Vaasan yliopisto ja Muova (VAMK) ryhtyvät tutkimaan resurssiviisauden strategioita sekä kehittämään virtuaalista demonstraatio- ja tutkimusalustaa, jonka tarkoituksena on auttaa teollisia yrityksiä ymmärtämään ja kokeilemaan resurssiviisaita toimintatapoja. Keväällä käynnistynyttä hanketta rahoittavat Euroopan Unionin aluekehitysrahasto ja Pohjanmaan liitto.

– Resurssiviisaus on luonnonresurssien, materiaalien ja energian järkevää hyödyntämistä kestävää kehitystä ja kiertotalouden periaatteita noudattaen. Yrityksille tämä tarkoittaa koko tuotantoketjun läpileikkaavia ratkaisuja, joissa korostuu esimerkiksi materiaali- ja energiatehokkuus, päästöjen vähentäminen uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä sekä hukan ja jätteiden minimisointi niin kierrättämällä kuin sivuvirtoja hyödyntämällä, sanoo Vaasan yliopiston osalta hankevastaavana toimiva Karita Luokkanen-Rabetino yliopiston VEBIC-tutkimusalustalta.

Resurssiviisaiden ratkaisujen suunnittelu ja toteutus eivät ole kuitenkaan yksinkertaisia. Ne edellyttävät usein muutoksia yritysten toimintatapoihin ja prosesseihin arvoketjun eri vaiheissa. Muutokset voivat liittyä esimerkiksi tuotesuunnitteluun, raaka-aineiden hankintaan ja tuotteen käytönjälkeiseen materiaalien hyödyntämiseen. Lisäksi ympäristövaikutusten mittaaminen ja todentaminen voi olla vaikeaa.

– Tärkeää onkin pystyä hahmottamaan arvoketju kokonaisuudessaan. Tärkeää on myös tunnistaa ne vaiheet ja prosessit, jotka kuormittavat eniten ympäristöä ja joihin kohdistuvilla muutoksilla voidaan pienentää merkittävästi negatiivisia ympäristövaikutuksia. Samalla vältettäisiin osaoptimoinnin sudenkuoppia, täsmentää strategisen johtamisen apulaisprofessori Rodrigo Rabetino Vaasan yliopistosta.

- Tutkimustyössä tullaan hyödyntämään elinkaarianalyysimenetelmää, joka avulla voidaan arvioida ja todentaa ympäristövaikutuksia eri vaihtoehtojen välillä, Rabetino jatkaa.

Demonstraatioalusta ja työkaluja resurssiviisaisiin ratkaisuihin

Vaasan yliopiston ja Muovan uudessa Rewise-hankkeessa tutkitaan muun muassa Pohjanmaalla toimivien teollisten pk-yritysten haasteita ja tarpeita resurssiviisaiden ratkaisujen kehittämiselle ja kehitetään työkaluja resurssiviisaiden ratkaisujen vaikutusten arviointiin. Nämä työkalut tulevat osaksi hankkeessa kehitettävää demonstraatioalustaa. Lisäksi hankkeessa tuotetaan virtuaalisia demonstraatiota havainnollistamaan erilaisia tapoja toimia resurssiviisaasti.

– Kestävän kehityksen mukaisille teollisuusratkaisuille muodostuu painetta lainsäädännön, yritysrahoituksen ja julkisen keskustelun kautta. Tarkoituksena on, että hankkeen jälkeen demonstraatioalustaa voidaan käyttää niin tutkimustyössä kuin yritysten kehitystoimissa, toteaa Rewise-hankkeen projektipäällikkö Miia Lammi Muovasta VAMKista.

Rewise – Demonstraatioalusta resurssiviisaille järjestelmille –hanke toteutetaan EU:n Aluekehitysrahaston ja Pohjanmaan liiton tuella 1.4.2020–31.3.2022 välisenä aikana. Vaasan yliopiston ulkoisen rahoituksen osuus hankkeelle on reilut 112 000 euroa. Hankkeen toteuttavat Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus MUOVA ja Vaasan yliopiston VEBIC-tutkimusalustasta sekä Vaasan yliopiston VEBIC-tutkimusalustan, strategisen johtamisen ja tuotantotalouden tutkijoista koostuva tutkimustiimi. 

Lisätiedot

Projektivastaava Karita Luokkanen-Rabetino, Vaasan yliopisto, sähköposti: karita.luokkanen-rabetino (ät) univaasa.fi, puh. 029 449 8183

Apulaisprofessori Rodrigo Rabetino, Vaasan yliopisto, sähköposti: rodrigo.rabetino (ät) univaasa.fi, puh. 029 449 8451

Rewise-projektipäällikkö Miia Lammi, Muova, sähköposti: miia.lammi (ät) muova.fi, puh. 050 408 4969

Viime syksynä valmistunut Kouvolan tuotannon lasinjalostustehtaan investointi on saanut jatkoa silkkipainokonelinjalla. Silkkipainotekniikan tuominen osaksi Lumon toimitusketjua nopeuttaa asiakastoimituksia sekä parantaa toimitusvarmuutta. Kokonaisuudessaan noin miljoonan euron sijoitus vahvistaa Lumonin tuotetarjoamaa parvekejulkisivumarkkinoilla.

Uudella tekniikalla haluamme vastata ennen kaikkea asiakkaiden odotuksiin

”Investoinnilla vastaamme ennen kaikkea asiakkaiden odotuksiin. Silkkipainolasi tuo enemmän mahdollisuuksia suunnitella kerrostalon julkisivuun yksilöllistä ilmettä sekä uudis- että korjauskohteissa. Tekniikka mahdollistaa vähemmän lasimaisten julkisivujen tekemisen, koska kaidelasin maalattu pinta on läpinäkymätön ja näyttää levymäiseltä. Toisin sanoen, perinteiset levykaiteet voidaan jatkossa toteuttaa käyttämällä silkkipainettua lasia. Tekniikka mahdollistaa myös lasin kuviosilkkipainon kokonaan tai osittain laajalla sävyvalikoimalla, joka antaa tarvittaessa yksilöllisen ilmeen lisäksi myös parvekkeen käyttäjälle näkösuojaa tiiviissä kaupunkirakentamisessa. Uskomme, että kyseinen painotekniikka tulee olemaan vahvasti mukana julkisivun ilmettä säilyttävässä julkisivukorjauksessa ja 2020-luvun kerrostalorakentamisen arkkitehtuurissa”, tiivistää Lumon Suomen maajohtaja Mikko Hilliaho.

Investoinnin myötä toimituskyvykkyytemme silkkipainotuotteiden osalta parantuu

”Silkkipainokonelinjan asennukset ovat valmistuneet ja olemme aloittaneet tuotannon ylösajon. Ensimmäiset asiakastoimitukset alkavat heinäkuussa”, kertoo Lumon konsernin toimitusjohtaja Jussi Kinnunen. ”Silkkipainotekniikan tuominen osaksi Lumon tuotantoketjua antaa mahdollisuuden hallita koko toimitusketjun myös tämän tuotteen osalta. Uskomme, että näin voimme tarjota entistä luotettavammat ja nopeammat toimitukset asiakkaillemme”, tuotantojohtaja Jouni Hilliaho sanoo.

Silkkipainokonelinjan lisäinvestointi on osa suurempaa investointikokonaisuutta

Miljoonan euron lisäinvestointi silkkipainokonelinjaan on osa investointiohjelmaa, jonka suuruusluokka on viimeisten kolmen vuoden aikana ollut yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat kohdistuneet uuteen lasinjalostustehtaaseen, toiminnanohjausjärjestelmään, tuotanto- ja toimitiloihin sekä koneisiin niin Kouvolassa kuin Kempeleessä. Kempeleessä sijaitsee Lumonin tytäryhtiö Suomen Visor Oy, joka valmistaa auringonsuojaverhoja terassi- ja parvekelasituksiin sekä Visor-vekkikaihtimia ikkunoihin

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradialle koulutuksen järjestämisluvat rakennustuotealan ammattitutkintoon ja välinehuoltoalan perustutkintoon. Ministeriön perusteluna on, että kyseistä osaamista tarvitaan Keski-Suomen työmarkkinoilla. Tutkintoja ei ole Keski-Suomessa aiemmin järjestetty.

Rakennustuotealalla koulutustarpeita lisäävät alan työntekijöiden suhteellisen korkea ikä sekä alan voimakas kehittyminen.

Välinehuoltoalan perustutkinto vastaa puolestaan vahvasti muun muassa Keski-Suomen keskussairaalan osaamisen kehittämistarpeisiin. Ala myös teknistyy nopeasti.

Betonialan yrityksen Betsetin tuotantohenkilöstölle räätälöityä koulutusta

Betonialan yritys Betset käynnistää Gradian kanssa heti syksyllä 2020 koulutusyhteistyön, jossa rakennustuotealan ammattitutkinto räätälöidään erityisesti betonielementtituotantoon. Betset Akatemia -nimisenä käynnistettävässä koulutuksessa aloittaa ensi vaiheessa noin 20 Betsetin tuotannon työntekijää Kyyjärven ja Vierumäen tehtaissa. Pilottiryhmien jälkeen koulutukseen osallistuu vuosittain eri puolilla Suomea olevissa tuotantolaitoksissa arvioilta 50 – 60 henkilöä.

Gradian koulutustarjonnassa on lähes kattavasti koko suomalaisen ammatillisen koulutuksen tutkintovalikoima, ja sitä voidaan entisestään täydentää laajennetun oppisopimuskoulutuksen luvan mukaisella koulutustoiminnalla.

Järjestämisluvan mukaisesti Gradian vastuulla on Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen osaamistarpeisiin vastaaminen. Gradia toimii myös aikuisten perusopetuksen ja taiteen perusopetuksen sekä  lukiokoulutuksen järjestäjänä ja maakunnan erityisten koulutustehtävien (kansainvälinen ylioppilastutkinto International Baccalaureate Diploma Programme (IB), urheilu ja musiikki-ilmaisu) haltijana.

