Energiateollisuuden (ET) mielestä Euroopan parlamentin valitsema neuvottelukanta LULUCF-asetuksesta on askel oikeaan suuntaan. Valittu linja korostaa tavoitetta ylläpitää metsiä hiilinieluina ja saavuttaa niiden avulla Pariisin ilmastosopimus. Nämä reunaehdot antavat riittävät perusteet linkittää metsät ilmastopolitiikkaan. EU:n tulee jättää jäsenvaltioille riittävästi tilaa rakentaa ilmastopolitiikkaa kansallisista vahvuuksista.
LULUCF-asetus on monimutkainen kokonaisuus, joka liittää maan ja metsien käytön osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa. Päätösten myötä ihmisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ohjataan kolmella sektorilla: päästökauppa, taakanjako ja maankäyttö. Valtioiden vaativana tehtävänä on löytää näille sektoreille taloudellisesti, ilmastollisesti ja sosiaalisesti toimivat ohjauskeinot. Suomi on tämän työn tehnyt ja saattaa nielut sekä päästöt tasapainoon 2040-luvulla. LULUCF-keskustelussa korostuvat metsät ovat vain yksi tekijä kokonaisuudessa.
Suomelle metsätalouden merkitys on suurempi kuin useille muille jäsenmaille. LULUCF-asetus vaikuttaa ensisijaisesti ainespuuhakkuisiin, mutta välillisesti myös tärkeimmän uusiutuvan energialähteemme, metsäpolttoaineiden, saatavuuteen.
ET:n johtaja Jari Kostama toteaa, että lämpö- ja voimalaitosten metsäpolttoaineesta noin 80 % syntyy metsäteollisuuden ainespuuhakkuiden myötä.
– Energiateollisuus pitää tärkeänä, että hyvin käyntiin lähtenyttä irtautumista fossiilisista polttoaineista ei vaaranneta horjuttamalla metsäenergian roolia, Kostama sanoo.
Euroopan parlamentin kanta on välivaihe asetuksen käsittelyssä. Jäsenmaiden neuvosto päättää kannastaan todennäköisesti lokakuussa, minkä jälkeen alkavat parlamentin, neuvoston ja komission keskinäinen neuvottelu.
Lisätiedot
Johtaja Jari Kostama, p. 050 301 1870, Twitter @JariKostama
Asiantuntija Jukka Makkonen, p. 040 702 8634. Twitter @jukka_makkonen