Perinteisen kasvihuonetuotannon suurin kuluerä muodostuu talvikuukausina kasvihuoneiden lämmittämisestä. Lisäksi energiaa kuluu kasvuvaloihin ja muuhun automatiikkaan. Entä jos tästä yhtälöstä saisi suurimman kuluerän pois kokonaan? Tämä onnistuu etsimällä kasvatustila, jossa lämpötila pysyy aina tasaisena ilman lämmittämistä.
Tornion Panimon emoyhtiö Sangen Oy on mukana testaamassa kotimaisen humalan kasvattamisen mahdollisuuksia Pyhäsalmen kaivoksessa. 660 metrin syvyydessä sijaitsevissa kasvatustiloissa on humalan lisäksi kasvatuksessa mm. nokkosta ja morsinkoa, josta saadaan sinistä väriainetta.
– Olemme innoissamme kasvihuonetekniikan tarjoamista mahdollisuuksista humalan kasvattamiselle. Maan alla ei ole merkitystä mikä aika vuodesta tai vuorokaudesta on maan päällä, jolloin se avaa mahdollisuuksia esimerkiksi ympärivuotiselle humalan tuotannolle. Tämä taas tarjoaa mahdollisuuden saada tuoretta kotimaista humalaa ympäri vuoden. Humala näyttää kasvavan nopeammin kasvihuoneolosuhteissa, ja uskomme saavamme jo syksyllä ensimmäisen humalasadon. Projekti näyttää oikein lupaavalta, kertoo kasviasiantuntijana toimiva Veli Mathlin Sangen Oy:stä.
Kysymyksessä on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -hankkeen yhteistyö
Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttöä edistävän hankkeen (EAKR) projektipäällikkönä toimiva Kimmo Pennanen Pyhäjärven Kehitys Oy:stä näkee hankkeen lupaavana ja ainutlaatuisena koko maailmassa. – Tietääkseni vastaavanlaista hanketta ei maailmalla ole. Tietyssä syvyydessä on aina tietty lämpötila, jolloin ei tarvitse kuin etsiä sopiva syvyys. Siellä missä tämänhetkiset kasvinviljelytilat sijaisee, vallitsee luonnostaan 16 asteen lämpötila. LED-lamput tuottavat sen verran lämpöä, että lämpötila kohoaa kasveille sopivalle tasolle, jopa hieman yli, jolloin joudumme jäähdyttämään tilaa ajoittain.
Kasvintuotantoa kaivoksessa -hankkeen (AIKO) tutkija Oili Tarvainen Luonnonvarakeskuksesta näkee asiassa myös haasteita. – Niin kauan kuin kaivostoimintaa harjoitetaan, on mahdollista kokeilla erilaisia vaihtoehtoja kaivoskuilujen uusiokäyttöön, kuten kasvinviljelyyn. Sopivan kasvuohjelman löytämiseen menee vielä aikaa, ja esimerkiksi kaivoksen ilman korkean kosteusprosentin tarkkailu ja säätäminen on tärkeää kasvitautien ennaltaehkäisyssä.
Luonnonvarakeskus toimii myös asiantuntijapartnerina EAKR-hankkeessa. – Hankkeiden tavoitteena on luoda koetuotantokonsepteja, jotka ovat palveluja, joita yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää kehittäessään omaa toimintaansa. Sangen Oy hyödyntää palvelua kehittääkseen humalan ympärivuotista tuotantoa, Tarvainen kertoo.
Lisätietoa hankkeesta:
Kimmo Pennanen
Projektipäällikkö
Puhelin: 040 180 8580
Veli Mathlin
Kasviasiantuntija
Puhelin: 044 983 2545