Lisätietoja

Pirjo Kauhanen, rehtori, Gradia Jyväskylä, puh. 040 341 6152
Petteri Järvinen, rehtori, Gradia Jämsä, puh. 040 341 5022 

Monilla kriisi kääntyikin mahdollisuudeksi ja poikkeusaika toi ihmisen johtamisen ytimeen

Näkemysverstas Luotzi Oy:n yhteistyössä viestintätoimisto Pilgrim Oy:n kanssa toteuttama "Mitä kriisin jälkeen" -selvitys johtajille valmistui samaan aikaan, kun poikkeusolot päättyivät Suomessa. Selvityksessä haastateltiin touko-kesäkuun aikana 40 toimitus-, liiketoiminta- ja kuntajohtajaa. Haastatteluiden tavoitteena oli luoda kuva siitä, mitkä asiat yrityselämässä ovat pandemian seurauksena muuttuneet nyt jo ja mitkä muuttuvat pitkällä aikavälillä. Vaikka poikkeusaika koettiin haastavaksi, sitä tulkittiin myös suomalaisen sisun ja sota-ajan dna:n otsikoiden alla uudistumisen mahdollisuutena.

Yhtenä keskeisenä muutoksena monet haastatellut johtajat nimesivät johtamisen evoluution. Kun etätyöstä tuli salamannopeasti normi, johtamisen tapoja oli muovattava siihen sopiviksi. Etätyön koettiin alleviivaavan tarvetta lähentää yhteyttä johdettaviin ihmisiin ja viestintä johtamisen menetelmänä korostui. Samalla nähtiin myös uudenlaisen yhteisöllisyyden viriämistä ja yhdessä tekemisen lisääntymistä etänä, työpaikoilla ja jopa maayhtiöiden välillä. Yhteen hiileen puhaltamisen henki näkyi monissa vastauksissa.

Tärkeimpänä oppina poikkeusajasta nousee monien johtajien mainitsema varautumisen tarve jatkossa: tulevaa on opittava ennakoimaan nykyistä paremmin, eikä mitään skenaariota voida enää sulkea pois mahdottomana.

”Suurin muutos on tapahtunut ihmisten mielissä ja asenteissa”, kommentoi Insta Group Oy:n toimitusjohtaja Henry Nieminen. ”Liiketoimintaa johtavien pitää ymmärtää tilanteesta avautuvat mahdollisuudet. Tilannetta voi mallintaa skenaroimalla erilaisia vaihtoehtoja ja arvioimalla niiden todennäköisyyksiä. On oleellisen tärkeää hahmottaa ja ymmärtää muutosten vaikutukset ihmisten ja asiakkaiden käyttäytymiseen pitkällä ja lyhyellä aikajänteellä”, jatkaa Nieminen. ”Erityisesti digitaalisten ratkaisujen mahdollisuudet onkin markkinassa ymmärretty nyt entistä paremmin ja yhdelläkään menestyvällä yrityksellä ei ole varaa jättää tätä muutosta arvioimatta”, päättää Nieminen.

Opettavainen poikkeusaika nähtiin myös mahdollisuutena uuteen kasvuun

Selvityksessä kysyttiin myös johtajien näkemyksiä muutoksen laajuudesta, syvyydestä ja kestosta, sekä haettiin ymmärrystä siitä, miten yritykset ovat pyrkineet torjumaan kielteisiä ja hyödyntämään myönteisiä vaikutuksia. Monissa vastauksissa pysyviksi muutoksiksi arvioitiin ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeys: yhteisöllisyys, eettisyys ja alueellisuus, sekä digitaalisen työnteon ja virtuaalisen liiketoiminnan kasvu.

Moni arvioi, että vaikka poikkeusaika oli monin tavoin haastava, se myös testasi työyhteisön muuntautumis- ja muutoksensietokykyä ja pakotti ajattelemaan asioita uudestaan. Uudelleen ajattelussa piili monien mielestä ituja uusiin liiketoiminnallisiin mahdollisuuksiin.

Samalla nähtiin myös sellaisten megatrendien kuin kaupungistumisen ja globalisaation heikkenemistä pitkällä aikavälillä. Etätyön arveltiin osoittavan, että matkat työpaikan ja kodin välillä eivät ole enää jatkossa niin olennaisia, kun työtä voi tehdä onnistuneesti etänäkin. Asua voi siis missä vain, ei vain kasvukeskuksissa. Huoltovarmuutta arvioitiin jatkossa parannettavan sekä laajentamalla että lähentämällä toimitusketjuja, eli globalisaation entisenlaiseen tehostettuun malliin moni ei arvioinut palaavansa.

Kielteisenä ilmiönä mainittiin globalisaation kääntöpuoli; se, että kansainväliseen yhteistyöhön ja kauppaan ei enää luoteta kuten ennen, kun poikkeusolojen takia mikä tahansa markkina voi jatkossa olla suljettu. Myönteistä taas olivat kaikki uudet virtuaaliset toimintamallit, jotka tehostivat aikaisempia työtapoja ja loivat pohjaa kokonaan uusille toimintatavoille ja palvelukonsepteille.

Tulevaisuus on niiden, jotka sitä etsivät ja osaavat siitä kertoa

Selvitys tehtiin, koska Luotzin toimitusjohtaja Markku Kanervan mielestä tulevaisuus on niiden, jotka sitä etsivät ja jotka siitä osaavat kertoa.

- Selvityksellä pyrimme ennen kaikkea hakemaan vastauksia siihen, miten yritykset tulevat kriisistä ulos ja millaisia vaikutuksia sillä on niiden toimintaympäristöön. Selvityksessä kävi ilmi, että jatkossa ennakoinnin kyky ja tarve on ilmeinen ja Luotzi haluaa olla tässä työssä mukana oikein tiedoin ja näkemyksin, Luotzi Oy:n toimitusjohtaja Kanerva kertoo.

Poikkeusaika korosti viestinnän merkitystä johtamisessa. Erityisesti ihmisten johtamisessa, joka kriisissä korostui, viestinnän rooli oli ja on keskeinen. Se siivittää tietä eteenpäin poikkeusajasta pois ja sen jälkeen.

- Viestintä on olennainen osa yritysten pandemian jälkeisen tulevaisuusstrategian jalkauttamista: ensiksi on luotava kuva oman yrityksen ja toimialan tulevaisuudesta ja sen jälkeen kyettävä kertomaan siitä ymmärrettävästi kaikille sidosryhmille. Siksi tulevaisuusviestintää rakentava Pilgrim on mukana toisena toteuttajana selvityksessä, Pilgrim, Edelman Affiliaten toimitusjohtaja Olli Ollila sanoo.

Lisätiedot:

Markku Kanerva                                                             Olli Ollila
puh. +358 505 029 700                                                  puh. +358 40 489 7754
markku(at)luotzi.fi                                                          olli.ollila(at)pilgrim.fi

HP lupaa vähentää pakkausten kertakäyttömuoveja 75 % vuoteen 2025 mennessä.

Ennen ja jälkeen: HP siirtyy käyttämään vaahtomuovipehmusteiden sijaan paperipohjaisia tukia pakkauksissaan.

Palo Alto, CA, 24.6.2020 — HP Inc:in (NYSE: HPQ) vuotuinen Sustainable Impact Report kertoo vastuullisuuden tuottaneen yli 1,6 miljardin dollarin edestä uutta myyntiä, mikä on 69 % suurempi kasvu vuoteen 2018 verrattuna. Vastuullisuus on kannattavaa liiketoimintaa, mutta HP haluaa myös olla suunnannäyttäjä alallaan.

”Aikamme vaikeudet – kuten ilmastonmuutos, pandemiaksi leviävä virus ja rakenteellinen rasismi – eivät tunne rajoja ja ovat riski meille kaikille. Kaikkien yritysten on toki tuotettava voittoa osakkeenomistajilleen, mutta myös oltava konkreettisesti rakentamassa parempaa tulevaisuutta. Nyt on aika kehittää omaa tekemistä; korjata asiat, jotka eivät toimi, ja löytää uusia tapoja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä globaalilla tasolla”, sanoo HP Inc.:n toimitusjohtaja Enrique Lores.

Kohti jätteetöntä maailmaa – parempia pakkauksia

Maailmassa tuotetaan vuosittain 300 miljoonaa tonnia muovia. Siitä puolet on kertakäyttöistä ja 91 % ei päädy lainkaan kierrätettäväksi. COVID-19-pandemian seurauksena pakkauksille on entistä enemmän kysyntää. Pakkaukset ovatkin merkittävä osa kaikesta jätteestä, ja tehdäkseen oman osansa ongelman ratkaisemisessa on HP sitoutunut vähentämään kertakäyttöisten muovipakkausten käyttöä 75 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Muutenkin pakkauksiin kiinnitetään tarkemmin huomiota. 2019 HP päätti jättää virtajohdoista muoviset sidontanauhat pois, samoin kuin muovipussit käyttöohjeiden ja takuutodistusten ympäriltä. HP käyttää yhä enemmän kierrätettäviä, paperipohjaisia ratkaisuja. Esimerkiksi vaahtomuovisten pehmusteiden sijaan HP on siirtymässä käyttämään vain kierrätyspaperimassasta tehtyjä pakkauskoteloita kannettavilleen, pöytäkoneilleen ja näytöilleen. Paperipohjaisten pakkausten käyttäminen vähensi 933 tonnia hankalasti kierrätettävän kovamuovin käyttöä viime vuonna.

Tulostuspuolella HP vähensi vaahtomuovin käyttöä 40 % ja säästi näin 95 tonnia materiaalia vuonna 2019 suunnittelemalla pakkaukset uudelleen. InkJet-tulostinten tarvikkeiden pakkauksissa onnistuttiin säästämään yli 24 tonnia muovikomposiittimateriaaleja. 3D-tulostamisen puolella HP julkisti vastikään uuden polypropyleenimateriaalin (PP), joka mahdollistaa ylijäämäjauheen täydellisen uudelleenkäytön – näin tulostaminen ei tuota lainkaan hukkaa.

