Asfaltin tuotantomäärä nousi Suomessa yli 5 miljoonaan tonniin vuonna 2015.

Määrä kasvoi selvästi kolmeen edellisvuoteen verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2012 asfalttia tuotettiin hieman alle 4,5 miljoonaa tonnia.

Tuotannon kasvua selittää muun muassa bitumin hinnan lasku.

Bitumin osuus päällysteestä on noin 30 %. Sen hinta on laskenut noin 35 % vuodentakaisesta, eli laskennallisesti päällystäminen on 10 % edullisempaa kuin vuosi sitten.

Jos tämän hetkistä bitumin hintaa verrataan vuoden 2014 keskiarvoon, päällystäminen on nyt laskennallisesti 18 % edullisempaa kuin pari vuotta sitten. Samalla rahalla päällystää siis lähes viidenneksen pidemmän tieosuuden kuin silloin.

Kunnat eivät hyödyntäneet hinta-alea

Asfaltin kulutus kasvoi vuonna 2015 selvimmin yksityisissä hankkeissa. Jos talouden tilaa mitataan asfaltin menekissä, näkymät vaikuttavat valoisilta: asfalttia kului yksityisissä töissä enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2010-luvulla.

Kulutus kasvoi selvästi myös Liikenneviraston hallinnoimissa valtion väylätöissä.

Sen sijaan kunnissa asfaltinkulutus pysyi täsmälleen samalla tasolla kuin edellisvuosina.

"Vaikuttaa siltä, että kunnat eivät ole hyödyntäneet halpaa bitumia katujen korjaamisessa”, INFRA ry:n johtaja Heikki Jämsä arvioi.

”Nykyään puhutaan paljon kuntien hankintaosaamisesta. Kuntien hankintayksiköiden kannattaisi olla valppaana, jotta ainutlaatuinen tilanne halvan bitumin osalta saadaan maksimaalisesti hyödynnettyä ja katujen korjausvelkaa lyhennettyä”, Jämsä muistuttaa.

LISÄTIEDOT:

Heikki Jämsä
johtaja
INFRA ry
puh. 050 587 2911
s-posti etunimi.sukunimi@infra.fi

Yli 1100 merialan asiantuntijaa kokoontui Turussa Logomossa 18.–19.5. järjestettyyn Euroopan meripäivän konferenssiin, mikä ylitti yleisötavoitteen.

Aiheina olivat konkreettisten ratkaisujen löytäminen sinisen kasvun investointien edistämiseksi, merihallinnoinnin parantamiseksi, merialan yhteistyön ja osaamisen kehittämiseksi sekä puhtaan energian hyödyntämiseksi. Keskusteluissa korostettiin myös digitalisaation merkitystä sinisessä kasvussa ja sitä, että kasvu täytyy tehdä kunnioittaen merten monimuotoisuutta.

EU:n ympäristö-, meri- ja kalastusasioista vastaavan komissaari Karmenu Vellan mukaan sitoutuminen kestävään kehitykseen on kilpailuvaltti, joka avaa eurooppalaisille yrityksille uusia globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia.

─ Sininen kasvu sekä lähivesillämme että globaalisti tarjoaa valtavat kasvun mahdollisuudet niin työpaikkojen kuin investointien muodossa – nyt on meidän kaikkien tehtävä toteuttaa tämä kestävästi, totesi Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Euroopan merkittävin merialan tapahtuma

Euroopan meripäivän konferenssi tarjosi osallistujille teemaistuntoja muun muassa investoinneista, sinisestä kasvusta, osaamisen kehittämisestä sekä energiakysymyksistä. Lisäksi ohjelmassa oli 21 työryhmää muun muassa risteilyteollisuudesta, meriteollisuudesta ja digitalisaatiosta, sinisestä kasvusta ja pk-yrityksistä.

Konferenssin järjestivät Euroopan komission Meri- ja kalastusasioiden pääosasto, Suomen valtio ja Turun kaupunki. Euroopan meripäivä on Euroopan komission vuosittainen merkittävin merialan tapahtuma, jota on juhlittu vuodesta 2008 aina toukokuun 20. päivän tienoilla. Seuraava järjestetään Poolessa Englannissa 2017.

Euroopan meripäivän juhlintaa jatkuu Turussa koko viikonlopun 20.–22.5. Perjantai huipentuu klo 18 Suomen Joutsenen edessä järjestettävään ilmaiseen hyväntekeväisyyskonserttiin, jossa esiintyvät Suomen oopperataivaan tähdet. Katso ohjelma: https://www.turku.fi/jokisatama

Lisätiedot:

EMD-konferenssi
Mika Akkanen
Kansainvälisten asioiden päällikkö
Turun kaupunki
050 559 0590
mika.akkanen@turku.fi

Pohjola Rakennus Oy Infra vahvistaa asemiaan infrarakentajien joukossa. Yhtiö voitti Espoossa Vermontietä ja Perkkaantietä koskevan urakkakilpailun, jossa urakkasumma on 4,9 miljoonaa euroa. Tilaajana on Espoon kaupunki.

Hanke liittyy Vermontien asemakaavan toteuttamiseen. Alueelle on kaavailtu noin 5 000 asukasta lisää. Kasvava asukasmäärä vaatii paitsi uusia asuntoja, myös toimivia katuja ja kunnallistekniikkaa.

Pohjola Rakennus Oy Infran projektinjohtomallilla toteuttamassa urakassa Perkkaantien itäosa peruskorjataan ja Vermontielle rakennetaan pohjoisosa.

Maaperän pehmeyden vuoksi katujen rakentaminen vaatii laajat pohjavahvistukset. Urakassa tehdään paalulaattaa noin 10 000 neliötä. Lisäksi urakkaan liittyy noin 80 kilometriä pilaristabilointia sekä 110 kV -kaapelin ja kaukolämmön runkolinjan siirtoa.

– Urakka on Pohjola Rakennus Oy Infran strategian mukainen. Tämän urakan sekä jo käynnissä olevien hankkeiden myötä meillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa tämän vuoden tavoitteemme, toimitusjohtaja Kalle Tamminen toteaa.

Espoon urakasta suurin osa tehdään tänä vuonna ja työt luovutetaan ensi keväänä.

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Kalle Tamminen

Pohjola Rakennus Oy Infra

gsm  040 7146509

kalle.tamminen@pohjolarakennus.fi

www.pohjolarakennus.fi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikkö ja yliopiston IT-tiedekunta luovat yhteistyössä ohutpinnoitealan soveltavan tutkimuksen ympäristön. Ohutpinnoitusklusteri on osa EduFutura-osaamiskeskittymän toimintaa.

Maakuntahallitus on hyväksynyt osarahoitettavaksi EU:n rakennerahasto-ohjelmasta JAMKin teknologiayksikön ja Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan yhteisen hankkeen, jonka tavoitteena on luoda uusi ohutpinnoitealan soveltavan tutkimuksen ympäristö. Materiaaliteknologista tietämystä ja -pinnoitusteknologioiden käyttöä halutaan lisätä ja niille etsitään uusia sovelluskohteita yritysten kanssa. EU-rahoituksen osuus on noin 280 000 euroa.

