Vanhanaikaiset ja kömpelöt menettelytavat aiheuttavat tuhansia turhia työtapaturmia. Mobiilipalvelu tulee työsuojelun tueksi.
Suomalaiset työntekijät raportoivat laiskasti työpaikoilla ja työmailla tekemistään turvallisuuspuutteista. Yritysten turvallisuuskulttuurissa on puutteita, eivätkä kankeat menettelytavat tue riittävästi ilmoitusten tekemistä.
”Laki velvoittaa työntekijää ilmoittamaan turvallisuusriskeistä ja työnantajaa puuttumaan niihin”, sanoo Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.
”Käytännössä tämä toteutuu valitettavan huonosti. Maailma digitalisoituu, mutta suuri osa yrityksistä kerää turvallisuushavainnot perinteiseen tapaan paperilomakkeella tai vihkomenetelmällä.”
Safetum on yritysten ja kiinteistöjen pelastusvalvontaan erikoistunut palveluyritys. Tuomas Jurvelinin arvion mukaan Suomessa tapahtuu joka vuosi tuhansia turhia työtapaturmia sen takia, ettei riskejä havaita ajoissa.
”On epärealistista ajatella, että kiireiset työntekijät kantaisivat mukanaan lomakkeita tai keskeyttäisivät muun toiminnan etsiäkseen käsiinsä vihkon, jonka sijaintia he eivät välttämättä muista.”
Suomalaisissa yrityksissä sattuu vuosittain noin 2500 tulipaloa ja 135 000 työtapaturmaa eli noin 370 vuoden jokaista päivää kohti. Tyypillisimpiä työtapaturmia ovat liukastumiset ja kaatumiset. Tapaturmat aiheuttavat joka vuosi satojen miljoonien eurojen kustannukset yrityksille.
Raportointi vaihtelee yrityksittäin, mutta tiedot ovat reaaliajassa vain hyvin harvoissa toimipaikoissa. Yrityksen työsuojelusta vastaavat päälliköt naputtelevat yleensä papereihin kerätyt tiedot taulukkolaskentaohjelmaan ja lähettävät ne sitten yrityksen johdolle ja työsuojeluorganisaatiolle – usein myös viranomaisille.
Tuomas Jurvelin uskoo, että digitalisaatio tarjoaa uusia tehokkaita ratkaisuja työsuojelun tueksi. Safetum tarjoaa yrityksille Pelastusvalvoja-palvelua, johon kuuluu riskikartoituksen ja pelastussuunnittelun lisäksi mobiilipalvelu. Työntekijät voivat tehdä siihen turvallisuushavainnon alle minuutissa.
”Meidän kannattaa tehdä kaikki sen hyväksi, että kynnys ilmoitukseen laskee mahdollisimman alas”, Jurvelin sanoo. ”Ajan lisäksi säästämme rahaa, kun sairauslomaan, kuntoutukseen, työkyvyttömyyteen tai jopa kuolemantapauksiin johtavien turmien määrä vähenee. Työtapaturmissa menehtyy liian monta isää ja äitiä.”
Safetum ylläpitää verkkopalvelussaan useiden tuhansien kiinteistöjen ja yritysten pelastussuunnitelmia. Yhtiön asiakkaat tekevät mobiilipalvelussa useita satoja turvallisuushavaintoja kuukausittain ja määrä kasvaa nopeasti. Safetumin palveluun luottaa muun muassa vakuutusyhtiö Fennia, joka tarjoaa sitä myös omille asiakkailleen.
”Suomalaiset yritykset ovat viime vuosina kiinnittäneet aiempaa enemmän huomiota työturvallisuuteen”, Tuomas Jurvelin sanoo.
”Suunta on hyvä, mutta paljon pitää vielä tehdä ennen kuin voidaan sanoa, että kaikki järkevät toimet riskien leikkaamiseksi on tehty.”
Safetumin tilastojen mukaan 17 prosenttia yhtiön tarkastamista yrityksistä kuuluu turvallisuuden riskiryhmään. Tyypillisiin heikkouksiin kuuluvat puuttuva raportointimenetelmä, työntekijöiden puutteellinen perehdytys pelastussuunnitelman sisältöön sekä riittämätön harjoittelu onnettomuustilanteita varten.
Työturvallisuuskeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan tapaturmataajuudet laskivat tai pysyivät ennallaan Suomessa vuonna 2014 kaupan ja teollisuuden aloja lukuun ottamatta. Rakennusalalla tapaturmien määrä on vähentynyt useiden vuosien ajan.