Viimeisen vuoden aikana neljä Pohjoismaata ovat julkistaneet omat kansallise energia- ja ilmastostrategiansa, vaikka aika edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä. Kansallisilla päätöksillä on usein huomattava vaikutus kansainvälisillä markkinoilla toimivan alan kilpailukykyyn, Energiateollisuus ry:n (ET) hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark totesi ET:n kevätseminaarin avauksessaan Porissa torstaina 18.5.2017.
Esimerkiksi voimalaitoksia koskeva korkeampi kiinteistöveroprosentti on jäänne aikakaudelta, jolloin sähköntuottajat eivät kohdanneet kansainvälistä kilpailua. Lundmark viittasi naapurimaa Ruotsiin, jossa kiinteistöverorasitetta päätettiin merkittävästi keventää, jotta turvattaisiin vesi- ja ydinvoiman tulevaa kilpailukykyä.
Suomi on toiminut aktiivisesti yhteispohjoismaisen energiapolitiikan edistämiseksi, ja energia-ala odottaa konkreettisia ehdotuksia pian julkaistavalta Jorma Ollilan raportilta. Lundmarkin mukaan myös yritysten on pohdittava, millaisen toimintaympäristön Pohjoismaat tarjoavat energiayhtiöille ja niiden asiakkaille niin tukku- kuin vähittäismarkkinoillakin.
Tarjouskilpailuun perustuvat tuet ja CHP-selvitys
Pekka Lundmark pitää selvänä, että kansallisen uusiutuvan energian tukimekanismin linjaaminen tulee perustumaan tarjouskilpailuun, kuten EU:n valtiotukisäännöt edellyttävät.
- Olisi erittäin tärkeää, että tuki todellakin olisi teknologianeutraali, ja että tuen saajat aidosti altistuisivat markkinahintojen muutoksille. Siten varmistettaisiin parhaiten koko tukijärjestelmän kriteerinä oleva kustannustehokkuden toteutuminen.
Puheenjohtaja Lundmark näkee myös tarpeellisena, että työ- ja elinkeinoministeriön lupaama selvitys sähkön ja lämmön yhteistuotannosta (CHP) todella tehdään, sillä toimia yhteistuotannon ja kaukolämmön kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan.
- CHP kohtaa saman ongelman kuten muutkin sähköntuotantomuodot, kun alhainen sähkön markkinahinta ei mahdollista uusinvestointeja ilman tukia, Pekka Lundmark muistuttaa.
Energia-alan visiotyö nostaa asiakkaan kuninkaaksi
Energia-alan muutosvahti on ollut nopea kuluneen vuosikymmenen aikana, eikä vauhti ole hidastumassa. Alan yritykset muuttuvat energiantuottajista laaja-alaisiksi energiapalveluiden tarjoajiksi. Muutosprosessin ymmärtämiseksi ET on käynnistänyt tulevaisuusprojektin, jonka keskiössä on asiakkaiden alati vahvistuva rooli ja muuttuvan toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet eri asiakasryhmille.
- Aikaisemmin energia-alan murros on ollut vahvasti politiikkavetoista. Politiikan merkitys ei tulevan vuosikymmenen aikana katoa, mutta muutosajureina sen rinnalle nousevat teknistaloudelliset ja kilpailulliset voimat, sanoo ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Markkinoille on syntymässä tila kokonaan uusille energiapalveluille perinteisen energiakaupan rinnalle. Asiakkaiden uudet mahdollisuudet ja valinnat tulevat ohjaamaan kehitystä ennennäkemättömällä tavalla. Uudet palvelut hyvin toteutettuina myös edesauttavat koko energiajärjestelmän kehitystä joustavammaksi ja kustannustehokkaammaksi.
- Energiateollisuus on sitoutunut viemään muutosta ennakkoluulottomasti eteenpäin. Uskon, että muutoksesta hyötyvät niin energia-asiakkaat kuin koko suomalainen yhteiskunta, Leskelä toteaa.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593 7233
Johtaja Hanna Ekman, puh. 050 4090 935