Ravinteita sisältävien sivuvirtojen ohjaaminen maatalouden käyttöön on win-win-win-tilanne. – Yhteistyöllä vähennetään hiilidioksidipäästöjä, sivuvirtojen uudelleenkäyttö tuo teollisuudelle lisäarvoa ja maanviljelijä saa pelloilleen paremman kasvukunnon, sanoo toimitusjohtaja Eljas Jokinen Soilfoodilta. Yritys säästi toiminnallaan viime vuonna yli 29 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Päästöjä voitaisiin vähentää vielä merkittävästi enemmän.
Teollisuudessa syntyy päivittäin sivuvirtoja, joiden hyödyntämisellä pystytään paitsi vähentämään ilmastopäästöjä myös parantamaan peltojen kasvukuntoa. Vuonna 2019 Soilfood kierrätti maatalouden lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi liki 190 000 tonnia teollisuuden sivuvirtoja.
Yhteensä tuotettiin 29 610 t CO2-ekv. päästövähennys, joka vastaa 2 875 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.
– On ilo huomata, että toimintamme luomat päästövähennykset kasvoivat samassa suhteessa liikevaihdon kanssa eli liki 20 %. Vähennysten kasvu vastaa 700 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä, summaa toimitusjohtaja Eljas Jokinen.
Päästövähennys syntyy energiaintensiivisesti tuotettujen väkilannoitteiden ja neitseellisten luonnonvarojen käytön vähenemisestä sekä peltojen hiilivaraston kasvattamisesta.
12 030 tonnia hiiltä palautui parantamaan kasvukuntoa
Kun pelloilla hyödynnetään eloperäisiä sivuvirtoja, pidättyy osa niiden sisältämästä hiilestä. Näin maaperän hiilivarasto kasvaa.
Viljelijälle hiilen sitoutuminen tarkoittaa parempaa maan multavuutta ja edelleen parempaa tuottavuutta. Luonnonvarakeskuksen ORANKI-tutkimushankkeessa (2016–2019) todettiin, että kivennäismaan hiilipitoisuuden prosenttiyksikön nousu lisäsi kevätviljojen satoa 230–390 kg/ha.
– Hiilen sitominen peltoon on paitsi ilmastonmuutoksen torjuntaa, myös varautumista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Multavampi pelto on viljelyvarmempi ja tuottaa satoa myös epävarmemmissa sääolosuhteissa, Jokinen lisää.
Kotkamillsin tehtaan kuitulietteet ohjattiin pelloille korvaamaan typpeä ja fosforia
Maatalouteen soveltuvia sivuvirtoja syntyy erityisesti metsä, bioenergia- ja elintarviketeollisuudessa. Kotkamills Oy:n paperi- ja kartonkitehtaalta kuitulietteet on ohjattu hyötykäyttöön jo useamman vuoden ajan.
– Meille on ollut tärkeää löytää kestävä tapa, jolla tuotantomme sivuvirrat pystytään kierrättämään. Yhteistyössä Soilfoodin kanssa pystymme ohjaamaan kuitulietteen ravinteet pelloille korvaamaan typpeä ja fosforia. Tästä hyötyvät kaikki osapuolet, sillä ilman lietteen ravinteiden kierrätystä nämä ravinteet pitäisi tuottaa vähemmän ekologisin keinoin, toteaa ympäristöpäällikkö Jani Heiskanen Kotkamillsistä.
Soilfoodin kanssa yhteistyössä vähennettiin hiilidioksidipäästöjä viime vuonna noin 670 suomalaisen hiilijalanjälkeä vastaava määrä.
– Se osoittaa, että isoissa kokonaisuuksissa jokaisella sivuvirralla on merkitystä, Heiskanen sanoo.
Päästövähennykset voitaisiin kymmenkertaistaa
Kierrätystuotteiden käyttämätön päästövähennyspotentiaali Suomen maataloudessa on edelleen mittava: varovaistenkin arvioiden mukaan voitaisiin saavuttaa kaikkiaan 200 000 t Co2-ekv. päästövähennykset, kun hyödynnettäisiin täysimääräisesti kaikki tällä hetkellä kierrättämättä jäävä typpi sekä teollisuudessa syntyvät kierrätyskalkit ja maanparannuskuidut.
– Tutkimme koko ajan useissa hankkeissa teollisuuden sivuvirroista jalostettujen tuotteiden lannoitus- ja maanparannusvaikutuksia sekä kehitämme uusia ratkaisuja sivuvirtojen hyödyntämiseen, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Ossi Kinnunen Soilfoodilta.
Lisätiedot:
Eljas Jokinen
toimitusjohtaja
p. 040 703 1442
Ossi Kinnunen
tutkimus- ja kehityspäällikkö
p. 0400 516 929
Tarkemmat tiedot laskentaperiaatteista www.soilfood.fi