Broileri ja kalkkuna ovat kasvattaneet suosiotaan suomalaisten lautasilla. Suomalainen tuotantotapa takaa sen, ettei kotimaista linnunlihaa ostaessaan tarvitse pelätä antibioottijäämiä tai salmonellaa.
Suomalainen toimintatapa keskeinen ruokaturvallisuudessa
Suomalaisen broilerintuotannon erikoisuudeksi on kehittynyt niin sanottu all-in-all-out -tuotantotapa, mikä on keskeinen tekijä tehokkaassa eläintautien ehkäisyssä ja ruokaturvallisuudessa. All-in-all-out -tuotantotapa tarkoittaa sitä, että kasvatuserien välillä kanalat tyhjennetään kuivikelannasta sekä pestään ja desinfioidaan ennen seuraavan lintuerän saapumista. Lintujen vastustuskykyä lisää myös emokanojen suojaavia bakteereja sisältävä probiootti, jota suihkutetaan untuvikkojen päälle.
Suomalaisia lintuja ei lääkitä turhaan
Eläinten lääkitystarpeen minimoiminen on kansanterveydellisesti tärkeää. Lisäksi hyviin kasvuolosuhteisiin panostaminen parantaa lintujen hyvinvointia.
Erot antibioottien käytössä ovat suuria EU:n sisällä. Euroopan lääkeviraston raportin mukaan vähiten antibiootteja käytetään Pohjoismaissa.
- Muualla maailmassa antibiootteja käytetään peittämään lintujen hyvinvointiongelmia ja tuotantotavasta johtuvia tautiriskejä. Suomessa eläinten lääkitsemistarve on ennaltaehkäisevän työn ja tilojen tautisuojauksen vuoksi vähäistä. Eläimiä lääkitään ainoastaan tarpeeseen ja kohdennetulla lääkinnällä. Tällä vähennetään merkittävästi resistenttien, mahdollisesti ihmisiinkin siirtyvien bakteerikantojen syntymistä, Harri Rosenberg huomauttaa.
Suomen salmonellavalvontaohjelman mukaan salmonellan esiintyvyys pidetään alle yhdessä prosentissa, mikä on kansainvälisesti harvinaista. Suomessa myös vastustetaan kaikkia salmonellatyyppejä eli noin 2000 eri kantaa, kun EU:ssa vaaditaan vain 2-5, ihmisille vaarallisimman, salmonellatyypin valvontaa. Jokainen lihaerä tutkitaan ennen teurastusta, ja jos parvesta löytyy salmonellaa, koko erä tuhotaan. Myös kampylobakteerin esiintyvyys kotimaisessa siipikarjanlihassa on hyvin alhainen.
Lue koko artikkeli täältä.
Teksti: Hanna Larjavaara
Lähteet:
Euroopan lääkeviraston raportti: www.ema.europa.eu/docs/en_GB/document_library/Report/2015/10/WC500195687.pdf
Eläinten terveys ETT ry: www.ett.fi
Siipikarjaliitto: www.siipikarjaliitto.fi
Suomibroieri.fi: www.suomibroileri.fi
Ruotsin WWF:n Lihaopas: www.wwf.se/source.php/1595845/16-2475%20K%F6ttguiden_160527_LR.pdf
Artikkelia varten on haastateltu myös Siipikarjaliiton toiminnanjohtajaa Hanna Haminaa.