
Reijo Kostiainen, toimitusjohtaja
puh. 0400 440 560
reijo.kostiainen(at)finnsementti.fi

Tommy Ranta, operatiivinen ja kaupallinen johtaja
puh. 040 354 9519
tommy.ranta(at)finnsementti.fi