Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry sai oivallisen 20-vuotissyntymäpäivälahjan. Miljoonan lämpöpumpun raja täyttyy parahiksi juuri synttäreiden aikoihin. Pääasiassa kuluttajat ovat investoineet omia rahojaan noin 5 miljardia euroa. Niillä tuotetaan vuosittain yli 10 TWh lämpöä eli 15% Suomen lämmityksestä, säästetään noin 2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, ala työllistää noin 5000 henkilöä ja positiivinen vaikutus kauppataseeseen on satoja miljoonia. SULPUn huippuesiintyjiä vilisevään Heurekan Juhlaseminaariin 21.11.2019 valtiovallan tervehdyksen tuo Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
80-luvun krapulasta uuteen nousuun 90-luvun lopulla
Lämpöpumppualahan oli olemassa jo 80-luvun alussa. 10 000 maalämpöpumppua saatiin vaihtelevalla menestyksellä markkinoille, kunnes vuonna 1984 käytännössä kaikki alan toimijat ajautuivat konkurssiin. Ala kärsi krapulaa yli 10 vuotta. ”Uusi nousu alkoi 90-luvun puolivälissä. Vuonna 1999 aika oli kypsäSuomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n perustamiselle. Tuloksia alkoi tulla heti perustamisen jälkeen. Loan heitto ja kilpailijoiden haukkuminen markkinoinnissa väheni. Ihmiset alkoivat uskaltaa ostaa lämpöpumppuja. Alettiin miettimään lämpöpumppumarkkinan kasvattamista yhdessä, vaikuttamistyötä, alan yhteistä tiedotusta, laatuasioita kuten koulutusta ja sertifiointeja sekä kansainvälistä yhteistyötä”, kertoo Jussi Hirvonen, yksi perustajajäsenistä ja nykyinen SULPUn toiminnanjohtaja
Lämpöpumpuista koko kansan huvia 2000-luvun alkaessa
Lämpöpumppumyynnit jatkoivat vahvaa kasvua 2000-luvulla. Ilmalämpöpumpuissa mentiin kymmenien tuhansien vuosimyynteihin, omakotitalorakentajat alkoivat valita yhä useammin maalämmön, öljylämmitykset alkoivat vaihtua maalämpöön, uudet pumpputyypit poistoilma- ja ilmavesilämpöpumput tuotiin markkinoille. Myös isompiin kohteisiin alkoi tulla lämpöpumppuja. EU:n uusiutuvan energian direktiivin siivittämänä ARAn energia-avustus vuonna 2011-12 paisutti maalämpövuosimyynnin 8 000:sta 14000 kappaleeseen. Toki erittäin kova krapula siitäkin sitten tuli, niin kuin avustuksista yleensäkin.
Ilmastomuutos teki lämpöpumppualasta hovikelpoisen
Alan kasvun myötä myös SULPU voimistui, yhtenäistyi, ministeriöiden ja virastojen ovet alkoivat aueta vaikuttamistyötä tekevälle yhdistykselle, joka, harvinaista kyllä, ei ollut siellä ruinaamassa rahaa vaan hyväksyntää ja markkinoiden esteiden poistamista ympäristöystävällisille, energiaa säästäville järjestelmilleen. Lobbaus-, valistamis-, tiedonjako- ja tuottamistyöstä riitti. Lämpöpumppuala alkoi haastamaan tosissaan perinteistä, tuotantokeskeistä lämmityksen pyhää kolmiota: sähkö – öljy – kaukolämpö.
Valtiovaltakin vähitellen huomasi tämän valtiolle halvan energian ja ympäristön säästöteknologian. Lopullinen hovikelpoisuus lämpöpumppualalle alkoi tulla voimistuneen ilmastomuutoskeskustelun myötä. Huomattiin ja todettiin, että lämpöpumput ovat ja tulevat olemaan hyvin merkittävässä roolissa, välttämättömiä lämmityksen sähköistämisessä, uusiutuvan energian käytössä, hukkalämpöjen talteenotoissa, lämmön varastoinnissa sekä kulutuksen ohjausjärjestelmissä ja jäähdytyksessä.
Suomen suurin yksittäinen kuluttajan rahoilla tehty ympäristöteko
Lämpöpumppumarkkina on kehittynyt SULPUn 20-vuotisen historian aikana ripeästi niin, että jo vuoden 2019 loppupuolella, etuajassa ikään kuin syntymäpäivälahjana, saavutetaan jo tuo vuodelle 2020 visioitu miljoonan myydyn lämpöpumpun raja. Suomen lämpöpumpuilla tuotetaan yli 10 TWh vuodessa eli yli 15 % Suomen rakennusten lämmitystarpeesta. Lämpöpumppuihin on vuosien mittaan investoitu 5 miljardia euroa ja investoidaan puolen miljardin vuositahdilla. Lämpöpumppuinvestoinnit lienevät Suomen suurin yksittäinen ympäristöteko, ainakin suurin kuluttajien rahoilla tehty.
Lämpöpumppuala voi röyhistää rintaansa myös kansainvälisesti. Asukaslukuun ja talouksiin suhteutettuna olemme lämpöpumppujen vuosimyynneissä maailman kolmanneksi paras lämpöpumppumaa Norjan ja Eestin jälkeen.
2020-luvulla lämpöpumppuja ostetaan 10 miljardilla eurolla
”Varovaisetkin visiot näyttävät vuodelle 2030 yli 20 TWh vuodessa lämpöpumpuilla tuotettua lämmitysenergiaa, mikä merkitsee lämpöpumpputuotantokapasiteetin ja investointien kaksinkertaistamista seuraavalla vuosikymmenellä. Lämpöpumppujärjestelmiä tullaan myymään 2020-luvulla miljoona kappaletta 10 miljardilla eurolla”, visioi Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.
Asuin- ja palvelurakennusten lisäksi yhä useammassa teollisuusrakennuksessa ja -prosessissa tullaan näkemään lämpöpumppuja. Jäähdytyksen yleistyminen lisää lämpöpumppujen kilpailukykyä. Tapahtuuhan se hyvin usein samalla laitteella ja investoinnilla kuin lämmitys. Lämpöpumppu tulee yleistymään kauko- ja aluelämmön ja -kylmän tuotannossa, kun lämmitystä sähköistetään ja kaikenlaisesta polttamisesta pyritään eroon. Lämpöpumppujen rooli on merkittävä lämmön varastointijärjestelmissä sekä kulutuspään kysyntäjoustoissa sekä tehohuippujen hallintajärjestelmissä. Onhan lämpöpumppu ainutlaatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä.
Lisätietoja:
Liitteen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n Juhlaseminaarin 21.11.2019 ohjelmasta, jossa myös historiakatsaus ja tulevaisuuden näkymiä sekä toiminnanjohtaja Jussi Hirvoselta, puh +358 50 500 2751, jussi.hirvonen@sulpu.fi, www.sulpu.fi