- Yksittäiset laitteet toimivat toki automaattiohjauksella, mutta yleensä tehtaassa on monta laitetta, joiden tulisi kommunikoida myös keskenään, jotta tuotanto on optimoitu huippuunsa. Tämä tapahtuu hämmästyttävän usein isoissakin yrityksissä erilaisilla lippulapuilla tai suullisen tiedon varassa, kertoo Production Softwaren perustaja Jari Kukkonen.
Kukkonen kertoo VTT:n kyselystä, jossa tiedusteltiin yrityksiltä niiden digitalisaatioratkaisuista. Kunnon digiloikka on suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä vielä tekemättä, vaikka perusjärjestelmät ovatkin käytössä. Korona ei ole digiloikkaa vauhdittanut, mutta pandemian vihdoin helpottaessa Kukkonen uskoo monen yrityksen heräävän kehittämään myös tuotannonohjausta.
Pelkkä toiminnanohjaus (ERP) ei riitä
Digitalisoitavaa todellakin Suomen teollisuudessa riittää. Tuotannonohjausjärjestelmän ja tehdasautomaation yhdistäviä MES-järjestelmiä oli VTT:n mukaan ainoastaan joka kymmenennessä yrityksessä. (Aiheesta lisää VTT:n uutisesta.)
Kukkonen on kehittänyt kansainvälisiä standardeja noudattavan Smartmes-valmistuksenohjausjärjestelmän, jonka avulla teollisuusyrityksen tuotanto tehtaalla voidaan automatisoida ja sen eri vaiheet optimoida. Kyse on siis edellä mainitusta MES-järjestelmästä.
Parhaimmillaan ohjelmisto voi järkeistää koko tehtaan tuotannon niin, että kaikki osa-alueet keskustelevat digitalisoidusti keskenään.
- Ohjelmistokehittäjänä pidän tärkeänä sitä, että tehtaalla pärjätään samalla ohjelmistolla, vaikka toiminta ja tarpeet muuttuisivat. Uuden ohjelmiston käyttöönotto on valtava investointi, joka vaatii aina henkilöstön uudelleenkoulutusta. On järkevämpää, että ohjelmisto on rakennettu alunperin helposti muokattavaksi, Kukkonen toteaa.
Asiakkaan kehittyvän liiketoiminnan mukaan skaalautuva ohjelmisto on ollut käytössä jo viidentoista vuoden ajan muun muassa Tulikiven Juuan tehtaalla. Tulikiven Smartmes-ohjelmisto päivitettiin viimeksi tammikuussa 2022 vastaamaan paremmin muuttuneisiin tarpeisiin.
Maailman suurin varaavien tulisijojen valmistaja, suomalainen pörssiyhtiö Tulikivi pääsi valmistuksenohjausjärjestelmän ansiosta "lippulapuista ja suullisesta viestinvaihdosta" eroon vuonna 2006, jolloin uutta takkamallistoa valmistamaan perustettu tehdas Juualla aloitti toimintansa.
- Inhimillisille virheille alttiin manuaalisen työn vähentäminen ja laadunhallinta ovat joka käänteessä oleellisia tekijöitä. Myös aikatauluista huolta pitävä valmistuksenohjausjärjestelmä tuo meille tärkeää kilpailuetua myös maailman markkinoilla. Noin 55 prosenttia Tulikiven tuotannosta menee vientiin, kertoo vuolukivituotannon päällikkö Simo Kortelainen Tulikivi Oyj:ltä.
Ympäristö kiittää, kun materiaalihukka minimoidaan
Hyvin suunniteltu valmistuksenohjausjärjestelmä ohjaa tuotantoa automaattisesti myös ekotehokkuuteen.
Tulikiven raaka-aine vuolukivi on toki ekologinen luonnontuote, mutta kovana materiaalina sen työstämiseen kuluu paljon energiaa. Kiviteollisuudessakin voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä optimoimalla ja järkeistämällä tuotantoa ohjelmistojen avulla.
Ohjelmisto ohjaa materiaalin käyttöä niin, että hukkaa syntyy mahdollisimman vähän. Esimerkiksi pienikokoiset takkakivet tehdään aina materiaalista, joka ei riittäisi isompaan kiveen. Automaation avulla huonoksi merkityt osat viedään jäämäkivikuljettimelle. Hyvistä optimoidaan sopivan mittaisia kiviä uuniin.
Kun hukka minimoidaan, paranee automaattisesti myös tuotannon ympäristöystävällisyys.
LISÄTIEDOT:
Production Software Finland
Jari Kukkonen
040 5811 333
jari@productionsw.com
www.productionsoftware.fi