Maailman vastuullisimmat kannettavat

HP käyttää entistä enemmän kierrätettyä muovia sekä tulostimissaan että PC-puolella. Vuonna 2019 laitteissa käytettiin yli 25 000 tonnia kuluttajilta kerättyä muovia, mikä vastaa 9 % kaikesta tuotteissa käytetystä muovista. Tavoitteena on päästä 30 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Oman kierrätysohjelmansa kautta HP on kerännyt yli 770 000 kg muovia, joka olisi muutoin päätynyt mereen – määrä vastaa 60 miljoonaa muovipulloa – sekä lanseerannut maailman ensimmäisen kannettavan, näytön, tehotyöaseman ja yritys-Chromebookin, jossa merimuovia on käytetty. HP:lla on 111 Gold EPEAT- ja 268 Silver EPEAT -rekisteröityä tuotetta, mikä on enemmän kuin millään muulla IT-alan yrityksellä. HP:n PC-mallisto onkin maailman vastuullisin.

Kaikkien osallisuutta tarvitaan ja halutaan – tekoja tasa-arvoisemman maailman puolesta

HP jatkaa työtään tasa-arvoisen työkulttuurin eteen. Maailmanlaajuisesti HP:n viime vuonna palkkaamasta väestä 40 % oli naisia. Global Supplier Diversity -ohjelman kautta HP käytti 374 miljoonaa dollaria pienten ja vähemmistöomisteisten alihankkijoiden käyttämiseen.

HP tekee yhteistyötä voittoa tavoittelemattoman ja naisten ja tyttöjen koulutusta tarjoavan Girl Rising -kampanjan kanssa. Osana kampanjaa HP lanseeraa My Story: The 2020 Storytelling Challenge -nimisen haasteen, jonka tarkoitus on nostaa esiin nuorten johtajien esimerkkejä taistelusta ihmisoikeuksien, rodullisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon sekä tyttöjen koulutuksen puolesta.

Kotikenttää parantamassa – vastuullisuustekoja Yhdysvalloissa

HP:n johtoryhmä on yhdysvaltalaisten teknologiayritysten joukossa monimuotoisin; naisia on 42 % ja vähemmistöjen edustajia 58 %. Vuonna 2019 63 % uusista rekrytoinneista Yhdysvalloissa kohdistui aliedustettujen ryhmien edustajiin, kuten amerikkalaisiin vähemmistöihin, naisiin, veteraaneihin ja ihmisiin, joilla on jokin vamma tai sairaus – vuonna 2018 vastaava luku oli 57 %.

HP osallistuu neljättä vuotta peräkkäin HBCU (Historically Black Colleges and Universities) Challengeen. Tähän mennessä 44 koulua on osallistunut haasteeseen, jossa tarjotaan opiskelijoille mahdollisuus kehittää ratkaisuja aitoihin HP:n kohtaamiin pulmiin ja saada samalla kokemusta alalta.

Aiemmin tänän vuonna HP uudisti sitoumuksensa CEO Action for Diversity and Inclusion -ohjelmaan, joka tavoittelee laajempaa monimuotoisuutta ja inkluusiota työpaikoilla. HP Foundation on myöntänyt 500 000 dollaria järjestöille, jotka työskentelevät rakenteellisen rasismin ja epätasa-arvon hävittämiseksi.   

Paperi, joka säästää metsiä

HP haluaa suojella ja palauttaa metsiä luonnolliseen tilaansa eri puolilla maailmaa. HP:n oma paperi ei ole lisännyt metsäkatoa vuoden 2016 jälkeen, ja samaa tavoitellaan myös paperipohjaisten pakkausten suhteen tämän vuoden loppuun mennessä.

Vuonna 2019 HP julkisti yhteistyönsä WWF:n (World Wildlife Fund) kanssa. Yhdessä HP ja WWF palauttavat, suojelevat ja hoitavat vastuullisesti 810 neliökilometrin verran metsiä – kokoluokaltaan se on hieman enemmän kuin New York Cityn pinta-ala. Viiden vuoden aikana HP lahjoittaa 11 miljoonaa dollaria WWF:lle Brasilian uhanalaisen rannikkosademetsän palauttamista ja Kiinan valtion omistamien maa- ja metsätilojen kestävää hoitoa varten.

HP on myös lanseerannut HP Sustainable Forest Collaborativen, johon ovat liittyneet Arbor Day Foundation, Chenming Paper, Domtar ja New Leaf Paper. Toimialarajat ylittävä yhteistyö pyrkii palauttamaan metsien ekosysteemit terveiksi.

Kestävien yhteisöjen puolesta

Laadukas koulutus on ihmisoikeus, ja HP pitää teknologiaa yhtenä keinona tasa-arvoistaa opetusta. Vuodesta 2015 lähtien HP on tavoittanut yli 28 miljoonaa opiskelijaa ja aikuisopiskelijaa, pyrkimyksenä auttaa 100 miljoonaa ihmistä vuoteen 2025 mennessä.

HP LIFE puolestaan on ohjelma, joka tarjoaa liike-elämä- ja tietotekniikkataitoja yrittäjille, aikuisopiskelijoille ja opiskelijoille ilmaiseksi sekä verkko- että lähiopetuksen kautta. HP LIFE -ohjelmassa on ollut 800 000 käyttäjää vuodesta 2012 alkaen, ja tavoitteena on miljoona käyttäjää vuoteen 2025 mennessä.

HP:n Sustainable Impact -vastuullisuusohjelman keskeisiä tavoitteita on tarjota kaikille pääsy koulutusta edistäviin teknologioihin, työkaluihin ja materiaaleihin. Viime vuonna HP lähetti 6,3 miljoonaa tietokonetta kouluihin maailmanlaajuisesti. COVID-19-pandemian aikana kouluja pantiin kiinni. Monilla oppilailla oli haasteita etäopiskelussa sopivien laitteiden tai luotettavan verkkoyhteyden puuttumisen vuoksi. Hiljattain lanseerattu HP Turn to Learn on ohjelma, joka tarjoaa opetusmateriaaleja etenkin STEM- ja ympäristöaineissa yhdysvaltalaiskouluissa yhdessä TIME for Kidsin, NASAn ja Britannican kanssa. Pandemian ratkaisemiseksi HP on 3D-tulostanut yli 2,3 miljoonaa tarviketta terveydenhuollon käyttöön, esimerkiksi kasvosuojia, maskeja ja näytteenottotikkuja. Lisäksi HP ja HP Foundation lahjoittavat 8 miljoonan dollarin arvosta tuotteita ja apurahoja opetuksen ja paikallisten yhteisöjen tukemiseen.

HP on yksi niistä yli 150 yrityksestä, jotka ovat allekirjoittaneet Recover Better -vetoomuksen, jolla vaaditaan hallituksia linjaamaan COVID-19-pandemian aiheuttamat elvytystoimenpiteensä yhteensopiviksi tuoreimpien ilmastotutkimusten kanssa. Planeettamme terveys vaikuttaa ihmisten terveyteen, ja HP on sitoutunut kehittämään toimintaansa ihmiset, yhteisö ja ympäristö edellä.

Lue lisää: www.hp.com/sustainableimpact

Lisätiedot, painokelpoiset kuvat ja haastattelupyynnöt:

Nora Tamminen, Pilgrim

nora.tamminen@pilgrim.fi

Tämän kevään taimikauppa on ollut harvinaisen vilkas. Monivuotisten kasvien taimet on myyty monin paikoin loppuun jo varhaisessa vaiheessa. Kuluttajat eivät ole välttämättä löytäneet haluamiaan lajeja ja lajikkeita. Yleisesti on puhuttu koronailmiöstä, mutta taustalla on monia muitakin tekijöitä.

Kevään säät vaikuttavat eniten taimien menekkiin puutarhakaupassa. Yksityisten kuluttajien innostuksen on selvästi havaittu riippuvan vallitsevasta säätilasta. Useana viime vuonna keväät ovat olleet joko liian kylmiä tai kuivia, mikä on pysäyttänyt taimikaupan. Tänä keväänä on koettu harvinainen vuosi. Pääsiäinen osui juuri otolliseen aikaan sesongin alkuun ja huhtikuun lämpö ja aurinko saivat ihmiset liikkeelle puutarhamyymälöihin tavallista aikaisemmin. Olosuhteet jatkuivat koko kevään hyvinä eikä ihmisten taimihankinnat lopahtaneet missään vaiheessa.

Koronarajoitusten vuoksi ihmiset viettivät tavallista enemmän aikaa kotonaan, ja heillä oli aikaa kohentaa pihojaan uusilla istutuksilla. Ainakin osa istutuksista kohdistui takavuosilta peräisin olevaan korjausvelkaan. Tämän kevään ilmiöksi on nostettu hyötyviljely ja varmasti hyötykasvien taimien kysyntä olikin entistä vilkkaampaa. Tosin hyötyviljely on ollut trendinä jo viisi vuotta ja erityisesti nuoret aikuiset ovat siihen innostuneet.

Kohta valikoima täydentyy

Aikaisin alkanut ja vilkkaana jatkunut kevätsesonki on tyhjentänyt puutarhamyymälät tehokkaasti tavallista aikaisemmin jo kesäkuun alussa, kun tavallisesti juhannus hiljentää puutarhakaupan. Monet kasvilajit ja -lajikkeet on myyty loppuun. Tosin kaikkialla näin ei ole, sillä osa myymälöistä on tehnyt taimitarhoilta riittävät ennakkotilaukset ja niissä tarjontaa vielä on.

Uusi astiataimisato alkaa valmistua taimitarhoilla heinäkuun puolivälistä alkaen ja silloin tarjonta palaa normaalille tasolle. Jos halutut kasvit jäivät keväällä saamatta, kannattaa kysellä niitä muutaman viikon kuluttua. Loppukesällä ja syksyllä kotimainen taimivalikoima on runsaimmillaan.

