– Aurinkoenergian läpimurtoon tarvittaisiin nyt suuria teollisia investointeja. Niitä voidaan joko edistää tai jarruttaa poliittisilla päätöksillä. Investointeja hidastavat tällä hetkellä etenkin Yhdysvaltojen käynnistämä kauppasota ja sen aiheuttama epävarmuus – Suomessa myös tuki- ja veropolitiikka, kuten datakeskusten veronkiristykset, sanoo energiayhtiö Solarigo Systems Oy:n toimitusjohtaja Antti Koskelainen.
Koskelaisen mukaan yleinen poliittinen ja talouden epävarmuus ovat näkyneet aurinkovoimaloiden investointipäätöksissä parin vuoden ajan.
– Teollisen mittakaavan investointeihin liittyvät samat epäröinnin syyt kuin kotitalouksilla ja pienillä yrityksillä: korkojen voimakas nousu ja rahoituksen saatavuuden haasteet sekä geopoliittinen tilanne ja sähkön hinnan vaihtelu. Tuottotasojen pitää olla sellaisia, että ne tyydyttävät sijoittajia, hän huomauttaa.
– On välttämätöntä päästä eroon fossiilisesta tuontienergiasta, jotta hiilineutraalisuustavoitteet saavutetaan ja energiaomavaraisuutta parannetaan. Suomen sähkönkulutuksen arvioidaan melkein kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Investointipäätöksiä täytyy alkaa tehdä ihan näillä hetkillä, jos haluamme kyetä vastaamaan kasvavaan kysyntään, toteaa Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper.
Aurinkovoimahankkeet etenevät yleensä rivakasti, koska niiden luvitus on suoraviivaista ja vastustus harvinaista. Siten Suomessa on mahdollisuus lisätä aurinkovoimaa nopeasti ja merkittävästi.
Suuri kasvu on alkamassa
Uusiutuvassa kotimaisessa energiassa veturin paikalla on tuulivoima, mutta aurinkovoima kasvaa. Suomessa oli vuoden 2024 lopussa 25 toiminnassa olevaa teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa, ja niiden kokonaisteho oli 123 MW. Suomen uusiutuvat ry arvioi, että tämän vuoden lopussa luku on 450 MW. Arvio perustuu julkaistuihin investointipäätöksiin.
– Toistaiseksi pientuotanto eli alle megawatin aurinkovoima on suurimmassa roolissa, mutta hankkeet ovat koko ajan suurempia niin kapasiteetiltaan kuin hehtaareiltaan. Teollisen mittaluokan suuria aurinkovoimaloita on rakennettu vasta muutamien vuosien ajan, joten olemme suuren kasvun alussa. Kun saamme jo lähivuosina ensimmäiset isot, yli 100 megawatin aurinkopuistovoimalat tuotantokäyttöön, ala lähtee kunnolla lentoon, kertoo Antti Koskelainen.
Suomen olosuhteet sopivat aurinkopaneeleille
Yleinen asenne aurinkoenergiaa kohtaan on Suomessa erittäin positiivinen: valtaosa kansalaisista kannattaa aurinkovoiman lisärakentamista. Lisäksi meillä on hyvä kantaverkko, riittävästi maa-alaa – ja erittäin otollinen ilmasto, vaikka toisin usein ajatellaan.
– Käytössä yleistynyt piipohjainen aurinkopaneeliteknologia toimii parhaiten, kun ilmasto on vähän viileämpi eli kun paneelin pinta ei pääse kuumentumaan niin paljon. Mitä tulee syksyyn ja talveen, niin sade ja keväällä sulava lumi ovat luonnollinen tapa puhdistaa paneeleja. Jo helmikuussa nähdään varsin hyvää energiantuotantokykyä, ja keväthanget myös heijastavat auringonvaloa, kertoo Klaara Tapper.
– Energiajärjestelmää on tasapainotettava ja siksi eri tuotantomuotojen yhteispeliä tulisi lisätä. Esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantohuiput osuvat usein eri aikoihin, joten ne tukevat hyvin toisiaan.
Teline voi olla kalliimpi kuin paneeli
Teknologinen kehitys parantaa aurinkovoiman tuotantoa ja kannattavuutta. Esimerkiksi niin sanotuilla tracker-telineillä, jotka kääntyvät auringon mukana päivän aikana, saadaan aiempaa enemmän auringon säteilyä talteen.
– Trackereilla saadaan nostettua aurinkoenergian tuotantoa vuositasolla jopa 20–30 prosenttia sekä päästään mukaan sähkömarkkinoiden aamun ja alkuillan piikkeihin, Koskelainen toteaa.
– Jo tällä hetkellä aurinkopaneelin alla oleva alumiininen tai teräksinen teline voi olla kalliimpi kuin itse paneeli. Jotta investointikustannuksia voidaan vielä alentaa, täytyy tarkastella myös telinemarkkinoilla tapahtuvaa teknologista kehitystä.
Haluatko katsoa Solarigon ja Suomen uusiutuvat ry:n webinaarin, joka käsittelee tiedotteen aiheita? Pyydä linkki tallenteeseen: riina.bagdasarov@solarigo.fi.
Lisätiedot:
Antti Koskelainen, toimitusjohtaja, Solarigo Systems Oy
puh. 040 726 7673 / antti.koskelainen@solarigo.fi
Liitteenä oleva valokuva on vapaasti käytettävissä tiedotteen aihetta käsittelevän uutisoinnin yhteydessä. Kuvassa on Solarigon Kalajoelle rakentama aurinkopuisto. Kuva: Solarigo