Ulvilalainen Cimcorp on kehittänyt Tekesin rahoituksella uudentyyppisen, entistä suorituskykyisemmän ja energiatehokkaamman robottijärjestelmän raskaalle teollisuudelle. Robotit, niitä ohjaavat ohjelmistot ja automaatiojärjestelmät ovat korkeaa teknologiaa, jota ei helposti kopioida ja jolle on globaalia kysyntää.
Sitkeä mielikuva roboteista kävelevinä keinoihmisinä on peräisin tšekkiläisen kirjailijan Karel Capekin näytelmästä vuodelta 1922. Robotteja valmistava teollisuus käynnistyi Yhdysvalloissa 1960-luvun alussa, jolloin General Motors ensimmäisenä maailmassa otti käyttöön robotin autotehtaallaan. Autoteollisuus on keskeinen robotiikan soveltaja nykyäänkin – monien muiden teollisuudenalojen ohella.
Suomalainen robottiteollisuus käynnistyi 1970-luvun puolivälissä, jolloin Rosenlewin tehtaan automaatio-osasto sai ensimmäisen robottitilauksen. Tästä alkaa tarina Cimcorpista, joka kokee tällä hetkellä vahvaa nousua globaalina teollisuuden robottien ja niihin liittyvien automaatiojärjestelmien toimittajana.
Kuvaputkista raskaampaan teollisuuteen
Pitkään Cimcorpin robottien pääasiallinen sovelluskohde oli kuvaputkituotanto. Kuvaputkituotannon alkusysäyksenä olivat Suomen valtion kuvaputkitehdas Valcon tilaukset. Vähitellen Cimcorpin asiakaspiiri laajeni sekä maantieteellisesti että toimialoiltaan. Ensimmäiset kaupat Yhdysvaltoihin syntyivät 1980, ja Kiinan valloitus alkoi runsaat kymmenen vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen yhtiö laajeni nopeasti kansainväliseksi kuvaputkiteollisuuden robottivalmistajaksi.
”Painavien kuvaputkien käsittely oli ihmiselle hankalaa, mistä syystä robottien käyttö oli siinä tuotannossa järkevää. Tämä buumi jatkui aina vuosituhannen vaihteeseen eli siihen asti, kun kuvaputkitelevisioita maailmalla valmistettiin”, kertoo Cimcorpin teknologiajohtaja yrki Anttonen.
Viime kymmenen vuoden kuluessa robottitoimitukset ovat laajentuneet entistä selkeämmin kokonaisten järjestelmien toimituksiksi. Tätä kehitystä tukee Cimcorpin siirtyminen viime syksynä japanilaisen Murata Machinery -yhtiön omistukseen.
”Kokoonpanemamme robotit muodostavat tyypillisesti noin puolet projektimme arvosta. Loppu koostuu järjestelmän muista osista, esimerkiksi kuljettimista sekä kokonaisuuden osat yhteen sitovasta ja kokonaisuutta ohjaavasta ohjelmistosta. Ohjelmistot suunnittelemme ja toteutamme talon sisällä. Osa alihankkijoistamme on Suomesta, mutta nykyään yhä enemmän myös muualta Euroopasta ja Aasian maista.”
Rengas- ja elintarviketeollisuus asiakkaina
Vuosikymmenten ajan robotiikassa tarvittavaa insinööritaitoa kehittänyt Cimcorp on viime aikoina panostanut erityisesti ohjelmisto-osaamiseen. Se on Jyrki Anttosen mukaan ehkä vaativin osa-alue roboteille otollisissa käyttökohteissa, kuten rengas- ja elintarviketeollisuudessa.
”Rengasteollisuudessa robotiikkaa tarvitaan rengasaihioiden ja renkaiden välivarastointiin. Tämä muodostaa olennaisen osan Cimcorpin kehittämää Dream Factory -konseptia, joka automatisoi tehtaan aina raaka-aineiden käsittelystä lähetyslaiturille asti.”
Rengasteollisuudessa sovellettava robotiikka on käyttökohteena kohtuullisen uusi, mutta erittäin ripeästi merkittäväksi kasvanut. Se jalostui elintarviketeollisuuden ratkaisujen pohjalta niin, että robottien tartuntaelin oli suunniteltava ”robotoitavan” tuotteen ehdoilla uusiksi.
Cimcorpin robotit ovat niin sanottuja portaalirobotteja, joiden työskentelyalue on perinteistä teollisuusrobottia huomattavasti suurempi. Portaalirobotti kykenee liikkumaan XYZ-suunnissa noin sadan metrin pituudelta, kymmenen metrin leveydeltä ja kolmen metrin korkeudelta. Cimcorp on lisäksi jatkokehittänyt robottejaan muun muassa vaihtamalla runkomateriaalin teräksestä alumiiniin ja syöttämällä robotin jarrutusenergian takaisin sähköverkkoon.
Satsaukset ovat kantaneet viime aikoina tuottoisaa hedelmää; kesäkuussa Cimcorp solmi historiansa suurimmat kaupat kiinalaisen rengasvalmistajan Qingdao Sentury Tiren kanssa. Lähes 30 miljoonan euron arvoiseen toimitukseen sisältyy yli 20 portaalirobottia vaunuineen, automaattinen korkeavarasto ja Cimcorpin ohjelmisto, jonka avulla kokonaisuus integroidaan yhdeksi järjestelmäksi.
Ihmisen ja robotin yhdistelmäkin mahdollinen
Robottien käyttö on tullut jäädäkseen kaikessa sellaisessa teollisessa tuotannossa, jossa ihminen joutuisi työskentelemään vaaralle alttiina tai muuten hankalissa oloissa. Myöskään silloin, kun robotin mahdollistamalla suuremmalla tarkkuudella on merkitystä, ihmistyö tuskin palaa robotin korvaajaksi.
Toisaalta robotiikan soveltaminen on tuonut vauraimpiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin, takaisin teollisuutta, joka välillä oli siirtynyt halvemman työvoiman maihin.
Vaikka robotiikan soveltaminen kiistattomasti vähentää fyysisen ihmistyön tarvetta, kokonaan se ei sitä korvaa. Järjestelmät ovat hyvin pitkälle automatisoituja, mutta ne eivät silti toimi täysin ilman ihmistä.
”On hyvin todennäköistä, että piankin näemme myös sellaisia sovelluksia, joissa robotti tekee ihmisen kanssa vielä läheisempää yhteistyötä, esimerkiksi ojentamalla ihmiselle tämän tarvitseman osan”, Jyrki Anttonen visioi.
Lisätietoja
Jyrki Anttonen
Cimcorp
p. 044 554 9804
jyrki.anttonen@cimcorp.com
Teksti: Vesa Tompuri
Kuva: Cimcorp
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Tiedottaja Kaj Nordgren, Tekes
puh. 050 5577 714, kaj.nordgren@tekes.fi