Teollisesti Funktionaaliset Pinnat (TFP)-hankkeessa parannetaan soveltavan tutkimuksen avulla yhteistyössä ohutpinnoitusteknologioita hyödyntävien yritysten kanssa jo olemassa olevien teknologioiden käyttöä, sekä pyritään löytämään niille uusia sovelluskohteita. Avoimen tiedonjaon alustaksi luodaan myös pinnoitusportaali hankkeen tulosten ja alan tutkimustiedon jakamiseksi.

Erityisenä tutkimusaiheena ovat adhesiivisten ja likaantuvien pintojen parempi toiminta uusia ohutpinnoitteita käyttämällä. Lisäksi hankkeessa kehitetään uutena tutkimuksellisena avauksena pintojen ominaisuuksien mittaamista ja mallintamista nopeaa spektrikuvantamista hyväksikäyttäen. Hanke on tärkeä askel JAMKin ja JY:n kehittymisessä huipputason sovelletun ohutpinnoitusteknologian osaamisympäristöksi, joka toimii kehittämisalustana yritysten kanssa muodostettavan ohutpinnoitusklusterin toiminnalle.

–  Ohutpinnoitusklusteri vastaa tutkimusalueen teknologisen kehittymisen globaaleihin haasteisiin ja on tärkeä osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän välistä EduFutura–osaamiskeskittymän toimintaa, toteaa  koulutus- ja T&K-päällikkö Matti Kurki JAMKista.

–  Kuvantamistekniikat voivat tarjota ratkaisevaa kilpailuetua pinnoitteiden laadun tarkkailussa, jatkaa tutkija Tero Tuovinen Jyväskylän yliopistosta.

–  Kehittämällä uusia pintateknologioita, niiden mittaamista sekä niihin pohjautuvia uudenlaisia innovaatioita luodaan edellytyksiä uuden, kilpailukykyisen kansainvälisen liiketoiminnan kehittymiselle alueen yrityksiä silmällä pitäen.

Hanke käynnistyy 1.6. ja kestää vuoden 2018 loppuun.

Lisätietoja:
Matti Kurki, koulutus- ja T&K-päällikkö, 040 548 2230, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, teknologiayksikkö
Tero Tuovinen, tutkija, 050 441 3685, etunimi.sukunimi@jyu.fi, Jyväskylän yliopisto, IT-tiedekunta

                                                    KUTSU lehdistön ja muun median edustajilla

                                                                                       24.5.2016

Tervetuloa Viherfoorumiin!

Viherympäristöliitto ja Puutarhaliitto kutsuvat teidät torstaina 26. 5. 2016 klo 9 – 10 Viherfoorumiin Pikkuparlamentin edustan puistoon (Arkadiankatu 3, Helsinki).

Viherfoorumi on Valtakunnallisen Vihervuoden päättäjille suunnattu tapahtuma, jonka yhteistyökumppanina on Helsingin kaupunki. Ohjelmassa on kaupunkipuutarhan perustaminen Pikkuparlamentin puistikkoon sekä tietoiskuja ja työnäytöksiä Helsingin kaupungin vihertoimen puolesta.

Tapahtumassa julkistetaan Vihervuoden manifesti ”Hyvä ympäristö kasvaa oikeilla päätöksillä”. Tilaisuudessa voi lisäksi kysyä kaupungin vihersuunnittelija Kirsti Oksaselta tietoja kaupungin istutuksista ja saada vinkkejä kesäkukkien hoidosta. Jaossa on myös Töölönlahden kukkaistutuskarttoja.

Hyvän ympäristön manifesti julkaistaan myös lehdistötiedotteena torstaina 26.5. 2016 klo 10.00

Ystävällisin terveisin

Timo Taulavuori                                         Seppo Närhi

Puutarhaliitto ry                                           Viherympäristöliitto ry

timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi                seppo.narhi@vyl.fi  

p. 040-7453005                                          p. 0400-419085

Terveellinen ruoka on suomalaisille tärkeää. Suomalaisista 36 prosenttia on kiinnostunut ostamaan vähäsuolaisia elintarvikkeita, jos vaan suolan vähentäminen ei vaikuta tuotteen makuun, selviää Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksesta.

Liiallinen suolan saanti ja siitä johtuva korkea verenpaine on suomalainen kansantauti. Suomalaiset eivät kuitenkaan halua luopua suolasta, jos se vaikuttaa ruoan makuun. Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksessa selvisi, että 36 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut ostamaan vähäsuolaisia elintarvikkeita, jos vaan suolan vähentäminen ei vaikuta tuotteen makuun. Sen sijaan 47 prosenttia ostaa jo valmiiksi vähäsuolaisia tuotteita.

- Terveellinen ruoka on jo pidempään ollut suomalaisille tärkeää ja Suomessa on tehty liiallisen suolansaannin kanssa hyvää valistustyötä jo vuosia. Suomalaisilla yrityksillä onkin hyvä mahdollisuus olla edelläkävijöitä tällä saralla, sanoo Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

Terveellisten elämäntapojen ja ruokatrendien villitessä myös suolanpitoisuuteen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Suolaa saadaan kuitenkin edelleen liikaa piilosuolana erilaisten elintarvikkeiden, kuten valmisruokien tai leivän kautta.

- Suolapitoisuuden laskeminen on nouseva trendi ruossa varsinkin kansainvälisesti ja myös Suomessa on tarvetta vähemmän suolaa sisältäville vaihtoehdoille, sillä suomalaiset saavat yhä liikaa suolaa ruokavaliostaan, kertoo Valion kategoriapäällikkö Teea Björklund.

Suomalaisilla innovaatioilla potentiaalia vientituotteiksi

Valio on tehnyt suolapitoisuuden laskemiseksi innovaation, Valio ValSa® -maitosuolan. Sen avulla elintarvikkeiden suolapitoisuutta voidaan pudottaa jopa 50 prosenttia ja pitää ruoan maku samana.

- Tavallisen ruokasuolan ongelma on natrium, joka imeytyy hyvin ja rasittaa liiallisesti saatuna elimistöä, kuten nostaa verenpainetta. Ruoan suolainen maku saadaan aikaan maidon luontaisilla mineraaleilla ja maitosuolassa on lähes 80 prosenttia vähemmän natriumia kuin tavallisessa ruokasuolassa, kertoo Björklund.

Valion maitosuola on aluksi tähdätty kotimaan markkinoille. Vahva kotimaan kysyntä luo kuitenkin pohjan viennille tulevaisuudessa.

- Suomalaisilla yrityksillä on monia kansainvälistä potentiaalia omaavia innovaatiota. Kuluttajien puolelta onkin tärkeää tukea suomalaista työtä kulutusvalinnoillaan, niin saamme jatkossa suomalaisia innovatiivisia tuotteita, jotka voivat olla tulevaisuudessa vientimme kivijalka, muistuttaa Mantila.

Oletko kiinnostunut ostamaan elintarvikkeita, joiden suolapitoisuutta on alennettu?