Taimistoviljelijät ry:n taimitarhoilta keräämän palautteen perusteella kevätsesonki on ollut erityisen kiivas ja taimien menekki on ollut selvästi parempaa kuin aikaisempina vuosina. Kysyntä on ollut vahvaa sekä vähittäiskaupassa että ammattimaisessa viherrakentamisessa. Taimitarhoilla arvioidaan, että tulevina vuosina heidän asiakkaansa lisäävät ja aikaistavat ennakkotilauksiaan, sillä monille puutarhamyymälöille ja viherrakentajille taimien loppuminen on tullut ikävänä yllätyksenä.

Lisätietoja:
Taimistoviljelijät ry
jyri.uimonen@puutarhaliitto.fi
040 827 4833

LUT-kauppakorkeakoulussa tutkitaan parempia pakkausratkaisuja innovaatioiden kaupallistamisen ja liiketoimintamallien näkökulmasta.

Koronapandemia räjäytti noutoruoan ja yksittäispakatun ruoan kysynnän Suomessa ja koko Euroopassa. Sellaisiakin elintarvikkeita, joita ei normaalisti pakata, alettiin hygienian takia pakata erikseen. Lopputulos näkyy pursuilevina roska-astioina.

”Pakattujen tuotteiden kysyntä kasvoi. Aika näyttää, jääkö muutos pysyväksi vai ei”, sanoo yrittäjyyden professori Henri Hakala LUT-kauppakorkeakoulusta.

Päivittäin syötävän ruoan pakkaamisesta aiheutuva jäte on yksi suurimmista jätteen lähteistä. Euroopan unionin alueella syntyy vuosittain noin 26 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta noin 60 prosenttia muodostuu erilaisista pakkauksista.

Package Heroes -konsortiossa tutkitaan ympäristöystävällisiä, kuluttajalle hyväksyttäviä ja kaupallisesti kannattavia elintarvikepakkausratkaisuja. Henri Hakala tutkimusryhmineen keskittyy siihen, kuinka pakkausinnovaatioista voidaan tehdä houkuttelevaa liiketoimintaa.

”Ruokateollisuus ja sen ympärillä olevat toimijat ovat erittäin sitoutuneita ratkaisujen löytämiseen. Yhteiskunnallinen keskustelu on osaltaan vaikuttanut siihen, että ruoka-alan toimijat ovat yhä tietoisempia ympäristövaikutuksista”, sanoo tutkija Sanne Bor LUT-kauppakorkeakoulusta.

Pakkauskehittäjien tie ei ole kuitenkaan helppo. Kuluttaja haluaa lähtökohtaisesti vain ostaa tuotteen, ei maksaa pakkauksesta.

”Jos valittu pakkausmateriaali nostaa tuotteen hintaa, kuluttajalle pitää pystyä selkeästi kommunikoimaan, miksi hän maksaa lisää kestävästä pakkauksesta”, Bor toteaa.

Yritykset voivat olla hyvinkin valmiita vaihtamaan pakkausmateriaaleja ympäristöystävällisempiin, mutta tuotannolliset riippuvuudet, kuten investoinnit tuotanto- ja pakkauslinjoihin, hidastavat muutosta.

”Jotta voidaan onnistua pakkausinnovaatioiden kaupallistamisessa, tarvitaan yleensä suuria volyymeja. Se on muutoksen edellytys, ja siksi tarvitaan yhteistyötä laajasti. Erityisesti pienyritykset ovat ilman yhteistyötä yleensä olemassa olevien ratkaisujen varassa.”

Ruokahävikin määrä ei voi kasvaa

Elintarvikepakkauksista syntyvää jätekuormaa on tärkeää vähentää tulevaisuudessa. Muovi on paljon käytetty pakkausmateriaali, koska sen tekeminen on halpaa ja se säilyttää tuotteen käyttökelpoisena pitkään.

”Pakkausinnovaation tarjoama ratkaisu ei voi olla sellainen, että ruokahävikin määrä kasvaa”, Henri Hakala sanoo.

Muovin ongelma on siinä, ettei sitä juuri kierrätetä Euroopassa ja käytännöt vaihtelevat eri maiden välillä. Pakkausmuovia päätyy luontoon, eikä vain kehitysmaista.

”Muovi toimii suojamateriaalina hyvin ja siksi esimerkiksi pahvipaketeissa on usein sisällä muovikalvo. Mutta lupaavia ratkaisujakin on olemassa. Olen esimerkiksi nähnyt pakkausratkaisuja, joissa materiaalit on helppo repäistä erilleen ennen kierrätykseen laittamista”, Hakala sanoo.

Yleensä eri materiaalia olevat kerrokset tekevät kuitenkin materiaalien erottelusta ja siten kierrättämisestä vaikeampaa.

Vientituotteeksi tiiviit lihapaketit ja muut kekseliäät pakkaukset

Esimerkki yksinkertaisesta innovaatiosta on jo kaupoista tuttu tiilimäinen jauhelihapakkaus, jossa sama määrä lihaa on pakattu pienempään määrään muovia. Aivan toisenlainen reitti parempaan materiaalitehokkuuteen on pantillinen kestopakkaus, jonka liiketoiminnan potentiaalia tutkitaan hankkeessa yhdessä start-up-yritys Kamupakin kanssa.

”Tärkeää on, että innovaatiot keskittyvät tuoteryhmiin, joiden kautta saadaan tarpeeksi isot volyymit. On selvää, ettei meillä voi olla kovin montaa rinnakkaista panttijärjestelmää”, Hakala sanoo.

Suomessa tiedetään, miten pakkaaminen on mahdollista tehdä turvallisesti ja vastuullisesti. Hakalan mukaan siitä olisi varaa kehittää vientituote muualle maailmaan omaksuttavaksi.

”Henkilökohtainen toiveeni on, että tulevaisuudessa muutos näkyisi niin, että pakkauksiin käytettävät materiaalijakeet lähtisivät kunnolla kannattavaan, läpinäkyvämpään kiertoon, ja eri kierrätysjakeille syntyisivät paremmin toimivat markkinat”, Hakala sanoo.

Hänen mukaansa voimavaroja pitäisi panostaa myös kierrätyslaitoksissa erotteluun ja uusien materiaalien hyödyntämiseen. Samalla tästä hyödyntämisestä saataisiin Suomeen uutta työtä ja liiketoimintaa.

”Itse en näe, että kuluttajille voitaisiin sysätä paljon enempää vastuuta kierrättämisestä ennen kuin kierrätysjakeet saadaan kannattavaan uusiokäyttöön”, Hakala toteaa.

Package Heroes-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään ympäristöystävällisiä, kuluttajalle hyväksyttäviä ja kaupallisesti kannattavia elintarvikepakkausratkaisuja. Suomen Akatemian alaisuudessa toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta johtaa tutkimusprofessori Ali Harlin. Tutkimuskonsortiossa ovat mukana LUT-yliopisto, Luonnonvarakeskus, VTT ja Åbo Akademi.

Lisätiedot:

Professori Henri Hakala
p. +358 440244387 , henri.hakala@lut.fi

Tutkija Sanne Bor (englanniksi)
p. +358 504392393 , sanne.bor@lut.fi

LSK:n talotekniikkapalveluiden liiketoimintajohtajana aloittaa insinööri, EMBA Jarmo Töyräs (53). Jarmo Töyräksellä on pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus tulosvastuullisista liiketoiminnan johtamistehtävistä talotekniikan toimialalla. Aiemmissa tehtävissään hän on vastannut myös kaupallisista toiminnoista sekä toiminut merkittävien hankkeiden vastuuhenkilönä. Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä loppuvuodesta Aro Systemsin varatoimitusjohtajan tehtävästä.

LSK:n talotekniikkapalveluiden toimitusjohtaja Erkki Laitala jää eläkkeelle syksyllä

"Erkki Laitala on uudistanut erittäin merkittävästi toimintaamme ja mahdollistanut osaltaan LSK:n talotekniikkaliiketoiminnan laajentumisen paikallisesta toimijasta valtakunnalliseksi. Hänen myötä jäävät isot saappaat täytettäväksi. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että olemme löytäneet nämä mitat täyttävän ansioituneen jatkajan. Jarmolla on pitkäaikainen kokemus talotekniikkaliiketoiminnan kaikilta osa-alueilta. Innostunein mielin aloitamme yhteistyön Jarmon kanssa ja toivotamme hänet tervetulleeksi johtoryhmäämme", kommentoi LSK Groupin toimitusjohtaja Perttu Ryynänen.

LSK on viime aikoina investoinut voimakkaasti kasvuun

”LSK:ssa tapahtuu nyt paljon uudistumista, strategia ja katse ovat jämäkästi eteenpäin. 90-vuotiaan vakaan ja vanhan toimijan ei tarvitse olla tylsä. LSK:n laaja-alainen toiminta sekä asiakaslähtöinen kehittäminen ovat luonteva pohja minulle aloittaa uudessa tehtävässäni. Otan tehtävän vastaan innolla ja lähden kehittämään talotekniikkaliiketoiminnan kokonaispalvelua vielä seuraavalle tasolle”, lupaa Jarmo Töyräs.

Vapaa julkaistavaksi

Luomu on sanana meille tuttu ja yhä useammat ostavat mielellään luomutuotteita kun se on mahdollista. Mitä luomu tarkoittaa kahvin tuotannossa? Erikoiskahvien alkuperän osalta sertifioinnit eivät aina kerro koko totuutta. Oleellista on myös huomata, että luomustandardit vaihtelevat kansainvälisellä tasolla. Kahvia ei saa myöskään myydä luomuna, ellei myös paahtimo ole luomusertifioitu, joten hyvää luomukahvia on vaikea löytää. Onneksi nyt on olemassa helppo ratkaisu, millä saa taatusti hyvää ja laadukasta luomukahvia!

