Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran raportti eläinten hyvinvoinnin valvonnasta 2015 paljastaa laiminlyöntejä eläinten pidossa. Lähes joka neljännellä tuotantoeläintilalla havaittiin laiminlyöntejä otantatarkastuksissa. Laiminlyöntien osuus on ollut usean vuoden ajan samalla tasolla.

Tarkastetuista turkiseläintiloista lähes puolella havaittiin puutteita. Näistä vain yhdessä tapauksessa oli kyse kirjanpidon laiminlyönnistä. Laiminlyönnit liittyivät eläinten olosuhteisiin eli yleensä häkkien verkkopohjan kuntoon sekä sopivan virike- ja pureskelumateriaalin tarjoamiseen. Ongelmien suuresta määrästä huolimatta vain puolet tavoitteena olleista otantaan perustuvista tarkastuksista saatiin toteutettua.

– Turkiseläinten tilanne on jo vuosien ajan ollut kaikkein huolestuttavin ja tilanne jatkuu entisenlaisena. Eläimet elävät pienissä, virikkeettömissä häkeissä vailla kiinteää lattiaa ja kunnon säänsuojaa, ja silti jopa lain vähimmäisvaatimuksia ei koeta puolella tarkastetuista tiloista tarpeelliseksi noudattaa. Täsmälleen lain mukaan toteutettunakin turkistarhaus on eläinten hyvinvoinnin kannalta kestämätöntä. SEYn näkemyksen mukaan turkiseläinten hyvinvointia ei voi nykymuotoisessa tuotannossa taata, joten turkistarhaus on lakkautettava siirtymäajalla kokonaan, sanoo SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Vasikoilla puutteita perustarpeissa

Nautatiloistakin lähes joka neljännellä löytyi puutteita otantaan perustuvissa tarkastuksissa. Raportin mukaan suurin osa nautaeläimillä havaituista laiminlyönneistä kohdistui suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin, sillä kirjanpidon puutteiden osuus epäkohdista oli alle neljä prosenttia.

Naudoilla suurimmat puutteet löytyivät vasikoiden oloista. Kaikilla vasikoilla ei ollut puhdasta ja kuivaa makuualuetta ja tyypillinen ongelma oli, että tilojen puhtaudesta ja turvallisuudesta ei ollut huolehdittu riittävästi. Ongelmana oli myös, että ryhmäkarsinoissa ei ollut riittävästi tilaa vasikkaa kohden. Vasikat pitää lain mukaan siirtää yksittäiskarsinasta ryhmäkarsinaan kahdeksan viikon iässä, mutta vasikoita pidettiin yksittäiskarsinoissa yli sallitun iän.

– Vasikoilla havaittiin tarkastuksissa puutteita jopa perustarpeissa eli juotossa ja ruokinnassa. Korkea vasikkakuolleisuus on Suomessa ollut ongelmana jo pitkään, mikä kielii vasikoiden vakavista hyvinvointiongelmista. Kun nauta-asetusta aletaan toivottavasti pian uudistaa, on tärkeää, että pito-olosuhteisiin saadaan kunnollisia parannuksia myös vasikoiden kohdalla. Lisäksi kivunlievitys nupouttamisen yhteydessä tulee säätää pakolliseksi eläinsuojelulaissa, sanoo Lindqvist.

Sikojen kohdalla puutteita ilmeni erityisesti virikemateriaalin tarjoamisessa häkissä pidettävillä emakoilla. Emakko viettää virikkeettömässä kääntymisen estävässä häkissä noin puolet vuodesta, jolloin virikemateriaalin merkitys korostuu.

Lemmikkieläinkohteissa kiireellisiä toimenpiteitä

Epäilyyn perustuvat tarkastukset ovat rajussa nousussa sekä tuotantoeläintiloilla että lemmikkieläinkohteissa, mikä saattaa selittyä valvontaeläinlääkäreiden lisääntyneellä määrällä. Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten yhteydessä tuotantoeläintiloille annettiin kieltoja ja määräyksiä hieman lemmikkieläinkohteita useammin. Sen sijaan lemmikkieläinkohteissa ryhdyttiin huomattavasti useammin kiireellisiin toimenpiteisiin, vaikkakin kiireellisten toimenpiteiden määrä on hienoisessa laskussa.

Myös valvonnan resursseissa oli edelleen puutteita. Vain 83 prosenttia otantatarkastuksille asetetusta tavoitemäärästä saatiin toteutettua. Joissakin tapauksissa ongelmana on, ettei avoimia valvontaeläinlääkärin virkoja saada täytettyä.

– Norminpurkutalkoot eivät voi koskea eläinten pitoa. Eläinten pito-olosuhteisiin on saatava lainsäädännöllä selkeitä parannuksia ja valvonnan resursseja tulee lisätä, jotta eläinten hyvinvointi voidaan turvata edes lainsäädännön minimitasolla ja jotta kuluttajan luottamus suomalaiseen tuotantoon pystytään säilyttämään. Eviran raportti paljastaa, että tuotantoeläintiloilla tarvitaan nimenomaan ennaltaehkäisevää, säännöllistä valvontaa.

Lisätiedot:

Eläinten hyvinvoinnin valvonta -raportti:
https://www.evira.fi/globalassets/tietoa-evirasta/esittely/toiminta/valvonta/2015/elainten-hyvinvoinnin-valvonta-2015.pdf

Haastattelut:

Maria Lindqvist
vs. toiminnanjohtaja
P. 050 371 2740
maria.lindqvist@sey.fi

1.6.2016

Norjalainen teknologiayhtiö GSGroup ostaa 100% suomalaisen PPCT Finland Oy:n osakkeista ja vahvistaa asemaansa GPS-pohjaisten kalustonhallinta- ja paikannusjärjestelmien markkinoilla Pohjoismaissa.

PPCT tuli markkinoille liikkuvan kaluston seurantaan kehitetyillä ratkaisuilla vuonna 2006 ja on siitä lähtien kehittynyt ja kasvanut orgaanisesti. Yrityksellä on noin 20 hengen pääkonttori Tampereella ja myyntitoimistot Espoossa ja Turussa.  Suomessa yritys on saavuttanut markkinajohtajuuden liikkuvan kaluston hallintajärjestelmien ratkaisuissa palvelu- ja kuljetusalalla. PPCT:n liikevaihto oli vuonna 2015 4 miljoonaa euroa. GSGroup käyttää eri laskentaperusteita kuin PPCT, ja muunnettu liikevaihto tämän mukaisesti on noin 2,5 miljoonaa euroa, ja sen odotetaan olevan samalla tasolla myös vuonna 2016.

GSGroup rahoittaa kaupan omin varoin ja pankkilainalla, tarvetta oman pääoman lisäämiseen ei ole.