• Kyllä, jos maku ei kärsi: 36 %
• Kyllä, ostan jo vähäsuolaisia tuotteita: 47 %
• En ole kiinnostunut: 17 %

Lisätietoja:
Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 330 3640, merja.mantila@avainlippu.fi
Kaisa Tikkanen, viestintäpäällikkö, Valio, 050 3987886, kaisa.tikkanen@valio.fi

Automaatio-ohjelmisto vastaa tuotannon, vähittäispankkien ja korkeakoulujen kipupisteisiin.

Xerox on julkaissut 15 uutta työnkulun ratkaisua, jotka automatisoivat tavan, jolla organisaatiot vastaavat globalisaation ja lisääntyvien yhteensopivuusvaatimusten haasteisiin ja ylittävät asiakkaiden odotukset.

Uudet Xerox-ratkaisut kattavat kolme toimialaa – tuotannon, vähittäispankkialan ja korkeakoulut. Ratkaisujen avulla manuaaliset ja virhealttiit prosessit voidaan muuttaa automaattisiksi ja täsmällisiksi tehtäviksi, jotka kestävät minuutteja päivien sijaan. Lisäksi uudet automaatioratkaisut järjestelevät lukuisista eri lähteistä peräisin olevia tärkeitä tietoja – sekä paperissa että digitaalisessa muodossa – mahdollistaen organisaatioille tavan jakaa sisältöä useiden kanavien kautta.

”Yhä useammat käyttävät työssään mobiili- ja digitaalisia palveluja ja yritysten työntekijät ja asiakkaat odottavat enenevissä määrin yritysten nopeuttavan digitaalista muutosta”, sanoi Xeroxin suuryritystoimintojen johtaja Mike Feldman. ”Nämä 15 uutta ratkaisua yksinkertaistavat ja nopeuttavat monimutkaisia prosesseja ja auttavat organisaatioita toimimaan vuorovaikutuksessa asiakkaidensa, työntekijöidensä ja toimittajiensa kanssa käyttöympäristöstä riippumatta.”

Innovaatio takaisin tuotantoon

Kun uudelleen suunnitellaan tuote, kuten esimerkiksi matkapuhelin, joka voi sisältää jopa 350 erilaista osaa, tuotetaan samalla valtava määrä erilaisia asiakirjoja. Niihin voivat kuulua esimerkiksi ehdotettujen muutosten kuvaukset, selvitykset mihin osiin muutokset vaikuttavat, hyväksyntälomakkeet ja muutosten toteuttamisohjeet. Kun toiminta lisäksi edellyttää globaalia yhteistyötä, on helppo ymmärtää kuinka automatisoitu virtaviivainen järjestelmä voi säästää aikaa ja rahaa.

Xerox on julkaissut viisi uutta automaatioratkaisua valmistusprosessin yksinkertaistamiseksi. Ratkaisujen avulla yritykset saavat tuotteet entistä nopeammin markkinoille, voivat vähentää kulurakenteita, lisätä myyntiä ja luoda uutta kilpailua. Lisätietoja ratkaisuista osoitteessa http://xerox.bz/1XmNNU4.

Henkilökohtaisia pankkipalveluja digitaalisesti

Pankit laajentavat monikanavapalvelujaan, mahdollistaen asiakkaille pankkiasioiden hoitamisen esimerkiksi mobiililaitteilla, verkkoportaaleissa ja pankkiautomaateilla. Uusien petostentorjuntajärjestelmien ja asiakkaiden perehdytysjärjestelmien avulla Xerox auttaa pankkeja suojautumaan entistä paremmin petoksilta ja luomaan entistä yhtenäisemmän asiakaskokemuksen läpi eri käyttöympäristöjen. Lisäksi Xeroxin uudet yhteensopivuus- ja tietueidenhallintaratkaisut seuraavat tärkeitä asiakirjoja ja ilmoittavat työntekijälle heti, mikäli tietoja siirretään väärään paikkaan.

Lisätietoja kolmesta uudesta vähittäispankkien automaatioratkaisusta osoitteessa http://xerox.bz/1sBxp74.

Lisäpanostuksia opintopalveluihin

Xeroxin uudet korkeakouluratkaisut, kuten opintotuen käsittely, jonka avulla tukipaketit saadaan opiskelijoille entistä nopeammin, auttavat ammattikorkeakouluja ja yliopistoja tarjoamaan opiskelijoille saavutettavissa olevaa ja edullisempaa, innostavaa koulutusta.

Xeroxin ratkaisuilla voi vähentää tai poistaa kokonaan opintotoimistojen tarpeen manuaaliseen tietojensyöttöön. Lisäksi opintotuki, laskutus ja muut vastaavat prosessit hoituvat entistä nopeammin ja automaatio auttaa myös ehkäisemään virheitä.

Lisätietoja seitsemästä korkeakouluja koskevasta automaatiotyökalusta osoitteessa http://xerox.bz/1TrktKT.

”Organisaatioilla on nyt entistä paremmat mahdollisuudet poistaa tehottomia, paperipohjaisia ja virheille alttiita prosesseja”, totesi Holly Muscolino, Research Vice President, Document Solutions, IDC. ”Xerox on laajentanut toimintaansa kolmelle uudelle toimialalle, joiden toimintaa hidastavat niiden paperiin pohjautuvat työnkulut. Xerox tarjoaa näille aloille digitaalisia ja automatisoituja vaihtoehtoja, joiden avulla organisaatiot voivat työskennellä nopeammin ja edullisemmin. Jatkamalla inventointeja vertikaalisten markkinoiden automaatioratkaisuihin, Xerox säilyttää toimittajana johtoasemansa dokumenttiteknologiamarkkinoilla.”

Jokaista työnkulun ratkaisua voidaan muokata ja niiden suunnitteluun, toimitukseen ja käyttöönottoon on saatavilla asiantuntevat tukipalvelut.

Saatavuus
Vähittäispankkien, tuotannon ja korkeakoulujen ratkaisut ovat saatavilla Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. 

Lisätietoja: Tove Zilliacus, myyntijohtaja, Large Enterprise Operations (LEO), Xerox Oy, tove.zilliacus(at)xerox.com, puh. 040 586 9062

Kutsu medialle tiedotustilaisuuksiin

Aika: maanantaina 6.6.2016 klo 12.00–15.00 (kevyt lounastarjoilu klo 11.30 alkaen)

Paikka: Finlandia-talo, Aurora Hall

Toimituksenne edustaja on tervetullut Finlandia-talolle 6.6.2016 klo 11.30 alkaen kuulemaan seuraavista aiheista:

• CIMAC-maailmankongressin lehdistötilaisuus (in English), paikalla CIMACin hallitus
• Arctia: Polaris-jäänmurtajan esittely (in English)
• Teknologiateollisuuden Polttomoottorit ja turboteknologia -toimialaryhmän puheenvuorot (suomeksi).

Pyydämme mediaa ystävällisesti ilmoittautumaan osoitteeseen: anne.suntio@teknologiateollisuus.fi perjantaihin 3.6.2016 klo 15.00 mennessä.

