Suomen Biokiero ja Biokaasu ry:n (SBB) näkemyksen mukaan lantapoikkeuksesta ei tule tehdä hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti pysyvää. Nyt asetusluonnosehdotuksessa esitetään kahden vuoden jatkoa lantapoikkeukselle. Hallitusohjelman mukaan hallitus edistää vesistöjen parempaa ekologista tilaa sisävesistöissä ja merialueilla. Lisäksi hallitusohjelmassa on myös lukuisia kirjauksia Saaristomeren tilan parantamisesta lantabiokaasun tukemisen tahtotilalle. Lantapoikkeuksen jatkaminen on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.
Toimia vesistöjen tilan parantamiseksi tarvitaan koko Suomessa. Saaristomeri-ohjelma ja sen pilotti alueilla tehtävät toimet ovat tärkeitä, mutta ne eivät ole laajuudeltaan riittäviä. Saaristomeri-ohjelmassa halutaan tehostaa eläinperäisten ravinteiden kiertoa esimerkiksi biokaasun tuotannon osana, huolehtia peltomaan rakenteesta edistämällä maanparannusaineiden käyttöä ja tehostamalla vesienhallintaa. SBB näkee, että lantapoikkeuksesta luopuminen olisi konkreettinen keino vesistöjen tilan parantamiseksi. Poikkeuksesta luopuminen loisi osaltaan kannusteita lannan käsittelylle biokaasulaitoksilla.
Lantapoikkeuksesta luopuminen on tutkitusti tunnistettu tehokas keino vähentää fosforikuormitusta vesistöihin. Vesistöjen ravinnekuormitusta voidaan jonkin verran vähentää hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti peltomaan rakenteesta huolehtimalla ja parantamalla valuma-alueiden vesienhallintaa, mutta edelleen tehokkain keino on lannoituksen sääntely.
SBB:n uskoo, että lantapoikkeuksesta luopuminen loisi kilpailukykyisiä kannusteita ravinteiden kierrätyksen edistämiselle. Fosfori on tärkeä kasvinravinne, jota ei kannata hukata vesistöihin. Runsas fosforin levitys lisää riskiä fosforin huuhtoumille, mikä tarkoittaa arvokkaan ravinteen eli rahan menetystä viljelijälle. Suomi voisi teoreettisesti laskettuna olla jopa 90 prosenttisesti omavarainen fosforin osalta. Huomiota tulisi kiinnittää ravinnetaseen parantamiseen ja ohjata ylimääräiset lannan arvokkaat ravinteet ja orgaaninen aines sinne, missä niille on aidosti tarve. Tämä on myös huoltovarmuuskysymys. Lantapoikkeuksesta luopuminen toisi kannusteita lantafosforin kierrättämiselle ravinnealijäämäisille alueille. Lannan kierrättämisellä biokiertolaitoksilla maanviljelijät voivat saada tuloja. Mädätyksellä voidaan parantaa lannan käsiteltävyyttä ja oikein suunniteltuna ja toteutettuna lannan ravinteiden kierrätyksellä voidaan pienentää tehokkaasti ravinnepäästöjä ympäristöön ja vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Kasvinviljelytilat hyötyisivät lannan levityksestä eniten orgaanisen aineksen lisäyksen kautta.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry kannattaa, että lantapoikkeuksesta luovutaan vähintään kahden vuoden kuluttua, mutta nyt vähintään:
- Lantapoikkeusta rajattaisiin alueellisesti, niin että lantapoikkeus ei säilyisi fosforin korkean vesistökuormitusriskin alueilla.
- Lantapoikkeus rajattaisiin käyttöön vain kasvinviljelytiloille. Tällöin lannan käsitettä pitäisi laajentaa kattamaan myös lantaperäiset lannoitevalmisteet. Tämä lisäisi kasvinviljelytilojen intressiä vastaanottaa lantaa ja lantapohjaisia lannoitevalmisteita. Kasvinviljelytiloilla on usein fosforille jopa tarvetta ja fosforipitoisuudet pelloilla ovat alhaisempia. Tällä rajauksella voitaisiin pyrkiä edistämään lantaperäisten ravinteiden leviämistä laajemmalle.
- Fosfori tulee vähintään kohdentaa aidosti matalan viljavuusluokan peltolohkoille.
Lisätietoa:
- Lausuntopyyntö fosforin käytöstä maa- ja puutarhataloudessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:n muuttamisesta
- Nelli Kyöstilä, ravinnekierrätyksen asiantuntija, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, nelli.kyostila@biokierto.fi, 0400976053