Luomu on sanana monelle tuttu ja yhä useammat ostavat mielellään luomutuotteita aina kun se on mahdollista. Mutta mitä luomu tarkoittaa kahvin tuotannossa? Kahvin alkuperän osalta sertifioinnit eivät aina kerro koko totuutta ja pitkät tuotantoketjut jättävät usein viljelijälle hyvin vähän rahaa käteen. Luomusertifioitua kahvia ei saa myöskään myydä luomuna, ellei myös paahtimo ole luomusertifioitu. Hyvän, eettisesti ja läpinäkyvästi tuotetun luomukahvin hankkiminen on siis melkoinen haaste. Onneksi tähän on nyt olemassa yksi helppo ratkaisu! 

Luomukahvin suurimpia haasteita on sertifioinnin hinta. Luomukahvi-leimoista vastaa kansainvälisesti useita järjestöjä, joilla on vaihtelevat standardit leiman antamiselle. Pienemmillä kahvitiloilla voi olla usein myös pienet katteet, joten moni tekee tietoisesti päätöksen olla maksamatta järjestöille kalliista sertifioinneista. Viljelijät käyttävät varansa mieluummin kahvin laadukkaaseen viljelyyn ja viljelyn kehittämiseen, vaikka sertifioinnin edellytykset olisivat kunnossa.

Merkittävässä roolissa ovat perinteiset kahvin hankintaketjut. Perinteisessä mallissa maahantuojat ostavat kahvia paikallisilta kattojärjestöiltä ja välittävät sen eteenpäin jälleenmyyjille. Tässä mallissa viljelijän ja kuluttajan välillä saattaa hyvinkin olla kymmeniä välikäsiä, jolloin kahvin alkuperää voi olla mahdoton selvittää luotettavasti ja alkuperäiselle tuottajalle jää hyvin pieni, ellei mitätön osuus kahvin hinnasta. Tämän mallin rinnalle on viime vuosina noussut niin kutsuttu “direct trade”-malli, jossa maahantuoja on suoraan yhteydessä viljelijään. Näin voidaan varmistaa läpinäkyvästi sekä kahvin alkuperä että viljelijän kohtuullinen toimeentulo.

Kun hankintametodit ovat kunnossa, jää viljelijälle myös todennäköisemmin riittävästi rahaa luomusertifiointiin. Läpinäkyvästi tuotettua, hyvää luomukahvia on kuitenkin edelleen melko huonosti saatavilla. Kotimainen kahvialan startup SLURP on keksinyt tähän helpon ratkaisun!

SLURP luomu

Slurpin valikoimassa suurin osa kahveista on luomutasoisia ja kaikki hankitut kahvit ovat kestävästi tuotettuja, sekä suoraan viljelijöiltä hankittuja. Palvelun kaikki yhteistyöpaahtimot ovat pienpaahtimoita, joiden laatustandardit ovat todella korkeat ja yhä useammat ovat luomusertifioituja paahtimoita, jotka noudattavat sertifikaatin edellyttämiä vaatimuksia.

SLURP luomu on erityisesti luomu-tasoisten tuotteiden ystäville suunnattu kahvitilaus. Myös SLURP original -tilauksessa tarjotaaan luomukahveja mahdollisuuksien mukaan, mutta SLURP luomu-tilauksessa joka ikinen toimitettava kahvi on luomusertifioitua. Yllämainittujen ehtojen mukaisesti myös paahtimot, joilla luomukahvit ovat paahdettuja, ovat luomusertifioituja ja Suomen parhaita luomuun erikoistuneita pienpaahtimoita.

SLURP luomu -kahvitilauksessa maistuvat puhtaat maut. Kahvit vaihtelevat medium-makumaailman pehmeistä ja täyteläisistä kahveista tummiin ryhdikkäisiin ja voimakkaisiin makuihin. Jokainen kahvi paahdetaan tilauksesta ja toimitetaan asiakkaalle heti paahdon jälkeen, suoraan postiluukusta.

Mikä SLURP?

Slurp on vuonna 2015 markkinoille tullut kotimainen kahvipalvelu, jossa kestävästi tuotetut kahvit paahdetaan tilauksesta kotimaisilla pienpaahtimoilla ja toimitetaan kotiin saakka postiluukkuun sopivissa lähetyskuorissa. SLURP kahvielämys on nimensä mukaisesti elämys, jossa tilaajille lähetetään tarkoin valitut ja tilaajien makumieltymysten mukaisesti paahtimoiden kanssa kuratoidut pienpaahtimokahvit, niin usein ja paljon kuin tilaaja haluaa. Jokainen kahvilähetys on uusi elämys, sillä asiakkaat pääsevät maistelemaan aina uutta kahvia yli 20 yhteistyöpaahtimon kahvivalikoimista. Asiakkaalle jää vapaus räätälöidä kahvitilauksensa omien makumieltymystensä mukaisesti ja Slurp hoitaa yhdessä pienpaahtimoiden kanssa loput. 

Lue lisää: slurp.coffee

Lisätiedot, yhteydenotot ja haastattelupyynnöt:

Maria Ariyo
maria.ariyo@slurp.coffee
+358 40 517 3496

Oy Slurp Ab / Slurp Inc.

Pilkington Automotive Finland Oy:n Tampereen ja Laitilan yksiköiden kuusi viikkoa kestävät yhteistoimintaneuvottelut alkavat tiistaina 7.7.2020. Yhteistoimintaneuvottelut johtuvat koronapandemian vaikutuksista vientivetoisen yrityksemme tilauskantaan, kilpailukykyyn ja henkilöstöön. Valmistuskapasiteettia pyritään sopeuttamaan kysyntään nähden.

Toimenpidesuunnitelmat kohdistuvat yrityksen Tampereen ja Laitilan tehtaisiin ja ne koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä. Neuvotteluiden piirissä on yhteensä noin 550 henkilöä. Neuvottelut voivat johtaa enintään 150 neuvotteluiden kohteena olevan työntekijän tai toimihenkilön työsuhteen päättämiseen, toistaiseksi voimassa olevaan lomauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai työsuhteen ehtojen merkittävään tai vähäisempään muuttamiseen. Lisäksi neuvottelut voivat johtaa tilapäisiin, enintään 90 päivää kestäviin lomautuksiin koko henkilöstöä koskien.

”Liiketoiminnan yleiset näkymät ovat vaikeat markkinatilanteen ennakoimattomuuden vuoksi. Koronapandemian aiheuttamat ennennäkemättömät haasteet vaikeuttavat yrityksemme liiketoimintaa pysyvällä tavalla. Tilanteesta selviämiseksi yrityksen liiketoimintaa suunnitellaan sopeutettavaksi tulos- ja kilpailukyvyn turvaamiseksi”, kertoo Pilkington Automotive Finland Oy:n toimitusjohtaja Jussi Parkkali.

Pilkington Automotive Finland Oy

Toimitusjohtaja Jussi Parkkali
jussi.parkkali@fi.nsg.com

p. 050 593 5157

Lakka myy Forssan kuivatuotetehtaansa ja keskittää toimintojaan Lopelle sekä Varkauteen

Lakan Betoni myy Forssan tehtaansa Kiillolle ja luopuu samalla itsetasoittuvien pumpattavien lattiatasoitteiden sekä pääosin seinätasoitteiden tuotannosta. Muilta osin Lakan kuivatuoteliiketoiminta jatkuu ennallaan. Lakka keskittyy jatkossa omiin vahvoihin tuoteryhmiin, joita ovat kuivabetonit, juotosbetonit, muurauslaastit ja linjasaneeraustuotteet.

Kuivatuotteiden tuotanto keskitetään yhtiön Varkauden tehtaalle. Etelä-Suomen asiakkaiden tarpeisiin Lopen tehtaalle rakennetaan laajan valikoiman hub, josta asiakkaat saavat jatkossa ympäristöbetonituotteet, harkot, laastit ja kuivabetonit samasta paikasta samoihin kuormiin.

– Tällä on merkittävää logistista etua asiakkaillemme. Jatkossa Lakka-tuotteita saa koko tuotevalikoiman laajuisena kolmesta varastosta; Lopelta, Joensuusta ja Jalasjärveltä, Lakan Betonin toimitusjohtaja Pertti Halonen toteaa.

Kiilto ostaa Lakan Betonin kuivatuotetehtaan Forssasta vahvistaakseen pumpputasoiteliiketoimintaansa. Kaupan myötä Kiilto aloittaa pumpattavien lattiatasoitteiden valmistuksen Suomessa.

Rakentamisen kumppanilta kaivataan ketteryyttä nopeasti muuttuvissa asiakastarpeissa. Kiillon pumpattavien lattiatasoitteiden palvelukonseptin ytimessä on asiakas.

– Tehtaan sijainti suurten rakentamishankkeiden lähellä ja hyvien kulkuyhteyksien päässä mahdollistaa sujuvan palvelukokemuksen. Kaupan myötä meille avautuu mahdollisuus tarjota asiakkaillemme saumaton ”tuote palveluna” -konsepti: voimme valmistaa ja toimittaa pumpputasoitetta ketterästi asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Konseptin ytimessä on laaja, eri toimijoista koostuva yhteistyöverkosto, jonka avulla pystymme palvelemaan asiakkaitamme ympäri Suomen, Kiillon rakentamisen liiketoimintajohtaja Miikka Haapa-aho kertoo.

Haapa-ahon mukaan palveluna toteutettu lattia valmistuu nopeasti ja vähentää myös käyntejä työmaalla. Koska tuote kuljetetaan yksittäisten pakkausten sijaan säiliöautolla, pumppaamalla toteutettu lattia vähentää myös pakkausjätettä. Jätteen käsittely on aikaa vievää ja vaatii jätteenkäsittelypaikkojen järjestelyn työmaille, joilla tilan rajallisuus on usein haaste. Pumppuauton kyydissä kulkevaa tasoitetta ei myöskään tarvitse suojata säältä tai varata tasoitteelle säilytystilaa tilanahtaudesta kärsivillä työmailla, kuten perinteisesti suursäkeissä tai lavoina toimitettavien tuotteiden kohdalla on.