CIMAC World Congress 2016 on maailman suurin laiva- ja voimalaitosmoottorikongressi, joka tuo Suomeen lähes tuhat asiantuntijaa, jotka edustavat moottoreiden valmistajia, asiakkaita, tutkijoita sekä energia- ja logistiikka-aloja. Kongressin teemana on tulevaisuuden polttomoottori.

Kongressin järjestäjänä toimii alan kansainvälinen kattojärjestö CIMAC yhdessä Teknologiateollisuuden polttomoottoritoimialaryhmän kanssa.

Kongressin yhteydessä on yritysnäyttely, jossa esitellään viimeisimmät teknologiauutuudet. Kongressin osallistujilla on mahdollisuus osallistua perjantaina teemoitetuille yrityskierroksille alan suomalaisiin yrityksiin.

Suomalaisten yritysten lisäksi kongressiin osallistuvat muun muassa Aalto-yliopisto sekä Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot ja Vaasan yliopisto.

Kestävää teknologiaa

Polttomoottorit ja niihin liittyvät ratkaisut ovat tänä päivänä ympäristöystävällisiä high tech -tuotteita. Nesteytetty maakaasu ja biopolttoaineet ovat yhä laajemmin käytössä laiva- ja voimalaitosmoottorien polttoaineina.

Alan huipputekniikkaa edustaa esimerkiksi Suomessa suunniteltu ja kehitetty Wärtsilä 31 moottori. Wärtsilä 31 moottorilla on ennätysalhainen polttoaineen kulutus. Moottori on saatavana diesel- ja kaasumoottoriversiona sekä nk. kaksoispolttoainemoottorina eli DF-moottorina, ks. http://www.wartsila.com/products/marine-oil-gas/engines-generating-sets/wartsila-31.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja:
Merja Salmi-Lindgren, Teknologiateollisuus ry, polttomoottori ja turboteknologia -toimialaryhmä, puh. 040 516 0054

Hyvä ympäristö kasvaa oikeilla päätöksillä

Hyvä ympäristö on tärkeää asumisen, työnteon ja viihtyvyyden kannalta. Hyvin hoidetut viherympäristöt vetävät puoleensa ja saavat ihmiset viihtymään ja voimaan hyvin. Toimiva ympäristö ei ole itsestäänselvyys, vaan se tarvitsee päätöksiä, suunnitelmia, budjetointia, hankintoja, työtä ja toteutusta. Rakentamisen jälkeen ympäristöstä on pidettävä hyvää huolta. Hoidettuna se kukoistaa ja tuo selvää lisäarvoa.

Meidän parhaat muistot liittyvät metsiin, puistoihin ja muihin viheralueisiin. Niissä leikitään lapsena, kasvetaan nuorina, rakastutaan, liikutaan ja rentoudutaan. Hyvin toimiva viherympäristö antaa voimia jaksaa arjessa ja tarjoaa puitteita juhlahetkille.

Viherympäristö on pitkän aikavälin investointi

1)      Hyvin suunniteltu ja toteutettu viherympäristö lisää selvästi asukkaiden viihtyvyyttä ja asuinalueen kiinnostavuutta. Investoinnit kertyvät takaisin hyvinä verotuloina ja alueen kiinteistöjen arvonnousuna. Vihreistä piha- ja puistoalueista ollaan valmiita maksamaan muun muassa alueen asuntojen ja tonttien hinnoissa.

2)      Turismi on maailman tärkein elinkeino ja yhä useampi matkailija suosittelee ja tekee uusintavierailuja paikkoihin, joissa ympäristö ja viheralueet ovat hyväkuntoisia tai niissä on wau-efektiä. Viheralueet ovat suosituimpia kuvauskohteita muun muassa sosiaalisessa mediassa. Matkailutulojen merkitys kaupunkien ja kuntien taloudelle on yhä merkittävämpää, koska erityisesti kaupunkien välinen kilpailu matkailijoista on kovaa.

3)      Kansainvälisten yritysten on helpompaa perustella investointejaan alueille, jotka ovat viherympäristönsä osalta korkeatasoisia. Näille alueille saadaan houkuteltua osaavaa työvoimaa helpommin kuin ankeille alueille.

4)      Viheralueiden läheisyys lisää tutkitusti kaikenikäisten ihmisten liikkumista ja vähentää vastaavasti yhteiskunnan kustannuksia erityisesti ns. elintasosairauksien osalta.

5)      Liikkuminen vihreässä ympäristössä laskee tutkitusti stressi- ja verenpainetasoa, millä on vaikutusta tuottavuuteen, työkykyyn ja yleiseen hyvinvointiin.

6)      Henkisen hyvinvoinnin osalta toimiva ja turvallinen ympäristö auttavat jaksamaan arjessa paremmin ja toimii sekä ennaltaehkäisevänä että terapeuttisena ympäristönä.

7)      Viheralueet sitovat katupölyä ja ilmansaasteita. Ne vähentävät melua ja siitä koettua tunnetta. Lisäksi vihreä kasvillisuus sitoo haitallisia kasvihuonepäästöjä ja hiilidioksidia hidastaen maapallon ilmastonmuutosta. Viheralueet ovat hiilinieluja.

8)      Yhteiset viheralueet lisäävät asuinalueen sosiaalisuutta ja toimivat yhteisöllisinä paikkoina. Yhä useampi kaupunkilainen haluaa osallistua viheralueiden ylläpitoon ja/tai harjoittaa kaupunkiviljelyä. Yhteisölliset viheralueet vähentävät yksinäisyyttä, mikä on kasvava ongelma.

9)      Siisti ympäristö lisää turvallisuutta ja vähentää ilkivaltaa sekä likaisuutta, joista muuten tulisi lisäkuluja ja ne alentaisivat asumisviihtyisyyttä. Puistot ovat aina olleet iloisimpien juhlien pitopaikkoja ja moni hyvä muisto on juurtunut niihin.

10)   Korkeatasoinen piha nostaa tutkitusti kiinteistön arvoa ja lisää asumisviihtyisyyttä.

Taloudellisessa epävarmuudessa kannattaa panostaa pitkällä aikavälillä hyvään ympäristöön, joka maksaa itsensä takaisin taloudellisesti, mutta ennen kaikkea hyvinvointia lisäämällä.

Ihmiset käyttävät yhä enemmän viheralaan liittyviä, muun muassa suunnittelu-, rakentamis- ja hoitopalveluja. Viheralalla toimii tällä hetkellä noin 1300 ympärivuotista yritystä ja määrä on kasvussa.

Lisätietoja:  toimitusjohtaja Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi, 040 7453005

pääsihteeri Seppo Närhi, Viherympäristöliitto ry, seppo.narhi@vyl.fi,  0400 419085

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia vaativat uuteen eläinsuojelulainsäädäntöön laidunnusmahdollisuuden järjestämistä kaikille naudoille. Nykylain mukaan vain noin puolet naudoista pääsee ulkoilemaan, sillä ulkoiluvelvoite koskee vain parressa pidettäviä lypsylehmiä, joiden tulee päästä ulos 60 päivänä kesäkaudella. Ulkoilu voi tapahtua laitumella tai navetan yhteyteen rakennetussa ulkotarhassa.