”Olemme käyneet keskusteluja PPCT:n perustajan ja omistajan Aarre Sillanpään kanssa viimeisen yhdeksän kuukauden ajan. Prosessi on ollut rakentava ja positiivinen. Olemme vakuuttuneet toiminnasta ja palvelusta, jota yritys tarjoaa. Aarre jatkaa toimitusjohtajana kaupan jälkeen. PPCT:llä on vakaa asiakaskunta ja merkittävä määrä isoja pitkäaikaisia asiakkuuksia. Kokonaisuudessaan GSGroup saa kaupassa yli 600 asiakkaan portfolion, joka antaa vahvan sysäyksen Suomen operaatioillemme. Kauppa vahvistaa johtavaa asemaamme Pohjoismaissa.” sanoo GSGroupin konsernijohtaja Espen Virik Ranvik,

”Olen ylpeä ja tyytyväinen matkasta, jonka olen PPCT:n kanssa kulkenut. Yhtiön toimintaa on rakennettu pala palalta. Olemme olleet menestyksekkäitä tuotteidemme ja palveluidemme kehittämisessä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Nyt PPCT toimii markkinajohtaja Suomessa. Osana GSGroup konsernia, ottaen huomioon laajennetun tuotevalikoiman ja aseman muissa Pohjoismaissa, olen vakuuttunut, että liiketoimintamme jatkaa kasvuaan.” sanoo Aarre Sillanpää, PPCT:n perustaja ja toimitusjohtaja.

Lisätietoa:                                                                                                                                                                                                 

Espen Virik Ranvik - Konserninjohtaja GSGroup –puh. +47 400 11 865 – email: espen.ranvik@gsgroup.no

Aarre Sillanpää – Toimitusjohtaja  PPCT Finland Oy – puh. +358-40-82030030 – email: aarre.sillanpaa@ppct.fi

GSGRoup:

Vuonna 1992 perustetun GSGRoup AS:n pääkonttori sijaitsee Sandefjordissa ja myyntitoimistot sijaitsevat Oslossa, Tukholmassa, Göteborgissa, Kööpenhaminassa, Riikassa, Vilnassa, Dortmundissa ja Helsingissä. Vuonna 2015 yhtiön liikevaihto oli NOK 147 miljoonaa ja EBITDA NOK 20 miljoonaa. Pääosakkeenomistaja on Atlantis Vest. GSGRoupin tuotevalikoimaan kuuluu; Smartday ja Handyman tilausjärjestelmiä työsuorite- ja palveluliiketoimintaan, GPS pohjainen kalustonhallintajärjestelmä, elektroninen ajopäiväkirja, ja Spotguard paikannus – ja jäljitysjärjestelmä. Monet GSGRoupin asiakkaista hyödyntävät toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita.

Press release also published in English and Norwegian.

Puuliiton hallitus jatkoi keskiviikkona 1.6. kilpailukykysopimuksen mukaisten neuvottelutulosten käsittelyä ja totesi, että edellytyksiä päätöksentekoon ei ollut olemassa. Kantona kaskessa ovat edelleen vailla neuvottelutulosta olevat sopimusalat, kuten esimerkiksi bioteollisuus.

Puuliiton hallitus tekee ratkaisunsa viimeistään perjantain 3. kesäkuuta kuluessa.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jari Nilosaari, puh. 0400 872 641

Kotimainen tuotanto ja logistiikka digitalisoituu vauhdilla. Aallon harjalla kulkevat yritykset ovat sekä pystyneet säilyttämään tuotantonsa Suomessa että lisänneet työpaikkoja ja henkilöstön työtyytyväisyyttä. Leanware Oy:n toimitusjohtaja Janne Viinikkalan mukaan nouseva trendi näkyy asiakkaiden aktiivisuudessa ja yrityksen rekrytoinnissa.

– Tulevaisuuden digitalisaation työpaikat syntyvät lähellä asiakasta. Yritykset hakevat nyt kilpailuetua tekemällä tuotantoa ja logistiikkaa eri tavalla kuin muut. Parhaimmillaan läpimenoajat sekä keskeneräisen tuotannon arvo ovat jopa puolittuneet, tuotannon ja logistiikan digitalisointiin erikoistuneen Leanware Oy:n toimitusjohtaja Janne Viinikkala toteaa.

Leanware kouluttaa koodarit tuotannon ja logistiikan prosesseihin itse

Leanware on palkannut alkuvuoden aikana reilut 20 uutta työntekijää, ja tavoitteena on palkata vuoden loppuun mennessä vähintään 25 lisää. Vaikka hyviä ohjelmistosuunnittelijoita on saatavilla, toimialaosaaminen joudutaan yleensä opettamaan itse.

– Järjestelmiä ei voi kehittää ilman syvällistä ymmärrystä asiakkaan prosesseista ja bisneksestä. Digitalisaatio etenee vauhdilla ja kouluopit eivät tahdo pysyä perässä. Koulutamme prosessiosaamisen lisäksi mm. lean-tuotannon perusteita ja mahdollistamme työntekijöille kädet saveen -harjoittelujaksoja sekä yritysvierailuja asiakkaidemme kohteissa.

Miten käy henkilöstön uuden aallon digitaalisissa tehtaissa ja varastoissa?

Viinikkala näkee, että digitalisoinnin käynnistymistä ei ohjaa yrityksen koko, vaan johdon näkemys sen merkityksestä liiketoiminnalle. Toisin sanoen ymmärrys siitä, kuinka paljon kannattavuutta ja kilpailukykyä prosessien sähköistämisellä voidaan lisätä.

– Prosessien digitalisoinnilla ja automaatiolla yksikkökustannukset saadaan alas. Näin pitkälle jalostettuja, asiakkaalle räätälöityjä tuotevariaatioita pystytään tuottamaan järkevin kustannuksin lyhyellä toimitusajalla. Tähän eivät halpatuotantomaat pysty.

Vastoin yleisiä ennakkoluuloja automaatioasteen nosto on jopa lisännyt työpaikkojen määrää suomalaisissa tehtaissa ja logistiikkakeskuksissa. Suunta korreloi positiivisesti myös työtyytyväisyyden kanssa.

– Työ on sujuvampaa ja kevyempää. Raskaat siirrot ja nostot hoitaa automaatti, ja lyhyet sarjat tekevät työstä vaihtelevampaa, Viinikkala kertoo.

Lisätietoja:  Janne Viinikkala, toimitusjohtaja / p. 050 558 0865 / janne.viinikkala@leanware.fi

Patrik Westerlund on nimitetty tekniseksi johtajaksi 22.2.2016 

Westermo Data Communications AB Sivuliikkeeseen Suomessa.

Toimipaikka on Suomessa Klaukkalassa sekä Ruotsissa. 

 

Lisätiedot: patrik.westerlund@westermo.fi

+358 40 0243905

 

Martti Myllyntaus on nimitetty myynti- ja maajohtajaksi 14.4.2016 

Westermo Data Communications AB Sivuliikkeeseen Suomessa. 