Yrityskaupassa Kiillolle ei siirry Lakan Betonin nykyistä tuotevalikoimaa, vaan investoinnilla hankitaan valmistuskapasiteettia, jota tarvitaan pumpputasoiteliiketoiminnan ketterään toteutukseen. Samalla tavoitteena on turvata Kiillon kasvukyky tulevaisuudessa. Kaupan täytäntöönpano tapahtuu 14.9. jolloin myös Forssan valmistusliiketoiminnan 8 työntekijää siirtyvät Kiillon palvelukseen. 

Helsinki/Konttisuo, heinäkuu 2020

Energiequelle rakentaa seitsemän Nordexin N149/4.0-4.5 –tyypin voimalaa Soiniin.

Energiequellen toisen suomalaisen tuulivoimahankeen rakennustyöt alkavat tällä viikolla. Konttisuon tuulivoimapuisto rakennetaan noin 20 kilometrin päähän Soinin kunnan keskustasta kaakkoon, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien rajalle. Hanke koostuu seitsemästä voimalavalmistaja Nordexin tuulivoimalasta, joiden kokonaisteho on 29,96 megawattia.

Energiequelle on tehnyt Infra Builders Oy:n kanssa sopimuksen teiden, perustusten, kaapeloinnin sekä sähköaseman rakentamisesta. Infra Builders Oy aloittaa työt tienrakennuksella ja siirtyy sen jälkeen ensimmäisiin perustuksiin.

Rakennettavat N149/4.0-4.5 –tyypin voimalat soveltuvat kylmään ilmastoon. Ne varustetaan jäätymisenestojärjestelmällä, jonka energiatehokas lämmitys ehkäisee tehokkaasti jään kertymistä tuulivoimaloiden lapoihin. Voimaloiden toimintaa ei tarvitse keskeyttää jäätymisenestojärjestelmän käytön aikana, joka vaikuttaa myönteisesti voimaloista saatavaan tuottoon. Toimeksiantoon sisältyy myös voimaloiden 25 vuoden mittainen palvelusopimus. Tuulivoimapuisto on tarkoitus ottaa käyttöön joulukuussa 2021.

”Konttisuon hanke on koko kehitysvaiheensa ajan saanut paljon kannatusta ja tukea paikallisilta ihmisiltä ja kunnalta, josta olemme kiitollisia. Tulemme hyödyntämään Konttisuon hankkeesta kerättyä kokemusta alueen muiden hankkeiden kehitystyössä, kuten esimerkiksi Kimpilamminkankaan tuulivoimahankkeessa”, sanoo Nils Borstelmann, Energiequellen Suomen maajohtaja.

Konttisuo on Paltusmäen tuulivoimapuiston (viisi voimalaa) jälkeen jo toinen hanke, jonka Energiequelle toteuttaa tultuaan Suomen tuulivoimamarkkinoille vuonna 2016. Suomen tiimi koostuu tällä hetkellä kuudesta työntekijästä ja yhtiöllä on kehitteillä yhteensä yli 800 megawatin edestä eri vaiheessa olevia hankkeita.

Lisätietoja:
Susanne Tauke
Markkinointi & PR
+49 421 62 67 69 22
tauke@energiequelle.de

• BASF laskee ensimmäisenä kemianalan yrityksenä maailmassa kaikkien noin 45 000 tuotteensa hiilijalanjäljen
• Panostus auttaa asiakkaita laskemaan hiilijalanjälkensä ja pienentämään sitä digitaalisen sovelluksen avulla
• BASF tarjoaa jo tuotteita, joissa on tavallista pienempi hiilijalanjälki, koska ne on valmistettu uusiutuvan energian avulla tai kierrätetyistä raaka-aineista

BASF tarjoaa asiakkailleen tietoa noin 45 000 tuotteensa hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjälki kattaa kaikki tuotteeseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät ennen kuin tuote lähtee BASFin tehtaalta: aina ostetuista raaka-aineista tuotantoprosessissa käytettyyn energiaan.

"Laskemalla hiilijalanjäljen luomme enemmän avoimuutta asiakkaillemme. Ja sen avulla meillä on mahdollisuus kehittää yhteisiä suunnitelmia asiakkaidemme kanssa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi koko arvoketjussa siihen saakka, kun valmis tuote on kuluttajalla", sanoo BASFin Chairman of the Board of Executive Directors, tohtori Martin Brudermüller.

BASF on laskenut yksittäisten tuotteiden hiilijalanjälkeä vuodesta 2007 saakka. BASFin kehittämän uuden digitaalisen ratkaisun myötä yritys pystyy laskemaan globaalisti myynnissä olevien noin 45 000 tuotteen hiilijalanjäljen. BASF aloittaa valituilla tuotteilla ja asiakassegmenteillä lähikuukausina, ja tavoitteena on saada tiedot valmiiksi vuoden 2021 aikana.

"Ilmastohaasteesta tulee asiakkaillemme entistä tärkeämpää. Tulevaisuudessa voimme auttaa heitä tarjoamalla luotettavaa tietoa, jotta he voivat täyttää ilmastotavoitteensa", sanoo Head of Corporate Sustainability Christoph Jäkel. "Hiilijalanjälkilaskelmamme voivat auttaa asiakkaita tunnistamaan kohdat, joissa he voivat välttää kasvihuonekaasupäästöjä. Me tarjoamme mahdollisuuden vähentää hiilijalanjälkeä valittujen tuotteiden avulla, koska käytämme vaihtoehtoisia raaka-aineita ja uusiutuvaa energiaa."

Yksi esimerkki on BASFin biomassatase-menetelmä, jossa fossiiliset luonnonvarat korvataan tuotannossa osittain uusiutuvilla raaka-aineilla, kuten orgaanisella jätteellä ja kasviöljyillä. Toinen esimerkki on BASFin aloite kemiallisesta kierrätyksestä, joka on otettu kaupalliseen käyttöön tänä vuonna. Sen myötä BASFin asiakkaat ostavat tuotteita, jotka on valmistettu kierrätysmuovista. Tuotteilla on samat ominaisuudet kuin fossiilisista raaka-aineista valmistetuilla tuotteilla – mutta niillä on pienempi hiilijalanjälki.

Ilmastonsuojelu on tärkeä osa BASFin strategiaa. BASFin tavoitteena on pitää koko tuotannon hiilijalanjälki samana vuoteen 2030 saakka, vaikka liiketoiminta kasvaisi. BASFilla on myös kolmiosainen lähestymistapa, jonka tavoitteena on lisätä tuotannon ja prosessien tehokkuutta, ostaa sähköä uusiutuvista energialähteistä ja kehittää uusia menetelmiä, joilla on pieni hiilijalanjälki.

Yhteisiä standardeja tarvitaan
BASF on käyttänyt kestävän kehityksen arviointimenetelmiä 25 vuotta. Siihen kuuluu tietojen kerääminen ja käsittely, jotta voidaan arvioida kestävyyttä koskevia panostuksia, joita parhaillaan käytetään hankkeissa SEEBalance ^® ja Sustainable Solution Steering. BASFin laskelmat hiilijalanjäljestä perustuvat oman tuotannon päästöjen rekisteröintiin sekä ostettujen raaka-aineiden ja energian laatutietoihin. Menetelmä noudattaa yleisiä standardeja koskien analyysiä tuotteen elinkaaresta, kuten ISO 14044 ja ISO 14067 sekä Greenhouse Gas Protocol Product Standard.

BASF pyrkii luomaan alan standardin tuotteiden hiilijalanjäljen tuotekohtaisesta laskemisesta, jolloin eri valmistajien tuotteiden hiilijalanjälkeä on helppo vertailla. "Teemme yhteistyötä useiden kumppaneiden kanssa saavuttaaksemme yhteisen standardin", Christoph Jäkel sanoo.

Lehdistökysymykset
Hanna Løyche
Puhelin: +45 24 77 68 40
Hanna.loyche@basf.com

DI, MBA Kalle Kettunen (55) on nimitetty Algol-konsernin suurimman tytäryhtiön Algol Chemicals Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 15.8.2020.

Kalle Kettunen on vuosina 2009–2019 toiminut kemikaalien ja muoviraaka-aineiden jakelijayhtiön Telko Oy:n toimitusjohtajana. Telko kuuluu suomalaiseen pörssilistattuun Aspo-konserniin, ja sillä on toimintaa 17 maassa. Algol Chemicalsiin hän siirtyy erikoiskemikaaleja valmistavan Finex Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Kettunen on aiemmin työskennellyt kemikaali- ja paperiteollisuuden johtotehtävissä Suomessa, Ruotsissa ja Kiinassa. 

– Kalle Kettusella on monipuolinen tausta sekä raaka-aineiden jakelusta että muilta toimialoilta, ja hänen näyttönsä myynnin ja tuloksen kasvattamisesta ovat erinomaiset. Olen erittäin iloinen saadessani toivottaa hänet tervetulleeksi Algolille, sanoo Algol Chemicals Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Algolin konsernijohtaja Alexander Bargum.

– Aloitan suurella mielenkiinnolla arvostamani perheyhtiö Algol Chemicalsin toimitusjohtajana. Uskon, että pitkä kokemukseni toimialasta on hyödyllinen päästessäni kehittämään Algolin asiantuntevan tiimin kanssa yhtiön liiketoimintaa edelleen, kommentoi Kalle Kettunen uutta tehtäväänsä.  

Joulukuusta 2019 Algol Chemicalsin väliaikaisena toimitusjohtajana toiminut Fredrik Hansson siirtyy takaisin vanhaan tehtäväänsä yhtiön johtoryhmässä.

– Esitän lämpimän kiitokseni Fredrik Hanssonille hienosta työstä yhdeksän kuukautta kestäneessä ylimenovaiheessa. Hänen ansiostaan toimitusjohtajavaihdos on sujunut hallitusti ja turvallisesti, Alexander Bargum toteaa.