Noin puolet Suomen lypsylehmistä elää pihatossa ja määrä kasvaa jatkuvasti pihattojen yleistyessä. Pihatossa eläviä lehmiä ja lihakarjaa ulkoilupakko ei koske, vaikka ulkoilusta on tutkitusti monenlaista hyötyä naudalle. Erityisesti laiduntaminen muun muassa parantaa naudan jalkojen terveyttä.

– Laiduntaminen on naudalle mitä lajityypillisintä käyttäytymistä. Se myös edistää naudan terveyttä: naudat, jotka pääsevät laiduntamaan, ovat terveempiä kuin pelkästään sisätiloissa pidettävät naudat. Valtaosa suomalaisista naudoista viettää kuitenkin pääosan elämästään sisätiloissa, joko ympärivuotisesti pihatossa tai talviajan parteen kytkettynä. Huomattava osa naudoista ei pääse ulos lainkaan, sanoo SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

– Voisimme ottaa oppia Ruotsista, missä sekä parressa pidettävien että pihatossa elävien nautojen tulee päästä laiduntamaan. Laidunnuskauden kesto vaihtelee pohjoisen 60 päivästä etelän 120 päivään.

Parsinavetat kiellettävä

SEY ja Animalia vaativat myös, että uusien parsinavettojen rakentamisen tukeminen lopetetaan ja että parsinavetat kielletään kokonaan siirtymäajalla. Pihatossa naudan elinolot on mahdollista järjestää lajityypillisemmiksi, sillä pihatossa nauta saa liikkua vapaasti ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä muiden nautojen kanssa. Vaikka siirtymä parsista pihattoihin on edistysaskel nautojen hyvinvoinnille, uhkaavat naudat entistä useammin joutua viettämään koko elämänsä sisätiloissa.

– Pihatossa ovat usein ongelmana kovat, kosteat ja liukkaat lattiat. Naudan jalkaterveyden ja hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että uuteen eläinsuojelulakiin kirjataan kaikkien nautojen laidunnusvelvoite nyt, kun pihatot yleistyvät. Osalle pihatossa elävistä naudoista ja lihakarjasta on järjestetty laidunnusmahdollisuus tai ulkotarhaan pääsy, mutta nautojen hyvinvointia ei saa jättää tuottajien vapaaehtoisuuden varaan, sanoo Animalian vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä.

Parsinavetoista luopumisen siirtymäajalle voisi määrätä pakollisen talviulkoilun. Talviulkoilu edistää nautojen lihaskuntoa, sorkkaterveyttä, liikunnan tarpeen tyydyttämistä sekä monipuolista kehonhoitoa. Lisäksi se mahdollistaa nautojen sosiaaliset kontaktit. Nauta kestää hyvin jopa paukkupakkasia, kun se on totutettu vähitellen ulkoilmaan.

Lisätiedot:

http://elainpolitiikka.fi/mista-elainsuojelulain-uudistuksessa-on-kyse/#1-elainten-on-saatava-toteuttaa-lajityypillista-kayttaytymistaan

http://www.elaintieto.fi/media/33974/parsi-pihatto-selvitys-24.9.pdf

Haastattelut:

Annukka Seppävuori
vs. viestintäpäällikkö
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
P. 050 557 2463
annukka.seppavuori@sey.fi 

Mai Kivelä
vs. toiminnanjohtaja
Animalia
p. 050 384 5072
mai.kivela@animalia.fi

Suomen talouskasvulle saadaan pitävä pohja kytkeytymällä kiinteämmin osaksi Eurooppaa ja luomalla uusia yhteyksiä kansainvälisille markkinoille. Tämä edellyttää liikenneinfran kaukonäköistä kehittämistä. Asian nosti esiin Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja, YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi liiton kevätkokouksessa.

Suomen kautta on mahdollista luoda lyhyet yhteydet Aasiaan jatkossa lentoliikenteen lisäksi myös meriteitse. Ilmastonmuutoksen myötä Jäämerellä avautuvat merireitit Kaukoitään ja Pohjois-Amerikkaan. Oikeanlaisilla ratkaisuilla Suomi voi nousta koko Pohjois-Euroopan logistiseksi keskukseksi.

”Nyt pitää osata katsoa kauas sekä ajassa että matkassa mitattuna. Jos tuijottaa vain nenänpäätä, on vaikea edetä ainakaan järkevään suuntaan”, RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi toteaa.

Kiviniemi pitää isona puutteena sitä, että Suomella ei ole lainkaan pitkän aikavälin suunnitelmaa liikenneinfran kehittämiseksi, kun liikennepoliittinen selontekokin kumottiin vuodenvaihteessa. Tiedossa on ainoastaan tämän hallituskauden infrahankkeet, joihin saatiin lisäselvyyttä huhtikuisessa kehysriihessä.

”Hallituksen tulisi asettaa parlamentaarinen työryhmä, joka valmistelisi pitkän aikavälin liikenneinvestointiohjelman. Olisi tärkeä osallistaa suunnitteluun myös muita tahoja ja hyödyntää osaamista laajasti. Ohjelman tulisi olla mielellään kahdentoista vuoden mittainen, jotta se ohjaisi kehittämistä johdonmukaisesti yli hallituskausien.”

Esimerkiksi Tallinnan-tunnelin kaltainen jättihanke vaatisi lukuisten vuosien valmistelua ja vahvaa sitoutumista. Kiviniemen mielestä poliittisessa ohjauksessa tehdylle investointiohjelmalle on iso tarve, vaikka selvitettävänä oleva aloite liikenneverkkojen yhtiöittämiseksi etenisi. Muun muassa Ruotsilla ja Norjalla on vastaavat suunnitelmat, mikä näkyy myös niiden infrainvestointien tasossa.

Suomessa uusinvestoinnit rautateihin ja teihin ovat Kiviniemen mukaan huolestuttavan matalat ja yhä laskemaan päin. Liikenneinvestointiohjelma ja uudenlaiset rahoitusratkaisut olisivat välttämättömiä myös EU-investointitukien saamiseksi.

Suomi on osa eurooppalaista TEN-T-liikenneverkkoa ja on sitoutunut sen kehittämiseen. Siinä missä Ruotsi on hakenut EU-rahoitusta lähes 17 miljardin euron TEN-T-hankekokonaisuudelle, Suomella on tällä hetkellä kasassa vain runsaan 200 miljoonan euron hankkeet.  

”Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua. Pitkäjänteisellä liikennepolitiikalla voimme tehokkaalla tavalla edistää talouden kasvua ja kaupunkiseutujen hallittua kehitystä. Lisäksi infran toteuttaminen saa liikkeelle myös muuta rakentamista, tuo töitä ja kerryttää verotuloja”, Kiviniemi painottaa.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642, Rakennusteollisuus RT ry

Teknologiateollisuus ja sen eurooppalaisten sisarjärjestöjen yhteistyöjärjestö Orgalime (The European Engineering Industries Association) on yksi vaikutusvaltaisimpia elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöjä Euroopassa. Se edustaa 28 prosenttia Euroopan valmistavasta teollisuudesta. Toimitusjohtaja Tomas Hedenborgin, Fastems Group, on järjestön suomalainen presidentti.

