Energia-alaa edustava Energiateollisuus (ET) arvioi kaukolämpöverkkojen avautuvan eri puolilla Suomea laajemmin heti, kun se on taloudellisesti järkevää ja teknisesti mahdollista.
- Alan yritykset ovat laajasti sitoutuneet ostamaan asiakkaidensa ja muiden tuottajien ylijäämälämpöä kaukolämpöverkkoihin, sanoo ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Suomessa on yli 300 lähinnä kuntien, kaupunkien ja valtion omistamaa kaukolämpöjärjestelmää. Asiakkaita niillä on kymmenistä muutamiin tuhansiin. Suurimmassa järjestelmässä Helsingissä asiakkaita on tällä hetkellä noin 15 000. Lähes kolme miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpökiinteistössä.
Alan tavoite on nyt, että esimerkiksi taloyhtiöt ja kauppakeskukset voisivat myydä kaukolämpöverkkoon ihmisten ja koneiden synnyttämää ylijäämälämpöä. Kun kaukolämpöyhtiöt ostavat lämpöä, tavoitteena on pienentää asiakkaan laskua.
- Kaukolämpöyhtiöt ovat kuitenkin erilaisia ja eri kehitysvaiheissa. Monilla paikkakunnilla lämmön ostaminen on jo arkipäivää. Esimerkiksi Tampereella on käynnissä Suomen ensimmäinen kerrostalokokeilu, jossa asiakkaan kanssa kehitetään sovellusta pientenkin lämpömäärien ostamiseksi, Leskelä kertoo.
Ministeri Kimmo Tiilikainen otti tänään tiistaina Energiateollisuudelta vastaan keskustelupaperin ja konsulttiyhtiö Pöyryllä teetetyn selvityksen, jonka mukaan tehokkain keino avata lämmitysmarkkinoita on välttää raskasta sääntelyä. Selvitys esittelee myös kaukolämpöverkkojen avaamiseen liittyviä markkinamalleja.
ET:n Leskelä korostaa, että digitalisaatio ja kaupungistuminen muokkaavat nyt vauhdilla lämmitysmarkkinoita ja että energia-ala arvioi tuoreessa visiossaan murroksen hyödyttävän asiakasta kilpailukykyisenä hintana, uusina palveluina ja tuotteina.
- Suomessa kaukolämpö on eurooppalaisittain edullisimmasta päästä ja toimitusvarmuus hipoo sataa prosenttia. Lämmitysmarkkinoiden tulee jatkossakin pohjata asiakkaalle lisäarvoa tuottavien palvelujen kehittämiseen liiketoiminnallisin perustein – ei sääntelyn lisäämiseen.
Energia-alan aloitteiden toteuttaminen vaatii Leskelän mukaan poliitikoilta ymmärrystä lämmitysmarkkinoista ja yrityksiltä paljon työtä.
- Tärkeintä on, että ala liikkuu nopeasti oikeaan suuntaan. Poliitikkojen puolestaan tulee mahdollistaa uudisrakentajille erilaiset lämmitysvaihtoehdot sekä tukea teknologian kehitystä ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
Energiateollisuus esitti jo viime syksynä, että kunnilta poistettaisiin maankäyttö- ja rakennuslaista mahdollisuus velvoittaa asemakaavalla uudisrakentaja liittymään kaukolämpöön.
- Ylijäämälämpöä tuottavien palvelujen ja teollisuuden sekä kaupunkien energiajärjestelmien integraation mahdollistamista on myös pohdittava. Näin kaupungit voivat hyödyntää syntyvät lämmöt, painottaa Energiateollisuuden Jukka Leskelä.
Energiateollisuus: Kaukolämpöverkkojen avaamisen mahdollisuudet ja haasteet – miten lämpiää tulevaisuuden koti?
https://energia.fi/files/2633/ET_kaukolampo_keskustelupaperi_090518_web_(002).pdf
Lisätiedot
Toimitusjohtaja Jukka Leskelä, p. 050 593 7233, Twitter @JukkaLeskela
Asiantuntija Antti Kohopää, p. 050 344 9265, Twitter @AnttiKohopaa