Sähkön markkinahinta nousi – päästöoikeuksien hinnat ennätyskorkealla
Vuoden 2021 sähkön tukkuhinnat ovat olleet merkittävästi korkeammat kuin vuonna 2020. Tammi–elokuun Suomen aluehinta oli keskimäärin 54,09 €/MWh, mikä on 116 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Systeemihinnan osalta hintojen nousu on ollut vielä tätäkin voimakkaampaa. Tammi–elokuun systeemihinnan keskiarvo oli 46,54 €/MWh, mikä oli 402 prosenttia vuoden 2020 vastaavaa jaksoa korkeampi. Hintojen nousun merkittävimpinä syinä ovat heikentynyt vesitilanne sekä voimakkaasti kohonneet polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat.
Päästöoikeuksien hinta kohosi tarkastelujaksolla historiallisen korkealle tasolle. Tammikuun alussa päästöoikeuden hinta oli 32,72 euroa hiilidioksiditonnilta, kun se tarkastelujakson lopussa 31.8.2021 oli jo 60,51 €/tCO2 (ed. vuosi 28,70).
Euroopan komissio teki päätöksen Fit for 55 -ilmastopaketista, joka ohjaa EU:ta vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja etenemään kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Savon Voiman strategia tukee tätä tavoitetta ja olemme asettaneet tavoitteeksemme olla kaukolämmön ja yhdistetyn sähköntuotannon osalta hiilineutraaleja vuonna 2030. Suunnitteluilla investoinneilla sähköntuotannon osalta tavoitellaan kokonaan hiilineutraalia tuotantoa jo vuonna 2026.
Kaukolämmön ja yhdistetyn sähköntuotannon päästöt vähenivät, vaikka tuotanto kasvoi
Sähkön- ja lämmöntuotantoon käytetyistä energianlähteistä 70 prosenttia oli uusiutuvia tammi–elokuun tarkastelujaksolla. Turpeen käyttö lämmön- ja sähköntuotannossa väheni noin yhdeksän prosenttia budjetoidusta. Päästökaupassa mukana olevat kaukolämmön ja sähköntuotannon päästöt olivat vuoden 2021 elokuun loppuun mennessä 100 380 tCO2 (ed. vuonna 106 723 tCO2).
Lämmön myynti kasvoi edellisen vuoden vastaavaan jaksoon 11 prosenttia, kaikkiaan myynti oli 747 gigawattituntia. Voimalaitosten kesän huoltoseisokit toteutuivat suunnitellun mukaisesti ja merkittävin toteutettu investointi oli Joensuun voimalaitoksen höyryreduktion sekä reduktiolämmönvaihtimen asennus.
Sähkön kokonaistuotantomäärä oli tammi–elokuussa 303 gigawattituntia, mikä vastasi vuoden 2020 vastaavan tarkastelujakson tuotantoa. Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto kasvoi kylmän alkuvuoden ansiosta edellisvuoden vastaavasta jaksosta kymmenen prosenttia, ollen kaikkiaan 138 gigawattituntia, mutta tuotanto-osuuksien tuotanto pysyi viime vuoden tasolla. Vesivoimaa tuotettiin 68 gigawattituntia, joka oli 15 prosenttia viime vuoden vastaavaa jaksoa vähemmän. Vuosi 2020 oli vesivoimatuotannon osalta ennätyksellinen ja tänä vuonna vettä on ollut selvästi vähemmän.
Savon Voima ja Leppävirran kunta solmivat kesäkuussa sopimuksen Vokkolan alueen energiaratkaisusta, jossa alueen hukkalämpöjä tullaan hyödyntämään kiertotalouden periaattein kylpylän ja hotellin lämmitykseen, sekä kesäajalla myös Leppävirran muun kaukolämpöverkon lämmönlähteenä.
Elokuussa Savon Voima päätti investoida Joensuun voimalaitoksen biokonversioon, joka mahdollistaa siirtymisen 100 prosentin biopolttoaineosuuksiin ja turpeesta luopumiseen vuoteen 2026 mennessä. Voimalaitoksen päästöt vähenevät investoinnin myötä alle kymmenesosaan tämän hetken tilanteesta.
Kesän myrskyt toivat merkittäviä kustannuksia
Kylmä alkuvuosi siivitti sähkön verkkopalvelun kasvua ja sähköä siirrettiin alkuvuonna noin kuusi prosenttia enemmän kuin edellisvuoden tarkastelujaksolla. Toisen vuosikolmanneksen aikana siirtomäärät olivat vuoden 2020 vastaavan ajankohdan tasolla.
Kesäkuussa Savon Voiman verkkoalueella Vieno- ja Aatu-myrskyt aiheuttivat laajoja sähkökatkoja. Enimmillään Vieno-myrskyn aikana sähköttä oli yli 26 000 asiakasta ja Aatu-myrskyn aikana noin 30 000 asiakasta. Kesän myrskyistä aiheutui noin kolmen tunnin keskeytysaika keskimääräiseen vikakeskeytysaikaan, mutta tästä huolimatta sähköverkon palveluaste oli tammi–elokuussa 99,96 prosenttia. Myrskyt aiheuttivat myös merkittäviä kustannuksia, joista vakiokorvauksiin käytettiin 2,3 miljoonaa euroa ja korjauskuluihin 1,6 miljoonaa euroa.
Toimitusvarmuusvelvoitteiden täyttämiseen tähtäävää investointiohjelman toteutusta jatkettiin tarkastelujaksolla sähkömarkkinalain muutoksen aiheuttamista epävarmuustekijöistä huolimatta.
Vuoden 2021 rakentamiskohteista merkittävimmät ovat Joroisten kunnan ja Kiuruveden kaupungin alueen saneeraushankkeet, sekä Karttulan ja Suonenjoen välisen kaapeloinnin jatkotyöt ja Siilinjärven sähköaseman uusiminen. Alapitkän ja Pielaveden välinen 110 kilovoltin saneerattu siirtojohto otettiin käyttöön kesäkuussa.