Sote-uudistus on edennyt vaiheeseen, jossa tehdään ratkaisevia linjauksia siitä, pystyvätkö mikro- ja pk-kokoiset sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritykset itsenäisinä ja tasavertaisina tarjoamaan palvelujaan kansalaisille vai heikentyvätkö niiden toimintaedellytykset kohtalokkain seurauksin.
FYSI ry pitää hyvänä ja kestävänä Suomen hallituksen 29.6.2016 tekemää valinnanvapauslinjausta, jonka mukaan erikokoisten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluja turvataan. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on käytännön toteutuksessa äärimmäisen tärkeää arvioida jokaisen suunnitellun yksityiskohdan vaikutukset myös siitä näkökulmasta, mahdollistaako vai estääkö se tuhansien terveydenhuoltoalalla toimivien mikro- ja pk-yritysten mukanaolon palveluntuottajina.
Sote-ratkaisulla tavoitellaan tehokkuutta ja säästöä. FYSI ry korostaa, että asiakkaiden valinnanvapauden ja monituottajamallin toteutuminen edellyttää ratkaisua, jossa myös mikro- ja pk-yrityksillä on mahdollisuus tuottaa palvelujaan asiakkaiden valittaviksi. Toiminnassaan ketterät mikro- ja pk-yritykset palvelevat lähellä kansalaisia sielläkin, missä isoilla ei ole intressiä. Näin ne osaltaan kaventavat terveyseroja, parantavat palvelujen yhdenvertaisuutta ja alueellista saatavuutta sekä hillitsevät kustannuksia.
Julkisuudessa käytävässä valinnanvapauskeskustelussa mielletään terveydenhuoltoalan yrityksiksi ainoastaan suuret, ylikansalliset toimijat. Eri puolilla maata kansalaisille palveluja tuottavat pienyritykset eivät ylitä mediakynnystä eivätkä nouse keskusteluun, vaikka ne ovat merkittäviä työllistäjiä. Suomessa toimii lähes 19 000 sote-alan yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 64 000 ihmistä. Sote-yrityksistä peräti 95,2 % on 1-9 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Joukkoon sisältyy noin 14 000 yksinyrittäjää ja yli 3 000 alle 10 henkeä työllistävää yritystä. Monet näistä pienistä sote-alan yrityksistä tuottavat jo nyt menestyksekkäästi julkisesti rahoitettuja sote-palveluita, kuten Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.
Miten käy sote-ratkaisun tavoitteiden, jos näiden kustannustehokkaiden, valmiin infrastruktuurin myös syrjäseuduille jo muodostavien mikro- ja pk-yritysten roolia ei käytännön linjauksia tehtäessä tunnisteta? Yksinomaan suuriin toimijoihin nojaaminen – olipa kyse julkisista tai yksityisistä – synnyttää tilanteen, jossa tulevien vuosien ja vuosikymmenien kustannuskehitys karkaa käsistä. Asiakkaan valinnanvapaus ei toimi ympäristössä, jossa todellista valittavaa ei ole. Samalla menetetään reilun kilpailun ja erikokoisten toimijoiden kustannuskehitystä hillitsevä vaikutus.
Sote-ratkaisussa on estettävä vahingolliset, kustannusten kasvuun johtavat yksityiset ja julkiset monopolit. Myös palvelujen järjestäjä ja tuottaja on sote-ratkaisussa erotettava selkeästi toisistaan. Valinnanvapauden piiriin kuuluvat palvelut on määriteltävä kansallisesti ja maakunnan vastuulla on huolehtia siitä, että valinnanvapaus toteutuu ja että alueella on riittävästi palveluntuottajia. Yksi keskeinen syy sote-kustannusten kasvuun nykyjärjestelmässä on ollut mahdollisuus kustannusten osaoptimointiin, koska järjestäjä ja tuottaja ovat olleet yhtä ja samaa organisaatiota.
Kelan verovaroilla rakennettu osaaminen ja valmiit järjestelmät hyödynnettävä
Kuntoutuksessa eri puolilla maata toimivien mikro- ja pk-yritysten rooli on erityisen selkeä. Esimerkiksi kaikkien Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien kuntoutujien avoterapiat tuotetaan näissä lähellä kuntoutujia toimivissa fysioterapia- ja kuntoutusyrityksissä. Julkinen sektori ei tuota Kelan vaikeavammaisten avokuntoutusta. Mistä ja minkälaisen matkan takaa vaikeavammaiset kansalaiset saavat jatkossa avokuntoutuksen palvelut, jos mikroyritysten olemassaolo vaarantuu esimerkiksi sote-ratkaisun vaiheistuksen tai asiakassetelien epätarkoituksenmukaisen rajauksen seurauksena?
Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry korostaa, että Kela on luonut palveluiden kilpailutukseen ja laadun varmistamiseen erittäin tarkat toimintamallit ja tehokkaan auditointijärjestelmän. Nämä Kelaan kansalaisten verovaroilla rakennetut, toimivat käytännöt tulee hyödyntää sote-ratkaisun käytännön toteutuksessa.
Kela on roolistaan johtuen joutunut ratkaisemaan jo vuosikymmenien ajan juuri niitä kysymyksiä, jotka tulevat eteen myös sote-ratkaisun jalkautuksessa. Tähänastisissa linjauksissa Kelaan kertynyt käytännön osaaminen ei ole noussut keskusteluihin, vaan asiaa seuraaville on muodostunut kuva, että pyörää yritetään keksiä uudelleen.
Fysioterapeutin suoravastaanotto nopeuttaa hoitoon pääsyä ja säästää kustannuksia
FYSI ry haluaa nostaa yhtenä todennetusti kustannusvaikuttavana toimintamallina fysioterapeuttien suoravastaanotot, jotka säästävät sekä kustannuksia että lääkäriresursseja. Sote-ratkaisussa on otettava valtakunnalliseen käyttöön kaikilta kiitosta saanut toimintamalli, jossa tuki- ja liikuntaelinvaivan vuoksi terveydenhuoltoon hakeutunut potilas ohjataan ensin suoravastaanottokoulutuksen suorittaneen fysioterapeutin vastaanotolle. Suoravastaanottotoiminnalla vähennetään tuki- ja liikuntaelinvaivojen, kuten selkävaivojen kroonistumista ja niihin liittyviä kustannuksia, jotka aiheutuvat mm. töistä poissaolosta, turhista kuvantamisista ja leikkaushoidoista sekä ennenaikaisista eläköitymisistä.
Lisätietoja:
Paula Sarias, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n puheenjohtaja, paula.sarias@fysios.fi, 0400 687 243
Leila Salonen, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n toiminnanjohtaja, leila.salonen@fyasi.fi, 040 749 8706