Hallituksen pakkolakiesitys ja siihen liittyvä käänteet ovat osoitus siitä, että työmarkkinaosapuolten on välttämätöntä kehittää toimintaansa, toteaa työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa.
”Työmarkkinajärjestöt eivät voi puolustautua sillä, että ne toimivat aina hitaasti. Se on huono piirre, kun ongelmat ovat akuutteja”, Inkeroinen sanoo suoraan.
Inkeroinen pitää tärkeänä, että palkansaajajärjestöt ovat nähneet, ettei palkankorotusmahdollisuuksia ole. Lisäksi SAK:n yksimielinen esitys vientivetoiseen työmarkkinamallin siirtymisestä on historiallinen.
”On nähty, että jos vienti sakkaa, se tarkoittaa ongelmia koko yhteiskunnassa. Vaikutukset näkyvät muun muassa julkisen sektorin rahoituksessa, työllisyydessä ja kansalaisten ostovoimassa”, Inkeroinen listaa.
Nyt hallitus on joutunut laittamaan työmarkkinajärjestöt syrjään, jotta uudistuksia saataisiin aikaiseksi, kun talous on kriittisessä tilassa.
”Tämä on signaali siitä, että me työmarkkinaosapuolet olemme hoitaneet asiat huonosti”, Inkeroinen toteaa Visiossa.
Inkeroinen haluaa kuitenkin kääntää katseet eteenpäin. Hän muistuttaa, että muodosta riippumatta työehtosopimusten pitää palvella Suomen etuja pitkällä aikavälillä ja niiden pitää parantaa kilpailukykyä, kannustaa taloutta kasvuun ja turvata työpaikat.
Omakohtaiset kokemukset ovat tuoneet perspektiiviä, kun oikeus- ja työministeri Jari Lindström pohtii Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti Vision haastattelussa työelämän uudistuksia.
”Meillä oli kriisikokous kriisikokouksen perään. Se oli kamalaa aikaa”, Lindström muistelee kehityskulkua, joka johti Voikkaan tehtaan lopettamiseen vuonna 2006.
Kokemus on vakuuttanut Lindströmin siitä, että paikallista sopimista kannattaa lisätä.
Lindström sanoo, ettei enää kannata lyödä perseitä penkkiin. Globaalissa toimintaympäristössä niin ei voi enää toimia. Muuten istutaan koko loppuikä siinä samalla jakkaralla. Tämän muutokseen oivaltamiseen on monelta mennyt pitkä aika.
Lindström pitää työpaikan menettämisen uhkaa melkoisena motivaattorina neuvotteluille.
”Se pani minut Voikkaan aikoina miettimään, miksi vasta siinä vaiheessa, kun on jo viimeinen hätä, ollaan vasta valmiita tulemaan vastaan ja luopumaan jostain, ettei jouduttaisi luopumaan kaikesta. Asiat pitäisi tehdä etukäteen. Siinä luottamus on tärkeää”, Lindström sanoo.
Lindström toteaa poliittisen kannatuksen vähenemisen olevan kuitenkin pieni hinta, jos talous saadaan nousuun.
Visio verkkoon
Vuoden alussa Visio siirtyy digiaikaan, ja neljä kertaa vuodessa ilmestynyt printti muuntautuu yhdeksän kertaa vuodessa ilmestyväksi verkkolehdeksi.
Teknologia-alalla on huikeita menestystarinoita niin yrityksistä kuin ihmisistäkin. Visio haluaa kertoa niistä entistä laajemmalle lukijakunnalle. Verkko-Vision lukijaksi pääset osoitteessa www.visiolehti.fi.