Pieneksi jäänyt sato painoi maatalousyrittäjien luottamusta syksyllä. Vain kolme prosenttia viljelijöistä aikoo investoida tilansa tulevaisuuteen, selviää LähiTapiolan luottamustutkimuksesta. Investointilaman purkamiseksi tarvitaan parempaa riskienhallintaa.
Maataloustuottajien luottamus tilansa talouteen on hiipunut kesän huippulukemien jälkeen. Tämä selviää LähiTapiolan luottamustutkimuksesta, johon vastasi 4 427 maatalousyrittäjää ajanjaksolla 1.1.–5.12. Luottamusindikaattorin saldoluku oli syksyllä keskimäärin -0.68, kun se oli kesällä 0.50.
– Pitkällä aikavälillä odotusten keskiarvo on ollut -3,36 (ks. kuva 1). Kesällä odotuksissa päästiin positiivisen puolelle. Mittaushistoriaa tarkastellen tilanne oli niin poikkeuksellinen, että laskelmat täytyi tarkastaa. Totta se kuitenkin oli, sanoo LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä.
Myyrä ymmärtää kesän huippulukemat hyvin.
– Lähes kolmenkymmen vuoden tutkija- ja finanssialan työhistoriani aikana en muista ajankohtaa, jolloin elintarviketuotannosta ja sen omavaraisuudesta olisi puhuttu yhteiskunnassa yhtä paljon positiiviseen sävyyn kuin tänä vuonna. Mediassa olleissa otsikoissa korostettiin huoltovarmuuden tärkeyttä. Myös Suomen virallinen huoltovarmuusorganisaatio on vahvistunut merkittävästi ja kuluttajatkin kommentoivat, että kannattaa suosia kotimaisia elintarvikkeita ja siten tukea oman maan huoltovarmuutta. Kesän jälkeen viljelijät joutuivat kuitenkin pettymään satoon, ja odotus tilan talouden kehityksestä painui jälleen pakkaselle.
Maatalouden investointilama jatkuu – riskienhallinnasta avaimet sen purkamiseksi
Maatalouden vuonna 2024 vahvistuneet odotukset eivät ole realisoituneet investointeina. LähiTapiolan luottamustutkimuksessa vain noin 3 prosenttia maatalousyrittäjistä sanoo aikovansa investoida tilan kehittämiseen (kuva 2).
– Syynä saattaa olla heikko luottamus tulevaisuuteen, kuten massiiviset talouteen kohdistuvat hintariskit. Myös tuotannolliset riskit ovat kasvaneet ilmastonmuutoksen lisätessä sään ääri-ilmiöitä, Myyrä arvioi ja jatkaa:
– Nyt tarvittaisiin kipeästi uusia investointeja. Tämänhetkiset investoinnit eivät riitä edes tuotantokoneiston ylläpitoon. Peltojen perusparannustilanne heikkenee, rakennusten keski-ikä nousee ja konekanta vanhenee.
Maatalouspolitiikassa pohditaankin ankarasti, miten huoltovarmuuden kannalta keskeiset investoinnit tuotantokapasiteettiin saataisiin käyntiin. Myyrällä on siihen oma näkemyksensä.
– Tehokkaimmat työkalut investointilaman purkuun saattaisivat löytyä riskienhallinnasta. Nyt kun maataloustuottajien odotukset ovat hyvällä tasolla, talouden vastarannalla leijuvien hintariskien taklaaminen voisi laukaista investoinnit. Myös sääriskit täytyisi ottaa entistä paremmin haltuun.
Perinteisesti tuottajien omistamat osuuskuntapohjaiset organisaatiot ovat huolehtineet maataloustuotteiden markkinariskien hallinnasta.
– Tästä aiheutuu maataloustuottajille merkittäviä kustannuksia, jotka eivät heille kuulu. Eurooppalaisessa maatalouspolitiikassa tämä on huomattu. Hinta- ja sääriskeille halutaan muodostaa finanssialan markkinat. Valtiot, jotka hyötyvät kansallisen huoltovarmuuden vahvistumisesta investointialttiuden lisääntyessä, voivat suoraan tukea viljelijöitä näillä markkinoilla vakuutusmaksutuella.
Vakuutusmaksutuki on maatalouspolitiikan instrumentti, jota ei toistaiseksi ole otettu Suomessa käyttöön.
– Sen käyttö alkoi Etelä-Euroopan maissa satovakuutusten tukena. Käyttö on pikkuhiljaa liikkumassa pohjoista kohti ja on jo saavuttanut Itävallan.
Liitteet:
Kuva 1. Maatalousyrittäjien luottamus oman tilansa talouden kehitykseen vuosina 2021–2024. Ks. liite.
Kuva 2. Investoin maatalouteen lähitulevaisuudessa. 5= täysin samaa mieltä … 1= täysin eri mieltä. Ks. liite.
Lisätietoja:
Sami Myyrä, johtava asiantuntija, LähiTapiola, 040 551 5904, sami.myyra@lahitapiola.fi
Tuuli Eerola, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 050 467 1342, tuuli.eerola@lahitapiola.fi