UltraSafe on maailman ensimmäinen yhtenä kappaleena, täysin ilman liitoksia ja hitsaussaumoja valmistettu valuma-allas. Altaan valmistuksessa hyödynnetään lentokone- ja autoteollisuudessa käytettävää innovatiivista syvävetomenetelmää. DENIOS on tuonut markkinoille syvävetomenetelmällä valmistetun täysin tiiviin, vaarallisille ja syttyville aineille tarkoitetun valuma-altaan, joka on saanut jo useita palkintoja innovatiivisesta toteutuksestaan.
Neljästi palkittu valuma-allas
UltraSafe sai heti ansaitsemansa huomion. Varsovassa pidetyillä Puolan kemianteollisuuden Expochem-messuilla Ultra Safe sai mitalin seuraavin perusteluin "ainutlaatuinen design, käyttäjäystävällinen ja toimiva". Yli 75 000 saksalaisen teknologiaan, laboratoriolaitteisiin, kemikaaleihin ja automaatioon erikoistuneen "Fachverlag GIT" -aikakausilehden lukijaa äänesti UltraSafen yhdeksi vuoden 2015 parhaista tuotteista luokassaan.
– Vaikka UltraSafe on uusi tuote markkinoilla, olemme jo nyt saaneet erittäin myönteistä palautetta sen kestävyydestä ja ritilän reilusta mitoituksesta. Integroidut jalat helpottavat trukinkuljettajan työtä ja tehostavat asiakkaidemme logistiikkatoimintoja, sanoo DENIOS Finlandin maajohtaja Antti J. Makkonen.
Uusi tuotantomenetelmä lisää lujuutta ja vakautta
Valuma-altaat on perinteisesti valmistettu yhteenhitsatuista teräsosista. Kulmat ja reunat altistuvat usein iskukuormitukselle, mikä voi aiheuttaa halkeamia ja vuotoriskejä. Yhdestä kappaleesta valmistetussa valuma-altaassa ei näitä riskejä ole.
Raakalevy työstetään haluttuun muotoon 1600 tonnin puristusvoiman tuottavan, varta vasten tarkoitukseen kehitetyn syvävetopuristimen avulla. Prosessi aiheuttaa työkappaleen materiaalissa ns. kylmämuokkautumista, jonka seurauksena molekyylirakenne muuttuu ja rakenteellinen lujuus kasvaa. Kumpikin ilmiö lisää valuma-altaan lujuutta ja tukevuutta.
– Pyrimme jatkuvasti parantamaan kemikaalien käsittelyn turvallisuutta asiakkaidemme työympäristössä. Aiemmin on havaittu, että valuma-altaiden reunavyöhykkeet ja hitsisaumojen ympäristöt ovat alttiita vahingoittumiselle ja vuotoriskeille. Uuden tuotantomenetelmän avulla pystytään eliminoimaan epäjatkuvuuskohtien muodostamat vuotoriskit, Antti J. Makkonen sanoo lopuksi.