Toimipaikka on Suomessa Klaukkalassa. 

 

Lisätiedot: martti.myllyntaus@westermo.fi

+358 40 0202954

 

Westermo suunnittelee ja valmistaa tietoliikennetuotteita kriittisen tärkeisiin järjestelmiin ja fyysisesti vaativiin ympäristöihin.

METSTAn nettisivuilla on avoin sanastotietokanta, jossa on nyt yhteensä noin 30 000 termiä teknologiateollisuuden toimialueeseen liittyen. Viimeisimpänä täydennyksenä sanastoon on lisätty 3D-tulostukseen, nanoteknologiaan ja räjähdysvaarallisiin tiloihin (ATEX) liittyviä termejä. Muita laajoja sanastoja ovat talotekniikkaan, metallisiin materiaaleihin, hitsaukseen, koneturvallisuuteen, painelaitteisiin, kiinnittimiin (ruuvit jne.) ja eurokoodeihin liittyvät termit. Sanastotietokanta on koottu standardeissa käytetyistä termeistä.

Tekninen kehitys on ripeää ja usein asiantuntijat käyttävät puheessaan englanninkielisiä termejä, koska niille ei ole ehditty muodostaa yhteisesti sovittua suomennosta. Epäselviä tilanteita voi muodostua silloin, jos termejä ryhdytään suomentamaan ja niille ehtii muodostua useita eri suomennoksia, joilla tarkoitetaan samaa asiaa.

Yksi standardisoinnin päätehtävistä on kuvata yleisesti käytössä oleva tuote tai asia yksiselitteisesti siten, että kaikki ymmärtävät asiat samalla tavalla ja että tuotteet ja asiat ovat keskenään yhteensopivia sekä turvallisia riippumatta siitä kuka tai missä ne on tehnyt. Tämän vuoksi standardisointi useimmiten alkaa alan termien ja niiden määritelmien kirjoittamisesta. 

METSTAn sanastotietokannan sisältö perustuu kansanvälisessä standardien laadinnassa yleisesti käytettyihin termeihin ja suomennokset ovat kunkin erityisalan asiantuntijoiden tekemiä. Tietokanta tukee osaltaan suomen kielen kehittymistä sekä termien ja sanastojen selkeytymistä, jalkautumista sekä vakiintumista yleiseen kieleen. 

Tietokanta on ensisijaisesti tarkoitettu standardien laatijoiden, kääntäjien ja käyttäjien avuksi, mutta sitä voivat hyödyntää kaikki teollisuuden parissa työskentelevät sekä satunnaisemmin alan termejä tarvitsevat, kuten opiskelijat ja lakiasiantuntijat. Käytännössä haku palvelee kaikkia termeistä ja niiden suomennoksista kiinnostuneita alasta riippumatta.

Standardisoinnin tarve ja strateginen merkitys lisääntyy jatkuvasti. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana eri aloille julkaistujen standardien määrä on moninkertaistunut. Tällä hetkellä Suomessa voimassa olevia standardeja on n. 28 000 kpl. Kaikista julkaistuista standardeista suomeksi käännetään n. 20 %, mutta teknologiateollisuuden alalla käännösten osuus on selkeästi suurempi. Erilaiset, muun muassa koneisiin, laitteisiin ja metallirakenteisiin liittyvät standardit ovat välttämättömiä turvallisuuden ja yritysten kilpailukyvyn kannalta. Lisääntyneen standardisoinnin tarkoituksena on yksinkertaistaa lainsäädäntöä siten, että lainsäädännössä annetaan vain olennaiset vaatimukset ja tarkemmat tekniset yksityiskohdat esitetään standardeissa.

METSTAn sanastotietokanta sisältää suomen- ja englanninkielisen termistön lisäksi tietoa termeihin liittyvistä standardeista sekä mm. linkin kansainvälisen standardisointiorganisaation ISOn termipankkiin.

Sanasto löytyy osoitteesta http://sanasto.metsta.fi/metstahaku/

Lisätiedot: Kimmo Konkarikoski, METSTA, puh. 040-579 4393

Puuliiton hallitus hyväksyi perjantaiaamuna 3.6. kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvottelutulokset sopimusalojensa uusiksi työehtosopimuksiksi. Viimeisimmät neuvottelutulokset saavutettiin eilen torstaina. Myös neuvottelupöydässä sitkeimmin hiertäneessä bioteollisuudessa löydettiin ratkaisu.

Puuliiton hallitus asetti päätöksenteon yhteydessä kilpailukykysopimuksen jatkokäsittelylle ehdon. Maan hallituksen on toteutettava veronkevennykset täysmääräisesti. Mikäli niin ei tapahdu, äänestää Puuliitto SAK:n hallituksessa kilpailukykysopimuksen hyväksymistä vastaan.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jari Nilosaari, puh. 0400 872 641

Apart from the content of the trade fair, occupational well-being is also reflected in the implementation of the entity of events taking place in the Tampere Exhibition and Sports Centre 13.–15 September 2016, which brings together professionals from the safety, occupational well-being, material handling and logistics industries. During the EuroSafety-, Workplace Welfare and Logistics fairs, the Indoor Logistics Award 2016 will be presented and the 62nd Occupational Health and Safety Days will be arranged 13–14 September, now for the first time in Tampere.

– The adverse effects of excessive sitting and the increased popularity of commuting by bike have been active topics in public discussion lately. As fair organisers, we wanted to have the promotion of occupational well-being featured not only in event contents but also in the practical implementation of the fairs, says Veli-Pekka Rouvali, Project Manager from Tampere Trade Fairs Ltd.

Bike to the venue and stand through the sessions

– We encourage fair visitors to arrive to the venue by bike and utilise the large bike parking area next to the main entrance. We will also reserve a separate area in front of the stages for those who wish to listen to lectures and speeches standing up. This is today's way of doing things, Project Manager Rouvali notes.

The cycling association Pyöräliitto ry is also participating in the fair. Commuting by bike is, naturally, high on this association's agenda.

– The employer can do a lot to support and inspire employees to use non-motorised ways of commuting. For example, the employer can offer mileage-based bonuses, company bikes, proper protective equipment for biking, and well-equipped changing rooms to promote healthy, convenient commuting that also enhances efficiency at work, says Matti Koistinen, President of Pyöräliitto.

Renowned speakers at the Occupational Health and Safety Days; Indoor Logistics Award presented during the opening ceremony

The Occupational Health and Safety Days are arranged at the same time with the EuroSafety, Workplace Welfare and Logistics fairs, 13–14 September 2016. The theme of this year's event is Tositarkoituksella työstä ("About work, with proper intentions"). This two-day seminar will feature such topics as the connection between the ability to work, workplace welfare, finances and management, as well as co-operation in the field of occupational health care. The confirmed speakers include Creative Director, author Henkka Hyppönen and Director General of the Finnish Institute of Occupational Health Antti Koivula. Tuesday's seminars will be hosted by author, Change Coach Maaretta Tukiainen.
More information about the programme (in Finnish): www.eurosafety.fi/tyoterveyspaivat2016.