Media on tervetullut Orgalimen yleiskokouksen seminaariin keskiviikkona 1.6. klo 14:30-17:30. Paikkana on Hotelli Crowne Plaza, Mannerheimintie 50, Helsinki. Tilaisuudessa käytetään mielenkiintoisia puheenvuoroja:

Europe’s Growth Prospects in a Globalised Economy – How to Fill the Investment Gap
Jan Vapaavuori, Vice-President and Member of the Management Committee of the European Investment Bank (EIB)

Digitising the industry - European initiatives and policy measures for competitiveness, growth and jobs
Juho Romakkaniemi, Head of Cabinet of Vice-President Jyrki Katainen, European Commission

Industry and company perspective
Risto Siilasmaa Chairman of the Board, Nokia Corporation

Yksittäisten puheenvuorojen jälkeen on seminaari aiheesta Transformation of the companies and the digital business opportunities, jota johtaa Orgalimen presidenti Tomas Hedenborg.

Panelistit: professori Dr. Jürgen Kluge, Technical University Darmstadt, Jaakko Eskola, CEO, Wärtsilä Corporation, Teresa Kemppi-Vasama, Executive Chairman of the Board, Kemppi Oy ja Risto Siilasmaa, Chairman of the Board, Nokia Corporation.

Toivomme ilmoitusta osallistumisestasi viimeistään tiistaina 31.5. sähköpostitse markku.alhonen@teknologiateollisuus.fi tai puhelimitse 040 5649949.

Sangen tuo uusia makuja ja modernisoi perinteistä oluen valmistustekniikkaa

Entsyymit, eliöiden omat katalyytit, ovat hyödyllisiä monissa sovelluksissa. Entsyymien avulla pestään puhtaampaa pyykkiä ja tehdään lääkeaineita, sekä lukemattomia muita arkipäiväisiä tuotteita. Myös ison mittakaavan panimoteollisuus käyttää entsyymejä paljonkin eri prosessivaiheissa, mutta käsityöläisoluiden valmistuksessa niiden suhteen on pidetty matalaa profiilia. On kuitenkin päivänselvää, että myös niiden valmistuksessa voitaisiin hyödyntää esim. gluteiinia pilkkovia tai proteiinijäämiä poistavia entsyymejä – ja toimia silti luonnonmukaisesti hyvän artesaaniperinteen hengessä.

TkT Sanna Taskilan ja Sangen Oy:n ennakkoluulottoman T&K-tiimin ajatuksissa siintää laaja kirjo mahdollisuuksia yhdistää perinteinen oluen valmistus moderniin entsyymitekniikkaan! Entsyymien käytön tyypilliset esimerkit oluen valmistuksessa ovat mallastusvaiheen korvaaminen, gluteenin poisto ja oluen kaloripitoisuuden lasku. Näiden lisäksi on kuitenkin olemassa lukuisia muita kiinnostavia käyttökohteita.

Mitä tuumaatte painonhallintaoluesta, jonka nauttiminen paitsi virkistää helteisenä kesäpäivänä, tuo myös kylläisyyden tunteen ja auttaa sillä ratkaisevalla hetkellä jättämään kolmannen grillimakkaran syömättä? Entä maistuisiko paljon ihoystävällisiä antioksidantteja ja terveysvaikutteisia kuituja sisältävä kotimainen marjaolut? ”Nämä ja muut valikoidut esimerkit tulevat olemaan tiimimme työn alla tulevien kuukausien aikana”, kertoo Taskila. ”Lisäksi entsyymejä tullaan hyödyntämään panimon sivuvirtojen käsittelyssä niin, että toimintamme tulee jättämään minimaalisen hiilijalanjäljen”.

Loppujen lopuksi, entsyymit ovat samojen mikrobien tuotteita, joita on käytetty sekä oluen, että monien muiden elintarvikkeiden tuotannossa vuosituhansien ajan. Mitä enemmän mikrobeista tiedetään, sen paremmin niitä voidaan hyödyntää myös panimoalalla. Suomessa on pitkät perinteen sekä teollisten entsyymien kehitystyön että käytön suhteen, ja osaamista löytyy kiitettävästi. ”Tässä lienee yksi sellainen paljon puhuttu markkinarako, jonka olemme Sangenilla haistaneet ja johon tullaan takomaan niin kauan kuin rauta on kuumaa, vai pitäisikö sanoa pöntössä pöhisee”, lopettaa Taskila hymyillen.

Aurinkoenergian hyödyntäminen kannattaa myös Suomessa. Suuren osan vuotta –marras-tammikuu poislukien – säteilyä on niin paljon, että sillä voi tuottaa merkittävän osan tarvittavasta lämmöstä ja sähköstä. Lisäksi varastointitekniikat kehittyvät voimakkaasti ja erityisesti lämpöä on mahdollista varastoida myös kesästä talveen.     

Kirja Aurinkoenergia Suomessa antaa perustiedot aurinkoenergiasta ja inspiraatiota kaikille niille, jotka haluavat hyödyntää aurinkoenergiaa omassa toiminnassaan. Kirja sisältää perustiedot muun muassa auringosta, tietoa ilmastotietoisesta kaavoituksesta ja rakentamisesta, aurinkolämmön passiivisesta hyödyntämisestä, aurinkotekniikan integroinnista rakennuksiin, aurinkolämmöstä ja -sähköstä sekä aurinkoenergiasta ja energiataloudesta.

Suomessa ei vielä olla tilanteessa, jossa auringolla olisi merkittävä osuus energiantuotannosta. Aktiivinen aurinkolämpö tai -sähkö on kuitenkin meillä useissa tapauksissa edullisempaa kuin öljylämmitys tai verkosta ostettu sähkö. Hintaero on vielä pieni, mutta tekniikan kehittyessä ja ennen kaikkea rakentamisprosessien vakioituessa, aurinkoenergian kilpailukyky paranee edelleen.

Into Kustannus julkaisee uudistetun Aurinkoteknillisen yhdistyksen opaskirjan Aurinkoenergia Suomessa, jonka avulla varaudutaan aurinkoenergiamarkkinoiden merkittävään kasvuun maassamme. Aurinkoenergia Suomessa on uusin versio suomalaisten Aurinko-oppaiden sarjassa, joka on alkanut jo 1970-luvulla tunnetun ekoarkkitehdin Bruno Eratin toimittamasta ensimmäisestä versiosta. Aurinkoteknillinen yhdistys ry on viime vuosina vastannut oppaan kehittämisestä ja jakelusta

Kirjan on koonnut ja toimittanut Aurinkoteknillisen yhdistyksen toimeksiannosta aurinkoenergiayrittäjä Markku Tahkokorpi ja päätoimittaja Iiris Lappalainen. Kirjoittajina ja kuvittajina on lisäksi työryhmä: arkkitehti Bruno Erat, arkkitehti Eva Erat, arkkitehti Pekka Hänninen, toimitusjohtaja Christer Nyman, aurinkosähköasiantuntija Asko Rasinkoski, ja aurinkolämpöasiantuntija Mats Wiljander.

