Kiviaines- ja murskauspäivillä 2016 puhuttavat maa-aineisten ottamisen lupakäytännöt, resurssitehokkuus ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Tänään alkanut tapahtuma on koonnut Vantaalle yli 150 kiviainesten ottoon, käsittelyyn, kierrätykseen ja lupatoimintaan liittyvää yritystä, tutkimuslaitosta ja viranomaista.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen avasi päivät talousteemoilla, mutta eteni nopeasti kiviainesalan yrityksiä paljon puhuttaviin lupakäytäntöihin. Nykymenettelyin maa-ainesten ottamista edeltää 2–5 vuoden lupaprosessi.
”Suomessa käytetään 100 miljoonaa tonnia kiviaineksia vuodessa, josta 20–30 prosenttia rakentamisen yhteydessä. Vaikka kiertotaloudessa onnistuttaisiin kuinka hyvin ja pystyttäisiin käyttämään uudelleen betonia, tuhkia, kuonia ja muita materiaaleja, neitseellistä materiaalia tarvitaan mittavia määriä. Siksi esimerkiksi maa-ainesten ottoluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittely on ollut varmasti tervetullut uudistus alalla”, ministeri totesi.
Maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain ympärillä pohditaan, miten luvan hakemista sujuvoitettaisiin edelleen. Käytännöt on Tiilikaisen mielestä saatava myös luvan antajien ja valvojien kannalta joustavammiksi.
”Tämä onnistuu palveluita sähköistämällä ja miettimällä, miten lain vaatimukset tulevat mahdollisimman helposti ja vähällä työllä täytettyä. Samalla saadaan materiaalin hyötykäyttö ketterämmäksi”, hän summasi.
Infratyön hinta putoaa edelleen
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen arvioi päivillä rakentamisen suhdanteita. ”Positiiviset merkit ovat vahvistuneet ja tänä vuonna rakentaminen kasvaa. Maarakentamisen kustannustaso laskee edelleen raakaöljyn halvetessa”, hän ennakoi.
Raakaöljyn hinta on pudonnut jo 1,5 vuoden ajan. Maarakentajan perusraaka-aine bitumi maksaa puolet vuoden takaisesta. Samalla rahalla saa siis enemmän päällystettä kuin ennen.
Pakarinen kiinnitti huomiota Liikenneviraston investointien jäätymiseen ja infrarakentamisen suunnittelemattomuuteen. Nyt ei rakenneta eikä suunnitella mitään uutta tuleville vuosille.
”Suomi ajelehtii ensi kertaa miesmuistiin ilman liikennepoliittista selontekoa. Miten pärjätään ilman pitkän tähtäimen investointisuunnitelmaa?”, Pakarinen ihmetteli.
Pääkaupunkiseudulle tulossa kiviainesvyöry
Espoon Finnoon alueen projektinjohtaja Kimmo Leivo kertoi Kiviaines- ja murskauspäivillä, miten resurssitehokkuus näkyy uuden merikaupunginosan rakentamisessa.
Finnoossa painavien kiviainesten kuljettelu on puristettu minimiin. Näin alennetaan olennaisesti rakentamisen CO2-päästöjä.
”Kiviaineksen hyödyntämisestä lähellä syntypaikkaa on pelkästään hyötyjä. Kuljetusmatkojen huomattava väheneminen on merkittävä etu, mutta samalla saadaan luotua hehtaareittain arvokasta rakennusmaasta metron saavutettavuusvyöhykkeelle”, Leivo muistutti.
”Suuret maanalaiset hankkeet tuovat kiviainesvyöryn Etelä-Espooseen ja koko pääkaupunkiseudulle lähivuosina. Kolme miljoonaa kuutiota kiveä etsii uutta kotia. Finnoon merirakentaminen on järkevää metron kiviaineksen hyötykäyttöä.”
Päivät jatkuvat perjantaihin mm. luonnon monimuotoisuuden teemoilla. Kiviainesala on Länsi- ja Keski-Euroopassa ollut edelläkävijä biodiversiteetin edistäjänä. Kompensaatiomenettelyllä rakennusalueen tai kiviainesten ottopaikan harvinainen lajisto on siirretty tai kompensoitu. Vastaavien ratkaisujen tarpeeseen herätään nyt myös Suomessa.
LISÄTIEDOT:
Pääekonomisti Sami Pakarinen, puh. 050 343 4337, sami.pakarinen@rakennusteollisuus.fi
Projektinjohtaja Kimmo Leivo, puh. 050 340 9723, kimmo.leivo@espoo.fi