This year's Logistics Fair will focus particularly on indoor logistics. Organised by the Finnish Association of Purchasing and Logistics LOGY, the Indoor Logistics Forum will deal with the development of the industry, its trends and best practices, and future prospects. The Indoor Logistics Award 2016 will be presented at the opening ceremony.

– This is a significant recognition, which is awarded annually to a company or project for exceptional performance in the field of indoor logistics.  The Logistics 2016 fair is a major gathering for indoor logistics professionals, making it a natural venue for presenting this year's award, says LOGY's Managing Director Markku Henttinen.

The events are organised by Tampere Trade Fairs Ltd. and its main partners, the Association of Finnish Suppliers of Labour Safety Equipment STYL ry and the Industrial Trucks Section of the Association of Finnish Technical Traders. The Occupational Health and Safety Days organised by the Finnish Institute of Occupational Health take place in conjunction with the fairs, 13–14 September 2016.

More information: www.eurosafety.fi, www.tyohyvinvointimessut.fi, www.logistiikkamessut.fi
Social media: #EuroSafety, #Työhyvinvointi, #ttpaivat, #Logistiikka
Twitter: @TampereenMessut, @ttpaivat / Facebook: facebook.com/tampereenmessut, facebook.com/tyoterveyslaitos
Tampere Trade Fairs Ltd, www.tampereenmessut.fi, firstname.lastname@tampereenmessut.fi
EuroSafety, Workplace Welfare: Veli-Pekka Rouvali, Project Manager, tel. +358 50 516 4005, @VelluRouvali1
Logistics: Mikael Wänskä, Project Manager, tel. +358 40 350 0445
Tanja Järvensivu, Communications Manager, tel. +358 50 536 8133, @TanjaJarvensivu
Jenna Antila, Communications Assistant, tel. +358 40 172 1188, @Jenna_messuaa

MITÄ: Euroopan eläinpoliittinen tilanne – jääkö Suomi jälkeen? Puolueiden kannat uudistuvaan eläinsuojelulakiin

MILLOIN: Tiistaina 7.6. klo 12.30–14

MISSÄ: Kirjasto 10, Elielinaukio 2 G

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia kutsuvat teidät Kirjasto 10:ssä tiistaina 7.6. kello 12.30–14 järjestettävään tilaisuuteen. Eläinsuojelulaki uudistuu – mitä se merkitsee käytännössä?
Eläinlaki-kampanjan tilaisuudessa kuullaan, mitä eri puolueet ajattelevat eläinsuojelulain epäkohdista ja niiden muuttamisesta. Euroopan eläinpoliittisesta tilanteesta kertoo toiminnanjohtaja Reineke Hameleers Eurogroup for Animals -järjestöstä.

12.30 Tilaisuuden avaus: SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist ja Animalian vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä

12.40 Reineke Hameleers, Eurogroup for Animals: Euroopan eläinpoliittinen tilanne

13.10 Puoluekyselyn tulokset

13.20 Eduskuntaryhmien edustajien puheenvuorot

Pertti Hakanen (kesk)

Ritva Elomaa (ps)

Saara-Sofia Sirén (kok)

Emma Kari (vihr)

Jari Myllykoski (vas)

Muiden eduskuntaryhmien edustajat eivät ole vielä varmistuneet.

13.50 Loppusanat

Tilaisuuden jälkeen tiedotusvälineillä on mahdollisuus haastatella Reineke Hameleersia sekä SEYn ja Animalian edustajia. Tilaisuus on avoin yleisölle.

Suomen suurin IT- ja kulutuselektroniikan tukkuri ALSO Finland avaa uuden logistiikkakeskuksen Pirkkalaan tiistaina 7.6. Suomen seksikkäimmäksi varastoksi tituleeratun logistiikkakeskuksen WMS-varastonhallintajärjestelmän on toimittanut kotimainen tuotannon ja logistiikan digitalisaattori Leanware.

– Moderni rakennus, innovatiivinen automaatio sekä täysin digitaalinen varastoprosessien ohjaus tekevät tästä ehdottomasti Suomen seksikkäimmän ecommerce-varaston. Tämä on suomalaiselle verkkokaupalle merkittävä avaus. Esimerkillään ALSO näyttää suuntaa koko sisälogistiikan kehitykselle, toteaa Leanwaren toimitusjohtaja Janne Viinikkala.

Uudistettu sisälogistiikkaprosessi ja nykyaikainen varastonhallinta mahdollistaa ALSOlle mm. aikaisempaa nopeammat ja kustannustehokkaammat toimitukset, entistä laajemman palveluportfolion sekä joustavuuden mukautua liiketoiminnan, tilausprofiilien ja tuotenimikkeiden muutoksiin myös tulevaisuudessa.

– Asiakkaiden osto- ja toimitusprosessit ovat yhä monimutkaisempia, ja tilausten koot vaihtelevat kuluttajien tilaamista yksittäisestä tuotteista aina jälleenmyyntiliikkeiden mittaviin tavarakuormiin.

Kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa on se, miten kaikkia asiakasryhmiä pystytään palvelemaan nopeasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Nykyaikaisella varastonhallinta- eli WMS-järjestelmällä tämä on mahdollista.

Omnichannel-verkkokaupassa toimitusketjun jäljitettävyys ja varastosaldot ovat sekuntipeliä

Verkkokaupassa ostopäätöksen painopiste on siirtymässä hinnasta käyttävyyden ja monikanavaisuuden suuntaan. Myös ALSOn tuotteita on jo totuttu ostamaan useita kanavia käyttäen, ja monet pitävätkin niin kutsuttua monikanavaista eli omnichannel-palveluntarjontaa jo itsestäänselvyytenä. Järjestelmätoimittajalle logistiikan monikanavaisuus on todellinen omnichallenge. Prosessi vaatii koko jakeluketjun yhteispeliä.

– Tutkimusten mukaan jo yli 80 % kuluttajista odottaa, että tuotteen voi jo ostaa, noutaa, vaihtaa tai palauttaa sekaisin niin verkossa, mobiilissa kuin myymälässä. Kun tuote voi sijaita missä tahansa ja se voidaan ostaa mistä tahansa, toimitusketjun jäljitettävyys ja varastosaldot ovat sekuntipeliä. Manuaaliset vaiheet tällaisen prosessin välissä olisivat merkittävä riski koko liiketoiminnalle.