Lisätiedot ja arvostelukappalepyynnöt: arvostelukappaleet@intokustannus.fi

Tiedote osakeannin jatkamisesta 30.5.2016

Sangen Oy:n hallitus on päättänyt jatkaa meneillään olevaa osakeantia 24.6.2016 asti. Muilta osin annin ehtoja ei muuteta.

Osakeantia jatketaan osakkeiden saaman suosion takia, johon varmasti yhtenä vaikuttavana tekijänä on ollut lakiesitys alkoholilainsäädännön muuttamiseksi, mikä osaltaan helpottaa ja parantaa pienpanimoliiketoiminnan edellytyksiä tulevaisuudessa. Yhtiöllä on vielä kesken sijoitusneuvottelut muutamasta merkittävästä sijoituksesta, jotka pyritään saamaan päätökseen 24.6.2016 mennessä. Sangenin ensimmäisiä tuotteita saadaan ennakkomarkkinointiin kesäkuun alussa valikoituihin baareihin ja pubeihin, ja näin mahdollisilla sijoittajilla on mahdollisuus tutustua yhtiön tuotteisiin vielä osakeannin aikana.

Osakeannissa saatavat varat käytetään antiesitteessä esitetyllä tavalla. Annin onnistuminen mahdollistaa jopa suunniteltua suuremman kapasiteetin rakentamisen.

Sangen Oy:n hallitus kiittää kaikkia osakeantiin jo osallistuneita.

Metsäkonealalle saavutettiin tiistaina 31.5. aamulla kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos alan uudeksi työehtosopimukseksi. Neuvottelutuloksen mukainen sopimuskausi on 1.2.2017–31.1.2018.

Neuvottelutuloksen mukaan työajan pidennys toteutetaan metsäkonealalla kolmen pekkaspäivän vähennyksellä. Puutavaraterminaaleissa työajan pidentäminen kuitenkin toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien. Neuvottelutulos sisältää myös aikaisemman kaltaisen selviytymislausekkeen. Edellisen rinnalla täsmennettiin eräitä työehtosopimuksen määräyksiä.

Metsäkonealan työehtosopimuksen piirissä on noin 5 500 työntekijää. Sopimus kattaa puunkorjuussa, koneellisissa metsänhoitotöissä, metsähakkeen tuotannossa ja metsäteollisuuden tehtaiden terminaaleissa työskentelevät työntekijät. Työnantajia neuvotteluissa edusti Koneyrittäjien liitto.

Puuliiton hallitus käsittelee kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvottelutulokset tänään pidettävässä kokouksessaan. Päätöksenteon ehtona on, että maan hallitus toteuttaa kilpailukykysopimuksessa määritellyt toimenpiteet.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jari Nilosaari, puh. 0400 872 641

Työehtosihteeri Harri Häkkinen, puh. 0400 386 753

MITÄ: Euroopan eläinpoliittinen tilanne – jääkö Suomi jälkeen? Puolueiden kannat uudistuvaan eläinsuojelulakiin

MILLOIN: Tiistaina 7.6. klo 12.30–14

MISSÄ: Kirjasto 10, Elielinaukio 2 G

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Animalia kutsuvat teidät Kirjasto 10:ssä tiistaina 7.6. kello 12.20–14 järjestettävään tilaisuuteen. Eläinsuojelulaki uudistuu - mitä se merkitsee käytännössä?
Eläinlaki-kampanjan tilaisuudessa kuullaan, mitä eri puolueet ajattelevat eläinsuojelulain epäkohdista ja niiden muuttamisesta. Euroopan eläinpoliittisesta tilanteesta kertoo toiminnanjohtaja Reineke Hameleers Eurogroup for Animals -järjestöstä.

12.30 Tilaisuuden avaus: SEYn vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist ja Animalian vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä

12.40 Reineke Hameleers, Eurogroup for Animals: Euroopan eläinpoliittinen tilanne

13.10 Puoluekyselyn tulokset

13.20 Eduskuntaryhmien edustajien puheenvuorot

Emma Kari (vihr)

Jari Myllykoski (vas)

Saara-Sofia Sirén (kok)

Pertti Hakanen (kesk)

Muiden eduskuntaryhmien edustajat eivät ole vielä varmistuneet.

13.50 Loppusanat

Tilaisuuden jälkeen tiedotusvälineillä on mahdollisuus haastatella Reineke Hameleersia sekä SEYn ja Animalian edustajia. Tilaisuus on avoin yleisölle.

Puuliiton hallitus päätti tiistaina 31. toukokuuta pitämässään kokouksessa, että Puuliitto osallistuu Uuden keskusjärjestön perustamishankkeeseen.

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti saavutetuista neuvottelutuloksista päättämisen Puuliiton hallitus siirsi huomiselle päivälle. Lykkäys päätettiin tehdä siksi, että hallitus haluaa arvioida neuvottelutulokset kokonaisuutena. Kaikilla Puuliiton sopimusaloilla, esimerkiksi bioteollisuudessa, neuvottelutulosta ei ole vielä saavutettu.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Jari Nilosaari, puh. 0400 872 641.

Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyritykset edistävät sähköistä liikennettä rakentamalla sähköautojen latausverkostoa yhä useammalle paikkakunnalle. 18 energiayhtiön perustaman Virtapisteen verkostossa latauspisteitä on 16 paikkakunnalla yhteensä yli 80, ja Fortumin verkostossa yli 20 pikalatausasemaa. Sähköisen liikenteen lisääminen ja julkisten latauspisteiden määrän kasvattaminen on osa ET:n yhteiskuntasitoumusta, johon ET kannustaa myös jäsenyhtiöitään liittymään.

Sähköisen liikenteen edistäminen on tärkeää liikenteen päästöjen vähentämisen sekä muun muassa kaupunkien ilmanlaadun parantamisen vuoksi. Sähköauton käytöstä ei synny lainkaan kasvihuonekaasu- eikä typpioksidipäästöjä, minkä lisäksi sähköntuotannon päästöt ovat ajettua kilometriä kohden alhaisemmat kuin polttoaineen jalostamisesta aiheutuvat päästöt.

Sähköisen liikenteen lisäämisessä on edistytty ET:n sitoumuksen tekemisen jälkeen: sähköinen liikenne -hankkeen ylläpitämään tietokantaan ilmoitettujen sähköautojen julkisten latauspisteiden määrä on kahdessa vuodessa noussut 545:een, kun luku vielä vuonna 2014 oli 227. Latauspisteitä on asennettu eniten Etelä-Suomeen, mutta ne yleistyvät vähitellen myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Napapiirin Energia ja Vesi Oy on edistänyt Pohjois-Suomen sähköistä liikennettä asentamalla 14 latausasemaa Lapin teille.

Myös sähkön mikrotuotantoa ostavien sähkönmyyjien määrä on noussut viime vuonna 26:een. ET:n sitoumuksen tavoitteisiin kuuluvat sähköisen liikenteen lisäämisen ja sähkön pientuotannon mahdollistamisen lisäksi muun muassa oppilaitosyhteistyön ja kesätyöpaikkojen tarjonnan edistäminen.

