Kunnallispoliitikko päättää,
SAAKO POSSU PITÄÄ SAPARONSA?
Turvallinen suomalainen ruoka on tuttu juttu, mutta moniko tulee ajatelleeksi, että Suomessa tuotantoeläimillä on keskimääräistä parempi olla.
- Suomessa ja Ruotsissa ei leikata possuilta niiden saparoita, kuten muualla Euroopassa tehdään. Stressaantunut sika syö toisen saparon. Suomessa sioilla on enemmän tilaa karsinassa.
Näin kertoo luonnonvara-alan asiantuntija, maitotilan emäntä Leea Sangi Limingasta. Hän toimii Agrologien Liiton puheenjohtajana.
- Lähiruoka tarkoittaa myös lyhyempiä kuljetusmatkoja, mikä säästää ilmastoa, Sangi muistuttaa.
Glyfosaatilla kypsytettyä viljaa – olkaa hyvä!
Suomessa ollaan hyvin tarkkoja glyfosaatin eli esimerkiksi Roundup:in käytön suhteen. Toisin on monessa muussa maassa.
- Etelä-Euroopassa vihreän viljan päälle ruiskutetaan glyfosaattia: vilja kypsytetään sillä. Haluatko sinä syödä glyfosaatilla kypsytettyä viljaa ja leipää? kysyy Sangi.
Norovirustartuntoja saatiin pari vuotta sitten ulkolaisista vadelmista. Ulkomaiset marjat onkin aina kypsennettävä ennen käyttöä.
- Kotimainen marja on puhdasta. Sen voi syödä vitamiineineen raakana. Sama on suomalaisen kananmunan kanssa – meillä ei ole salmonellaa, kuten muualla, Sangi muistuttaa.
- Kunnallispäättäjä voi varmistaa, että kunnan kouluissa syödään turvallista ruokaa, Sangi muistuttaa.
Leea Sangi esiintyi torstaina 18.3.2021 LUVA – Luonnonvarat ry:n kuntavaaliseminaarissa, jossa keskusteltiin kunnallispäättäjien mahdollisuuksista vaikuttaa luonnonvara-alan asioihin.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Leea Sangi, Agrologien Liitto ry, LUVA – Luonnonvarat ry:n
varapuheenjohtaja, p. 050 3715 528, sangileea@gmail.com