Uusiutuvan energian tuotanto on myös piristysruiske aluetaloudelle
Aurinkoenergialla on huikea kasvupotentiaali Kaustisen seudun ja Sydänsuomen alueilla. Viimeisen reilun vuoden aikana uusiutuvan energian yhtiöt ovat tehneet aurinkoenergian hankealoituksia lähes 3 000 hehtaarin edestä alueella, jonka päätepisteenä rannikolla toimii Kokkola Industrial Park ja Sydänsuomessa Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella.
Aurinkosähkö vauhdittaa vetytalouden syntymistä Suomeen yhdessä tuulivoiman kanssa. Kaustisen seudulta ja Sydänsuomesta löytyvä mittava uusiutuvan energian tuotantopotentiaali tarkoittaa, että alueella voitaisiin tuottaa jopa 33 TWh eli 33 prosenttia Suomen 2040 tarvitsemasta vetytalouden energiasta. Yhteistyöalueeseen kuuluu myös Järvi-Pohjanmaan JPYP alue. Näillä alueella sijaitsee runsaasti entisiä turvetuotantoalueita, joita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää aurinkosähkön tuotantoalueina.
Uusiutuvan energian hankkeita kehittävä Energiequelle Oy suunnittelee aurinkovoimaa entiselle turvetuotantoalueelle Toholammilla. Yhtiö tutkii mahdollisuutta rakentaa maksimissaan 300 megawattipiikin voimala noin 450 hehtaarin maa-alalle. - Seudulta löytyy runsaasti paikkoja, mihin aurinkovoimaa kannattaa sijoittaa. Koska aurinko ja tuuli tuottavat sähköä eri aikoihin, niille löytyy myös hyvin siirtokapasiteettia, jolloin samaan verkkoon saadaan enemmän sähköä, sanoo Toholammin Toristojannevan aurinkovoimahankkeen projektijohtaja Adele Halttunen.
Hänen mukaansa turvetuotantoalueilla yhdistyy monta aurinkovoimalle edullista asiaa. - Turvetuotannosta poistuneilla alueilla on valmiina laaja ja yhtenäinen puuton alue, missä ihmisen raskas kädenjälki on jo tehnyt tehtävänsä. Lisäksi aurinkovoima tarjoaa paikallisille uutta tuloa turvetuotannon loputtua. Toki varsinainen rakentaminen on asia, jossa riittää vielä selvitettävää. Varsinkin turvekerroksen paksuudella ja sillä, mitä on turvekentän alla, on vaikutus perustamiskustannuksiin.
Moni palvelu on edullisin paikallisesti tuotettuna
Puhtaan sähkön lisäksi uusiutuva energia tuo alueelle työtä ja veroeuroja. Adele Halttunen sanoo, että hänen työnantajalleen paikallisuus on yksi arvoista. Energiequellen periaatteena onkin toimia avoimesti ja ottaa alueen ihmiset mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. - Kun juttelen paikallisten ihmisten kanssa, saan heiltä kaikkein arvokkaimmat tiedot. Olemme tekemisissä maankäytön muutosten kanssa, ja nämä ihmiset elävät sen muutoksen kanssa. Siksi on hyvin olennaista kuunnella heitä. Paikalliset kertovat minulle suoraan sitä viestiä, että Suomi on valmis aurinkovoimaan ja aurinkovoima on hyvin tervetullutta, Halttunen kertoo kokemuksistaan.
Suomen uusiutuvat ry:n eli entisen Suomen Tuulivoimayhdistyksen pr-päällikkö Johanna Sula on perehtynyt tuulivoimarakentamisen aluetaloudellisiin vaikutuksiin. - Tuulipuistoista, joissa on 10 vanhemman polven tuulivoimalaa käyttöiältään 25 vuotta, 60 prosenttia rahavirroista kohdistuu Suomeen. Rakennusvaiheessa tällaisen tuulipuiston työllisyysvaikutus on noin 200 henkilöä ja tuotantovaiheessa noin 30. Lestijärvelle parhaillaan rakennettavien voimaloiden käyttöikä on jo 35 vuotta, mikä luonnollisesti lisää paikallisten tulovirtojen määrää.
Sulan mukaan tuulivoimarakentajien periaatteena on hankkia palveluita mahdollisimman paljon alueelta. Jo hankesuunnitteluvaiheessa tarvitaan esimerkiksi majoitus- ja ruokapalveluita, ja rakentamisvaiheessa paikallinen työvoima on kaiken a ja o. Hankintaketjuissa monet palvelut, kuten konepalvelut ja betonityöt, voidaan usein tuottaa edullisimmin paikallisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että tuulivoimarakentajilla on esimerkiksi käytössään listat alueen palveluntuottajista. Kaustisen seutukunta on kehittänyt tätä varten suurhanketoimisto.fi palvelun pääurakoitsijoiden sekä paikallisten yrittäjien törmäyttämiseksi.
Nuorille tarjolla tuulivoima- asentajan koulutusta
Yksi palveluketjun osa-alue on logistiikkapalvelut. Tuulivoimaloiden komponentit tulevat valmistajilta laivoilla satamiin, missä ne puretaan laivasta ja varastoidaan odottamaan maakuljetuksia varsinaiselle rakennustyömaalle. Kokkolan satamasta lähtee Lestijärvelle rakennettavaan tuulipuistoon 1 100 erikoiskuljetusta reilun puolen vuoden aikana. - Tuulipuistot tietenkin työllistävät myös tuotantoaikana. Tuulivoimaloita huolletaan aina pareittain, minkä lisäksi tarvitaan myös sijaisia ja koska voimaloiden käyttöikä on jopa 35 vuotta, nyt olisi tärkeä saada jo yläasteikäisille nuorille tieto siitä, että tällaistakin työtä on tarjolla. Silloin heitä saataisiin kouluttautumaan tuulivoima-asentajiksi, Johanna Sula sanoo.
Tämä kirjoitus on osa Semukas-hankkeen julkaisemaa juttusarjaa, jossa käsitellään uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia Keski-Pohjanmaalla ja Sydänsuomessa. Semukas-hankkeen tavoitteena on muun muassa edistää kasvuhakuista ja uutta työllistävää liiketoimintaa sekä vahvistaa hiilineutraaliin talouteen liittyvää liiketoiminta- ja markkinaosaamista. Hanketta rahoittavat Kaustisen seutukunnan ja Sydänsuomessa -alueiden jäsenkunnat, Witas, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Keski-Pohjanmaan liitto.
Yhteystiedot
Petri Jylhä, kehittämisjohtaja
Puh 050 551 3030, petri.jylha@kaustisenseutukunta.fi
Markus Mäntynen, projektipäällikkö
Puh 040 480 6162, markus.mantynen@kaustisenseutukunta.fi
Tomas Luoma, yrityskehittäjä
aurinkohankkeet Kaustisen seutukunta
p. 040 656 5303, tomas.luoma@kaustisenseutukunta.fi
Adele Halttunen, projektijohtaja
Energiequelle Oy
p. 044 713 5355, halttunen@energiequelle.fi
Johanna Sula
pr-päällikkö Suomen uusiutuvat ry.
p. 040 770 0332, johanna.sula@suomenuusiutuvat.fi
Lisätiedot ja suunnitteilla olevat uusiutuvan energian kohteet, katso: www.suurhanketoimisto.fi