Energia-ala on ilmastotoimien tiennäyttäjä
Hallitus on asettanut Suomen hiilineutraaliustavoitteeksi vuoden 2035. Energia-ala on puolittanut päästönsä kuluneen 10 vuoden aikana, ja on sitoutunut puolittamaan ne myös 2020 –luvun kuluessa, ja saavuttaa asetetut vähennystavoitteet nykyisellä poliittisella ohjauksella.
Lämmöntuotannossa päästöt laskivat viime vuoden aikana 12%, ja laskuvauhti on ripeä. Sähköntuotannon päästöt laskivat vuoden 2019 aikana 23% ja sähköstä 82% on päästötöntä jo nyt. Kuluvan vuosikymmenen aikana sähkön päästöt painuvat hyvin vähäisiksi.
Sähkön tuottamisen haaste ei ole päästöissä, vaan investointiympäristön ennakoitavuudessa, sillä sähkön käytön lisääminen on ratkaisu myös muiden toimialojen päästövähennyksiin. Sähköntarve tulee kasvamaan voimakkaasti, samaan aikaan kun olemassa olevaa sähköntuotantokapasiteettia poistuu käytöstä.
Paljon energiaa käyttävässä teollisuudessa sähkö on keskeisin tapa vähentää päästöjä. Esimerkiksi kemianteollisuudessa kaavaillaan päästöjen vähentämistä sähköistämällä prosesseja, jolloin sähkön tarve lähes kolminkertaistuu 19 terawattituntiin vuoteen 2035 mennessä. Määrä vastaa yli viidennestä Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta. Myös SSAB julkisti tällä viikolla suunnitelmansa hiilivapaan teräksen valmistamiseksi vetykaasulla, jonka valmistaminen kuluttaa runsaasti sähköä Sähkön käytön lisääminen on osaratkaisu myös liikenteen päästöjen vähentämiseen.
Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa puhtaalla, toimitusvarmalla ja kotimaisella sähköntuotannolla on ratkaisijan rooli, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan ennakoitavalla politiikalla ja yhteistyöllä eri toimialojen kesken, Leskelä jatkaa. Tähän tähdätään teollisuuden toimialojen yhteisessä työssä, jossa luodaan tiekartat vähähiilisyyteen. Ensi viikolla järjestettävän ilmastokeskustelun alla on nostettu esiin uuden ilmastorahaston perustaminen.
Aloite uudesta rahastosta teollisuuden päästövähennysten vauhdittamiseksi vaikuttaa kiinnostavalta. On tärkeää, että sen tarkoituksena on edistää energiajärjestelmän muutokseen tähtääviä kokeiluja. Uuden teknologian nykyistä nopeampi kehitys edellyttää, että sen kehittämiselle, käyttöönotolle ja kaupallistamiselle on toimiva ja riittävä T&K-rahoitus sekä julkiset investointituet demonstraatiohankkeille ja pilotointiin, Leskelä sanoo.
Energiateollisuus korostaa, että energiantuotannossa ei tarvita lisää sääntelyä, vaan johdonmukaista päätöksentekoa, joka vahvistaa yritysten mahdollisuuksia toteuttaa tarvittavat investoinnit vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Päästökauppaa on kehitettävä ja laajennettava pääasiallisena ohjauskeinona. Annetaan markkinatalouden varmistaa parhaiden ratkaisujen hyödyntäminen.