Sademetsät ja muut tropiikin luonnonympäristöt häviävät huolestuttavaa vauhtia, millä on vakavia seurauksia luonnon monimuotoisuudelle. Suomalaisella kulutuksella on osansa trooppisessa metsäkadossa. Muun muassa kahvin, rehusoijan, kaakaon sekä puu- ja paperituotteiden tuotanto voi aiheuttaa metsäkatoa.
Suomessa kuluttaja saattaa edelleen tietämättään ostaa kaupasta tuotteen, jonka tuotanto on voinut aiheuttaa trooppista metsäkatoa. Suomessa kulutettavista tuotteista kahvi, puu- ja paperituotteet, rehusoija sekä kaakao ovat neljän kärjessä, kun tarkastellaan suomalaisen kulutuksen luomaa riskiä metsien ja muiden luonnonympäristöjen katoon trooppisissa maissa. Seuraavaksi suurin metsäkatoriski on trooppisista maista tuodulla ruokosokerilla, luonnonkumilla, naudanlihalla ja palmuöljyllä.
Metsäkatoriskin hyödykkeitä tuodaan Suomeen muun muassa Brasiliasta, Indonesiasta ja Hondurasista. Tiedot selviävät WWF Suomen raportista, joka pohjautuu muun muassa Gaia Consultingin selvitykseen.
“Länsimaissa tapahtuva kulutus on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä syistä metsäkadon taustalla. Viljelysmaan, puuplantaasien ja karjalaituminen leviäminen aiheuttaa suurimman osan metsien ja muiden luonnonympäristöjen häviämisestä ja pirstoutumisesta tropiikin tuotantomaissa”, kertoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.
Vuosina 2007–2017 suomalaisen kulutuksen metsäkatoriski oli kokonaisuudessaan 17 550 hehtaaria, mikä vastaa yli 29 000 jalkapallokentällistä metsää. Metsäkadosta ja maankäytön muutoksista syntyy luontokadon lisäksi merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, ja hiilivarastot- ja nielut häviävät.
Hehtaarimäärä kuvaa minimiriskiä, sillä metsäkadon jäljittäminen tiettyyn tuotteeseen asti on vielä monilta osin vaikeaa. Tuotantoketjut ovat monipolvisia ja pitkiä, ja Suomeen tuodaan trooppisten maiden tuotteita esimerkiksi muiden Euroopan maiden kautta.
“Tarvitsemme lisää kattavaa ja julkista tietoa tuontituotteiden arvoketjuista ja alkuperästä. Voidaankin olettaa, että todellisuudessa suomalaisen kulutuksen vaikutukset metsäkatoon ja luonnon köyhtymiseen ovat suuremmat kuin saatavilla olevan tiedon valossa voidaan laskea”, Kaukonen sanoo.
Vahva laki ehkäisisi EU:n aiheuttamaa metsäkatoa
Suomalaisen kulutuksen metsäkatoriski on hieman EU:n keskiarvoa matalampi, kun riskiä tarkastellaan per henkilö. Vaikka Suomi sijoittuu keskiarvon alle, suomalaiset toimijat ovat kuitenkin vahvasti kytkeytyneitä globaaleihin kulutus- ja tuotantoketjuihin, joiden kestävyydestä jokaisen toimijan on kannettava vastuuta.
“Suomella ja suomalaisilla toimijoilla on myös vastuu siitä metsä- ja luontokadosta, jonka olemme kulutusvalinnoillamme aiempien vuosikymmenten aikana tropiikissa aiheuttaneet”, Kaukonen muistuttaa.
EU:ssa valmisteilla oleva metsäkatolaki voi olla ratkaisevan tärkeä keino EU:n kulutuksesta aiheutuvan metsäkadon pysäyttämiseksi. Laki kieltäisi metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden pääsyn EU-markkinoille. Laille on kova tarve: vuonna 2017 EU vastasi 16 prosentista kansainvälisen kaupan aiheuttamasta trooppisesta metsäkadosta ja oli toiseksi merkittävin metsäkatoa aiheuttava toimija Kiinan jälkeen.
“Tarvitsemme vahvaa sääntelyä, joka kitkee metsäkadon pois tuotantoketjuista ja samalla vahvistaa ihmisoikeuksia ja paikallisyhteisöjen roolia. Riskituotteiden viljely tuo elantoa miljoonille pienviljelijöille. On äärimmäisen tärkeää kehittää tuotantoa sekä ympäristön että ihmisten kannalta kestävämmäksi”, Kaukonen toteaa.
“Vahva metsäkatolaki on myös vastuullisten yritysten etu, sillä se rajoittaa metsäkatoriskituotteiden myyntiä ja muiden epäreilujen kilpailukeinojen käyttöä markkinoilla”, Kaukonen jatkaa.
WWF:n tiivistetyt suositukset metsäkadon pysäyttämiseksi
- Päättäjien tulee tukea vahvaa metsäkatolakia, joka estää metsäkatoa ja muiden luonnonympäristöjen tuhoa sekä ihmisoikeusloukkauksia aiheuttaneiden tuotteiden myynnin EU:ssa. Laki on paraikaa kommentoitavana jäsenmaissa, ja Suomen hallituksen on kannatettava vaikuttavaa lakia.
- Päättäjien on edistettävä myös muuta sääntelyä, toimenpiteitä ja kansainvälistä politiikkaa, joka puuttuu ylikulutukseen, luonnon köyhtymiseen ja ilmastonmuutokseen.
- Yritysten on tunnettava toimintansa metsäkatoriskit ja pystyttävä jäljittämään raaka-aineidensa alkuperä aina tuotantoalueelle saakka. Näin ne voivat pienentää oman toimintansa negatiivisia vaikutuksia. Myös yritysten tulisi antaa tukensa vahvalle metsäkatolaille.
- Aktiivinen kansalainen kannustaa päättäjiä tukemaan vahvaa metsäkatolakia. Arjessaan hän kiinnittää huomiota kulutuksensa määrään ja suosii kestävästi tuotettuja, vastuullisuussertifioituja tuotteita. Kasvipainotteisella ruokavaliolla hän vähentää painetta raivata metsää laidunmaiksi tai rehusoijan tuotantoon.
Tutustu tarkemmin Valinnoillamme on väliä – suomalaisen kulutuksen vaikutukset metsäkatoon tropiikissa -raportin tuloksiin ja WWF:n ratkaisuehdotuksiin. Raportti löytyy myös liitteenä.
Lisätietoja
Maija Kaukonen, metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija, WWF Suomi
maija.kaukonen@wwf.fi, puh. 045 674 1423
Kuvapyynnöt: Silja Annila, viestinnän asiantuntija, WWF Suomi, silja.annila@wwf.fi, 050 349 6371