Suomalaista ruokakeskustelua leimaa huoli ruoan saatavuudesta ja hintojen noususta. Ruoka Akatemia -seminaarissa 8.9.2022 ruoka-alaa eri näkökulmista seuraavat puhujat painottivat, että kriisienkin keskellä ruoka-alan olisi kiinnitettävä huomiota kuluttajakäyttäytymisen pirstaloitumisen etenemiseen.
Ruoka Akatemian seminaaripäivässä 8. syyskuuta vieraillut maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen kertoi puheessaan, kuinka suomalaiset ovat kiinnostuneempia lautasensa sisällöstä kuin koskaan. Samanaikaisesti he ovat Kurvisen mukaan entistä vieraantuneempia ruokatuotannosta.
Ruoka Akatemiaan koolle kokoontuneita ruoka-alan ammattilaisia puhututti kriisienkin keskellä ruoan kuluttajasegmenttien pirstaloitumisen jatkuminen. Tuotteista halutaan entistä yksilöidympiä ja esimerkiksi vastuullisten valintojen tekeminen on vain yksi esimerkki kuluttajakäyttäytymisen muutoksista ja pirstaloitumisesta. Osallistujien mukaan ruoantuotannossa kasvua saadaan aikaan siellä, missä ruokaketjun toimijat pystyvät tuottamaan kuluttajalle entistä yksilöidympiä vaihtoehtoja.
Ruoka Akatemian yhtenä puhujana vieraillut Kotipizza Group Oy:n hallituksen puheenjohtajan Tommi Tervasen mukaan kuluttajat eivät toimi enää samoissa tilanteissa yhtenä massana. Kotipizzaa hän kuvaileekin teknologiayhtiöksi, joka vain sattuu myymään pizzaa, sillä yhtiö käyttää jatkuvasti teknologiaa hyödyksi ymmärtäessään, miten vaikkapa asuinalue vaikuttaa asiakkaiden kulutuskäyttäytymiseen.
– Se, mitä täytteitä valitsemme pizzaan paljastaa meistä paljon – ja postinumeron tarkkuudella. Tämän datan kerääminen helpottaa Kotipizzalla esimerkiksi mainontaa, raaka-aineiden varaamista ja hävikin pienentämistä, Tommi Tervanen kertoo.
Tulevaisuuden kuluttamiseen keskittyneessä puheenvuorossaan hän myös kertoi, etteivät yritykset voi seurata yhteiskunnan muutoksia sivusta.
– Asioihin tulee ottaa kantaa, tuoda uusia ratkaisuja ja sopeutua uudenlaiseen liiketoimintaympäristöön. Ne, jotka tekevät rohkeasti myös vaikeissa tilanteissa menestyvät tulevaisuudessakin, Tervanen summaa.
Tulevaisuustutkija puolestaan Perttu Pölönen muistutti, että kaikille uusille keksinnöille nauretaan aluksi. Kuitenkin 20 vuotta nauramisen loputtua ajatukset keksinnöistä ovat useimmiten muuttuneet normaaleiksi.
– Yli puolet maailman väestöstä tulee olemaan alle 30-vuotiaita. Tämä demografinen muutos tulee ravistelemaan meitä ennennäkemättömällä tavalla.
Myös ruoan hinnan ympärillä vellova keskustelu puhututti päivän aikana Ruoka Akatemian osallistujia. Ruokakassin hintaan keskittyvän puheen sijaan toivottiin enemmän puhetta laadusta, alkuperästä, jäljitettävyydestä, puhtaudesta ja koko järjestelmän toimivuudesta.
– Puhutaanko Suomessa kenties liikaa hinnasta? Ymmärrämme kotimaisen ruoantuotannon hinnan, mutta emme sen arvoa, K-Supermarket Rajamäen K-kauppias Jani Pyörre totesi päivän paneelikeskustelun lomassa.
Ruoka Akatemian tavoite on koota yhteen suomalaisia ruokajärjestelmän hallinnonaloja, järjestöjä, yhteisöjä ja yrityksiä yhteisen pöydän ääreen. Hanke sai alkunsa vuonna 2019 ja toimintaa on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina.
– Ruokajärjestelmä käy läpi useita muutoksia samanaikaisesti. Ruoka-alan innovaatiot kirittävät Suomea eteenpäin – esimerkiksi kaurassa ja sen viennissä nähtiin potentiaalia useammassa puheenvuorossa. Halunamme oli tuoda esiin erilaisia näkemyksiä ja löytää yhteistä maaperää osallistujien välillä. Siinä koen onnistuneemme, Ruoka Akatemian projektipäällikkö Anna-Maija Kirkkari referoi päivän antia.
Lisätietoja:
Anna-Maija Kirkkari
Työtehoseura, varatoimitusjohtaja
puh: 040 7304 667
sähköposti: anna-maija.kirkkari@tts.fi