Suosiolan voimalaitoksen lämmön ja sähkön tuotanto Rovaniemellä on jo teknisesti riippumaton turpeesta. Elokuusta lokakuun loppuun Suosiola toimii sataprosenttisesti biopolttoaineella. Turvetta käytetään korkeintaan pieniä määriä testitarkoituksessa.
"Suosiolan voimalaitos hyödyntää nykyisin kasvavissa määrin biopolttoaineita, kuten hakkuutähdettä ja muita metsäteollisuuden sivutuotteita", kertoo Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n (Neve) toimitusjohtaja Kristian Gullsten.
"Turvetta käytämme vain, kun se on toimitusvarmuuden kannalta välttämätöntä. Napapiirillä ei kannata palella, ainakaan kotona", Gullsten jatkaa.
Suosiolan voimalaitos hyödyntää nykyisin kasvavissa määrin biopolttoaineita, kuten hakkuutähdettä ja muita metsäteollisuuden sivutuotteita. Kotimaiset polttoaineet, turve ja puu, ovat nykyisin pääasiallisia polttoaineita. Öljyä käytetään alle prosentti polttoaineista, kun vielä pari vuosikymmentä sitten se saattoi olla pääasiallinen polttoaine. Suuri osa polttoaineista on metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtojen tuotetta, kierrätyspuuta.
"Energiapuu eli latvustähdemassat, karsittu ja karsimaton ranka, kierrätyspuu sekä metsäteollisuuden sivutuotteet ovat nyt pääasialliset polttoaineet. Turpeen osuus on ollut tänä vuonna noin 40 prosenttia käytetyistä polttoaineista, mutta ennsi vuonna se on enää noin 20 prosenttia. Tämä turpeen osuuden pienentäminen tarkoittaa meille yli 2 miljoonan euron säästöä vuoden aikana päästökauppamaksuissa ja kansallisessa polttoaineen valmisteverossa turpeen kohdalla", laskee Neven tuotantojohtaja Jukka Partanen.
Miksi turpeen käytöstä ei luovuta heti?
Vaikka Suosiola voisi jo nyt toimia täysin ilman turvetta, ei se olisi järkevää huoltovarmuuden kannalta. Voimalaitoksen käyttämiä metsäteollisuuden sivutuotteita kuten sahanpurua, puunkuorta ja hakkuutähdettä sekä kierrätyspuuta syntyy, kun talous kasvaa ja metsäteollisuuden tuotteille on kysyntää. Talouden suhdanteiden heittelyt ja metsäteollisuuden tuotteiden kysynnän muutokset vaikuttavat kuitenkin merkittävästi myös sen sivutuotteiden saatavuuteen ja hintaan. Lämmön ja sähkön tuotanto tarvitsee silti edullista polttoainetta aina. Koronan kaltaisen globaalin kriisin aikaan metsäteollisuuden sivuvirroista ja kierrätyspolttoaineista voi tulla hetkessä pula.
"Turve on huoltovarmuuden kannalta erinomainen polttoaine. Se on kotimainen, tuotetaan lähellä, sitä voidaan varastoida helposti ilman, että sen energiasisältö heikkenee, eikä se ole altis kaupallisille suhdannevaihteluille. Jos turpeen tuotanto on täysin alasajettu, ei sitä voida nopeasti käynnistää. Kaukolämmöntuottajan pitää huolehtia kaukolämmön kilpailukyvystä ja toimitusvarmuudesta. Talouden taantumassakin pakkaspäivänä kaupunki on pidettävä lämpimänä. Jos kotimaisia polttoaineita ei ole, silloin vaihtoehdoksi jää polttaa öljyä. Se on huonoin vaihtoehto," summaa Jukka Partanen.
Huoltovarmuuden säilyttämiseksi turpeesta siis luovutaan asteittain. Myös Nivavaaran lämpölaitosta muutetaan siten, että se käyttää biopolttoainetta palaturpeen sijaan. Neven strategisena tavoitteena on siirtyä täysin uusiutuvaan energiantuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Neve tutkii aktiivisesti mahdollisuutta kehittää kaukolämmöntuotantoon teknologiaa, joka ei perustuisi polttamiseen. Lisäksi erilaisten hukkalämpöjen hyödyntämisen mahdollisuus on osa tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmää.
Energiateollisuuden Leskelä: Päästöt vähenevät yhtiöiden tekemien investointien kautta
Suomen hallitus päätti budjettiriihessään syyskuussa, että maamme pyrkii kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tämän myötä myös lämmityspolttoaineiden veroon tuli korotuksia. Yksi merkittävistä korotuksista oli turpeen verotuksen kiristyminen lähes kaksinkertaiseksi. Tätä muutosta on osattu ennakoida Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n Suosiolan voimalaitoksella, jossa tuotetaan kaukolämpöä Rovaniemelle sekä sähköä sähkömarkkinoille.
"Kun keskustelee eri yhtiöiden kanssa saa oikein ällistyä siitä, kuinka jyrkässä kulmassa päästöt näyttävät vähenevän 2020-luvun puoliväliin tultaessa. Viesti on kaikkialla sama eli sähkö on lähes puhdasta jo nyt ja investointipäätökset on melkoiselta osin jo tehty tai niitä tehdään parhaillaan", toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Päästökauppa on nostanut energiaturpeen kustannusta. Kolme vuotta sitten turpeella oli halvempaa tuottaa lämpöä kuin hakkeella, nyt asetelma on kääntynyt päinvastaiseksi, kun päästöoikeuksien hinnat ovat viisinkertaistuneet vuoden 2017 tasosta.
"Päästökauppa on tärkein ohjauskeino, mutta kyllä yhtiöissä on reagoitu myös hallitusohjelman tavoitteisiin tehdä Suomesta hiilineutraali 2035," Leskelä toteaa.
Lisäksi on muistettava, että ilmastotalkoot koskevat kaikkia, ja yhtiöt myös todella haluavat kantaa kortensa kekoon. Yhtiöitä ohjaavat niin talous, politiikka kuin asiakkaiden, rahoittajien ja omistajien toiveet. Seuraavaksi energiasektori auttaa muita toimialoja vähentämään päästöjään puhtaan sähkön avulla, Leskelä jatkaa. - Se on sekä haaste että mahdollisuus.
Lisätietoja: Kristian Gullsten, toimitusjohtaja, Napapiirin Energia ja Vesi Oy, P. +358 400 674 400
https://www.neve.fi/