 Leanware on kehittänyt ALSOn logistiikkaa jo vuodesta 2012. Pirkkalan logistiikkakeskuksen myötä jättitukkuri siirtyy samalla käyttämään Leanwaren uutta, 3. sukupolven WMS-varastonhallintajärjestelmää. Se ohjaa sekä manuaalivarastoa että Suomen ensimmäistä Adapto Shuttle -pientavara-automaattia.

Lisätietoja:       Janne Viinikkala, toimitusjohtaja / p. 050 558 0865 / janne.viinikkala@leanware.fi

_______________________________________________________________

Innovaatiopedagogiikka ohjaa toimintaa Turun AMK:ssa. Innovaatiopedagogiikalla tarkoitetaan kokeilua, tiedon ja osaamisen jakamista sekä erilaisten näkökulmien yhdistämistä. Kehitämme oppimismenetelmiä jatkuvasti ja olemme mukana mm. kansainvälisessä insinöörikoulutuksen kehittämisverkostossa CDIO:ssa, jonka tavoitteena on saada koulutus vastaamaan yhä paremmin työelämän vaatimuksiin. CDIO-verkoston vuoden merkittävin tapahtuma on konferenssi, jossa jäsenkorkeakoulujen edustajat tapaavat toisiaan seminaariesitysten, työpajojen ja posteriesittelyjen lomassa. Tänä vuonna konferenssi järjestetään Turussa 12.6. – 16.6.2016. Lisäksi konferenssin yhteydessä pidetään insinööriopiskelijoille suunnattu CDIO Akatemia, jossa kehityshaasteen kansainvälisille ryhmille antaa tänä vuonna telakkayhtiö MeyerTurku.                                                                                                                          

Turun AMK:n koulutusjohtaja Juha Kontio kuuluu CDIO-verkoston johtoryhmään, joka kehittää CDIO-lähestymistapaa ja vahvistaa verkoston toimintaa. Johtoryhmää ohjaa ajatus tekniikan koulutuksen kehittämisestä paremman työelämävastaavuuden takaamiseksi:

– Tällaisen toiminnan kautta saamme itsekin eväitä ammattikorkeakoulun strategian yhden kärjen, Tulevaisuuden teknillisen innovaatiokorkeakoulun, edistämiseksi, Kontio kertoo.

Meyer haastaa opiskelijat innovoimaan ratkaisuja uuden sukupolven risteilymatkustajalle

CDIO-konferenssin yhteydessä järjestetään vuosittain CDIO Akatemia -kilpailu, jossa insinööriopiskelijat ympäri maapallon kehittelevät 4 - 5 hengen ryhmissä ratkaisua heille annettuun haasteeseen. Tämän vuotisen Akatemian teemoina ovat kestävä kehitys, laivanrakennus ja tulevaisuuden risteilymatkustajan tarpeet. Opiskelija-kilpailijat saivat haasteensa tänä vuonna telakkayhtiö Meyer Turulta.

– Ratkaisut voivat liittyä erilaisiin palvelukonsepteihin, digitalisaatioon, resurssitehokkuuteen, robotiikkaan tai vaikka esineiden internettiin (Internet of Things) sekä pelillistämisen keinoihin, kertoo lehtori ja CDIO Akatemiaa pyörittävä Riikka Kulmala Turun AMK:sta. 

Meriteollisuuden yritykset työllistävät 20 000 suomalaista. Eri alojen osaajia, kuten hitsaajia, levyseppiä, projektipäälliköitä ja laivanrakennusinsinöörejä tarvitaan jatkuvasti (Teknologiateollisuus).

– Olemmekin tänä vuonna tarrautuneet alueellisestikin merkittävään aihealueeseen, miettii Kulmala. 

CDIO Akatemian haasteeseen on tarttunut noin 50 opiskelijaa lähes 10 eri maasta. Kansainvälisissä ryhmissä on osallistujia Venäjältä, Vietnamista, Kiinasta, Hollannista, Ruotsista, Kanadasta, Singaporesta sekä Suomesta.

CDIO-verkosto on 126 korkeakoulun organisaatio, jonka yhteisenä tavoitteena on kehittää insinöörikoulutusta. Maailmanlaajuisesti verkosto on vielä organisoitunut alueisiin: Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia, Latinalainen Amerikka, Australia, Uusi-Seelanti ja Afrikka. Kutakin aluetta vetää yksi tai useampi aluejohtaja. Turun ammattikorkeakoulu on ollut CDIO-verkoston jäsen vuodesta 2007 ja koulutusjohtaja Juha Kontio on toiminut yhtenä Euroopan aluejohtajana tammikuusta 2013. Vuoden 2016 alusta hän on toiminut CDIO-verkoston johtoryhmässä.

Tutustu konferenssin ohjelmaan http://www.cdio.fi/?page_id=7  ja tule paikan päälle!

Lisätiedot:
Juha Kontio, koulutusjohtaja, Turun AMK, p. 050 385 4122
Riikka Kulmala, lehtori, CDIO Academyn vetäjä, Turun AMK, p. 044 907 2885

Lehto Group -konserniin kuuluva Rakennusliike Koivukoski Oy aloittaa Leos Lekland -sisäliikuntapuiston rakentamisen Kempeleeseen! 

Tervetuloa kuulemaan hankkeesta lisää:

Lehdon, Kempeleen kunnan ja Leos Leklandin tiedotustilaisuus tiistaina 7.6. klo 10

Paikka: Voimatie 6 C, 90440 Kempele / 3. kerroksen Lehto-neuvotteluhuone

Lisätiedot:

Lehto: Tapio Kankkonen p. 0400 831 058  (tapio.kankkonen@lehto.fi)

Lehto Group -konserniin kuuluva Rakennusliike Koivukoski Oy rakentaa noin 5000 m² liikerakennuksen Kempeleeseen liikuntakeskus Zempin viereen. Tiloihin sijoittuu mm. ruotsalainen Leos Lekland -sisäliikuntapuisto, jonka 4000 m² tilatarpeet täyttävät suurimman osan uudesta liikerakennuksesta.

Uusi lasten sisäliikuntapuisto sijoittuu erittäin keskeiselle paikalle kauppakeskus Zeppelinin ja rakenteilla olevan liikuntakeskus Zempin välittömään läheisyyteen. Pohjoismaiden johtava, ruotsalainen Leos Lekland -konsepti rantautuu nyt ensi kertaa Suomeen nimellä Leon Leikkimaa. Lehdon rakentamat ensimmäiset sisäliikuntapuistot Kempeleeseen sekä Tampereelle valmistuvat loppuvuodesta 2016. Rakennustyöt Kempeleessä käynnistyvät kesäkuun aikana.

Kempeleen kunnan katukuva ja tarjonta kehittyy kovaa vauhtia. Hauska ja viihtyisä Leon Leikkimaa tarjoaa Oulun ja lähikuntien lapsiperheille mukavan ja toiminnallisen ajanviettopaikan. Zeppelinin alueen palveluiden keskittyminen ja kehittyminen lisää alueen houkuttelevuutta myös matkailijoiden keskuudessa. 

Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta Lehto-konsernin vuoden 2016 tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Lisätietoja:

Lehto: Tapio Kankkonen p. 0400 831 058  (tapio.kankkonen@lehto.fi)

Leon Leikkimaa: Robert Lexberg +46 70 666 2933  (robert.lexberg@leoslekland.se)

Kempele: Tuomas Lohi p. 0500 688 594  (tuomas.lohi@kempele.fi)

Kuvapyynnöt:

Miia Kiiskinen p. 0500 589 234(miia.kiiskinen@lehto.fi)

A survey conducted by Animalia and SEY the Finnish Federation for Animal Welfare Associations to the Finnish parliamentary parties shows that support for improving the Animal Welfare Act exists in the Finnish political field.

“It is very satisfying that 5 out of 7 parties support the ban of confining structures, such as sow stalls and tie-stall cattle barns. These ways of keeping animals are one of the most serious farm animal-related issues that have to change,” says Mai Kivelä, the Acting Executive Director of Animalia.

For about 9 weeks during each farrowing, sows in Finland are held in gestation crates that prevent turning around. The crates have been proven to forestall sows’ normal social intercourse and taking care of the piglets, and they cause severe welfare issues. Half of Finnish dairy cows live in tie-stall cattle barns. The frustration from being tethered to one place is believed to cause abnormal behavior, such as stereotypy.

The parties also support the pain relief of farm animals and the supply of drinking water. The parties were almost unanimous on the improvement of pain relief, except for the Finns Party. The continuous securing of water supply was supported in most of the parties. At the moment, it is not required by the law that fur animals have a continuous access to drinking water, for example.

However, many key issues, such as strengthening the surveillance of animal welfare, are not supported by the parties.

“It is worrying that there are only three parties supporting the strengthening the surveillance of animal protection. There is room for improvement in surveillance and combatting defects because, according to a new report by the Finnish food safety authority Evira, 23 per cent of the sample-based animal protection inspections revealed shortcomings,” says Maria Lindqvist, the Acting Executive Director of SEY.

The inclusion of animals’ intrinsic value in the Act generated most uncertainty, and two parties gave no answers to the question at all. According to the animal welfare organisations, animals as sentient beings that have intrinsic value should be the starting point of the Act. At the moment, animals are objectified in the Act, and they do not have any rights at all. It is essential that the parties set out their positions regarding this question in the law reform.

The Green League and the Left Alliance are the most animal-positive parties as they both support the Animal Welfare Act improvements mentioned in the survey. The National Coalition Party supported six improvement needs out of ten. The Social Democratic Party, the Swedish People's Party of Finland, and the Centre Party were more negative about the animal welfare improvement needs. The Finns Party turned out to be the most adverse party to animal welfare.

The Finnish Animal Welfare Act is 20 years old, and it is behind the development and the latest research information of the other Nordic countries. The parties were asked about their thoughts on the improvement of the most central issues of the Animal Welfare Act. The survey was answered by the National Coalition Party, the Left Alliance, the Green League, the Centre Party, the Swedish People's Party of Finland, the Social Democratic Party, and the Finns Party. The Christian Democrats did not answer the survey.

The aim of the Animal Welfare Act campaign by SEY and Animalia is to give Finland the best animal welfare legislation in the world. The campaign collects signatures for a petition that demands the decision makers to address the most severe defects in the animal protection legislation. Further information about the campaign is available at www.eläinlaki.fi.
 

Further information:

The table of the survey’s results

Interviews:

Mai Kivelä
Acting Executive Director
Animalia
tel. 050 384 5072
mai.kivela@animalia.fi

Maria Lindqvist
Acting Executive Director
SEY Finnish Federation for Animal Welfare Associations
tel. 050 371 2740
maria.lindqvist@sey.fi

Polttomoottorit ja niihin liittyvät ratkaisut ovat tänä päivänä ympäristöystävällisiä high tech -tuotteita. Tulevaisuuden polttomoottori on entistä tehokkaampi ja ekologisempi.

Maanantaina Helsingissä alkanut CIMAC World Congress 2016 on maailman suurin laiva- ja voimalaitosmoottorikongressi, jonka lähes tuhat osallistujaa edustavat moottoreiden valmistajia, asiakkaita, tutkijoita sekä energia- ja logistiikka-aloja.

Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola nosti esille tervetuliaispuheessaan Helsingin kaupungintalolla, että toimialalla on tahtoa ja kykyä vaikuttaa maailman kestävään kehitykseen. Siitä, kun CIMAC kongressi järjestettiin viimeksi Suomessa, on 35 vuotta. Siinä ajassa on moottorin hyötysuhde parantanut yli 40 prosenttia ja samalla typen oksidien päästöt vähentyneet yli 80 prosenttia.

Seuraavan 35 vuoden kuluessa energian tarve kasvaa ja energiantuotanto tulee tehdä vielä päästöttömämmin ja tehokkaammin, ekologisesti.

Polttomoottorit ja niihin liittyvät ratkaisut ovat tänä päivänä ympäristöystävällisiä high tech -tuotteita. Teknologiateollisuuden polttomoottorit-toimialaryhmän puheenjohtaja, Wärtsilän tekninen projektijohtaja Robert Ollus uskoo, että toimialalla on teknologian kehityksen myötä edessään valoisa tulevaisuus.

– Polttomoottoreissa voi käyttää jo lähes kaikkia hiilivetyjä. Öljy voidaan korvata esimerkiksi maakaasulla, biopolttoaineilla, vedyllä tai metanolilla, Ollus totesi.

– Lisäksi polttomoottoreita tarvitaan uusiutuvan energiantuotannon tukemiseksi, jotta voidaan tasoittaa tuotannon vaihteluita. Nopeasti reagoiva polttomoottori käynnistyy silloin kun ei tuule tai aurinko ei paista.

Moottoreiden kehitystyö vaatii paljon osaamista. Kongressin avannut Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri korosti teollisuuden ja yliopistojen yhteistyön merkitystä innovaatioiden lähteenä.

Tulevaisuudessa tarvitaan korkean teknologian ratkaisuja. Niitä syntyy pitkäjänteisessä tutkimustyössä elinkeinoelämän ja tutkimusyhteisöjen kanssa.  

Suomalaiset huipputuotteet tarvitsevat innovatiivisen yrityksen, jossa on hyvin koulutettu henkilöstö, jota suomalainen yliopistomaailma heille tuottaa, toteaa myös Tampereen teknillisen yliopiston professori Kalevi Huhtala.

Kongressin järjestäjänä toimii alan kansainvälinen kattojärjestö CIMAC yhdessä Teknologiateollisuuden polttomoottoritoimialaryhmän kanssa. Teemana on tulevaisuuden polttomoottori.