Nyt vietetään maailmanlaajuista kestävän kehityksen viikkoa

Energiateollisuus ry on mukana kansallisessa kestävän kehityksen sitoumuksessa, jonka tarkoituksena on saada suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä sitoutumaan kestävämpään tulevaisuuteen. ET on mukana myös sitoumusta koordinoivassa toimikunnassa, joka on haastettu kasvattamaan sitoumusten määrää omalla tahollaan. Tavoitteena on saada 100 uutta sitoumusta jokaisen osallistuvan järjestön jäseniltä - lahja 100-vuotiaalle Suomelle.

ET kannustaakin nyt jäsenyhtiöitään tekemän oman yhteiskuntasitoumuksen. Idea on yksinkertainen: tehdään konkreettisia tekoja, joista saadaan mitattavia tuloksia. Yhtiöt voivat itse päättää annettavan sitoumuksen ja tavoitteen.

Lue lisää Energiateollisuus ry:n kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksesta:
https://sitoumus2050.fi/commitment/kohti-hiilineutraalia-yhteiskuntaa-1

Lisätietoja:
Asiantuntija Jukka Makkonen, p. 040 702 8634, jukka.makkonen@energia.fi

Kuva: Teknologiateollisuuden sähköinen liikenne -toimialaryhmä

• Kun valumavesiä puhdistavien kosteikkojen rakennusmateriaalia tarjoavia hietaharjuja rauhoitetaan, kierätysmateriaalien on astuttava esiin
• Rengasrouheesta tehty pato poistaa myrkyllisten levien ravinnokseen käyttämiä typpeä ja fosforia perinteistä maa-ainesta tehokkaammin
• Kumirouhe mahdollistaa tehokkaan valumavesien puhdistusratkaisun myös niille maatiloille, joiden maa-ala ei riitä suuren kosteikon rakentamiseen

Tuhannet Suomen maatilat painivat saman ongelman kanssa. Miten puhdistaa tilan valumavedet riittävän tehokkaasti ympäristöasetusten edellyttämällä tavalla?

”Perinteisesti vesiä on puhdistettu rakentamalla kosteikkoja, mutta niiden puhdistusteho on osoittautunut riittämättömäksi”, ympäristökonsultti Pirjo Rinnepelto Apila Group Oy:stä sanoo.

Ratkaisuna ongelmaan Suomen Rengaskierrätys ja Apila Group rakensivat Pohjois-Karjalassa pilottiprojektina padon rengasrouheella täytetyistä säkeistä maatilan valuma-alueelle vuonna 2013. Ajatuksena oli kokeilla, voiko jätevesiä todistetusti hyvin puhdistavalla kierrätysmateriaalilla tehostaa myös kosteikon puhdistustehoa.

Veden laatua mitattiin ja tarkkailtiin tasaisin väliajoin kahden vuoden ajan. Projekti päättyi lokakuussa 2015.

”Tulokset olivat erittäin hyviä. Ravinteita vesistöihin valui huomattavasti vähemmän kuin perinteisillä metodeilla rakennetuissa kosteikoissa.”

Pelloilta valuu pintavesiin erityisesti fosforia ja typpeä. Näiden puhdistamiseksi peltojen ja vesistön väliin rakennetaan kosteikkoja, jotka patoineen puhdistavat vettä ravinteista ennen veden valumista vesistöihin. Perinteisesti kosteikon padot on rakennettu hietaharjujen kivistä, sorasta ja hiekasta.

”Tähän on kuitenkin ollut pakko alkaa keksiä vaihtoehtoisia keinoja, sillä soraharjut ja kaivanteet alkavat pitkälti olla suojeltuja. On kierrätysmateriaalien aika astua esiin.”

Kesälahden pato rakennettiin verkkosäkeillä, jotka sisälsivät vanhoista autonrenkaista leikattua 100 mm x 100 mm kumirouhetta. Pato maisemoitiin ohuella multakerroksella.

”Auton renkaiden kohdalla yleinen kysymys on, liukeneeko kumirouheesta veteen

raskasmetalleja tai muita epäpuhtauksia ja että olisiko pohja niin keinoteikoinen, etteivät

kasvit kasvaisi. Molemmat epäilyt osoittautuivat kuitenkin turhiksi.”

Pilottijakson aikana havaittiin, että kumirouheesta valmistetun padon kasvillisuus oli vertailukohtia rehevämpää. Kontrollikäynneillä myös löydettiin useita hämähäkkejä ja sammakkoja, joille kuminpalat ja säkit tarjosivat suojaisia lymypaikkoja. Tärkein oli

havainto siitä, että kumirouhepato vähensi fosforia ja typpeä vedestä tehokkaasti.

”Ne ovat levien ravintoa. Mitä vähemmän fosforia ja typpeä vesistöihin pääsee, sitä puhtaampana uimavedet pysyvät esimerkiksi myrkyllisestä sinilevästä.”

Pato osoitti toimivuutensa myös suomalaisissa kovassa talvessa.

"Kumi on lämpöä eristävä materiaali, eikä se ime vettä. Näin ollen se ei ihan helposti jäädy. Pilotissa tammikuun paukkupakkasillakin rouhepato päästi nätisti vettä läpi, vaikka muuten maa oli roudassa."

Pilottiprojekti vahvisti ennakko-oletuksen kumirouheen mahdollisuuksista valumavesien puhdistajana. Projektia johtanut Apila Groupin asiantuntija ja toimistusjohtaja Mervi Matilainen näkee menetelmällä tulevaisuudessa paljon käyttömahdollisuuksia.

”Menetelmästä hyötyisivät erityisesti tilat, joilla ei ole tilaa ison kosteikon rakentamiselle”, Matilainen sanoo.

Ojien ja salaojien päähän voidaan rakentaa pienempi suojakaistale, jonne rakennettu kumirouhepato puhdistaa vedet tehokkaasti. Kesälahden pilottiprojektissa seurattiin vain yhden padon toimintaa, Matilainen huomauttaa.

”Jatkossa samaa ratkaisua voidaan hyödyntää laajemmin kosteikkoalueilla, kuten Yhdysvalloissa tehdään, jolloin myös tulokset moninkertaistuvat”

Kosteikon rakentamisessa tärkeä näkökulma on helppous, johon rengasrouhe tarjoaa ratkaisun. Kiviainesta kevyempänä sen kuljettaminen onnistuu kevyillä ajoneuvoilla, kuten mönkijöillä ja raskaiden koneiden sijaan sen käsittelyyn riittää ihmistyövoima.

Tällöin rouheratkaisut voidaan sijoittaa myös kasvillisuuden valtaamille alueille, kuten risukoille, tiheän puuston ympäröimille alueille ja pehmeän maaperän alueille, minne traktorilla tai maansiirtokoneella ei pääse.

”Ratkaisu soveltuu siis myös olemassa olevien kosteikkojen tehostamiseen ilman, että luonnon monimuotoisuus niissä välttämättä häiriintyy”, Matilainen summaa.