Lisätietoja

Alexander Bargum, toimitusjohtaja, Algol Oy, p. 040 732 3232.
Kalle Kettunen, toimitusjohtaja, Algol Chemicals Oy (15.8.2020 lukien), p. 040 558 5478.

Algol Chemicals lyhyesti

Algol Chemicals Oy yhdistää teollisuuden raaka-aineiden valmistajat ja asiakkaat, tarjoten samalla räätälöityjä toimitusratkaisuja, palveluita ja asiantuntemusta. Maailmanlaajuisten kumppanien Reach-rekisteröidyt tuotteet toimitetaan asiakkaille paikallisista varastoista. Yhtiö tarjoaa palveluja yli 3 000 teollisuusyritykselle Suomessa, Skandinaviassa, Baltiassa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Intiassa. Lisäksi yhtiöllä on yhteisyritys Omya Algol Rus, joka toimii Venäjällä ja Kazakstanissa. Yhtiö kuuluu Algol-konserniin. www.algolchemicals.fi.

Algol lyhyesti

Algol on suomalainen kaupan monialakonserni. Toimimme laajassa kansainvälisessä kumppaniverkostossa vastuullisesti yli 125 vuoden kokemuksella. Ratkaisumme parantavat teollisuuden tuotannon laatua ja turvaavat sen sujuvuutta. Terveydenhuollossa vahvistamme paremman elämän edellytyksiä.

Algol-konsernin vuoden 2019 liikevaihto oli 165 MEUR. Työllistämme lähes 500 ammattilaista kymmenessä maassa. Lue lisää: www.algol.fi.

Teknologiayhtiö Pinja ostaa ohjelmistoyhtiö PiiMega Oy:n, joka on erikoistunut metsäteollisuuden toimitusketjun, verkkokaupan ja toiminnanohjauksen digitalisaatioon. 

- PiiMegan avulla voimme palvella asiakkaitamme paremmin siellä, missä teollisuuden uudistumisella ja digitalisaatiolla on juuri nyt vahva kysyntä; luonnonvarojen tehokkaammassa ja vastuullisemmassa hyödyntämisessä, kiertotalouden ratkaisuissa sekä hiilineutraalin digitaalisen yhteiskunnan rakentamisessa. PiiMegan toiminnanohjaukseen kytketyt verkkokaupparatkaisut ovat myös tärkeä osa teollisuuden toimintatapojen uudistamista, kertoo Pinjan toimitusjohtaja Veli-Matti Nurminen tehdystä yrityskaupasta. 

Pinja vahvistaa PiiMegan toimituskykyä ja tuotekehitystä

PiiMega on erikoistunut metsäteollisuuden toimitus- ja tuotantoketjun ohjelmistoihin, verkkokaupparatkaisuihin ja toiminnanohjausjärjestelmiin. Oululaisella PiiMegalla on töissä yli 100 asiantuntijaa ja asiakkaita kotimaassa ja Euroopassa.

- Siirtyminen osaksi Pinjaa kehittää meidän nykyistä toimintaamme ja avaa myös kokonaan uusia mahdollisuuksia. Voimme palvella asiakkaita entistä laajemmalla palveluvalikoimalla, saamme uutta voimaa ohjelmistopalveluiden tuotekehitykseen ja aiempaa paremman mahdollisuuden liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Sovimme hyvin yhteen, sillä yhtiöiden asiakaskunta ja arvontuotto ovat samankaltaisia. Osaamisemme täydentävät hyvin toisiaan esimerkiksi SaaS -ohjelmistopalveluiden ja tiedolla johtamisen palveluiden tuottamisessa, kuvailee PiiMega Oy:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Palokangas.

Pinja – kasvua ja kansainvälistymistä teollisuuden uudistamisesta ja digitalisaatiosta

Pinja on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Nyt toteutunut yrityskauppa on Pinjalle kahdeksas kolmen viimeisen vuoden aikana. Pinjalla on yrityskaupan jälkeen töissä noin 550 asiantuntijaa. Yhtiön ennustettu pro forma -liikevaihto vuodelle 2020 on noin 50 miljoonaa euroa. Pinjasta on kasvanut merkittävä toimija teollisuuden uudistajana ja digitaalisen yhteiskunnan rakentajana. Pinja on markkina-alueensa johtava SaaS-ohjelmistoratkaisujen tuottaja muun muassa metsäteollisuudessa ja valmistavassa teollisuudessa. Yhtiön kansainvälisen liiketoiminnan osuus on kasvanut, ja yhtiöllä on vahva jatkuvien palvelujen asiakaskanta.

Lisätietoja yrityskaupasta antavat:

Veli-Matti Nurminen
CEO Pinja Group Oy
veli-matti.nurminen@pinja.com
+358 50 385 9911

Vesa-Pekka Palokangas
Toimitusjohtaja, PiiMega Oy
Vesa-Pekka.Palokangas@piimega.fi
+358 40 058 7557

Sikla-konserniin kuuluva elementtitehdas Siklaelementit Oy on valittu toimittamaan Kainuun uuden sairaalan allianssihankkeen toisen vaiheen puu-ulkoseinä- ja räystäselementit. Hankinnan arvo on useita satoja tuhansia euroja.

”Olemme tehneet muutaman vuoden ajan elementtejä pääasiassa oman konsernin tarpeisiin ja aloittaneet ulosmyynnin vuoden 2019 aikana. Tämä kauppa vauhdittaa ulosmyyntiämme isompaan mittakaavaan. Kaupan kohde on hyvin suunniteltu ja muutenkin ammattitaitoisen asiakkaan myötä saamme uutta potkua myös omaan tuotekehitykseemme. Neuvottelut seuraavista, vastaavan kokoisista urakoista isojen toimijoiden kanssa ovat jo käynnissä”, kertoo Siklaelementit Oy:n toimitusjohtaja Lasse Kaikkonen.

Kainuun keskussairaalan elementtitoimitus sisältää vajaat sata ulkoseinäelementtiä, toistasataa ikkuna-asennusta ja noin 170 metriä räystäselementtejä. Tavalliseen pientaloon tai matalaan hoivakotiin verrattuna kyseiset elementit eroavat muun muassa tarkemmilla ja monipuolisemmilla detaljeilla. ”Haluamme toimittaa vain laatua, ja esimerkiksi kohteen pellityskokonaisuuteen olemme ostaneet asiantuntijaksi alan ammattilaisen. Kohde on vaativa, mutta kuitenkin tuote muiden joukossa”, Kaikkonen jatkaa.

Isojen kauppojen käytännön haasteena on niiden sovittaminen Limingassa sijaitsevan tehtaan tuotantokapasiteettiin. Kyseisen kaupan elementtien toimitus jakautuu tasaisesti koko syksyn ajalle, eikä se näin vaaranna toimituksia yhtiön muille asiakkaille. Kohteen mallielementit valmistettiin ja katselmoitiin toukokuussa. Mallielementtien avulla saadaan varmuus tuotteen laadusta ja sopivuudesta hyvissä ajoin ennen varsinaisten elementtien toteutusvaihetta.

Jatkossa Siklan elementtitoimituskapasiteetti konsernin ulkopuolelle kasvaa, sillä yritykselle valmistuu toinen tehdas Siikalatvaan vuoden 2021 aikana.

Lisätietoja:

Lasse Kaikkonen
toimitusjohtaja
Siklaelementit Oy
puh. 050 314 4477
lasse.kaikkonen@sikla.fi

Huoltovarmuuskeskus (HVK) siirtyy syksyn aikana suojavarusteiden hankinnassa uudenlaiseen käytäntöön, kun suorahankinnoista edetään kilpailutuksiin. Tätä varten julkishallinnon yhteishankintayksikkö Hansel perustaa HVK:n aloitteesta dynaamisen hankintajärjestelmän (DPS). Sitä voivat hyödyntää myös muut julkiset ostajat, jotka ovat Hanselin asiakkaita.

Kevään ja kesän ajan suojainhankintoja on tehty hankintalain mukaisina suorahankintoina, sillä kansallinen varasto- ja valmiustilanne on edellyttänyt erittäin nopeaa toimintaa. Sen tuloksena sosiaali- ja terveydenhuollon suojaintilanne on nyt kohtuullisen hyvä, joten hankinnoissa voidaan siirtyä hankintalain mukaiseen kilpailutukseen

Hansel perustaa dynaamisen hankintajärjestelmän (DPS), jota ylläpidetään kaksi vuotta. HVK:n hankinta-asiantuntijat osallistuvat mm. tarjoajia koskevien soveltuvuusvaatimusten määrittelyyn. Kriteerit täyttääkseen toimittajien on esitettävä dokumentit toimintansa luotettavuudesta ja vastuullisuudesta. Julkiset toimijat voivat tämän jälkeen tehdä valituille toimittajille tarjouspyyntöjä kevennettynä kilpailutuksena. Toimittajilta ei peritä maksuja dynaamiseen hankintajärjestelmään osallistumisesta.

Dynaamisen hankintajärjestelmä (DPS) eroaa perinteisistä pitkistä puitesopimuksista siten, että soveltuvuusvaatimukset täyttävät tavarantoimittajat voivat liittyä järjestelmään milloin vain sen keston ajan.

HVK arvioi, että DPS:n kautta hankitaan merkittävä määrä suojaimia. Hankintojen määrä riippuu kuitenkin pandemiatilanteen kehityksestä ja sen myötä suojainten tarpeesta.

Hansel julkaisee viikolla 34 julkisten hankintojen ilmoituskanavassa Hilmassa ennakkoilmoituksen suojavarusteiden dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta. Hansel järjestää myös 27.8.2020 webinaarin asiasta kiinnostuneille tavarantoimittajille.