Lisätietoja
Robert Ollus, tekninen projektijohtaja, Wärtsilä Finland Oyj, Teknologiateollisuuden polttomoottoritoimialaryhmän puheenjohtaja, puh. 040 743 3729

Merja Salmi-Lindgren, Teknologiateollisuus ry, polttomoottoritoimialaryhmä, puh. 040 516 0054 

Poikkeuksellisen ankarasta talvesta johtuvat huomattavat kasvikuolemat ovat nyt lopullisesti selvinneet. Talven jäljiltä vielä pitkään juroneidenkin kasvustojen pitäisi jo olla vihertyneitä. Lyhyt ja kolea viime kesä sekä erityisesti lumettomaan aikaan osuneet tammikuun ankarat pakkaset ovat aiheuttaneet pahimmat kasvituhot kolmeenkymmeneen vuoteen.

Tammikuussa kovat 20-30 asteen pakkaset tulivat Lappia ja Koillismaata lukuun ottamatta lumettomaan ja märkään maahan. Noin kolme viikkoa kestänyt ankara pakkasjakso on vioittanut kylmälle alttiita juuristoja ja jo silloin osattiin odottaa suuria vaurioita.

Suurimmat menetykset on nähty erityisesti syksyn istutuksissa, jotka eivät ehtineet kunnolla juurtua. Nyt kevään edetessä on käynyt ilmi, että talvi on koitunut tuhoksi myös monille vanhemmillekin istutuksille. Tavallisia talviamme hyvin kestävät kasvit ovat kuolleet.

Surullista viestiä viherrakentajilta

Viime syksyn istutuksista lähes kaikkien viherrakentajien kohteista on sellaisia, joissa on ollut talvituhoja. Ainoastaan viidellä prosentilla viherrakentajista ei ole ollut syksyn istutuksissa lainkaan tuhoja. Syksyn istutetuista taimimääristä puolet on tuhoutunut neljänneksellä rakentajista. Lopuilla kuolleiden taimien määrä oli 10-40 %. Nämä luvut selvisivät ammattimaisille viherrakentajille tehdystä kyselystä.

Samaisessa kyselyssä kävi ilmi, että talvi on koetellut myös vanhempia istutuksia. Kolmen viimeisen vuoden aikana istutetuista taimista kuoli viime talven aikana 10-20 prosenttia. Tässä luvussa ei ole mukana viime syksyn istutukset.

Tavallisesti hyvin kestäviä kasveja kuollut

Viime syksyn istutuksista on tuhoutunut pääosin tuijia ja matalia havukasveja sekä tammia, köynnöksiä, ruusuja, seppelvarpuja ja ikivihreitä perennoja. Vanhemmistakin istutuksista on kuollut paljon erittäin kestävinä pidettyjä pensasangervoja, pensashortensioita, pensasruusuja ja perennoja.

Viime talven jäljiltä kasvituhojen määrä on harvinaisen suuri. Vaikka ilmastonmuutos etenee ja vähitellen vuoden keskilämpötilat nousevat, ovat tällaiset tuhotalvet mahdollisia. Viime vuosisadalla vastaavia ankaria pullonkaulatalvia oli kerran kymmenessä vuodessa. Nyt sellaista saatiin odottaa kolmekymmentä vuotta vuodesta 1987.

Lisätietoja: Taimistoviljelijät ry, Jyri Uimonen 040-827 4833, jyri.uimonen@puutarhaliitto.fi

Lassila & Tikanoja avaa remontoidun vaarallisen jätteen terminaalinsa Tampereen Hervannassa tänään. Remontin jälkeen terminaalissa voidaan vastaanottaa ja lajitella aiempaa tehokkaammin vaarallisia jätteitä.

"Remontin myötä L&T on entistäkin luotettavampi kumppani vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Tampereen terminaaliin vastaanotetut vaaralliset jätteet pyritään ohjaamaan uusiokäyttöön. Viime vuonna kaikista yrityksemme Suomessa keräämistä vaarallisista jätteistä uusiokäyttöön päätyi noin 70 prosenttia, mikä on hieno saavutus", kertoo yksikönpäällikkö Lasse Taalikka.

Remontin myötä lämmin varastointi- ja hallitila sekä nestemäisten jätteiden varastointikapasiteetti yli kaksinkertaistuivat. Tyypillisiä nestemäisiä jätteitä terminaalissa ovat öljyiset vedet, emulsiot, alkaliset pesunesteet sekä öljyerotinkaivojätteet. Lisäksi remontoiduissa tiloissa on nyt myös ajoneuvosäiliöiden pesumahdollisuus ympäristövaatimusten mukaisesti. Kaikki pesuissa syntyvät jätteet ohjataan vaarallisten jätteiden käsittelyyn.

Erityisen iloinen yksikönpäällikkö Taalikka on siitä, että työturvallisuus ja työolosuhteet paranivat huomattavasti uudenaikaisilla ratkaisuilla. 

Työturvallisuus on ollut koko L&T:n organisaatiossa yksi tärkeimmistä kehityskohteista viimeisten vuosien aikana. Yritys on onnistunut pudottamaan tapaturmataajuuden kolmessa vuodessa kolmasosaan aiemmasta.

"Täällä meidän terminaalissa ei ole sattunut työtapaturmia noin kuuteen vuoteen ja toivottavasti ei satu tulevaisuudessakaan. Työtilat ja olosuhteet ovat ainakin nyt hyvin turvalliset. Lisäksi olemme tehneet työmme hyvin vastuullisesti, sillä terminaalialueen maaperä tutkittiin ennen remontin alkamista ja sieltä ei löytynyt mitään, mikä olisi aiheuttanut toimenpiteitä", Taalikka sanoo.

Terminaali on toiminut ympäristöluvan mukaisesti Tampereen Hervannassa jo yli 20 vuoden ajan. Terminaalissa työskentelee 10 henkilöä. Asiakkaat ovat pääosin pirkanmaalaisia yrityksiä.

Lisätiedot:

Yksilönpäällikkö Lasse Taalikka

lasse.taalikka@lassila-tikanoja.fi tai 0500 481 213

Lehto-konserniin kuuluva Optimikodit Oy on ostanut energiatehokkaisiin rakenneratkaisuihin keskittyneen Dometalot Oy:n liiketoiminnan. Liiketoimintakaupassa Lehdolle siirtyy muun muassa tavanomaisia liiketoimintaan liittyviä sopimuksia, aineettomia oikeuksia ja 13 työntekijää. Dometalot Oy:n henkilökunta jatkaa vanhoina työntekijöinä. Ostetun liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2015 oli noin 1,5 miljoonaa euroa.

Dometalot Oy on kehittänyt ratkaisuja matalaenergiataloihin ja uusiin menetelmiin tuottaa pientaloja.