Ilmoittautumislomake webinaariin

Tavarantoimittajien yhteydenotot: kilpailutus@hansel.fi

Katso myös Hanselin tiedote asiasta

Lisätietoja:

Anssi Pihkala, toimitusjohtaja, Hansel, puh. 050 594 1618
Rain Mutka, suojainhankintayksikön johtaja, Huoltovarmuuskeskus, puh. 050 559 1905

Dynaaminen hankintajärjestelmä DPS (Dynamic Purchasing System) sopii yhteishankintamuodoksi erityisen hyvin toimialalle, jossa markkina kehittyy ja muuttuu nopeasti. DPS on toteutukseltaan kokonaan sähköinen, eikä edellytä etukäteisliittymistä. Mukaan pääsevät koko sopimuskauden ajan kaikki soveltuvuusvaatimukset täyttävät toimittajat. Hansel seuraa toimittajien luotettavuutta sopimuskauden aikana.

Lakan Betoni Oy on panostanut tuotekehityksessään ympäristöasioihin merkittävästi. Yhtiön betonituotteiden hiilijalanjälki laskee vuoden 2020 aikana 30 prosenttia. Uudistus koskee kaikkia Lakan pihakiviä ja harkkoja. Merkittävä CO2-vähennys saadaan aikaan korvaamalla tuotannossa käytettyä sementtiä päästöttömillä kierrätysraaka-aineilla.

Toteutettu muutos ei vaikuta tuotteiden ominaisuuksiin muilta osin. Toteuttavaa raaka-ainemuutosta on testattu perusteellisesti yhtiön Jalasjärven tehtaan tuotannossa, joten voidaan olla varmoja siitä, että tuotteiden laatu säilyy samalla korkealla tasolla kuin aiemminkin. Lakan Betonin tuotteilla on CE-merkinnät ja yhtiöllä on laadun osalta ISO 9001 ja ympäristöasioiden osalta ISO 14001 -sertifikaatit.

Uudistus on jatkumoa yhtiön kokonaisvaltaiselle tavoitteelle ympäristökuorman pienentämiseksi. Lakan Betoni uudisti hiljattain Joensuun tehtaiden lämmitysjärjestelmän mittavalla investoinnilla. Lämmitysenergia tuotetaan nykyisin puhtaasti palavalla nestekaasulla, jonka CO2-päästöt ovat selkeästi pienemmät kuin polttoöljyllä. Uudessa lämmitysjärjestelmässä otetaan myös talteen lämpökeskuksen pakokaasujen lämpöenergia. Joensuun tehtaiden lämmitysenergian kulutus laski uudistuksen myötä noin 50 % ja hiilidioksidipäästöt pienenivät yli 60 % vanhaan järjestelmään verrattuna.

Yritys on tätä ennen systemaattisesti korvannut öljyn käyttöä vähäpäästöisellä nestekaasulla kuivatuotetehtaiden tuotannossa käytettävän hiekan kuivaamisessa. Tavoitteena on, että yrityksen tuotanto on täysin öljyvapaa vuoteen 2025 mennessä.

Konkreettiset ympäristön kuormitusta vähentävät toimet ovat olennainen osa Lakan Betonin pitkän aikavälin tavoitteita ja strategiaa. On ensiarvoista, että tehtävät toimenpiteet eivät ole ns. kompensoivia vaan johtavat aidosti ilmakehän CO2-kuorman vähennykseen.

Lakan Betoni Oy on joensuulainen betonialan yritys, jolla on tuotantoa Joensuun lisäksi Varkaudessa, Lopella ja Jalasjärvellä. Yhtiön päätuotteita ovat betoniset päällystekivet, harkot, kuivatuotteina myytävät laastit ja tasoitteet, seinäelementit ja valmisbetoni. Yhtiön liikevaihto vuonna 2019 oli  32,4 M€. Yhtiö työllistää noin 110 henkilöä, joista Joensuussa noin 75 henkilöä.

Pilkington Automotive Finland Oy:n Tampereen ja Laitilan yksiköiden kuusi viikkoa kestäneet yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 18. elokuuta 2020. Neuvotteluiden piirissä oli yhteensä noin 550 henkilöä ja neuvottelut koskivat kaikkia henkilöstöryhmiä työntekijöistä ylempiin toimihenkilöihin.

Yhteistoimintaneuvottelut johtuivat koronapandemian vaikutuksista vientivetoisen yrityksen tilauskantaan, kilpailukykyyn ja henkilöstöön. Toiminnan turvaamiseksi ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on yrityksen parannettava kustannustehokkuuttaan leikkaamalla kustannuksia ja sopeutettava valmistuskapasiteettiaan kysyntään nähden.

Taloudellisen tilanteen heikkenemisen vuoksi neuvotteluiden lopputuloksena 102 työsuhdetta joudutaan päättämään ja 16 henkilöä lomautetaan toistaiseksi. Lisäksi neuvottelut johtavat tilapäisiin, enintään 90 päivää kestäviin lomautuksiin koko jäljelle jäävää henkilöstöä koskien.

Lisäksi neuvotteluiden tuloksena monen yhteistoimintaneuvotteluiden kohteena olevan henkilön työtehtävissä ja muissa työehdoissa tapahtuu merkittäviä tai sitä vähäisempiä muutoksia.

”Elämme keskellä ennennäkemätöntä tilannetta, mikä suurelta osin johtuu maailmanlaajuisesta koronapandemiasta. Vaikutukset tulevat vaikeuttamaan yrityksemme liiketoimintaa pysyvällä tavalla. Joudumme tekemään kipeitä päätöksiä yrityksen toiminnan ja kilpailukyvyn turvaamiseksi”, kertoo Pilkington Automotive Finland Oy:n toimitusjohtaja Jussi Parkkali.

Pilkington Automotive Finland Oy

Toimitusjohtaja Jussi Parkkali
jussi.parkkali@fi.nsg.com

p. 050 593 5157

TVT Asunnot Oy:lle rakennetaan Turun Hirvensaloon 82 uutta vuokrakotia kahteen kerrostaloon. Identtisiksi suunnitellut talot eroavat toisistaan vain materiaaleiltaan: Kirsikka valmistetaan puusta, Kide betonista. Rakennustyöt ovat jo alkaneet ja talot valmistuvat arvion mukaan marraskuussa 2021. Rakennushankkeen KVR-urakoitsijana toimii ekologiseen asuntorakentamiseen erikoistunut turkulainen Mangrove Oy.

Ajanmukainen rakennushanke Hirvensalon Arolassa mahdollistaa puu- ja betonitalorakentamisen vertailukelpoisen tutkimisen. Puukerrostalo Kirsikalla ja betonikerrostalo Kiteellä on identtiset pohjapiirrokset ja huoneistoalat. Lisäksi kerrostalot sijaitsevat samassa pihassa, joten olosuhteet ovat samat. Edellytykset puun ja betonin vertailuun ovat erinomaiset.

”Kirsikka ja Kide vastaavat kohtuuhintaisten vuokrakotien suureen kysyntään Turussa. Hanke monipuolistaa TVT Asuntojen asuntotarjontaa alueellisesti ja tuomalla yhtiölle sen ensimmäisen puukerrostalokohteen. Olemme erittäin tyytyväisiä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myönteiseen suhtautumiseen ja uskomme, että ARAn ohjauksessa rakentuu turvallisia koteja ja viihtyisiä asuinympäristöjä”, kommentoi TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi.

Puu- ja betonitaloasumisen eroja on pyritty kartoittamaan jo pitkään, nyt asiassa otetaan uusi askel

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki on 75 % suurempi kuin puukerrostalon. Vertailussa ovat olleet mukana perustus, alapohja, ulko- ja väliseinät, väli- ja yläpohja, portaat, ikkunat, ovet ja parvekkeet. TVT Asuntojen Kirsikka ja Kide -rakennushanke vie tutkimuksen vielä pidemmälle ja ottaa rakennuselementtien lisäksi huomioon materiaalien käyttäytymisen, käytönaikaisen huollon, asukkaiden tyytyväisyyden sekä hiilikädenjäljen eli rakennusten myönteisen ilmastovaikutuksen, joka alentaa hiilijalanjälkeä. Tuloksia raportoidaan aiempaa kattavammin rakennusten koko elinkaaren ajalta, myös valmistumisen jälkeen.

”Hyödynnämme jokaisen rakennuskohteen suunnittelussa hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskentaa, jotka selvittävät rakentamisen ja elinkaaren aikaisia ilmastovaikutuksia. Rakentamisen ja rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja hiilikädenjälkeä kasvattaa parhaiten, kun ne otetaan suunnittelun lähtökohdiksi ja rakentamisen tavoitteiksi”, sanoo Mangroven toimitusjohtaja Antti Lundstedt.

Myös henkilökohtainen asukaskokemus on tärkeä. Asukkaiden kokemuksia mm. sisäilmasta ja äänieristyksestä selvitetään asukaskyselyillä.

Hanke yhteisellä arvopohjalla

Hankkeen taustalla ovat hallituksen pyrkimykset puurakentamisen edistämiseen. Ympäristöministeriön hallinnoima puurakentamisen ohjelma kannustaa puun käyttöön kaupunkirakentamisessa sekä monipuolistamaan sen käyttöä, tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen ja hiilikädenjäljen kasvattaminen.

“TVT Asunnot on meille tähän rakennushankkeeseen juuri oikea kumppani, koska jaamme saman ekologisen arvomaailman ja pystymme yhdessä edistämään valtion ja Turun kaupungin ilmastotavoitteita”, iloitsee Lundstedt.

Kirsikka ja Kide -hanke on mukana Mangroven T&K-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää ekologisen rakentamisen ja asumisen menetelmiä puu- ja betonikerrostaloissa sekä puurivitaloissa.

TVT Asunnot toteuttaa osana Turun kaupunkia asukkaidensa kanssa kaupungin ilmastotavoitteita konkreettisilla toimilla. Kirsikka ja Kide -hanke antaa tietoa ja suuntaa, miten TVT Asunnot voi edistää ilmastotavoitteita rakennushankkeissaan.