Yhtiön kehittämä seinäratkaisu on hyödyllisyysmallisuojattu ja siinä runko ei lainkaan läpäise eristerakennetta. Kyseinen seinärakenne on A-energialuokan määräykset täyttävä energiatehokkain ratkaisu.

Dometalot Oy:n tuotantotilat sijaitsevat Siikajoella. Optimikodit Oy:n toimitusjohtaja Erkki Päkkilä on tyytyväinen ostetun yrityksen innovaatioihin ja yrittäjämäiseen vastuunkantoon. ”Liiketoimintakauppa lisää merkittävästi rakentamiskapasiteettia”, toteaa Päkkilä tyytyväisenä.

Dometalot Oy:n yrittäjät Mikko Karhumaa ja Jaakko Räisänen ovat luottavaisia, että suuremman yrityksen resursseissa innovaatiot saadaan asiakkaiden käyttöön. Dometalot toimii jatkossa LEHTO-brändin alla keskittyen aluerakennuskohteisiin kasvupaikkakunnilla. Lehto Group Oyj ei jatkossakaan toimita yksittäisiä pientaloja.

Dometalot Oy:n asuntomessutalon avulla Lehto hakee tunnettuutta asuntotuottajana.

Liiketoiminnan hankinnalla ei ole merkittävää vaikutusta Lehdon vuoden 2016 liikevaihtoon, tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Lisätietoja:

Erkki Päkkilä 

Toimitusjohtaja, Optimikodit Oy

0400 618 565

Tiedote                                                                      10.6.2016

LapWall Oy             

Puuelementtitehdas LapWall Oy palkkaa 40 uutta työntekijää

Suomessa on viime aikoina totuttu lukemaan ikäviä yt-uutisia. Pyhäntäläinen puuelementtitehdas LapWall iskee takaisin ja palkkaa välittömästi 40 uutta työntekijää. 

LapWall käynnistää mittavan rekrytointikampanjan, jolla haetaan kymmeniä uusia työntekijöitä.

– Olemme tehneet tuotantoon liittyen viime vuosina miljoonainvestointeja ja nyt tarvitsemme lisää työvoimaa tukemaan voimakasta kasvua ja kansainvälistymistä, kertoo LapWall Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen.

Suomen suurin puuelementtitehdas työllistää tällä hetkellä yli 120 työntekijää. Uusia työntekijöitä rekrytoidaan sekä tehtaalle, työmaille että hallintoon. LapWall hakee esimerkiksi 30 uutta elementinvalmistajaa, elementti- ja rakennesuunnittelijoita, arkkitehtia, työnjohtajia, työmaapäällikköä sekä työntekijöitä tietohallinnon ja huollon puolelle.

– Palkkaamme kaikki työntekijät vakituisiin työsuhteisiin. Emme usko pätkätöihin, Pekkarinen pamauttaa. 

LapWall suuntaa voimakkaasti kohti kansainvälisiä kenttiä ja Skandinavian puurakentamisen markkinajohtajan paikkaa.

– Vuonna 2015 avasimme muun muassa uuden 4000 m² tuotantolaitoksen. Tärkeintä kuitenkin on, että kasvamme ja kansainvälistymme kannattavasti. Olemme voittoa tekevä yritys, joka tavoittelee tulevina vuosina 100 miljoonan euron liikevaihtoa, Pekkarinen kertoo. 

LapWall ottaa työhakemuksia vastaan osoitteeseen info@lapwall.fi.

Pyhännällä sijaitseva LapWall Oy on Suomen suurin ja Euroopan modernein puuelementtitehdas. Puuelementoinnin edelläkävijä tarjoaa ammattirakentajille kustannustehokkaan tavan rakentaa puusta. LapWall vie puuelementtejä Pohjoismaiden lisäksi Keski- ja Itä-Eurooppaan sekä Venäjälle.

Rakennusalan uudistajan kasvu jatkuu

Talousohjattuun rakentamiseen keskittyvä Lehto Group palkkaa välittömästi noin 70 uutta ammattilaista. Uudet työpaikat sijoittuvat eri puolille Suomea, useimmat pääkaupunkiseudulle ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Vuonna 2015 Lehto Group teki 275,6 miljoonan euron liikevaihdolla 27,2 miljoonan liikevoiton. Konserni on rakennusalan nopeimmin kasvava toimija, joka on kasvanut kannattavasti kaikilla neljällä palvelualueellaan ja on viimeisen vuoden aikana palkannut yli 100 uutta työntekijää.

”Olen erittäin tyytyväinen, että voimme tarjota mielenkiintoisia työtehtäviä suurelle joukolle osaavia ammattilaisia. Tämä kertoo myös siitä, että asiakkaat arvostavat Lehtoa rakennusalan innovatiivisena uudistajana”, sanoo Lehto Groupin liiketoimintajohtaja Asko Myllymäki.

Myllymäen mukaan Lehto panostaa tuotekehitykseen ja suunnitteluun etsien inspiraatioita muilta menestysaloilta. Tänä vuonna valmistuva Suomen suurin rakennuskomponenttitehdas takaa tehokkaan tehdastuotannon ja laadukkaan kuivaketjun.

”Taloudellista ajatteluamme kuvaa myös hyvän yrityskulttuurin jatkuva kehittäminen ja halu tarjota mukava työpaikka. Kasvavan yrityksen dynaaminen ja innostava ilmapiiri mahdollistaa yhteisiä onnistumisia”, sanoo Myllymäki.

”Meillä annetaan vastuuta ja valtaa myös uusille työntekijöille. Alan paras kannattavuus turvaa ja vakauttaa yhtiön ja sen henkilökunnan tulevaisuutta,” hän lisää.

Nyt avoinna olevat tehtävät edustavat laajaa kirjoa rakennus- ja kiinteistöalan konsernissa tarvittavaa osaamista – esimerkiksi arkkitehti, yritysjuristi, tehtaanjohtaja, työnjohtajia, suunnitteluinsinööri, rahoituspäällikkö, LVIS-asentajia, viestintäpäällikkö, hankintajohtaja, henkilöstöpäällikkö.

”Pörssiyhtiönä tarjoamme myös kansainvälisiä työtehtäviä”, kertoo Myllymäki.

Lisätietoja

Asko Myllymäki, liiketoimintajohtaja

040 527 3294

asko.myllymaki@lehto.fi

KUVAT:

Lehto_rekry vapaasti käyttöön.

Lippulaiva.jpeg: kuvan yhteydessä aina mainittava toimiston nimi ”JKMM Arkkitehdit”. Online-julkaisuissa visualisointi on linkitettävä toimiston www-sivuihin osoitteessa www.jkmm.fi. Lisäksi on tuotava ilmi, että tekijänoikeus visualisointiin on JKMM Arkkitehdit Oy:llä.